Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät ja keskeiset haasteet Rakennusfoorumi 2.5.2017 2.05.2017
Agenda Maailmantalous hyvin lyhyesti Suomen talouden suhdannetilanne ja vuoden 2016 kehitys Makrotalouden ennuste vuosille 2017-2019 Haasteet
IMF nosti ennustettaan maailman talouskasvulle ensi kertaa moneen vuoteen Ylös tarkistettiin kehittyneiden talouksien kasvuennusteita Maailmantalouden kasvu historiaan verrattuna keskinkertaista BKT:n kasvu edellisestä vuodesta Lokakuun 2016 ennuste Huhtikuun 2017 ennuste Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet Lähde: Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteraportti, huhtikuu 2017. 2.05.2017 Juha Kilponen
Maailmankauppa kasvoi vuoden 2016 lopulla Maailmankauppa, volyymi Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) 130 Indeksi, 100 = 1.1.2010 125 120 115 110 105 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähteet: CPB ja Macrobond. patu32427@maailmank 2.05.2017 Juha Kilponen
Vuoden 2016 kasvun oraat Suomessa BKT:n kasvu 1,4 prosenttia Yksityinen kulutus ja investoinnit tukivat kysyntää, teollisuustuotanto kääntyi kasvuun Rakentamisen ja yksityisten palveluiden toimialat kasvoivat merkittävästi Palkkasumma ja tehdyt työtunnit kasvoivat selvästi Työllisten määrä kasvoi 0,6 prosenttia ja tehdyt työtunnit 1,0 prosenttia edellisestä vuodesta Tavaroiden vientiluvut pettymys
Rakentaminen jatkuu vilkkaana asuntorakentamisen vetämänä 200 180 160 140 120 100 80 60 Kaikki rakennukset Teollisuusrakennukset Indeksi, 2010 = 100 Asuinrakennukset Muut kuin asuinrakennukset 40 2000 2005 2010 2015 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (kausipuhdistus). 13.12.2016 eurojatalous.fi 24515@Uudisrakentamisen vol.ind.
Uusia työpaikkoja varsinkin kauppaan ja rakentamiseen vuonna 2016 Teollisuus Rakentaminen 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 120 Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja julkinen hallinto Muut toimialat Muutos edellisestä vuodesta, 1000 henkeä Kauppa, ravitseminen ja majoitus 2008 2010 2012 2014 2016 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 16.3.2017 eurojatalous.fi 24515@Työllisyyden muutos trend Työlliset yhteensä
Tavaravienti: Vain kemianteollisuus plussalla 2016 Kemianteollisuus (+1 %) Metsäteollisuus (-2 %) Metallit ja metallituotteet (-6 %) Koneet ja laitteet (-5 %) Sähkö- ja elektroniikkateollisuus (-3 %)
Suomi menettänyt vientimarkkinoita Vienti Tuonti Vientimarkkinat 240 Indeksi, 1999 = 100 220 200 180 160 140 120 100 80 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Indikaattorimallit viittaavat varsin vahvaan alkuvuoteen 2017 Viikko 9 BKT:n ennusteen muutokset Muuttuja Toteutunut Edellinen Muuttujan havainto havainto ennuste Uutinen 2016Q4 2017Q1 2017Q2 1 Bruttokansantuote Q4 lnδ Q/Q 0.04 0.55 0.30-0.26-0.26 0.00 0.00 10 Aloitetut rakennukset M12 lnδ M/M 21.78-7.92 5.09 16.70-0.07-0.02 0.07 12 Maailmankauppa M12 lnδ M/M 0.49 2.53 1.28-0.79-0.03-0.07-0.02 13 Työlliset, 15-74-vuotiaat M1 lnδ M/M -0.20 0.32 0.06-0.27 0.00-0.04-0.03 14 Työttömyysaste, 15-74-vuotiaat M1 % 8.96 8.38 8.31 0.64 0.00-0.06-0.07 15 Avoimet työpaikat M1 lnδ M/M -6.35 2.62 4.39-10.74 0.00-0.29-0.13 16 Työttömyysaste (TEM) M1 % 12.53 12.73 12.69-0.16 0.00 0.24 0.12 17 Työttömät työnhakijat M1 lnδ M/M -1.81-1.23-0.42-1.39 0.00 0.26 0.12 24 Teollisuuden luottamusindikaattori M2-1.50 3.60 5.36-3.86 0.00-0.05-0.06 26 Teollisuuden luottamus, tuotanto-odotukset M2-12.80 17.40 19.54-6.74 0.00-0.04-0.04 Revisioiden vaikutus -0.07 0.02 0.03 BKT:n ennusteet 2016Q4 2017Q1 2017Q2 Ennen päivityksiä 0.35 1.18 0.83 Päivitysten jälkeen 0,21* 0.95 0.79 TK:n havainto 0.04 - - *ilman Q4-tilinpidon tietoja
