Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta"

Tyyne Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

2 Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen edullisuus Suomalaisten tai suomalaistaustaisten yhtiöiden toimien hyväksyttävyys paikallisesta esimerkiksi brasilialaisesta näkökulmasta Ilmaston muutoksen torjunta Vaikutukset maailman ravintohuoltoon Biodiversiteetin suojelu Edullisuus Suomen kansantalouden mm. työllisyyden kannalta

hyväksyttävyys paikallisesta esimerkiksi brasilialaisesta näkökulmasta Ilmaston muutoksen torjunta

3 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Löytöretkiä biopolitiikkaan Hanke käynnistettiin tulevaisuusvaliokunnan valmistautumisena vastaamaan valtioneuvoston ilmastopoliittiseen tulevaisuusselontekoon. Loppuraportti pdf-muodossa osoitteessa raportit Havaittiin ilmeiset sisäiset ristiriidat Suomen globaalissa ympäristössä harjoittamassa biopolitiikassa. Kotimaisen biotuotannon edistäminen, viennin edistäminen, valtionyhtiöpolitiikka, ilmastonmuutoksen torjunta, kehitysyhteistyö ja kuluttajapolitiikka varsin puutteellisesti yhteensovitettuja.

fi/tulevaisuusvaliokunta/ raportit Havaittiin ilmeiset sisäiset ristiriidat Suomen globaalissa ympäristössä harjoittamassa biopolitiikassa.

4 Visio Suomen biopolitiikallehaastateltuina pääasiassa hankkeen ohjausryhmään kuuluneet Visiota varten haastatellut 26 kansanedustajaa puolueryhmittäin Suomen Keskusta 7 Kokoomus 5 SDP 6 Vasemmistoliitto 2 Vihreät 2 Ruotsalainen kansanpuolue 2 Kristillinen liitto 1 Perussuomalaiset 1

puolueryhmittäin Suomen Keskusta 7 Kokoomus 5 SDP 6 Vasemmistoliitto 2

5 Miten painottaa eri tavoitteita? 1. Suomalaisten tai suomalaistaustaisten yhtiöiden toimien hyväksyttävyys paikallisesta esimerkiksi brasilialaisesta näkökulmasta Arvioiden keskiarvo Arvioiden mediaani Arvioiden vaihteluväli 15, % Arvioiden hajonta poikkeamina kahdesta eniten kannatetusta vierekkäisestä ryhmästä 2. Ilmaston muutoksen torjunta 24,45 22, % 3. Vaikutukset maailman ravintohuoltoon 20, % 4. Biodiversiteetin suojelu 17, % 5. Edullisuus Suomen kansallisten erityisetujen (mm. suomalaisten työllisyyden) kannalta 22, %

Arvioiden mediaani Arvioiden vaihteluväli 15,60 15 5-60 12 % Arvioiden hajonta poikkeamina kahdesta eniten kannatetusta vierekkäisestä ryhmästä 2.

6 Monia mahdollisia tulkintoja biosektorin nykyisyydestä ja tulevaisuudesta Raportissa on tartuttu moniäänisesti keskeisiin ristiriitoja aiheuttaviin kysymyksiin: Ilmastonmuutoksen torjuntaa kalliilla kotimaassa vai edullisesti Suomen ulkopuolella? Suurimuotoista viljelyä agribisnestä vai pienimuotoista työllistävää viljelyä? Tehoviljelyä vai luontoympäristöjen moninaisuuden suojelua? Geenimuuntelua vai ekotuotantoa

kotimaassa vai edullisesti Suomen ulkopuolella?

7 Kiistakysymyksiä kannanotoissa Pitääkö torjua erityisesti ilmastonmuutosta, jotta maailman ruokahuolto tulisi turvatuksi vai pitäisikö päinvastoin mahdollisimman monille turvata ruoka, jotta he motivoituisivat myös ottamaan toiminnassaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunnan? Missä määrin ilmastonmuutoksen torjunta ja maailman ruokahuollon turvaaminen ovat yhdensuuntaisia tavoitteita? Pitääkö turvata ensisijassa niiden väestöryhmien ruokahuolto ja muu toimeentulo, jotka ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta? Onko tärkeintä turvata erityisen olennaiset ekosysteemit kuten sademetsät? Onko erityisen tärkeää antaa paikallisten päättää omien bioresurssiensa käytöstä? Onko suomalainen tuotanto ja hyvinvointiyhteiskunta sellaisessa kriisissä, että ensisijassa on huolehdittava suomalaisten työllistymisestä ja toimeentulosta?

