9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa (kuva 1). Kuva 1. Runoanalyysin verkkolomake (Google Forms) A. Työn vaiheet Vaihe 1: Runon valinta Oppilas valitsee haluamansa runon. Apuna on tarvittaessa opettajan ennalta valitsemien runojen kokoelma, mutta oman runon valintaan kannustetaan. Runon valinta on työn tärkeä vaihe. Parhaimmillaan oppilas tutustuu monenlaisiin runoihin ja oppii ennen varsinaisen runoanalyysin kirjoittamista huomaamatta runon rytmiin ja rakenteeseen ja kielellisiin keinoihin liittyviä asioita. Runoja kannattaa esitellä laajasti eikä rajata valikoimaa vain kotimaiseen runouteen. Lyriikan klassikot, kuten Whitman, Lorca, Kavafis jne., jäävät 9. luokalla helposti käsittelemättä, koska oppimateriaalit ovat turhankin Suomi-keskeisiä. Runous ja muu kirjallisuus mahdollistaa muiden kielialueiden ja kielten käsittelyn osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, vaikka runoanalyysi kirjoitetaankin suomenkielisestä tai suomennetusta runosta.
Vaihe 2: muistiinpanojen tekeminen Työ aloitetaan kokoamalla tietoa runosta vaihe vaiheelta (Kuva 4). Ennen sitä runon kielelliset keinot kerrataan ja uusia opetellaan yhdessä tai omatoimisesti. Ohjeita ja linkkejä runoanalyysin tekoon sekä linkki verkkolomakkeeseen on 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden verkkosivustossa ( https://sites.google.com/edu.espoo.fi/ai9 ) [1]. Opittavat asiat on eritelty, jotta oppilas saa jo työn alkuvaiheessa käsityksen työn sisällöstä ja tarvittavista käsitteistä (kuva 2). Kuva 2. Ohjeita ja linkkejä runoanalyysin avuksi Lisäksi verkkosivustosta löytyy kooste 9. luokalla opittavista ja kerrattavista asioista, myös runouden termistöstä (kuva 3). Kuva 3. 9. luokalla opittavia ja kerrattavia asioita [1] Sivusto on toteutettu Google Sites -sovelluksessa, mutta ei ole julkinen, vaan vaatii kirjautumista Espoon GSE:hen (Google Suite for Education).
Ohje muistilapun tekemiseen on verkkolomakkeen alussa (kuva 4). Muistilappu tehdään paperille ja sitä käytetään jatkossa apuna lomaketta täytettäessä. Lue valitsemasi runo useamman kerran. Kirjoita sen jälkeen muistilapulle: 1. runon keskeiset sanat ja aihe (Mihin aihepiiriin sanat liittyvät? Mikä on runon aihe eli mistä runo kertoo?) 2. tulkintasi runosta tunnelmasta (Onko runo haikea, toiveikas, surullinen jne.?) 3. runon rakenne (Onko runo mitallinen vai vapaamittainen? Mikä on säkeiden ja säkeistöjen määrä? Kuka on runon puhuja {minämuotoinena vai jokin muu}? Kenelle runo kerrotaan?) 4. kielelliset ilmaisukeinot (kielikuvat, toistot, monitulkintaiset sanat tai ilmaukset, rytmi, soinnut, vastakohtaisuudet jne.) 5. mahdolliset viittaukset muihin teksteihin, tapahtumiin yms. 6. tulkinta (Onko runossa tarina? Mikä on runon sanoma {täyttymätön rakkaus, yksinäisyys jne.}? Mitä ajatuksia sinussa heräsi runoa lukiessasi?) 7. muita huomioita 8. runoilijatietoja (Etsi tietoa runoilijan elämästä lopetuskappaletta varten. Älä selvitä koko elämää, vaan pienikin mielenkiintoinen runoon liitettävä tiedonjyvä riittää.) Runoanalyysin tekemiseen tarvitset ainakin kohtia 1, 2, 3, 4 ja 6. Kirjoita tämän jälkeen runoanalyysisi alla olevan ohjeen mukaan. Ohjeessa on käytetty esimerkkinä Edith Södergranin runosta "Ihmeellinen meri" tehtyä runoanalyysiä. Runon keinoista ja runoanalyysistä löydät lisätietoa oppikirjasta Särmä 9, s. 40, ja tämän lomakkeen lopussa olevasta kohdasta Lähteet. Kuva 4. Ohje muistiinpanojen tekemiseen Vaihe 3: runoanalyysin tekeminen verkkolomakkeeseen Varsinainen runoanalyysi kirjoitetaan verkkolomakkeeseen (kuva 5). Apuna on malliteksti (Edith Södergranin Ihmeellinen Meri -runosta tehty runoanalyysi) ja vaiheessa 2 tehty muistilappu.
Kuva 5. Runoanalyysin verkkolomake (alku)
Kun kaikki kappaleet on kirjoitettu, kopioidaan työn loppuun pohjateksti (kuva 6). Kuva 6. Pohjateksti Lopuksi työ lähetetään opettajalle (kuva 7).
Kuva 7. Työn lähettäminen opettajalle Vaihe 4: runoanalyysin valmistuminen Valmis työ latautuu opettajan Google Driveen tekstitiedostona (Google Docs), jonka opettaja arvioi ja jakaa oppilaan kanssa (Liite 1). Verkkolomakkeen avulla kirjoitettavan runoanalyysin saa heikompikin oppilas tehdyksi. Jos oppilas haluaa, hän voi jatkaa analyysiään luotuun tekstidokumenttiin tai tyytyä saamaansa arvioon. Lopuksi Kun tekeminen puretaan osiin ja tarvittava käsitteistö on oppilaan saatavilla kootusti yhdellä verkkosivustolla, ei vaikeaksi koettu runoanalyysi ole liian haasteellinen 9.-luokkalaiselle. Opettajan aktiivisuus on silti tässäkin työtavassa tärkeää: Oppilasta tulee auttaa joka vaiheessa, eikä valmiiden ohjeiden antamista tule välttää. Omatoimisempi runoanalyysin tekeminen tulee useille oppilaille vastaan vasta lukio-opinnoissa, ja siksi 9. luokalla voi vapaasti ohjata työskentelyä auttamalla tekstin työstämistä jopa antamalla oppilaalle valmiiksi ajatuksia, tulkintoja ja näkökulmia runon jäsentämiseen. Kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että oppilaat yllättävät lähes aina positiivisesti: omaa tulkintaa, omia ajatuksia ja yllättäviä näkökulmia ponnahtaa pintaan niiltäkin oppilailta, joiden ennakkoon ei usko onnistuvan runoanalyysin teossa.
Liite 1: Valmis runoanalyysi