3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen
Me olemme teknologiayritys 2
Millainen yritys me olemme? Keitä ja missä ovat meidän asiakkaamme? Minkälaisiin toimitusketjuihin olemme verkottuneet? Keitä ovat asiakkaidemme asiakkaat? Miten toimitusketju yhdistää meidän yrityksemme maailmanmarkkinoihin ja kansainväliseen kilpailuun? Mitä asiakkaamme meissä arvostavat, mitä he meiltä odottavat? Mitkä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yrityksemme kilpailukykyyn, ja miten voimme niihin itse keskenämme vaikuttaa? Keitä ovat kovimmat kilpailijamme, ja millaisin ominaisuuksin ja vahvuuksin he kilpailevat kanssamme? 3
Teknologiateollisuus Suomessa 4
Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2009) 20,5 mrd euroa henkilöstö 58 600 Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut liikevaihto (2009) 6,0 mrd euroa henkilöstö 13 600 Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2009) 25 mrd euroa henkilöstö 130 800 Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2009) 7,0 mrd euroa henkilöstö 53 200
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 250 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 650 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. 6
Teknologiateollisuudella merkittävin osuus Suomen viennistä Suomen tavaravienti toimialoittain 1960-2008 100 % 80 % % koko tavaraviennistä 16 19 26 18 17 17 19 18 21 21 21 22 22 24 26 Kemianteollisuuden ja muut tuotteet 60 % 40 % 69 56 45 39 8 29 27 26 27 25 24 20 20 19 17 19 7 7 7 7 8 11 11 12 13 11 9 18 19 21 20 20 20 19 21 23 24 24 Puu, sellu ja paperi Terästuotteet ja värimetallit 20 % 15 0 % 1960 1970 7 6 18 17 2 4 1980 1990 24 11 1999 28 31 27 28 26 25 28 25 23 24 22 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koneet, metallituotteet ja kulkuneuvot Elektroniikka, sähkökoneet ja -laitteet Lähde: Tullihallitus 7
Teknologiateollisuus on välttämätön viennistä riippuvaisen Suomen hyvinvoinnille Teknologiateollisuus tuo talouteemme ulkomailta uutta varallisuutta, rahat, joilla mahdollistetaan kotimarkkina-alojen kysyntää ja julkisia palveluja. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 45 %. Suomi ei pärjää ilman teknologiateollisuutta. 8
Teknologiateollisuus kilpailee maailmansarjassa Teknologiateollisuuden henkilöstö työskentelee kansainvälisesti Suomen tuotannosta yli 70 prosenttia menee vientiin. Pienetkin yritykset kuuluvat kansainvälisiin verkostoihin. Teknologiateollisuuden yritykset kilpailevat kansainvälisesti Hintakilpailu kovenee. Tuottavuus kasvaa vauhdilla Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Teknologiateollisuuden kilpailukyky mitataan maailmalla joka hetki» Kotimaiset alat eivät yllä vertailuun teknologiateollisuuden kanssa. 9
Maailman muutos 10
Suljetun talouden mallit eivät kelpaa maailmansarjaan Kun kilpailu on kansainvälistä, ei kansallista tuotantokustannusten kasvua voi siirtää tuotteen hintaan, koska se karkottaisi asiakkaat. Suljetun sektorin kustannusten kasvulla ei saa kiihdyttää kotimaista inflaatiota eikä lisätä veropaineita niin, että Suomen kilpailukyky heikkenee. Suomen tuottavuuden parantumista nopeampi kustannusten kasvu siirtää työtä halvempiin maihin. 11
