Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017
Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesiä johdetaan putkissa ja avo-ojissa. Lisäksi hulevesiä voidaan viivyttää ja imeyttää. Vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi ja jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely eivät enää kuulu vesihuollon määritelmään Toiminta-alueella vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia vesihuollosta ja liittää toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt laitoksen verkostoon.
Hulevesien hallinnan nykytila Nykyään vastuu on osin Jyväskylän Energialla (JE) ja osin Jyväskylän kaupungilla Jyväskylän Energia Oy on päävastuussa hulevesiputkiverkostosta, joka on siirtynyt vesilaitoskaupoilla sen omistukseen 2005 ja 2009 Jyväskylän kaupunki vastaa yleisillä alueilla avo-ojista sekä putkiverkon ulkopuolisista osista kuten tasaus- ja viivytysrakenteista. Jyväskylän Energian Oy:n huleveden toiminta-alueet on määritetty entisen Jyväskylän kaupungin alueella sanallisesti sinne missä verkostoa on rakennettu ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella hajanaisesti karttaesityksenä (hyv. 2002). Entisen Korpilahden kunnan alueella ei ole huleveden toiminta-aluetta. Toiminta-alueilla kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet. Kiinteistöjen määrä asemakaava-alueella on n. 16 000 kpl, joista n. 5300 kiinteistöllä on huleveden liittymäsopimus JE:n kanssa (liittymismaksu + perusmaksu) n. 5900 kiinteistöllä ei ole huleveden liittymäsopimusta (kiinteistöt 15 m etäisyydellä hulevesiputkesta).
Lainsäädännön muutos 1.9.2014 voimaan tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä vesihuoltolain (VHL) muutosten myötä vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä osoitettiin asemakaavaalueella kunnalle. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta Kunta voi huolehtia huleveden hallinnan kokonaisuudesta yksin tai päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä päätöksessä määritellyllä alueella Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen kuuluvilta kiinteistöiltä julkisoikeudellista hulevesimaksua kunnan hulevesijärjestelmästä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Vesihuoltolaitos perii vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon liittyneiltä kiinteistöiltä vesihuoltolain mukaisia maksuja. Lisäksi vesihuoltolaitos perii kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä Kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto ja VHL 17 a :ssä tarkoitettu huleveden viemäröinti muista toiminnoista sekä toisistaan. Eriyttämisen vaatimus ulottui aikaisemmin vain kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämiseen Lakimuutosten jälkeen huleveden käsittelyn maksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja.
VAIHTOEHTOISET MALLIT KAHDEN LAIN (VHL JA MRL) SOVELTAMINEN
VESIHUOLTOLAITOS VASTAA HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ, KUNTA MUUSTA HULEVESIEN HALLINNASTA Monijäseninen toimielin valvoo Viranomainen määrittää kiinteistön liittymiskohdan ja tavan Kunnan mahdollisuus määrittää hulevesitaksa ja periä sitä Kunnan päättämä huleveden viemäröintialue Alueella noudatetaan vesihuoltolakia Kiinteistö on liitettävä hulevesiviemäriin Muut vaihtoehdot (puistoon, kadun sivuojaan tai imeyttäminen) vain vapautuksen kautta Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa vapautuksen liittymisestä Kustannusvastuu hulevesiverkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta on JE:lla JE laskuttaa omia asiakkaitaan Järkevän viemäröintialueen muodostaminen kartalle haastavaa Avo-ojien rakentaminen ja ylläpito?? Alueella noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia Asemakaavoitetun alueen raja Kunnan määräämä viranomainen antaa vapautuksen
VAIHTOEHTOISET MALLIT YHDEN LAIN (MRL) SOVELTAMINEN