Kuluttajien luottamus alkaa olla huipputasolla 30 Kuluttajien luottamusindikaattori Oman talouden tilanne 12 kk kuluttua Suomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua Saldoluku 20 10 0-10 -20 Taloustilanne (2017, viim.) 17.9 Saldoluku 1.8 B41 Paljon parempi (%) 44 B42 Jonkin verran parempi (%) 42 B43 Samanlainen (%) 9.6 B44 Jonkin verran huonompi (%) 1.1 B45 Paljon huonompi (%) 1.5 B46 Ei osaa sanoa (%) -30 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Lähde: Tilastokeskus 16.3.2017 eurojatalous.fi 24515@Kuluttajabarometri
Ennuste: Kasvu vahvistuu, mutta pysyy maltillisena Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko) 220 Viitevuoden 2010 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 10 Kokonaistuotanto, % 200 5 Maaliskuu 180 0 2017e 1,6 2018e 1,5 160-5 2019e 1,3 140 2000 2005 2010 2015-10 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. eurojatalous.fi 24078 @IsoSuora 2017
Lyhyen aikavälin näkymät ja vientimarkkinoiden kehitys kohentaneet kasvunäkymiä Vertailu joulukuun 2016 ennusteeseen (ero BKT:n kasvuvauhdin suhteen, %-yksikköä) 2016 2017 2018 2019 Uudet tilastohavainnot 0.6-0.3 0.0 0.0 Lyhyen aikavälin ennuste (t+1, t+2) 0.4 0.0 0.0 Vientimarkkinoiden näkymien muutos 0.1 0.3 0.1 Harkinnanvaraiset tekijät 0.0 0.1 0.0 0.0 Yhteensä 0.6 0.3 0.3 0.1 BKT-ennuste maaliskuu 2017 1.6 1.6 1.5 1.3 BKT-ennuste joulukuu 2016 1.0 1.3 1.2 1.2
Ennuste kysyntä erille 2017-2019 Prosenttimuutos edellisvuotisesta 2017 e 2018 e 2019 e Bruttokansantuote 1,6 1,5 1,3 Yksityinen kulutus 1,3 0,9 1,0 kulutus -0,1 0,5-0,2 Yksityiset kiinteät investoinnit 4,0 2,6 2,4 Julkiset kiinteät investoinnit 1,6 0,0 0,3 Vienti 2,9 2,7 2,4 Tuonti 2,2 1,7 1,5 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Yksityistä kulutusta rahoitettu velkaantumalla Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot Yksityisen kulutuksen määrä 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 % 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10.3.2017 19912@ET_2016_5_tulot ja kulutus Yksityinen kulutus ja käytettävissä olevat tulot, % Kulutus Tulot 2016 2,0 1,5 2017e 1,3 1,0 2018e 0,9 1,0 2019e 1,0 1,2
Yhtiölainat ovat suurin velkaantumisastetta kasvattava tekijä 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0-1.5 Yhtiölainat Lainat muilta rahoituslaitoksilta Kulutusluotot Asuntolainat Muu käyttötarkoitus Vapaa-ajanasuntolainat Opintolainat Velkaantumisasteen vuosikasvu % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Suomen Pankin laskelmat ja Tilastokeskus. 2.5.2017 RMTITA 16
Työmarkkinoiden elpyminen jatkuu maltillisesti Työllisyysaste, 15 64 vuotiaat, trendi Työttömyysaste, 15 74 vuotiaat, trendi (oikea ast.) 72 % % 12.0 Työllisyys- ja työttömyysaste 70 10.0 Työllisyys % Työttömyys % 68 66 8.0 6.0 2017e 69,3 8,6 2018e 69,9 8,3 2019e 70,4 8,1 64 2002 2007 2012 2017 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 4.0
Inflaatio (YKHI) jää hitaaksi 5 Palvelut ja teollisuustuotteet pl. energia Energiatuotteet Elintarvikkeet Inflaatio % 4 3 YKHI Suomi Euroalue* 2 1 0-1 2017e 1,0 1,7 2018e 1,0 1,6 2019e 1,3 1,7 *EKP, maaliskuu 2017-2 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 31705@YKHIennuste
Rakenneuudistukset?