Pitääkö turvata ensisijassa niiden väestöryhmien ruokahuolto ja muu toimeentulo, jotka ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta?

8 Rakennemuutoksen keskeiset haasteet metsäsektorilla Metsien merkitys ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa hiilidioksidinielu ja bioenergia Elektroniikka ja paperi toisiaan korvaamassa ja täydentämässä Ulkomainen kuitu ja sellu kotimaisen tuotannon kilpailijana ja täydentäjänä Miten energian ja kuidun tuotanto kilpailee ravinnon tuotannon kanssa (mm. kallistuva vilja)?

korvaamassa ja täydentämässä Ulkomainen kuitu ja sellu kotimaisen tuotannon kilpailijana ja

9 Production costs of leaf tree pulp in best factories in Asia and South America and in Nordic countries (Source: Häggblom 2006)

10 Production of pulp in Brazil

13 Technology in Brazil: Mean Annual Increment (MAI) of eucalypt m³ /ha, pulp factories 500milj t - >1,3 billion t

14 1. Suomalaiset kuuluvat vuonna 2030 maailman parhaisiin metsä- ja puuosaajiin Maailman metsiä ja metsäteollisuutta tuntemalla suomalaiset voivat olla maailman kärjessä mm. hiilinielujen luotettavassa arvioinnissa; metsäteollisuuslaitosten rakentamisessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja huollossa; erikoispakkausten ja -paperien valmistuksessa; puun arvokkaiden ainesosien mikrobiologissa hyödyntämisessä nano- ja geenitekniikan sovelluksissa metsäsektorilla.

hiilinielujen luotettavassa arvioinnissa; metsäteollisuuslaitosten rakentamisessa, koneiden ja laitteiden

15 2. Suomen puuvarojen kasvun - noin 100 Mm³ vuodessa mielekäs käyttö Metsävaratietoja on hyödynnettävä nykyistä paremmin puun hankinnassa ja puun hankintakäytäntöjä on kehitettävä. Räätälöity käyttö. Tulee selvittää, mitä mahdollisuuksia suomalainen puu ja suomalaiset tuotantolaitokset tarjoavat erityisten sellulaatujen valmistukseen ja onko jätepaperin käytön korvaaminen ensikuidulla perusteltua ympäristösyin. Yksi syy voisi olla esimerkiksi se, että jätepaperista tehdään etanolia.

Tulee selvittää, mitä mahdollisuuksia suomalainen puu ja suomalaiset tuotantolaitokset tarjoavat erityisten sellulaatujen

16 Paljon puuta tarvitsevia käyttöjä Tutkimuksella, tuotekehittelyllä ja viranomaismääräyksillä tulee tähdätä siihen, että valtaosa muovisista pakkauksista on vuonna 2030 korvattu puu- tai sellupohjaisilla tuotteilla Puurakentamisesta on tehtävä Suomelle kansallinen vahvuus vuoteen 2030 mennessä. Rakentamismääräyksissä otettava lähtökohdaksi puurakenteiden hiilen sidontaominaisuudet verrattuna betoniin Biopolttoaineena ja varsinkin bionesteinä Hiilinieluina ja vapautettuna luontona

tehtävä Suomelle kansallinen vahvuus vuoteen 2030 mennessä.

17 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa ,1 = Muutos: 1-10,2009/1-10,2008,% -3 % - 51 % -34 % % Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus* Elektroniikka- ja sähköteollisuus *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 10/2009. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2008: elektroniikka- ja sähköteollisuus 37 %, kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, metallien jalostus 13 % ja tietotekniikka-ala 8 %. Lähde: Tilastokeskus /JE 17

metallituoteteollisuus* Elektroniikka- ja sähköteollisuus *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 10/2009.

18 Teollisuustuotannon kehitys vuosittain = e 2010e Kiina Etelä-Korea Intia Venäjä Suomi USA Euromaat Japani Lähde: Consensus Economics /JE 18

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Kiina Etelä-Korea

19 Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2010e 10 9 BKT:n kasvu 2010, % Kiina 8 Intia Kasvu keskimäärin: +3.9 % Pohjois-Amerikka Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu latin. Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2009, % Lähde: IMF (tammikuu 2010) /JE 19

Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys

Samankaltaiset tiedostot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin: