Hatanpäällä leikataan uusissa saleissa. Tampere kasvaa nopeasti Tampere-lehti esittelee vuoden 2017 kaavatyöt s s. 3

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPEREEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1 2017 Tampere kasvaa nopeasti Tampere-lehti esittelee vuoden 2017 kaavatyöt s. 7 14 Hatanpäällä leikataan uusissa saleissa s. 3 TAMPERE-lehti 1 2017 1

Näin sen näin Sinä päätät kuka päättää HANNA LEPPÄNEN Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Kevään kuntavaaleissa Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan 67 valtuutettua, jotka päättävät kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä kunnallisten palveluiden järjestämisestä seuraavien neljän vuoden aikana. Kuntavaaleissa valitaan päättäjät tehtäviin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Vuoden 2019 alusta voimaan tuleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan roolia merkittävästi, kun tulevaisuudessa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kuntien perustehtäväksi jää huolehtia alueen elinvoimasta, kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja yhteisöllisyydestä. Kuntien vastuulle jäävät muun muassa lasten varhaiskasvatus ja perusopetus, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. Nyt kuntavaaleis sa valittavat valtuutetut tulevat olemaan merkittävässä roolissa siinä, miten kaupunkia kehitetään ja mihin suuntaan Tamperetta viedään tulevaisuudessa. Tampereella on asuinpaikkana ja suomalaisessa kuntakentässä hyvä maine. Meitä kiitellään rohkeudesta ja innovatiivisuudesta. Yksi Tampereen menestystekijä on, että kaupunki on ottanut rohkeasti vauhdittajan roolin monissa Tamperetta ja Tampereen seutua eteenpäin vievissä hankkeissa. Kaupunki haluaa olla hyvä ja luotettava kumppani ja tehdä yhteistyötä muun muassa yliopistojen, sijoittajien ja yritysten kanssa. Kaupunki nykyaikaistaa omaa organisaatiotaan ja digitalisoi palveluitaan. Tampere on päättänyt kasvaa ja samalla paranevat palvelut. Jotta Tampere pysyy kilpailukykyisenä ja pystyy tulevaisuudessakin kehittämään toimintaansa oikeaan suuntaan, tarvitaan osaavia päättäjiä. Kuntavaalien ennakkoäänestys on 29.3. 4.4. Tampereella voi ennakkoon käydä äänestämässä 18 ennakkoäänestyspaikassa, joita on eri puolilla kaupunkia kirjastoissa, marketeissa ja oppilaitoksissa. Ennakkoäänestyspaikat ja lisätietoa kuntavaaleista löytyy osoitteesta tampere.fi/vaalit. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, joka saa toimivaltansa kuntalaisilta eli sinulta. Sinä päätät, kuka Tampereella päättää asioista seuraavien neljän vuoden aikana. Käytä äänioikeuttasi ja käy äänestämässä. Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja HANNA LEPPÄNEN Kokeilualueen asukkaat voivat valita, haluavatko siirtyä yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi. Osa tamperelaisista mukaan valinnanvapauskokeiluun Tampereen kaupunki on mukana sosiaali- ja terveysministeriön terveysasemapalveluja ja sosiaaliohjausta koskevassa valinnanvapauskokeilussa, joka kestää vuoden 2018 loppuun. Kokeilun avulla valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen sisältyvään laajennettuun valinnanvapauteen. Tampereella kokeiluun osallistuu 22 700 asukasta, jotka asuvat postinumeroalueilla 33530 ja 33710. Maaliskuusta lähtien kokeilualueen asukkaat voivat valita, haluavatko jatkaa nykyisen terveysasemansa palvelujen käyttäjinä vai siirtyä kokei luun ilmoittautuneen yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi. Asukas voi halutessaan vaihtaa myös jollekin toiselle kaupungin terveysasemalle. Kokeilu koskee perusterveydenhuollon lääkärin, sairaan- tai terveydenhoitajan, fysioterapeutin, mielenterveys- ja päihdetyön ja sosiaaliohjauksen palveluita. Yksityisen tuottamina näitä kutsutaan omatiimin palveluiksi. Kerrallaan voi olla yhden omatiimipalvelujen tuottajan asiak kaana, ja tuottajaa voi vaihtaa kolmen kuukau den välein. Omatiimin pal - ve luis ta asia kas maksaa saman asia - kasmaksun kuin kaupungin palveluista pitäisi maksaa. Asiakasmaksut kartuttavat maksukattoa, kuten muilla kunta lai sil la, kertoo valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Eeva- Kaisa Mäkinen. Valinta tehdään sähköisesti kaupungin tietojärjestelmässä, puhelimitse terveyspalveluiden neuvontaan tai asioimalla kokeilualueen terveysasemalla. Kaikkiin kokeilualueen kotitalouksiin lähetetään tiedote valintaoikeudesta sekä ohjeet siitä, miten valinta käytännössä tehdään. Valintaa ei tarvitse tehdä, jos haluaa jatkaa omalla terveysasemalla. tampere.fi/valinnanvapaus Sisältö 3 Hatanpään sairaalan remontti valmistui 4 5 Ratikkaa rakennetaan monessa paikassa 6 Hiedanrannan ideoita hiotaan 7 14 Kaavoituskatsaus kertoo uusista kaavatöistä 15 Katuja ja puistoja kunnostetaan 16 Rakennusten myynti toi 37 miljoonaa 17 Työllisyyskokeilu alkaa heinäkuussa 17 Kissat koettelevat naapurisopua 18 Ennakkoon voi äänestää 29.3. 4.4. 19 Suomi 100 -juhlavuosi näkyy Tampereella 20 Elokuvajuhlat jälleen maaliskuussa 20 Mäkilän laaja tuotanto esille www.tampere.fi TAMPERE-lehti 1 2017 Tampereen kaupungin asukaslehti ilmestyy vuonna 2017 kolme kertaa. Lehti on julkinen tiedote, joka jae taan jokaiseen tamperelais talouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14 16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: Lehtisepät Oy, 2017 Painos: 125 000 kpl Kannen kuva: Hanna Leppänen. Hatanpään sairaalan leikkaussalit ovat nyt avaria ja valoisia. Kuvassa ylilääkäri Janne Lehtinen, sairaanhoitaja Emmi Lipponen ja sairaanhoitajaopiskelija Emma Turkko. ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 21.6.2017 Tampere-lehti verkossa: tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! 2 TAMPERE-lehti 1 2017

Tästä puhutaan nyt Hatanpään sairaala sai remontissa uutuutta hohtavat tilat Hatanpään sairaalan remontti ja laajennus valmistuivat helmikuun alussa. Hankkeessa uusittiin kantasairaalan pääsisäänkäynti, aula sekä erikoispoliklinikan, leikkausosaston ja heräämön tilat. Kantasairaalan pääovi on palannut vanhalle paikalleen Pyhäjärven puolelle rakennusta. Pääoven vieressä on ambulansseille oma, katettu sisäänkäynti alempaan kerrokseen. Uusitussa pääaulassa apua ja opastusta saa neuvontapisteellä. Aulan automaateilla sairaalan poliklinikalle tuleva asiakas voi ilmoittautua Kela- tai ajokortin avulla. Pääaulassa on lisäksi kahvila, itsehoitopiste ja Lähde-tietopiste, kertoo osastonhoitaja Leena Sulanto. Askelia säästyy hyvällä suunnittelulla Pääaulan yläpuolelle valmistuneessa laajennusosassa on uusimmalla teknii kalla varustettuja leikkaussaleja ja erikoispoliklinikan vatsakeskuksen tähystyshuoneet. Lisääntyneiden leikkaus salien ja heräämöpaikkojen ansiosta leikkauksia pystytään tekemään aiempaa enemmän. Leikkaussalien keskellä on steriilivarasto, josta hakee nopeasti leikkauksessa tarvittavat instrumentit ja hoitotarvikkeet, kertoo Leena Sulanto. Kaikki leikkaukseen tulevat potilaat otetaan vastaan uudessa leikkauspotilaiden vastaanottotilassa, joka sijaitsee sairaalan toisessa kerroksessa. Lapsipotilaat on huomioitu sairaalassa monin tavoin. Niin myös leikkausosastolla, jonka vastaanottotilassa on lapsille oma leikkipaikka. Leikkaussaliin johdattavat pupun tassunjäljet, ja leikkauk sen jälkeen lapset pääsevät lepäämään omaan heräämöön. Vatsakeskuksen tähystyshuoneiden vieressä on välinehuoltotilat. Askelia säästyy, kun likaiset välineet viedään suoraan pesutilaan ja viereisestä huoneesta otetaan puhtaat tilalle. Uudessa tarkkailu- ja infuusiohuoneessa voidaan potilaille antaa suonensisäisesti esimerkiksi rautaa. Tiputuksen ajan potilas voi olla uudenlaisessa tuolissa, jonka hän voi säätää itselleen sopivaksi makuulta pystyasentoon, kertoo apulaisosastonhoitaja Eija Hokajärvi. Valmistunut peruskorjaus on ensimmäinen vaihe Hatanpään sairaala-alueen pitkän tähtäimen kokonaissuunnitelmaa, jossa on hahmoteltu alueen tulevaisuutta aina 2040-luvulle saakka. TEKSTIT Marika Haapala KUVAT Hanna Leppänen Hatanpään sairaalan liittämistä Taysiin valmistellaan Kantasairaalan pääaula uusittiin remontissa. Tampereen kaupunki ja Pirkan maan sairaanhoitopiiri käyvät neuvotteluja Hatanpään sairaalan yhdistämisestä osaksi Tampereen yliopistollista sairaalaa (Tays). Taustalla on vuodenvaihteessa muuttunut terveydenhuoltolaki, jonka mukaan leikkauksia saa tehdä vuoden 2018 alusta lähtien vain niissä sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen perus terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Hatanpäällä ei ole yhteispäivystystä, vaan se on keskitetty Taysin Ensiapu-Acutaan. Jotta leikkaustoiminta voisi jatkua Hatanpäällä, neuvotteluissa on päädytty esittämään Hatanpään sairaalan sairaala- ja kuntoutuspalveluiden ja niiden tuki palveluiden liittämistä Taysiin. Tampereen kaupungille jäisivät sairaala- ja kuntoutus palveluihin kuuluvat Oriveden terveys keskusvuodeosasto, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatria ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut. Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin valtuustot päättävät asiasta syksyllä. Itsehoitopisteiltä tukea oman terveyden hoitoon Tampereella on 13 itsehoito pis tettä, joissa on tarjolla tietoa terveellisestä ravitsemuksesta, lii kunnasta ja esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta. Pisteessä voi myös mitata verenpaineensa ja tehdä eri lai sia testejä, joilla mitataan esi merkiksi riskiä sairastua diabetekseen. Itsehoitopisteitä on monilla kau - pungin terveysasemilla ja pal ve lukeskuksissa. Hieman yllättävämpi paikka terveystiedon jakamiselle on Kessan kahvila ja baari Kämmenniemessä. Uusin itsehoitopiste on Koilliskeskuksen kirjastossa. Pisteet ovat auki aina kuin paik kakin. Niissä voi kuka tahansa mitata verenpaineensa tai etsiä tietoa itsehoidon tukemiseen. Kannattaa käydä tutustumassa pisteeseen, kannustaa terveydenhoitaja Minna Nieminen. Hoitaja tavattavissa neljällä pisteellä Itsehoitopisteillä ei ole tavallisesti henkilökuntaa. Tiistait ovat poik keuk - sia, sillä silloin neljällä itsehoito pisteellä ovat tavattavissa terveydenhoi tajat Minna Nieminen ja Seija Nordback. Tammelakeskuksen sekä Koilliskeskuksen itsehoitopisteillä ter veydenhoitaja on kevään ajan tiistaisin kello 10 12 ja Hervannan terveysaseman sekä Tesoman kirjaston pisteillä kello 13.30 15.30. Terveydenhoitajilta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista. Ihmisten kysymät asiat ovat kirjavia. Paljon neuvotaan verenpaineen mittaamisessa ja annetaan vinkkejä painonhallintaan ja sairauksien hoitoon. Voimme jutella esimerkiksi diabetesta sairastavan kanssa, miten hän voisi petrata elintapojaan. Monet näyttävät myös haavoja ja luomia, kertoo Minna Nieminen. Terveydenhoitajat eivät voi tehdä itsehoitopisteellä hoitotoimenpiteitä, mutta he ohjaavat asiakkaan tarvittaessa oikeaan paikaan. Terveydenhoitajalta voi tulla myös kysymään neuvoa, jos esimerkiksi itsehoitopisteellä tehty diabetestesti on näyttänyt kohonnutta riskiä sairastumiseen tai jokin muu asia painaa mieltä. He auttavat myös sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. tampere.fi/itsehoitopisteet TEKSTI JA KUVA Marika Haapala TAMPERE-lehti 1 2017 3