Rahapolitiikan päätösten (joulukuu 2015, maaliskuu 2016) vaikutukset Euroalueella Vaikutukset BKT:n ja hintojen tasoon 0.7 % GDP, EA 0.7 % Prices(HICP), EA 0.6 0.6 0.5 0.5 0.4 0.4 0.3 0.3 0.2 0.2 0.1 0.1 0.0 2016 2017 2018 2019 0.0 2016 2017 2018 2019 Source: Bank of Finland, www.eurojatalous.fi 2.05.2017 Juha Kilponen
EKP:n joulukuun 2015 ja maaliskuun 2016 päätösten vaikutukset Suomen talouteen 0.60 % BKT, Suomi 1.0 % Lainat, Suomi 0.50 0.8 0.40 0.30 0.20 0.6 0.4 0.10 0.2 0.00 2016 2017 2018 2019 0.0 2016 2017 2018 2019 Lähde: Suomen Pankki, www.eurojatalous.fi
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset merkittävät ehdolla että palkkamaltti pitää Effects on the level of GDP and Prices % GDP % Prices (PCH) 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0-0.1 2017 2018 2019 0.0-0.2-0.4-0.6-0.8-1.0-1.2 2017 2018 2019-0.2-1.4 Source: Bank of Finland 2.05.2017 Juha Kilponen
Indeksi, 2005 = 100 Ennusteen toteutuessa kilpailukyky paranee lähivuosina suhteessa euroalueeseen Työkustannusten nousu 2017-2019: Suomi ~1%, Euroalue ~6% 135 130 125 120 115 110 105 100 95 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Suomi (2017-2019 ennuste) Euro alue (2017-2019 ennuste)
Julkisyhteisöjen velka kasvaa vielä ennustejaksolla velka 80 70 60 50 40 30 20 10 Julkisyhteisöt % BKT:stä Valtio 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).
Talouskehityksen riskit samat kuin joulukuussa Maailmantalouden kehitykseen sisältyy yhä paljon epävarmuutta Palkkakehitys vuoden 2017 jälkeen? Asuntorakentaminen ja investoinnit yleensä herkkiä kysynnän muutoksille Työmarkkinoiden sopeutuminen
Suomen keskeisiä haasteita
Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen epätasapaino edelleen suuri Julkisyhteisöt Menot Tulot 130 Mrd. euroa 120 110 100 90 80 70 60 50 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus. Neljän neljänneksen liukuva summa.
Velkaantuminen ei taitu pysyvästi kestävyysongelma ratkaisematta Painelaskelma Kestävä velkaura 300 % BKT:sta 250 200 150 100 3% 50 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki. 2.05.2017 Juha Kilponen
Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut Työttömät työnhakijat (vasen asteikko) Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä (oikea asteikko) 400 000 Hlö % 40 350 000 35 300 000 30 250 000 25 200 000 20 150 000 15 100 000 10 50 000 5 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: TEM. 0
Työttömyys yhä enemmän rakenteellista - nuorten tilanne hankala
Yhteenveto Kotimainen kysyntä edelleen vahvasti kasvun taustalla viennin vetoapua tarvitaan Rahapolitiikan rooli ollut merkittävä Kotitalouksien velkakehitys huolestuttava Viennin kohentumista tukee Maailmantalouden parempi vire Valuuttakurssin heikkeneminen Hintakilpailukyvyn vahvistuminen Tuottavuuden parantuminen Talouden haasteet pitkälti ennallaan suhdannetilanteen paranemisesta huolimatta
Kiitos! www.bof.fi www.eurojatalous.fi @juhakilponen
Lisämateriaalia
Yksityisen sektorin kokonaistuottavuuden kasvutrendi ja toimialojen kontribuutiot
Osa talouskasvusta tulee ennustejaksolla jo nettoviennistä Eri kysyntäerien vaikutus BKT:n kasvuun Nettovienti Yksityinen kulutus 5 kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Prosenttiyksikköä Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos 0-5 -10 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2017 2019 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10.3.2017 20756 @Kontribuutio