Monijäseninen toimielin valvoo KUNTA VASTAA KAIKESTA HULEVESIEN HALLINNASTA Viranomainen määrittää kiinteistön liittymiskohdan ja tavan Kunnan mahdollisuus määrittää hulevesitaksa ja periä sitä Kunta voi määrittää tapauskohtaisesti parhaan liittymistavan (putkeen, puistoon, kadun sivuojaan tai imeyttäminen) Kustannusvastuu hulevesiverkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta on kunnalla Kunta laskuttaa kaikkia hulevesiasiakkaita Avo-ojien rakentaminen ja ylläpito kunnalla Alueella noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia Asemakaavoitetun alueen raja Kunnan määräämä viranomainen antaa vapautuksen
Yhteenveto Hulevesityöryhmä sekä ohjausryhmä ja JE ovat selvittäneet lainsäädännön muutoksesta johtuvia toimenpiteitä. Selvityksiä on tehty Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja konsulttien avulla. Huhtikuun ja marraskuun kaupungin johtoryhmissä on linjattu ohjausryhmän esityksestä, että 1. asiaa selvitetään yhteen lakiin perustuvan mallin mukaisesti 2. Kaupunki selvittää hulevesimaksun käyttöönottoa Perusteluina yhden lain käyttöönotolle on mm. se, että julkisoikeudellinen hulevesimaksu on tasapuolisin ja aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa rahoittaa hulevesien viemäröinti ja kokonaishallintaa kokonaisprosessi suunnittelusta toteutukseen ja rahoituksen järjestäminen olisivat yhdellä toimijalla kunta voi päättää tapauskohtaisesti parhaan liittymistavan. Ei tarvitse määrittää viemäröintialuetta, eikä ole putkeenliittymispakkoa
Kaupungin rooli 1. Hulevesimallina yhden lain malli (MRL) rahoittaa yleisillä alueilla kaiken hulevesiin liittyvän rakentamisen verovaroin ja asemakaavaalueella oleville kiinteistöille osoitetulla hulevesimaksulla määrittää liittymistavan kiinteistölle (putki, puisto, kadun sivuoja tai imeyttäminen) määrittää hulevesimaksun suuruuden ja perii sitä asemakaava-alueella olevilta kiinteistöiltä maksaa hulevesikorvausta JE:lle putkiverkon käytöstä osana hulevesien kokonaishallintaa JE:n rooli lopettaa hulevesimaksun (liittymismaksu ja perusmaksu) perimisen kiinteistöiltä ja purkaa kaikki huleveden liittymäsopimukset (n. 5 300 kpl) omistaa ja hoitaa hulevesiverkoston investoi hulevesiverkoston rakentamiseen Kaupunki ja JE sopivat hulevesiverkoston käyttöoikeudesta
2. Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälän 103 n (22.8.2014/682) mukaan Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan Hulevesimaksun perusteita voivat olla kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee Maksujen tulee olla kohtuullisia, oikeudenmukaisia ja selkeitä kiinteistön omistajia ja haltijoita kohtaan Kuntaliitto on antanut ehdotuksen hulevesimaksun laskentakaavaksi Esimerkkilaskelmissa laskentaperusteeksi on otettu kiinteistön käyttötarkoitus ja pinta-ala
JE:n ja kaupungin alustava hulevesimaksujen vertailu Hulevesistä aiheutuva kokonaiskustannus n. 4,5 milj. /v. (ALV 0%) Vesihuoltolaki maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle Maankäyttö- ja rakennuslaki maksuihin ei tulisi sisällyttää tuottoa pääomalle
Vaikutus jätevesimaksuun Nykyisellä jätevesimaksulla katetaan hulevesimaksun alijäämää Vaikutus jätevesimaksuun v. 2016 2018 on 0,22 /m 3 (alv 0 %) laskevasti Jäteveden puhdistuskustannukset nousevat v. 2016 2018 kaksinkertaiseksi Nenäinniemen puhdistamon saneerauskustannusten vuoksi vaikutus jätevesimaksuun on 0,41 /m 3 (alv 0 %) korottavasti
Hulevesimaksupäätökset muissa kaupungeissa Oulussa otettu käyttöön 2016 Kuopiossa tarkoitus ottaa käyttöön 2018. Päätöksenteko vaiheessa Tampereella tarkoitus ottaa käyttöön 2018. Päätöksenteko vaiheessa Turku ottamassa käyttöön 2017 (kv:n päätös) Joensuu odottelee Lahti ei ole ottamassa käyttöön Äänekoski ottanut käyttöön Hankasalmi ottanut käyttöön Selvitystyö hulevesimaksun käyttöönotosta useissa kaupungeissa meneillä