Tästä puhutaan nyt Raitiotien ensimmäinen rakennus Kuvassa eri työmaa-alueet eli lohkot sekä reitti, johon on merkitty valkoisella tulevat pysäkit ja harmaalla kohdat, joihin pysäkki voidaan rakentaa myöhemmin. Tampereen raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen välille Hervanta keskusta Tays alkaa kevään aikana useassa kohteessa. Töitä tehdään maaliskuusta alkaen vaiheittain eri työmaa-alueilla eli lohkoilla, joita on kaikkiaan viisi: keskusta, Kaleva, Hervannan valtaväylä, Hervanta ja varikko Hervannassa. Raitiotien ensimmäinen osa sisältää 15 kilometriä kaksiraiteista rataa keskustasta Hervantaan ja Taysiin sekä varikon Hervantaan. Osan rakentaminen kestää runsaat neljä vuotta, ja se on tarkoitus avata raitiotieliikenteelle vuonna 2021. Ensimmäisiä työvaiheita ovat työmaatukikohtien perustaminen, työmaiden aitaus, työn edellyttämien puiden kaato sekä johtojen ja putkien siirto pois tulevan radan alta. Töitä tehdään lähinnä päiväaikaan mutta tarvittaessa myös öisin, jotta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän. Ratikkaa rakennetaan kadun poikkileikkaukseen nähden siten, että johto-ja putkisiirtojen jälkeen kaikki raitiotien vaatimat kerrosrakenteet, kiintolaatta, kiskot ja pintarakenteet tehdään valmiiksi asti rajatulla työalueella. Raitio tien sähköratarakenteet asennetaan myöhemmin. Raitiotie rakentuu osista, jotka neljän vuoden rakennusaikana liitetään vaiheittain toisiinsa. Tavoitteena on sujuva, turvallinen ja luotettava liikenne töiden aikana sekä mahdollisimman vähän häiriötä asukkaille, yrityksille ja niiden asiakkaille. Raitiotien rakentaja raitiotieallianssi toivoo asukkailta ymmärrystä häiriöille, joita töiden aikana varmasti esiintyy. Keskustassa useita työkohteita Pirkankadulla työt aloitetaan huhtikuun aikana Pyynikintorin kohdalta. Kadun pohjoispuolella tehdään johtosiirtoja ja bussipysäkkien muutoksia. Uudet bussipysäkit rakennetaan vaiheittain. Rakennustöiden aikaiset bussiliikenteen järjestelyt tarkentuvat töiden alkuun mennessä. Raitiotien rakentamisen aikana Pirkankatu on liikennöitävissä molempiin suuntiin, ja kevyen liikenteen reitti on auki aina toisella puolella katua, kertoo keskustan alueen eli lohko 1:n päällikkö Pasi Samppala. Hämeenkadun länsipäässä työt alkavat kesäkuun alussa Hämeenpuistosta Näsilinnankatua kohti. Kaikki raitiotien vaatimat työt toteutetaan kadun keskialueella siten, että kadusta rajataan työmaa-alue rakentajien käyttöön, Samppala toteaa. Katuosuudella tehdään johtosiirtoja ja raitiotien vaatimia rakennekerroksia. Työnaikaiset liikennejärjestelyt tarkentuvat kevään kuluessa. Alueen henkilöautoliikennettä ja pysäköintiä rajoitetaan. Bussiliikenteen järjestelyjen suunnittelu on vielä kesken, mutta aikataulujen muutoksiin on töiden aikana hyvä varautua. Työn aikana kevyen liikenteen käytössä ovat kadun molemmat puolet. Myös asiointi alueen liikkeisiin ja pääsy asuntoihin varmistetaan. Tämän vuoden aikana rakennetaan myös Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymäkohta. Itsenäisyydenkadulla raitiotien rakennustyöt alkavat Tammelan puistokadun ja Kalevan puistotien välillä huhtikuussa sekä Rautatienkadun ja Tammelan puistokadun välillä kesäkuussa. Autoilu onnistuu Itsenäisyydenkadulla raitiotien rakentamisen aikana molempiin suuntiin, ja bussiliikenne pyritään työn aikana hoitamaan normaalisti. Kevyen liikenteen käytössä on aina toinen puoli kadusta. Kaikki raitiotien vaatimat työt toteutetaan ajoradan reunakivien välisellä alueella lukuun ottamatta pysäkkien kohtia. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun risteysalueella aloitetaan mahdollisesti huhtikuun alusta rakentamaan hulevesiallasta Posteljooninpuiston alle. Altaan tarkoituksena on varmistaa, että esimerkiksi rankkasateet tai laajat sulamisvedet eivät tulvi asematunneliin ja aiheuta liikennehaittoja. Posteljooninpuiston töiden aikana työalue rajoittaa osittain puistossa liikkumista. Samalla rullakioskin alueella aloitetaan kunnallistekniikkaan ja johtosiirtoihin liittyviä töitä toukokuun puolivälissä. Tällaisia töitä ovat muun muassa liikennejärjestelyjen valmistelut, kuten ajokaistan maalaukset ja liikennemerkkien siirrot. Raitiotien rakentamiseen liittyvät työt on tarkoitus aloittaa kesäkuun alussa, kun henkilöautoliikennettä ei enää ole Hämeenkadun itäpäässä. Ensimmäiset työmaatukikohdat perustettiin Hervannan valtaväylän työmaa-alueelle helmikuun alussa, kertoo työnjohtaja Tino Orell. HANNA LEPPÄNEN 4 TAMPERE-lehti 1 2017