Teknologiateollisuuden menestys on hyvinvointimme edellytys Maailmantalous kasvaa nopeimmin perinteisten teollisuusmaiden ulkopuolella. On kaikkien suomalaisten etu, että Suomi menestyy ja pystyy kilpailemaan teknologiayritysten kotimaana. Suomalaisten kannattaa huolehtia niistä kansainvälisten yritystensä menestyksen edellytyksistä, joihin he voivat itse vaikuttaa. Hyvin toimivat, tehokkaat työmarkkinat vaikuttavat olennaisesti Suomen kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Osaavat tekijät löytävät haastavia ja mielenkiintoisia tehtäviä, ja yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. 12
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2010e 11 BKT:n kasvu 2010, % 10 9 8 7 6 5 4 Kasvu keskimäärin +4,8 % Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 3 Pohjois-Amerikka Japani 2 Länsi-Eurooppa 1 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2009, % Lähde: IMF (lokakuu 2010) 13
Teknologiateollisuuden henkilöstö Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 16 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14
Kasvu on vahvinta nopeasti kehittyvissä maissa Suomalaisen teknologiateollisuuden ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö 170 000 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka Aasia, Keski- ja Itä- Eurooppa, Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka, Lähi-itä Vuoden lopussa Lähde: Teknologiateollisuus ry 15
Suomen pärjääminen 16
Voimme itse luoda menestyksemme eväät Pystymmekö muuttumaan ja kehittymään riittävän nopeasti, kun markkinat sitä vaativat? Olemmeko valmiit toimimaan asiakkaiden tarpeiden mukaan? Pystymmekö tekemään työtä juuri silloin, kun sitä on tarjolla? Palkitsemmeko oikeudenmukaisesti hyvistä suorituksista? Olemmeko ottaneet käyttöön ja valmiit kehittämään ennakkoluulottomasti uusia käytäntöjä ja menetelmiä, jotka auttavat henkilöstöä vapauttamaan voimavarojaan entistä parempiin saavutuksiin? 17
Tuottavuuden parannukset hyvinvointia turvaamaan Työmarkkinoita kehittämällä menestystä teknologiateollisuudelle ja sen henkilöstölle sekä hyvinvointia suomalaisille: Työehdoista sovitaan työpaikoilla Palkkaus kannustavaksi Työajat tarpeen mukaan Toimitusvarmuus edellyttää työrauhaa 18
Työehdoista sovitaan työpaikoilla Työehdoista sovitaan siellä, missä työkin tunnetaan parhaiten. Työpaikkakohtainen työehdoista sopiminen vakiintuneeksi toimintatavaksi. Uusi ajattelu ja uudet käytännöt johdolle ja henkilöstölle. Liittojen tehtävä on edistää yhteistoimintaa ja työpaikkasopimisen valmiuksia yrityksissä. 19
Palkkaus kannustavaksi Suomessa Palkat ja kustannuskehitys avoimen talouden ehdoin. Irti yleiskorotuksista, toimivaan työpaikkasopimiseen. Yrityksissä Palkoista neuvotellaan ja sovitaan työpaikoilla. Vaativuus, pätevyys ja tulokset palkkaperusteiksi. Palkka tehdyn työn mukaan. 20
Työajat tarpeen mukaan Työajan tehokkaasta järjestämisestä kilpailuetu. Nykyiset joustomahdollisuudet käyttöön uusiakin tarvitaan. Työajasta ja ylityökorvauksista sopiminen työpaikoille. 21
Toimitusvarmuus edellyttää työrauhaa Verkostoituneessa taloudessa ja yritysten tuotantoketjuissa työrauhan merkitys korostuu. Toimintatavat ja -periaatteet on uudistettava markkinoiden muutosta vastaavasti. Sekä omat että muiden työtaistelut vaarantavat työpaikkamme. Laittomien työtaistelujen ennaltaehkäisyä tehostettava. Vastuuta myös luottamusmiehille ja työntekijöille. 22
-Teknologiateollisuus on Suomen hyvinvoinnin avaintekijä. - Teknologiateollisuus kilpailee maailmansarjassa. - Työpaikoilla tunnetaan asiakkaat ja heidän muuttuvat tarpeensa. - Yrityksissä ratkaistaan Suomen menestys. 23