Vientihintojen lasku painanut viennin arvoa Viennin ja tuonnin arvo Viennin ja tuonnin määrä Tavaranvienti Tavarantuonti Tavaranvienti Tavarantuonti 6.5 Mrd. euroa 140 Indeksi, 2005 = 100 6 130 5.5 5 4.5 4 120 110 100 3.5 90 3 80 2.5 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tullihallitus ja Suomen Pankki (lukujen kausipuhdistus). 24515@Viennin ja tuonnin arvo 70 2005 2007 2009 2011 2013 2015 24515@Viennin ja tuonnin määrä
Työmarkkinoiden polarisaatio - keskipalkkaisten töiden väheneminen
Jatkuuko polarisoitumiskehitys tulevaisuudessa? Palaako teknologinen kehitys takaisin vähän koulutettujen matalapalkkatöiden vähenemiseen? Miten tekoäly ja robotit vaikuttavat eri ammattien kysyntään tulevaisuudessa? Onko teknologisen työttömyyden uhkakuva aiempaa todellisempi? Rajoitteet ihmistyön korvaamiselle Historiallisesti teknologiset innovaatiot ovat olleet pääosin työtä täydentäviä Hävinneiden tehtävien tilalle aiemminkin syntynyt enemmän uusia tehtäviä Automatisaatio ei ole pitkällä aikavälillä vähentänyt työllisyyttä
Elintason kasvu Suomessa 1860 2015 Bruttokansantuote henkeä kohden Trendi 64 Indeksi, 1860 = 1 32 16 8 4 2 1 0.5 20 vuotta 20 vuotta 40 vuotta 50 vuotta 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Lähde: Tilastokeskus?
Suomen elinkeinorakenne vuosina 1860 2015
Innovaatioiden edistäminen Julkisen sektorin aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua 1. Positiiviset ulkoisvaikutukset 2. Rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydet 3. sektori on huono valitsemaan voittajia Tutkimukseen perustuvia suosituksia innovaatiopolitiikalle (Tuomas Takalo, 2014) 1. Koulutus ja perustutkimus 2. Innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus 3. Verokannustimet 4. Aineettomien oikeuksien lainsäädäntö 5. Kohdennetut palkinnot 6. Kilpailupolitiikka 7. Työmarkkinapolitiikka Innovointi vs. imitointi Valtaosa teknologiasta kehitetään muualla Suomen osuus OECD-maiden T&K-menoista on noin 0,6 %
Regulaation uudet haasteet Millaista sääntelyä uudet teknologiat edellyttävät? Itseajavat autot, lennokit, pilvipalvelut, tekoäly Hidastaako regulaatio uuden teknologian käyttöönottoa? Uuden teknologian hyödyt jakautuvat laajalle, haitat keskittyvät voimakkaasti Kehityksen jarruttaminen huono tapa ratkaista ongelmia Kansainvälinen kilpailujuoksu Soveltuuko perinteinen kilpailupolitiikka digitaaliseen talouteen? Verkostovaikutukset ja skaalaedut, luonnolliset monopolit Mahdollisuus ylisuuriin voittoihin kannustimena (vrt. patentit) Toimialarajat hämärtyvät
Viennin ja investointien ennustettu elpyminen tulee tarpeeseen 82 Yksityinen ja julkinen kulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen % 80 78 76 74 72 70 68 66 64 1975 1985 1995 2005 2015 Lähde: Tilastokeskus ja Macrobond. 34185 2.05.2017 Juha Kilponen
Työmarkkinoiden elpyminen trendien mukaan pysähdyksissä syyskuusta 2016 lähtien? 2800 L 15-74 L 15-64 Työvoima 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2100 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Yhtiölainat kasvavat euromääräisesti lähes samaa vauhtia asuntolainojen kanssa Asuntolainat Yhtiölainat Mrd. euroa, kannan vuosimuutos 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 2.5.2017 RMTITA 45
Mitä jos maailmantalouden kasvuvauhti jää puoleen ennustetusta? Vientikysyntä heikkenee ja viennin kasvu hidastuu -> tulonmuodostus heikkenee Finanssipolitiikka jouduttaisiin kiristämään tavoitteissa pysymiseksi Kasvu hidastuisi merkittävästi