vuosi käyntiin Kalevan alueella runsaasti töitä Sammonaukiolla raitiotietä rakennetaan vuosina 2017 2019 neljässä päävaiheessa. Työt alkavat huhtikuussa aukion liikennejärjestelyillä ja tulevan raitiotien alta tehtävillä putkisiirroilla. Sammonaukio on raitiotien Keskustan ja Kalevan lohkojen solmukohta, josta alkavat Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun ja Teiskontien johto-ja putkityöt. Työt muuttavat ajoneuvoliikenteen kaista-ja ajojärjestelyjä, mutta bussiliikenne pyritään hoitamaan normaalisti. Kevyen liikenteen käytössä on työn aikana aina kadun toinen puoli. Sammonkadulla rakennustyöt alkavat maalis-huhtikuussa. Työt käynnistyvät useassa kohteessa samanaikaisesti, kun kadun eteläisellä reunalla kulkevalla talouskaistalla tehdään johto-ja putkisiirtoja. Muut ratikan vaatimat työt toteutetaan pääosin kadun keskialueella. Raitiotien rakentamisen aikana Sammonkatu on liikennöitävissä kahteen suuntaan, ja bussiliikenne töiden aikana hoidetaan normaalisti. Kevyt liikenne ohjataan työn aikana kadun jompaakumpaa puolta. Kulku kauppoihin ja kiinteistöihin varmistetaan molemmin puolin katua. Tekunkadulla aloitetaan maaliskuussa Kekkosentien ylittävän raitiotiesillan rakentamistyöt sekä alueen johto-ja putkisiirrot. Ratikan rakentamisen aikana Tekunkatu on suljettu liikenteeltä. Hervannan valtaväylällä töitä tehdään tänä vuonna Hervannan valtaväylän pohjoisosassa Vuohenojan ja Turtolan alueella, jossa urakoidaan maarakennusja siltatöitä. Lisäksi raitiotien tulevalle reitille rakennetaan useampi tukimuuri. Hervannan valtaväylällä on useita siltoja, joita muokataan tai uusitaan raitiotien rakentamiseksi. Osa töistä alkaa maaliskuussa. Koska raitiotie Hervannan valtaväylän kohdalla rakennetaan pääosin rakentamattomaan maastoon, tarvitaan työn aikana vähän liikennejärjestelyjä. Niitä tehdään kuitenkin työmaaliikenteen takia sekä työskenneltäessä lähellä Hervannan valtaväylää. Lisäksi liikennejärjestelyjä tulee Vuohensillankadun, Nekalantien ja Pehkusuonkadun liittymäkohtia rakennettaessa. Hervannan valtaväylän kevyelle liikenteelle järjestetään tarvittavat korvaavat reitit, ja alueen bussiliikenne pyritään hoitamaan normaalisti. Insinöörinkadulla raitiotietä rakennetaan huhtikuusta alkaen Kanjoninkadun ja Opiskelijankadun välillä sekä Teekkarinkadun ja Atomipolun välillä. Raitiotien rakentamisen aikana Insinöörinkatu on osin suljettu ja bussiliikenne hoidetaan kiertotiejärjestelyin. Kevyen liikenteen käytössä on aina toinen puoli kadusta. Hermiankadulla ja Atomikadulla tehtävien töiden aikana Hermiankatu on liikennöitävissä kahteen suuntaan kaistajärjestelyin. Bussiliikenne kulkee normaalisti työn aikana, ja kevyt liikenne ohjataan aina kadun jompaakumpaa puolta. Hervantaan sijoittuvan varikon työt käynnistynevät loppuvuodesta, sillä alueen asemakaavan käsittely on vielä kesken. TEKSTI Marja Merta Tampereen raitiotien tavoitteet sujuvoittaa kuntalaisten arkea tukee kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä luo elinvoimaa ja yhteistyötä edistää kestävää kehitystä on taloudellisesti kannattava Palautteet ja lisätietoa palvelupiste.frenckell@tampere.fi 03 5656 4400 Frenckellinaukio 2 B Lisätietoja rakentamisesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi rakennustyön aikaisiin liikennejärjestelyihin raitiotieallianssi.fi Bussiliikenteen aikataulu-ja reittitiedot rakentamisen aikana joukkoliikenne.tampere.fi Raitiotien rakentaa raitiotieallianssi, jonka muodostavat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy, Pöyry Finland Oy. Allianssin projektipäällikkönä toimii Mikko Nyhä. Ratikkaa rakennetaan yhteistyössä jonka isot asiat, kuten missä rata kulkee ja missä pysäkit sijaitsevat, on jo ratkaistu. Pieniä kysymyksiä on kuitenkin ratkottava edelleen, esimerkiksi pylväsjärjestelyjä ja viherpintoja. Keskustasta Lentäväniemeen tulevan toisen osuuden tarkempi suunnittelu on vielä edessä. Sen varrelle syntyy esimerkiksi uusi Hiedanrannan kaupunginosa, ja myöhemmin ratkaistaan raitiotien reitti alueen kohdalla. Raitiotien rakentaminen lähtee kevään aikana pala palalta vauhtiin kaupungin keskustan ja Hervannan sekä keskustan ja Taysin välillä. Rakentaja on myös päätöstä edeltäneen suunnittelutyön tehnyt raitiotieallianssi. Tampereen kaupunki on työn tilaaja ja yksi allianssin osapuolista. Ennen kun pääsemme kokeilemaan, miten sujuvasti matka joutuu ratikalla, tarvitaan vielä paljon työtä ja monenlaista yhteistyötä. Kaupungin osalta raitiotien rakentamiseen liittyviä asioita vie eteenpäin raitiotien kehitysohjelma, jonka projektijohtaja on Ville-Mikael Tuominen. Raitiotieallianssin suunnitteluvaiheessa yhteistyö on hioutunut, ja varsinaiseen rakentamiseen päästään saumattomasti. Yhteistoiminta kaupunkilaisten, yritysten ja muiden tahojen kanssa on erittäin tärkeää. Rakentaminen kaupun gin ydinalueilla väistämättä näkyy ja kuuluu ennen kuin voimme ylpeillä omalla ratikalla. Tampereen kaupungin omistama Raitiotie Oy aloittaa myös toimintaansa. Yhtiölle on jo nimetty hallitus. Yhtiön on tarkoitus omistaa raitiotiejärjestelmää ja hoitaa rahoitusasioita. Vaunuhankinta ja katokset yhtiölle Tärkeä Raitiotie Oy:lle siirtyvä ja varmasti kaupunkilaisia kiinnostava asia on raitiotievaunujen hankkiminen. Yhtiö hank kii myös esimerkiksi pysäkkika tokset ja -kalusteet. Tampereen kaupunki valmistelee jatkossakin suunnitteluun ja rakentamiseen kuuluvat isot asiat, kuten järjestelmän laajennukset ja jatkolinjat. Asiat tuodaan aikanaan tavanomaiseen tapaan päätöksentekoon. Kaupungin toimintaa ovat koko hankkeen tavoitteille hyvin keskeinen asemakaavoitus sekä liikenteen ja joukkoliikenteen suunnittelu. Kaupunki myöntää erilaisia rakentamiseen liittyviä lupia. Muita hankkeita ja raitiotietä on myös sovitettava keskenään. Nyt rakennetaan raitiotien ensimmäistä vaihetta, Rinnakkaisia rakennushankkeita Kaupunki tekee raitiotieallianssin ratatyömaan kanssa rinnakkaisia rakennushankkeita, joista osa liittyy suoraan raitiotiehen. Osa töistä täytyy tehdä joka tapauksessa, ja osa on järkevää tehdä nyt raitiotietöiden rinnalla. Kaupunki esimerkiksi uusii raitiotiekatujen valaistusta, sadevesiviemäröintiä ja kevyen liikenteen väyliä. Hämeensillan remontointi on joka tapauksessa edessä, ja Hämeenkatu uusitaan kevyttä ja joukkoliikennettä palvelevaksi. Jo nyt kaupunki rakentaa uudistuvalla Kalevanrinteen alueella Rieväkatua, jonka reunaan raitiotie rakennetaan. Kalevan alueen pysäköintiä on myös tarpeen uudistaa. Ennen kun ratikan rakentaminen asematunnelissa ja sen ympäristössä voi alkaa, kaupunki siirtää tunnelin edustalla olevan rullakioskin varastoon. Vielä ei ole tiedossa, missä kioski on vuonna 2021, kun raitiotievaunuliikenne suunnitelmien mukaan alkaa. TEKSTI Anna-Leea Hyry TAMPERE-lehti 1 2017 5

Tästä puhutaan nyt Hiedanrannan ideoista hiotaan kaupunginosaa Hiedanrannan tulevan kaupunginosan kansainvälisen ideakilpailun parhaista töistä hiotaan alueelle yleissuunnitelma, jossa ratkaistaan alueen kehittämisen suuntaviivoja. Yleissuunnittelun jälkeen alkaa varsinainen asemakaavoitus. Kilpailun parhaiksi osoittautui kaksi työtä, joiden keskinäistä paremmuutta ei ratkottu, vaan tuomaristo jakoi kaksi toista sijaa. Voittajatöistä Hiedanrannan innovaatiolahti edustaa uuden polven tamperelaisten arkkitehtien näkemystä, ja Reflecting Tre on kansainvälisen toimiston kynänjälkeä. Hiedanrannan innovaatiolahti tarjosi parhaat edellytyksen ranta-alueen kehittämiselle, ja Reflecting Tre onnistui kilpailussa keskustan sijoittamisessa ja jäsentämisessä. Palkintosijoille yltäneitä ehdotuksia yhdistetään jatkotyössä. Keväällä aloitetaan ideoiden jatkokehittäminen voittaneiden arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja kaupunkilaisten kesken sekä järjestetään avoimia suunnittelukahviloita, joihin alueen kehittämisestä kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Suunnittelukahviloissa keskustellaan ja ideoidaan kilpailutöiden pohjalta eri Kuvassa oleva Hiedanrannan innovaatiolahti -työ palkittiin parhaimpana ehdotuksena yhdessä sijaitsee erinomai- Hiedanranta Reflecting Tre -työn kanssa. sella paikalla Näitä kakkostilan jakaneita järven r annalla ja ideoita yhdistellään jatkosuunnittelussa. keskustasta saavu- hyvin kaupungin tettavissa. Siitä on tulossa kaupunkimaisen tiivis, mutta kestävän kehityk sen periaatteilla toteutettu tulevaisuuden kaupunginosa. Alueelle voi muuttaa jopa 25 000 asukasta, joille halutaan hyvät palvelut. Työpaikkoja voisi tulla jopa 10 000. Alue on toisen vaiheen raitiotiereitin varrella. Kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa esiteltiin voittajatyöt. teemojen pohjalta, joita voivat olla esimerkiksi liikenne tai palvelut. Samalla kokeillaan uudenlaista yhteissuunnittelua Ketterä kaupunki -tutkimushankkeen kanssa. Työn edetessä on tulossa lisää osallistumisen mahdollisuuksia. Hiedanrannan suunnittelua voi seurata verkossa osoitteessa tampere. fi/hiedanranta HANNA LEPPÄNEN Hiedanrannan kevään kohokohdat 11.3. Swäg / Desto live Kuivaamossa Bassoradiolla Signal life -show ta pyörittävän Deston uuden liven debyyttikeikka. 30.4. Swäg the Mayday Vappuaaton megaparty Kuivaamossa. 7.5. Levymessut Kuivaamossa Myyjiä Suomesta ja Ruotsista: vinyylit, cd:t ja dvd:t. 18. 21.5. Space Invaders V Sietokyky Taidenäyttely valloittaa Hiedanrannan taiteen käyttöön. 27.5. Kartanoise Taide- ja hyväntekeväisyystapahtuma Lielahden kartanossa. 16. 17.6. Swäg Festival Vuosittainen elektronisen musiikin ja visuaalisen taiteen festivaali. valiaikainenhiedanranta.fi kuivaamo.fi Videodokumentti Vuoreksen synnystä ja kasvusta Näin syntyi Vuores -dokumentti kertoo Vuoreksen kaupunginosan monipolvisen syntytarinan aina näihin päiviin saakka. Dokumentissa käydään läpi alueen rakentumisen vaiheita ja esimerkiksi sitä, miksi Vuores haluttiin rakentaa. Tapahtumia kertaavat muun muassa professori Panu Lehtovuori, arkkitehti Fred London, taiteilija Tuula Lehtinen ja projektijohtaja Pertti Tamminen. Kuvamateriaalia on kerätty jo vuodesta 2003. Dokumentin on käsikirjoittanut toimittaja-tietokirjailija Matti Wacklin, ja kertojana on Simo Frangén. Se kestää 48 minuuttia. Videon voi katsoa Tampereen kaupungin YouTube-kanavassa youtube.com/tampereenkaupunki Presidenttipari tutustui Vapriikin näyttelyyn Presidentti Sauli Niinistö vieraili puolisonsa Jenni Haukion kanssa Tampereella helmikuussa. Vierailu oli osa maakuntamatkojen sarjaa, jonka presidentti tekee tänä vuonna Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio vierailivat Tampereen m essu- ja urheilukeskuksessa nuorille suunnatussa rekry- ja koulutustapahtumassa sekä Museokeskus Vapriikissa, jossa he tutustuivat Pajarin pojat -näyttelyyn sekä tapasivat Pajarin sotaveteraaneja. Näyttely kertoo talvi- ja jatkosotiin osallistuneista pohjoishämäläisistä sotilaista ja heidän kokemuksistaan. Sotaveteraani Antti Savela ja lotta Eira Laalahti tutustuivat Pajarin pojat -näyttelyyn yhdessä presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion kanssa. HANNA LEPPÄNEN 6 TAMPERE-lehti 1 2017

TAMPEREEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2017 YLEISKAAVOITTAJA TYÖSSÄÄN: JOKAINEN VIIVA ON HARKITTU sivu 9 VIRTUAALISESTI SISÄLLE SUUNNITELMIIN sivu 14 Suunnittelussa eletään tulevaisuutta etuajassa TUNNELI on saatu käyttöön. Raitiotien rakentaminen on aloitettu. Uusia asukkaita Tampereelle tuli viime vuonna yli 3000. Tampere kasvaa, mikä tarkoittaa myös hyvää määrää suunnitelmia ja rakentamista. Kasvuun on varauduttava suunnittelussa jo vuosia ennakoiden ja tulevaisuutta elettävä etuajassa. Kaupunki kehittyy nyt vahvasti kantakaupungin yleiskaavan luotsaamana joukkoliikenteen muodostamaa selkärankaa ja sen raajalinjoja pitkin. Ranta-alueita aktivoidaan, kun muun muassa vanha tehdasalue muuttuu vitaaliksi tulevaisuuden asuinalueeksi Lielahden Hiedanrannassa. Kasvava kaupunki tarvitsee elävän keskustan, myös omavoimaisia aluekeskuksia. Niitä kehitetään helpon liikkumisen turvallisina arkiympäristöinä, joista tulevaisuudessa löytyvät jokaisen tarvitsemat palvelut. Asemakaavoituksessa varmistetaan riittävä ja monipuolinen kaavavaranto jatkossakin sekä asumiselle että työpaikka-alueille. Raitiotien reitistä tulee tärkeä täydennysrakentamisen vyöhyke. Keskustan kehittymistä tuetaan paitsi täydennysrakentamisen myös pysäköinnin ja toimitilarakentamisen kautta. RAITIOTIE AVAA MAHDOLLISUUKSIA KAUPUNKITILAN KEHITTÄMISEEN sivu 8 KAAVOITUS- ASIAA VERKOSSA www.tampere.fi/ kaavoituskatsaus Tampere uusi toimintamallinsa, ja nyt kaupunkisuunnittelua on koottu kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmäksi, jossa kaavoitus, liikennesuunnittelu, viheralueitten ja hulevesien suunnittelu sekä rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus muodostavat entistä tiiviimmän kokonaisuuden. Samalla kun toimintamalli muuttuu, kaavoitus hakee uusia toimintatapoja ja haluaa olla tekemässä asioita entistä asiakas- ja asukaslähtöisemmin. Katsaus tuleviin kaavoituskohteisiin kehittyy digitaalisessa muodossaankin ja meillä on myös uusia mahdollisuuksia esitellä suunnitelmia todentuntuisina sisään käveltävinä 3D-malleina yleisötilaisuuksien yhteydessä. Suunnittelujohtaja Taru Hurme Kaupunkiympäristön suunnittelu, Tampereen kaupunki

Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaukseen on koottu ajankohtaisia kaavoituksen työkohteita. Mukana ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, maakuntakaavoitus ja seudullinen suunnittelu. Kaavoituksen vaiheet ja tasot Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet eduskunta laatii MAAKUNTAKAAVA maakuntaliitto laatii l ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. YLEISKAAVA kaupunki/kunta laatii Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 varaudutaan kasvuun TAMPERE laatii vuoteen 2040 tähtäävää yleiskaavaa kantakaupungin alueelle. Yleiskaavassa päätetään periaatetasolla maankäytön aluevarauksista, liikenteen pääverkosta ja palveluiden sijainnista. Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60 000 asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu sijoittuu suurelta osin jo kertaalleen kaavoitettuun ja pääosin myös rakennettuun yhdyskuntarakenteeseen. Tärkeänä tavoitteena kaavatyössä on, että kaupunkirakenne kehittyy nykyisten asukkaiden elin ympäristöjen, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen toiminnallisuutta ja laatua heikentämättä. Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2015. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa 2016. Kaava- l Yleiskaavaehdotus on nähtävillä helmi- ja maaliskuun aikana ja sitä esitellään asukastilaisuuksissa eri puolilla kaupunkia. Yleiskaava pyritään saamaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2017. luon- nokses- ta saatiin 150 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Asukasja yleisötilaisuuksia pidettiin viisi. Seuraavaksi laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan huomioon luonnoksesta saatu palaute. Yleiskaavaratkaisuja koskevat linjaukset tehdään kaupunginhallituksessa. Miten kehittää Aitolahtea ja Teiskoa? MITEN kaavoitusta ja rakentamista Tampereen pohjoisella suuralueella Teiskossa ja Aitolahdessa voidaan selkeyttää ja sujuvoittaa? Ratkaisun löytämiseksi aloitetaan koko aluetta koskeva selvitystyö ja kehittämisen suunnittelu. Vuonna 2017 keskitytään tiedonhankintaan ja lähtökohtien kartoittamiseen, jotta seuraavan valtuuston laatimaan kaupunkistrategiaan voidaan kirjata selkeät tavoitteet alueen kehittämisestä. Jos alueelle päädytään laatimaan uusi maankäytön kehittämisen periaate, mahdollisesti kaava, työ tehdään laajassa yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Pohjoisella suuralueella on voimassa Kapeen, Sisaruspohjan, Teiskon kirkonseudun, Terälahden ja Velaatan kyläyleiskaavat sekä asemakaavoituksen pohjaksi laadittu Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Lisäksi koko pohjoisen suur alueen rannoilla on voimassa Aitolahti Teisko-rantayleiskaava. l osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa, määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. l ohjaa asemakaavojen laatimista. Osayleiskaava voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Esimerkiksi ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja. ASEMAKAAVA kaupunki/kunta laatii l yksityiskohtaisin kaavataso, ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olojen, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla l määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa r akentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. l l www.tampere.fi/kantakaupunginyleiskaava2040 Uutta kaupunkitilaa luomassa 33 32 31 34 30 TAMPEREELLE rakennettavan raitiotien ensimmäistä osuutta toteutetaan jo, ja toinen, Pyynikiltä Lielahteen ulottuva osuus on suunnitteluvaiheessa. Raitiotie on monessa mielessä valtava hanke myös asemakaavoitusyksikön pöydällä. Ensimmäiset suuret asemakaavat koskivat Hallilaa ja varikon aluetta Hervannassa. Nyt työni on ensimmäisen vaiheen toteutuksen seurantaa ja toisen osan suunnitteluvalmiuden kartuttamista. Allianssin varsinainen kehitysvaihe on niin tarkka, että rakennussuunnitelmat on sen perusteella tehty pitkälle. Toisin sanoen: vaikka ideoita uusista linjauksista esitetään julkisuudessa, isot linjaukset eivät enää muutu, kertoo projektiarkkitehti, raitiotiehankkeen maankäytön koordinaattori Eeva Hakola. Tärkeintä raitiotiehankkeessa on, että asemakaavat ja raitiotien linjaukset eli rata ja maankäyttö sen ympärillä saadaan sopimaan toisiinsa ja valmiiseen ympäristöön rakennettaessa myös vanhaan rakenteeseen. Herkkyyttä vaaditaan, muistuttaa projektiarkkitehti Markku Kaila. Esimerkiksi Teiskontiellä ja Sammonkadun länsipäässä raitiotierakentaminen on sovitettava hellästi Kalevan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Silti siellä ja kaikkialla muuallakin jo rakennetussa ympäristössä raitiotie muuttaa kaupunkikuvaa, katuympäristöä, pysäköintiä. Vaikutuksia tulee. Asemakaavoittajan mielikuvitusta kiihottaa kaikki uusi, minkä raitiotie mahdollistaa, kuten esimerkiksi raitiotien vaihtopysäkkialueiden suunnittelu. Kerran elämässä pääsee tällaiseen suunnittelutyöhön mukaan! Nyt on mahdollista suunnitella ja luoda uutta mielenkiintoista kaupunkitilaa, toiminnallisia 35 36 38 37 Lentävänniemi 29 28 27 Raitiotien pysäkkien ympäristöt avaavat aivan uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan kehittämiseen, sanoo projektiarkkitehti Markku Kaila. 21 20 19 18 17 16 8 TAMPERE-lehti 1 2017

Ideoita ja intressejä, valtaa ja vastuuta 15 Vaikka tietokoneella tehdään paljon, yleiskaavatyö kuitenkin lähtee luonnoksen käsin piirtämisestä, ajatuksen ja viivan suhteesta. Lopputuloksessa sitten jokainen viiva on harkittu, sanovat erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja projektiarkkitehti Kaisu Kuusela. 7 Pysäkki 9 Vaihtopysäkki 10 Pysäkkivaraus Tays 24 26 25 23 22 14 13 12 11 10 27 Amuri 28 Tikkutehdas 29 Santalahti 30 Lielahden asema 31 Sellu 32 Lielahti 33 Pohtola 34 Nimenranta 35 Niemen kartano 36 Niemenkylä 37 Männistö 38 Lentävänniemi 9 8 1 Hervantajärvi 2 Etelä-Hervanta 3 Hermia 4 Mikontalo 5 Hervantakeskus 6 Opiskelijankatu 7 Kanjoni 8 Hallila 9 Turtola 10 Vuohenoja 11 Hakametsä 12 Kalevanrinne 13 Uintikeskus 14 Kaleva 15 Sampola 16 Tammela 17 Rautatieasema 18 Koskipuisto 19 Keskustori 20 Tuulensuu 21 Pyynikintori 22 Kalevan kirkko 23 Hippos 24 Tekunkatu 25 Tays 26 Vieritie 7 6 5 4 3 2 Hervanta 1 Useimmiten hankkeissa näkymä on 20 30 vuotta. Raitiotie tarkoittaa kaupungille tietynlaista vakautta sadaksi vuodeksi eteenpäin, sanoo projektiarkkitehti Eeva Hakola. Hiedanranta on erittäin mielenkiintoinen ja iso, haastava hanke. Rakennettavaa riittää yli 20 vuodeksi, sanoo projektiarkkitehti Riikka Rahkonen. MILTÄ Tampere näyttää vuonna 2040? Miten kaupunki toimii? Yleiskaavoittajan tehtävä on luoda kehitykselle kaupungin strategisten linjausten ja tavoitteiden mukaisia suuntaviivoja. Suunnittelun punainen lanka on selvä: tehdä nykyisille ja tuleville tamperelaisille hyvä arki. Yleiskaavoja tehdään harvoin, Tampereen kantakaupunkiin edellinen valmistui liki 20 vuotta sitten. Uudenkin yleiskaavatyön tavoitevuosi on 25 vuoden päässä, mutta tästedes yleiskaavaa tarkistetaan valtuustokausittain. Silti työ on kovin hektistä. Koko ajan saa opetella uutta. Työ on yllättävää, monipuolista ja vaikeaakin. Oman alueen lähtökohdat ja tavoitteet pitää hallita hyvin, kuvaa yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. l Kiehtovaa on, ettei yleiskaava ole vain kartta, vaan kuvaus kehityksestä, joka kaupungissa tapahtuu. Vuosien päästä voi nähdä, löysimmekö oikeat ratkaisut ja kulkiko kehitys niin kuin kaavailtiin. Erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja projektiarkkitehti Kaisu Kuusela pisteitä, kaupunkielämää, pyöräparkkeja, kahviloita, Kaila iloitsee ja mainitsee idän kaavoitusalueen työpöydältä kaksikin sormia syyhyttävää kohdetta: Uudelle Sarvijaakonaukiolle Sam monkadun itäpäähän, Kalevanrinteeseen Prisman viereen on tulossa yksi Tampereen vilkkaimmista raitiotien pysäkeistä. Ja Taysin ja TAMKin ympäristössä uusi Elämänaukio on tärkeä pysäkkipaikka sairaalaa, Kaupin kampusta ja vaikka Tampere3:a ajatellen. Projektiarkkitehti Riikka Rahkosen työpöydällä puolestaan on kokonaan uusia alueita, Niemenrannan jatkorakentamista ja Hiedanrannan kaupunginosa. Niemenranta3 on vireillä, ja raitiotie kaartaa alueen sivusta. Se vaikuttaa alueeseen, sen liikennejärjestelyihin ja Niemenrannan aukioon. Suunnittelualue on todella hieno, ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Aina aloitetaan alusta, koska kaavaa ei voi alkaa tehdä katsomalla reseptiä. Täytyy tehdä reseptikin ja koota aineet. Lopputuloksen lisäksi erittäin tärkeää on prosessi: miten kaava on tehty, kenen kanssa, kuinka paljon on innostettu kuntalaisia osallistumaan, pohtii projektiarkkitehti Aulikki Graf. Kaavatyössä tutkitaan ja selvitetään tulevaisuuden mahdollisuuksia, miten kaupungin kehitystä viedään eteenpäin. Se perustuu laajaan yhteistyöhön, kymmeniin selvityksiin, keskusteluihin ja kuntalaisten näkökulmiin erilaisten intressien yhdistelemiseen, kompromisseihinkin. Mukana ovat niin liito-oravat kuin jatkossa muutkin EU:sta tulevat tavoitteet. Meidän asiakkaitamme ovat kuitenkin tamperelainen asukas, yrittäjä ja toimija, Pia Hastio muistuttaa, ja lisää, että koska yleiskaavoittajalla on valta tehdä kaupungin kehityksen kannalta tärkeinä pitämiään ja perusteltuja ehdotuksia isoistakin muutoksista, valta tuo myös vastuun. Kannamme vastuuta siitä, että esittämämme ratkaisut ovat varmasti hyviä kaikille tamperelaisille. Tekninen toteutus, visuaalisuus ja kieli ovat tärkeitä myös, jotta kaava palvelisi monipuolisesti ja sitä pystyttäisiin hyödyntämään että sen lukija ymmärtää, millaista kehitystä tavoitellaan. Mielenkiintoinen kohde on myös Hiedanranta, jonka suunnittelukilpailu ratkesi alkuvuodesta. Suunnittelua jatketaan kahden voittajaehdotuksen pohjalta. Toistaiseksi raitiotien linjausta Lie lahdessa ei ole ratkaistu. Linjaus vaikuttaa koko alueen rakenteeseen ja toimintojen sijoitteluun. Arkkitehtikilpailun voittivat nuori, tamperelainen ryhmä ja kansainvälinen, jo kokeneempi ryhmä. Lähtötilanne tarjoaa ainekset innostavaan suunnitteluprojektiin. Alueeseen yhdistyvät myös nykyisen Lielahden haasteet ja kehittäminen. Yleissuunnitteluvaiheen suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti, muun muassa alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. TAMPERE-lehti 1 2017 9

Matkakeskus alkaa hahmottua TAMPEREEN suurista suunnittelu-, kaavoitus- ja rakennushankkeista mittakaavaltaan isoin on Asemanseutu. Mutta ensin rakennetaan Kansi ja areena sekä ratikka, eli Asemakeskuksen vuoro tulee vuosien 2024 25 jälkeen. Valmista voi olla 2040-luvulla, arvioi hankepäällikkö Veikko Vänskä. Asemanseudun suunnittelua ovat vieneet eteenpäin Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt ja VR-yhtymä. Alueesta on jo pidetty suunnittelukilpailu, jonka tuloksena saatiin Asemakeskuksen visiosuunnitelma. Voittaneen kilpailuehdotuksen toteutusmahdollisuuksia on tarkasteltu sen jälkeen eri näkökulmista ja päätetty laatia vielä vaihtoehtoja kuitenkin niin, että säilytetään alkuperäisen ehdotuksen pääominaisuudet. Vaihtoehtotarkastelut saadaan todennäköisesti valmiiksi kevään aikana. Sen jälkeen edetään MAL-sopimuksen mukaisen yleissuunnitelman tekoon. Tarkoitus on, että yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Yleissuunnitelma toimii asemakaavan viitesuunnitelmana. Jo yleissuunnitelmatasolla pyritään ottamaan huomioon, että koko aluetta ei suunnitella valmiiksi kerralla, vaan sen asemakaava palastellaan. Tähtäimessä on saada ensimmäinen osa-asemakaava hyväksyttäväksi vuonna 2018. Kaikki muu, joka myöhemmin toteutetaan, myös kaavoitetaan myöhemmin. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ensimmäisen asemakaavan ytimenä on matkakeskus. Se oli myös voittaneen kilpailuehdotuksen parasta antia. Ehdotuksessa ratkaistiin erinomaisella tavalla eri liikennemuotojen yhdistäminen matkakeskuksessa sujuviksi matkaketjuiksi, Vänskä sanoo. Todennäköinen kakkosvaihe on matkakeskuksen ja Kannen ja areenan väli, kolmosvaihe matkakeskuksesta Erkkilän sillan suuntaan. Pyhäjärvi Näsijärvi 7 5 2 4 1 3 8 16 18 6 19 Hankepäällikkö Veikko Vänskä arvioi, että Asemanseudun vuoro tulee Kannen ja areenan sekä raitiotien valmistumisen jälkeen. KESKUSTA 1 Rautatieasema ympäristöineen, Asemakeskus Asemakaavamuutoksen ja maanalaisen asemakaavan tavoitteena on muodostaa edellytykset Asemakeskukselle, joka palvelee kaikkia liikennemuotoja ja uudistaa aluetta. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaasti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja sekä korkealaatuisia julkisia kaupunkitiloja. Tavoitteena on ratapihan estevaikutuksen vähentäminen, sujuvat matkaketjut sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen alueella. Ensimmäiset asemakaavat 2018. (8640 ja 8670) Vänskä Kuva Lundén Architecture Company ASEMAKESKUKSEN ISOT ELEMENTIT l Asematunneliin ratikkapysäkki ja sieltä suora yhteys ratatasolle. l Pakkahuoneen aukiolle uusi kaukoliikenteen bussiterminaali ja sieltä helppo vaihtoyhteys junaan tai ratikkaan. l Asemahalliin lennoille lähtöselvitystoiminto; asemalta sujuva yhteys Tampere Pirkkalaan. l Hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ja pyöränsäilytystilat; myös kaupallisia palveluja. l Kannen päälle korkeaa rakentamista, asuntoja ja toimistotiloja. 2 Kunkun parkki Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan ja ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Asemakaava 2018. (8437) Vänskä 3 XVI (Tammela) Morkunaukio ja Ratapihankatu Morkunaukion ja Ratapihakadun asemakaavaa muutetaan tavara-aseman siirtohankkeen osoittauduttua liian kalliiksi. Tavara-aseman ja Rautatieläisten asuinrakennuksen tonttien kehittämiseksi laaditaan kaavamuutos, jolla tavoitellaan alueelle uudisrakentamista ja laajempaa toiminnallista kokonaisuutta. Asemakaava 2017. (8653) Vänskä 4 II (Tammerkoski), Keskusta korttelit, 10-kortteli Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13 kehittämiseksi laaditaan asemakaavamuutos. Sen pohjana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma. Tavoitteena on korttelin käyttötarkoituksen monipuolistaminen ja täydennysrakentaminen alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2017. (8557) Hyyppä 10 TAMPERE-lehti 1 2017

12 13 9 10 11 15 14 17 Asemakaavoituksen suunnittelijat: Ahponen Marjut Hakola Eeva Huotari Marjukka Hyyppä Anna Kaila Markku Kinos Merja Kinttula Vesa, aluevastaava Itä Kiviluoto Minna Korte Katariina Kotilainen Ilkka, aluevastaava Etelä Laakkonen Iina, aluevastaava Keskusta Lehtonen Sirpa Leinonen Sakari Leppänen-Kaarsalo Tiina Mikkola Raija Ohtola Hanna Pietilä Sari Rahkonen Riikka, aluevastaava Länsi Riihelä Juha Rönnman-Arnautelis Tuija Seppänen Jouko Surakka Katarina Toivonen Anna-Leena Veijola Päivi Vänskä Veikko ASEMAKAAVOITUKSEN TÄRKEIMMÄT TYÖKOHTEET l KESKUSTA JA ITÄ 5 I (Finlayson), Keskustakorttelit, Puuvillatehtaankatu 6, Näsi linnankatu 2 6 ja Näsijärven katu 3 Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleisten tonttien nykyistä rakennuskantaa korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan kohteeseen laadittujen viitesuunnitelmien pohjalta. Asemakaava 2017. (8503) Ahponen 6 XV (Tammela), Keskusta korttelit, Kullervonkatu 19, Tammelan Puistokatu 21, Kullervonkatu 5 Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asemakaavat 2017. (8119, 8622, 8664) Ahponen ja Hyyppä 7 Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu Kilpailun tarkoituksena on löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi julkisena kaupunkitilana. Tarkoitus on lisäksi tutkia ympäristön muun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kilpailuaika on 15.12.2016 15.3.2017. Suunnittelukilpailu on tarkoitus ratkaista elokuussa 2017, asemakaava 2019. Leinonen 8 XVII (Tulli) Tullikamarin aukion ja Attilan korttelin suunnittelukilpailu Kilpailu järjestetään Tullin ja yliopistokampuksen alueiden yleissuunnitelman toteuttamiseksi. Sillä etsitään ratkaisua, jolla Tullikamarin aukion ja Attilan korttelin täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa laadukkaasti ja jolla eheytetään myös alueen kaupunkitiloja ja parannetaan niiden visuaalista ilmettä. Kilpailu järjestetään syksyllä 2017, asemakaava 2018. Vänskä ITÄ 9 KALEVA, Pellervon koulun tontti Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun tontille. Tavoitteena on sijoittaa tontille kaupunkimainen päiväkoti- ja koulurakennus sekä asuntorakentamista. Asemakaava 2017. (8297) Kaila 10 KALEVANRINNE, KALEVA, Iskun, Tampere Areenan ja Tredun tontit Alueelle on laadittu Kalevanrinteen osayleiskaavan pohjautuen vuonna 2013 Kalevanrinteen maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelmat. Alue liittyy myös Hakametsän yleissuunnitelmaan. Asemakaavatyössä laaditaan nykyisten Iskun, Tampere Areenan sekä Tredun tonteille asemakaavamuutos, jossa mahdollistetaan Tredun oppilaitosrakennuksen laajentaminen, uusien asuin- ja liikerakennusten toteuttaminen sekä Rieväkadun pohjoisen jatkeen linjaaminen alueelle. Asemakaava 2017. (8489) Kaila 11 KALEVANRINNE, Sarvijaakonaukion Sammon kadun eteläpuolen suunnittelukilpailu Kalevanrinteen itäpäässä, raitiotielinjan Sarvijaakonaukion vaihtopysäkin lähiympäristössä järjestetään suunnittelukilpailu vuonna 2017 alueen maankäytön kehittämiseksi. Sarvijaakonaukion, Prisman pohjoispään ja Sammonkadun välisen alueen asemakaavaa muutetaan suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Asemakaava 2019. (Kaila) 12 KALEVANRINNE, Takojankatu 2 4 Takojankadun pohjoispuolen yritysaluetta muutetaan asuinkäyttöön Takojankatu 2 4 tonteilla. Alueesta laaditaan asemakaavan pohjaksi laajempi kokonaissuunnitelma. Asemakaava 2018. (8656) Kinttula 13 KISSANMAA, Hipposkylä Hipposkylän alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa selvitetään olevien vuokratalojen tulevaisuus sekä alueen lisärakentamisen mahdollisuus. Työtä on valmisteltu Hakametsän yleissuunnitelman yhteydessä erilaisin osallistumistilaisuuksin. Kaava-alueessa on mukana myös As Oy Kissankello. Asemakaava 2017 (8549) Korte, Mikkola 14 RISTINARKKU PAPPILA, Jankan liikekeskus ja Jankan tila Jankan liikekeskuksen alueella valmistellaan asemakaavamuutosta, jossa tarkastellaan asumisen sijoittamista nykyisen liikekeskuksen paikalle sekä asuntorakentamisen tehostamista liikekeskuksen eteläpuolella. Asemakaava 2017 (8598) Surakka 15 RISTINARKKU PAPPILA, Jankan tila Alueella tarkastellaan korttelin muuttamista laajemmin asuinkäyttöön kulttuuri- ja ympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2017 (8646) Kaila 16 LAPPI, Käpylän suojeluasemakaava Lapin kaupunginosassa Käpylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella aloitetaan suojeluasemakaavan laatiminen konsulttityönä. Asemakaava 2018. (8182) Kinttula 17 OJALA, asuinalueet ja keskusta Ojalan osayleiskaavan pohjalta on aloitettu asemakaavojen laatiminen alueella pääkokoojakadun ja Kangasalan Lamminrahkan alueen suuntaan. Ensimmäinen asemakaava 2017. Surakka, Korte 18 PETSAMO, Kaupin sairaala ja Veljeskoti Kaupin sairaalan alueella haetaan uutta käyttötarkoitusta suojeltaville rakennuksille sekä alueen palvelurakenteen ja liikenteen kehittämistä. Asemakaava 2018. (8643) Kinttula, Korte 19 PETSAMO, Saukonpuiston koulu Koulun alueella selvitetään alueen palvelurakenteen ja liikenteen kehittämistä. Asemakaava 2017. (8569) Kaila TAMPERE-lehti 1 2017 11

39 38 41 35 40 37 Näsijärvi 34 33 32 36 Pyhäjärvi 25 26 ASEMAKAAVOITUKSEN TÄRKEIMMÄT TYÖKOHTEET l ETELÄ JA LÄNSI 22 23 ETELÄ 20 KAUKAJÄRVI, Annala, Tupsula Asemakaavan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen täydennysrakentamista varten. Nykyinen asuinkerrostalo on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Asemakaava 2017. (8623) Veijola 21 MESSUKYLÄ, Messukylänkatu 30 32 Asemakaavan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen, joka tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja infraan. Vanhat rakennukset puretaan ja uudet, korkeammat asuinrakennukset rakennetaan lähemmäs Messukylänkatua. Samalla tiivistetään kaupunkirakennetta ja kehitetään Messukylänkadun varren kaupunkikuvaa. Asemakaava 2017. (8619) Graf 22 PELTOLAMMI, Vaahterakuja 1 9 Asemakaavan tavoitteena on Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttävä täydennysrakentaminen lähialueen arvokkaat kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Nykyinen 3-kerroksinen lamellirakennus puretaan. Asemakaava 2017. (8608) Graf 23 PELTOLAMMI, Peltolammin hyvinvointikeskus Lakalaivaan suunnitellaan uutta monipuolista palvelukeskittymää. Koulu- ja päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle sijoittuisi myös muita julkisia palveluja. Asemakaavamuutoksen aluerajaus määritellään hankkeen edetessä. Laajempi tavoite on muodostaa Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteenmukaisesti Lakalaivaan aluekeskus, joka Peltolammin ja Multisillan ohella palvelisi myös muita eteläisiä kaupunginosia. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi myös liikenneverkkoon tulee muutoksia. Asemakaava 2018. (8628) Kotilainen, Ohtola 24 HERVANTA, Hervannan pääakselin pohjoisosa Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän välisellä alueella. Ideakilpailu ja selvitykset 2017. Asemakaava 2018. (8603) Kotilainen, Ohtola 25 HATANPÄÄ (XXII), Hatanpään sairaala, kartanonpuisto ja arboretum Hatanpään sairaalan alueelle on tavoitteena keskittää tulevaisuudessa poliklinikkatoimintaa ja kaupungin eri yksiköissä olevia vuodeosastoja. Suunnitellaan tarvittavat laajennukset mahdollistava asemakaava. Hatanpään puistossa olevien vanhojen rakennusten historiallinen arvo selvitetään. Lisäksi tutkitaan alueen soveltumista täydennysrakentamiseen. Asemakaava 2017. (8578) Kinttula, Veijola 26 HÄRMÄLÄ, Tampereen messu- ja urheilukeskus Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tontin sekä Pirkkalasta Tampereeseen liitetyn alueen asemakaavaa muutetaan messu- ja urheilukeskuksen, ulkoalueiden sekä Ilmailunkadun ja Naistenmatkantien liittymän järjestelemiseksi. Asemakaava 2017 (8645) Toivonen 27 NEKALA, suojelukaava Nekalan pientaloalueella korttelien 573 577 miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitetaan vuonna 2017 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Alue on osa Museoviraston määrittelemää Rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. Asemakaava 2018. (8644) Toivonen 28 HERVANTA, Tredu ammattiopisto Tredun Hervannan yksikköön suunnitellaan lisärakentamista, joka mahdollistaisi muun muassa pienimuotoisen startup-yritystoiminnan. Asemakaava 2018 (8654) Toivonen 29 MULTISILTA, Multisillan koulun ja päiväkodin alue Multisiltaan suunnitellaan uutta asuntorakentamista sekä uutta päiväkotia Lempääläntien itäpuolelle. Alueella on koulurakennus ja siirtokelpoinen päiväkotirakennus, jotka poistuvat käytöstä lähivuosina. Multisillan alueelle on laadittu täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelmaa, joka valmistui vuoden 2016 aikana. Asemakaava 2017. (8647) Leppänen 30 HERVANTA, Orivedenkatu, Keinupuisto Tavoitteena on mahdollistaa nykyiselle pysäköintitontille sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palveleva rakentaminen sekä myös tavallista asuinrakentamista samaan kortteliin. Ympäröivien asuintalojen autopaikat sekä lisärakentamisen vaatimat autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitokseen. Asemakaava 2017. Leppänen 31 KAUKAJÄRVI, Keskisenkatu 20 Seurakunnan tavoitteena on purkaa tontilla oleva seurakuntarakennus. Tilalle tutkitaan asumisen täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Asemakaava 2017. Kinos LÄNSI 32. PISPALA Pispalan asemakaavat uudistetaan kolmessa vaiheessa. Vireillä ovat nyt II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Asemakaavat 2017. Kiviluoto, Pietilä 33 EPILÄNHARJU, Tohloppijärvi Tohloppijärven etelärannassa suunnitellaan Abloyn entisen teollisuusalueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi. Asemakaava 2017. (8525) Seppänen 34 TESOMA, Tesoman rautatiekortteli Tesomankadun, Tesoman valtatien ja rata-alueen välille valmistellaan asemakaavamuutosta asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle. Asemakaavaehdotus 2017. (8527) Rahkonen 35 LIELAHTI, Ollinojankatu 6, Lielahden päiväkoti Asemakaavan muutoksessa tutkitaan päiväkotirakennuksen uusimista pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksineen. Asemakaava 2017. (8625) Leppänen 36 RAHOLA, Raholan kartano ja siirtolapuutarha-alue Asemakaavassa tutkitaan Raholan kartanoalueen muuttamista asuinkäyttöön vanhat rakennukset säilyttäen sekä täydennysrakentamisella. Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan aluevaraukset tarvittaville toiminnoille. Asemakaava 2017. (8304) Huotari 37 NIEMENRANTA, III vaihe Asemakaava valmistellaan Niemenrannan osayleiskaavan ja vuonna 2010 valmistuneen Niemenrannan yleissuunnitelman pohjalta. Raitiotieseisakkeen läheisyyteen on tarkoitus suunnitella laadukas Niemenrannan keskusalue. Asemakaava 2018. (8496) Rahkonen 29 12 TAMPERE-lehti 1 2017

Hervanta kehittyy entistä kaupunkimaisemmaksi 27 21 24 30 28 31 20 HERVANNAN pääakselin pohjoisosassa, Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun välissä, Matrix-tornien länsipuolella alkaa tapahtua. Menossa on nykyisen metsikkö-, pysäköinti- ja huoltoasema-alueen ideakilpailu. Kilpailulla haetaan uudentyyppisiä ideoita alueen kehittämiseen. Se ei ole arkkitehtikilpailu, vaan osallistujat ovat ryhmiä, joissa ovat mukana rakennuttaja tai rakennusliike sekä arkkitehtisuunnittelutoimisto. Kilpailijoilta toivotaan kokonaissuunnitelmaa alueesta sekä ideoita yksittäisten kortteleiden toteutuksesta, kertoo projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen. Tavoitteena on koko alueen kehittäminen nykyistä kaupunkimaisempaan suuntaan sekä monipuolinen, toiminnallinen ja korkeatasoinen uusi asuinalue, johon tulee tilaa myös kaupalle ja palveluille sekä hyvät pysäköintiratkaisut. Asumista suunnitellaan sinkuille, perheille sekä erilaisille yhteisöille ja erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Kilpailun tuomaristo on varsin laaja, siinä ovat mukana muun muassa yhteisöllisen asumisen asiantuntija ja Ikäystävällinen Hervanta -projektin edustaja. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että Hervannan pohjoinen sisääntulo on kaupunkikuvallisesti merkittävä kaukomaisemassa. Entä millainen on uuden alueen suhde Matrix-torneihin? Tärkeä tekijä on raitiotie ja Insinöörinkadun varrelle tulevat kaksi pysäkkiä. Ne ovat solmukohtia ja mahdollistavat erilaisia aktiviteetteja. Kilpailu ratkeaa syksyllä Kilpailu päättyy 12. toukokuuta ja voittaja pyritään ratkaisemaan syyskuun loppuun mennessä. Ehdotukset tulevat esille ja kommentoitaviksi kaavoituksen verkkosivuille. Kilpailun ratkeamisen jälkeen alkaa asemakaavatyö, lisäselvitysten teko ja osallistumisjärjestelmien suunnittelu. Kilpailun voittaja ja kaupunki jatkojalostavat suunnitelmia yhdessä. Muutkin kilpailussa an sioituneet saattavat päästä suunnittelemaan joitain osa-alueita. Asemakaavaehdotus on valmis loppuvuodesta 2018, Kotilainen arvioi. 38 LAMMINPÄÄ, Nauhatehtaan alue ja Suonsivunkatu 23 25 Teollisuusalue Vaasantien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostalojen alueeksi. Viereisen VTS:n tontin käytön tehostamista tutkitaan. Asemakaava 2017 (8585) Seppänen 39 TOHLOPPI, Käräjätörmä Asemakaavamuutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Asemakaava 2018. Mikkola Kuvat Tampereen kaupunki Kilpailulla haetaan ideoita Hervannan pohjoisen sisääntulon eli Hervannan pääakselin pohjoisosan kortteleiden kehittämiseen. 40 HIEDANRANTA Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelua jatketaan vuonna 2017 ideakilpailun voittaneiden kilpailuehdotusten pohjalta yleissuunnitelman laadinnalla. Alueen I vaiheen asemakaava 2019. Rahkonen, Seppänen 41 LIELAHTI, Possijärvenkadun ympäristö/keskusta-alue Asemakaavoituksen tavoitteena on kehittää Lielahden keskustaa kaupunkimaisena liike- ja asuinrakentamisen alueena. Suunnittelussa huomioidaan kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet ja liittyminen Hiedanrannan aluekokonaisuuteen. Asemakaava 2019. Seppänen, Rahkonen 42 POHTOLA, Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Asemakaavamuutoksessa tutkitaan, voidaanko pientaloaluetta täydentää säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa sekä Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. Asemakaava 2017. (8498) Pietilä Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun väli kaupungistuu: metsikön, pysäköintipaikkojen ja huoltoasemien tilalle rakennetaan asuntoja sekä tilaa kaupoille ja palveluille. TAMPERE-lehti 1 2017 13

Kävelyretki sisälle suunnitelmiin KAAVOITUKSEEN liittyviä suunnitelmia tuodaan entistä havainnollisemmin esille yleisötapahtumissa, nettiaineistoissa, kaupunkianimaatioilla. Uusinta uutta on Galleria Nottbeckiin Finlaysonille rakennettu 3D-luola, jossa yleisötilaisuuksien yhteydessä pääsee virtuaalilasit päässä kävelyretkelle kaupunkiin eri perspektiiveistä ja eri vuorokaudenaikoinakin. Teknologian pilotointikohteina ovat Tammela, Eteläpuisto ja raitiotie. Tänä vuonna 3D-galleriaa hyödynnetään myös muun muassa Tampereen Asemakeskuksen, Keskustorin visiotyön sekä Kannen ja areenan suunnittelussa ja havainnollistamisessa. Keväällä avataan Virtuaalisen Tampereen verkkosivusto ja siihen liittyvä mobiilisovellus. KYSY, TUTKI, OSALLISTU! TAMPEREELLA vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä, lisäksi materiaalia on kaavoituksen verkkosivuilla ja joskus aineistoa toimitetaan tutustumista varten suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. TIETOA KAAVOISTA Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B avoinna ma pe klo 8.30 15.45 p. 03 5656 4400, palvelupiste.frenckell@tampere.fi INTERNET Vireillä olevat asemakaavat: www. tampere.fi/kaavoitus asemakaavoitus vireillä olevat asemakaavat Tietoa osallistumisesta: www. tampere.fi/kaavoitus kaavoituksen kulku ja osallistuminen Viralliset kuulutukset: www. tampere.fi/ilmoitustaulu Lisäksi torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa. Tammelan kaupunkisuunnittelukahvilassa helmikuun alussa oli ensimmäistä kertaa koekäytössä ja yleisön nähtävänä Tampereen ja Viiden tähden keskustan 3D-galleria. Yleisö pääsee uuden teknologian avulla näkemään ja kokemaan suunnitteilla olevaa arkkitehtuuria ja kaupunkitilaa. YHTEYSTIETOJA Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Taru Hurme, p. 040 806 2601 Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, p. 040 800 4908 Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, p. 040 801 6917 etunimi.sukunimi@tampere.fi Maakuntakaavaehdotus hyväksyttäväksi PIRKANMAAN maakuntakaavan 2040 kaavaehdotus on viimeistelty ja maakuntavaltuusto saa sen hyväksyttäväkseen kokoukseensa 27. maaliskuuta. Maakuntakaavassa varaudutaan Pirkanmaan väestön kasvuun 120 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Yhdyskuntarakenteen kasvun painopisteinä ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhyke sekä maakunnan vahvat seutukeskukset. Pinta-alaltaan suurimmat uudet maankäytön aluevaraukset sijoittuvat Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän rajalle. Tampereen uudet läntiset väylät (2-kehä, vt 3, läntinen rata), uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä maankäyttö täydentävät kuntien taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen. Raideyhteys ja terminaali on osoitettu Tampere-Pirkkalan lentokentälle, ja Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema. Myös Ylöjärvelle on sijoitettu uusi kaukoliikenteen asema. Tavoite on, että Tampereelta Lempäälän suuntaan muodostuu yhdyskuntarakenteen keskusakseli, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. l Pirkanmaan saavutettavuuden kannalta linkittyminen kansainvälisiin matka- ja kuljetusketjuihin on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntakaavassa varaudutaan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla toiseen samansuuntaiseen kiitotiehen sekä nykyisen kiitotien jatkamiseen. Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin. Pirkanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ja esitetty muun muassa maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet, kiviaineshuollon varaukset sekä ampuma- ja moottoriradat. On myös päivitetty maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Lisäksi uutta maakuntakaavassa on muun muassa arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista kehitysvaiheista. Uutta on Pyhäjärven ympäristön kehittämismerkintä, jolla edistetään järvinäkymiä hyödyntäviä ratkaisuja ja laadukasta rakentamista. Uutta on myös Tampereen kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke, joka tähtää alueen saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseen. l l maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi Pia Hastio (vas.), Taru Hurme ja Elina Karppinen. Älykästä kasvua kaupunkiseudulla UUSI Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia on kunnissa hyväksyttävänä vuoden 2017 alussa. Strategian pääviesti on: Tampereen kaupunkiseutu yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Pääviestiä konkretisoivat tavoitteet, joilla lisätään seudun kilpailukykyä, vahvistetaan kasvulle kestävää yhdyskuntarakennetta ja tuetaan kuntalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Seutustrategian ohella kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun merkittävimmät tavoiteasiakirjat ovat Rakennesuunnitelma 2040 vuodelta 2015 ja kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2016. MAL-sopimuksen mukaisesti kunnat aloittavat vuonna 2017 muun muassa seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatimisen. Se kattaa virkistysalueet ja ekologiset verkostot seudun taajamarakenteessa ja sen reunoilla. Samoin aloitetaan suunnittelu raitiotien laajentamisesta rakennesuunnitelman mukaisesti, rakennetaan autoille ja pyörille liityntäpysäköintipaikkoja ja jatketaan pyöräilyn seudullisten pääreittien parantamista. Nokian, Oriveden, Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden yhteistyötä koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. l l www.tampereenseutu2040.fi. 14 TAMPERE-lehti 1 2017

Yhteinen ympäristö Katutöitä tehdään eri puolilla kaupunkia Katutöitä näkyy eri puolilla kaupunkia tänäkin vuonna, kun katuja kunnostetaan ja uusille asuinalueilla rakennetaan katuverkostoa. Esimerkiksi Ranta- Tampellassa rakennetaan kanavaa ja katuja. Merkittävä kunnostuskohde on vilkkaan Viinikan liittymän uudistaminen. Viinikan liittymässä parannetaan ajoneuvoliikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta. Johtojen siirtotyöt jatkuvat viime vuodesta. Liittymään rakennetaan muun muassa uusi kevyen liikenteen alikulku Viinikankadun alitse sekä Lempääläntien molemmin puolin kaistajärjestelyjä ja jalankulku- ja pyörätiet. Alustavan aikataulun mukaan työt Lempääläntien itäreunalla käynnistyvät keväällä ja kadun länsireunalla kesällä. Alikulun rakennustyöt alkavat kesällä johtosiirtojen jälkeen. Ranta-Tampellaan kanava ja siltoja Ranta-Tampellassa rakennetaan tänä vuonna alueen läpi virtaavan Ahdinränni-kanavan suora osuus, kanavan ylittävä ajoneuvosilta ja kaksi kevyen liikenteen siltaa. Kanavan vesisyvyys on 1,5 metriä. Myllysaaren alikulun rakennustyöt jatkuvat Verstaankadun päässä ja valmistuvat heinäkuussa. Alueen läpi kulkeva väliaikainen kävely- ja pyörätie siirretään Näsijärven rantaan kesällä. Radan varressa tehdään johtosiirtoja, ja Kekkosentie puretaan Ranta-Tampellan alueelta. Liikenneyhteys Naistenlahdesta uutta Kekkosenkatua pitkin Tampellan esplanadille avataan syksyllä. Keskustassa uusitaan Tuomiokirkonkatu kävelykaduksi Hämeenkadun ja Verkatehtaankadun välillä sekä jatketaan Vuolteentorin kunnostusta. Ratinassa rakennetaan kauppakeskuksen alueen katuja ja yhteyksiä. Vuolteenkatu avattaneen liikenteelle vuoden lopussa. Suvantokatu kunnostetaan Koskikeskukselta länteen päin. Tammelassa rakennetaan alkuvuodesta Ratapihankadun väliaikainen yhteys Väinölänkadulta Vellamonkadulle. Leinolankadulla myös arkeologisia kaivauksia Kalevassa Prismakeskuksen lähellä rakennetaan parhaillaan Rieväkatua ratikan rinnakkaishankkeena. Myös Sammonkadun itäpäässä aloitetaan ratikkaan liittyviä katutöitä kesäkuussa. Hervannan valtaväylällä Messukylän rampin kohdalla tehdään hulevesirumpua kevään aikana. Uusia katuja rakennetaan muun muassa Kaukaniemen, Lentävänniemen keskustan eteläosan ja Härmälänranta II:n kaava-alueilla. Taysin alueella ovat meneillään uuden Arvo Ylpön kadun ja Kalevassa uusitaan Rieväkatu, ja kunnallistekniikka siirretään tulevan raitiotien alta pois. Raitiotie tulee kulkemaan Rieväkatua. Lääkärinkadun päähän tulevan liikenneympyrän rakennustyöt. Linnainmaalla ja Leinolassa kunnostetaan vuosina 2017 2018 Leinolankatua. Tänä vuonna katutöiden yhteydessä etsitään arkeologisin kaivauksin keskiaikaista kyläpaikkaa. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen Valtion korjausavustuksia haetaan ARAsta Valtion korjausavustuksia voi hakea Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAsta. Hakuaika on jatkuva. Korjausavustusta voidaan myöntää asunnon korjauksiin ja muutoksiin, jotka parantavat iäkkään tai vammaisen henkilön mahdollisuuksia kotona asumiseen. Tulot ja varallisuus vaikuttavat avustuksen myöntämiseen. Avustus on tavallisesti 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Taloyhtiöt voivat hakea ARAlta hissi- ja esteettömyysavustuksia, joiden määrä on 45 prosenttia remontin hyväksytyistä kustannuksista. Myös Tampereen kaupunki tukee hissien rakentamista omalla hissiavustuksellaan, joka kattaa 15 prosenttia kustannuksista. ARAn avustuksia suositellaan hakemaan sähköisen asioinnin kautta osoitteessa ara.fi. Lisätietoa valtion korjausavustuksista saa osoitteesta korjausavustus.ara@ara. fi ja numerosta 029 5250 818 ti to klo 9 15. Lisätietoa kaupungin hissiavustuksesta saa asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot -yksiköstä, Frenckellinaukio 2 B, puh. 03 565 611. Santalahdenpuiston rakentaminen alkaa Arboretumissa hoidetaan puustoa sekä uusitaan kasvillisuutta, rakenteita ja kalusteita tänä vuonna. Santalahdenpuiston rakentaminen on yksi lähivuosien merkittävimmistä viherkohteista. Puisto ra kentuu vaiheittain kolmes sa vuodessa. Puistosta tulee monipuolinen oleskelu- ja harrastuspaikka ja siellä on mahdollista oleskella myös veden äärellä. Puistoon rakennetaan jälleen lintutorni, koirapuisto, koirien uimapaikka ja matonpesupaikka. Tilaa varataan myös skeitti- ja BMX-paikoille. Tänä vuonna rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn pääreittiä, rantapenkkaa ja koirapuisto. Kokonaan uusia puistoalueita rakennetaan muun muassa Niemenrantaan, Härmälänrantaan ja Vuorekseen. Niemenrantaan tehdään käytäviä sekä leikkipaikka. Härmälänrannassa rakennetaan Härmälänojanpuistoa ja käytäviä. Arboretumia ja Näsinpuistoa kunnostetaan Keskustassa jatketaan Näsinpuiston kunnostusta. Puistossa kunnostetaan ylätasanteen muureja ja uusitaan perennapenkkejä puiston varhaisaikojen mukaisiksi. Puistoon on rakennettu uudet, Tallipihan takaa lähtevät puuportaat. Arboretumin alueella uusitaan kasvillisuutta ja rakenteita. Kevättalvella puistossa tehdään puustonhoitotöitä. Arboretumin alue ulottuu ruusutarhasta Vihilahdenpuistoon. Useita muitakin puistoja kunnostetaan tänäkin vuonna eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi keskustassa kunnostetaan Pyynikintorin leikkipaikka ja Viinikassa Pahalammenpuisto, jonne rakennetaan uusi leikkipaikka. Myös pelikenttää ja polkuja kunnostetaan. Holvastissa Toispuolisenpuisto uudistuu uusilla leikki- ja kuntoiluvälineillä sekä pelialueiden laajennuksella. Lukonmäessä kunnostetaan Lukonpuisto ja Lintulammella Pyhällönpuiston leikkipaikka. Hervannassa Maijalanpuistikkoon rakennetaan kuntoilupaikka ja kunnostetaan läheisen Maijalankankaan pelikenttä. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen TAMPERE-lehti 1 2017 15

Elävä kaupunki Koulukiinteistöillä monta kohtaloa Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmin työhuone on Frenckellin tiloissa, jotka kiinnostavat myös ulkopuolisia yrittäjiä. Tampere myi rakennuksiaan yli 37 miljoonalla eurolla Tampereen kaupungilla on paljon vanhoja koulukiinteistöjä, joita se ei enää tarvitse. Hyvä esimerkki on Hervannan lukio, joka on ollut viime ajat väistötilana. Koulun 1970-luvulla rakennetussa talossa on toiminut tilapäisesti muun muassa Hervannan terveyskeskus. Tiloissa on järjestetty myös hätämajoitusta pakolaisille. Lukion tontti on saanut uuden asemakaavan, joka antaa mahdollisuuden entistä monipuolisempaan käyttöön. Muodostetuille tonteille rakentuu asuintaloja. Pellervon koulu puolestaan puretaan ja alueelle laaditaan uusi asemakaava. Paikalle rakennetaan päiväkoti ja asuntoja. Kaupungin omistuksessa on persoonallisia kohteita. Ylöjärven Kurussa sijaitseva Palhoniemen huoltokoti lopettaa tänä vuonna ja vanha kiinteistö vapautuu myyntiin. Myyntiin tullee myös Raholan kartano. Onkiniemen tehtaankin tulevaisuus tulee ratkaistavaksi. Kiinteistössä on tilaa peräti 13 000 neliötä. Tampereen kaupungin ti latarpeet muuttuvat koko ajan. Kaupungille tarpeettomien kiinteistö jen myyn - ti on Tampereelle myös bisnestä. Vuoden 2015 joulukuusta vuoden 2017 tammikuun loppuun Tampere myi omistamiaan rakennuksia runsaalla 37 miljoonalla eurolla. Vuosi oli kuitenkin poikkeuksellinen. Sen aika na myytiin Tampereen sähkölaitoksen käyttämiä rakennuksia, mikä toi kassaan yli 30 miljoonaa euroa. Tavallisesti kiinteistöjen myynti tulot ovat viidestä kymmeneen miljoonaa euroa vuodessa. Syksyllä Tilakeskuksen toimitusjohtajan paikalta Tampereen kiinteistöjohtajaksi valittu Virpi Ekholm sanoo, että strategia on selvä: tarpeelliset tilat pidetään ja tarpeettomista luovutaan. Perusajatus on se, että jos tilan käyttöarvo on suurempi kuin markkina-arvo, sitä ei kannata myydä. Kaiken kaikkiaan tilankäytön tehostaminen on tärkeää. Se tuo säästöjä. Tampereen kaupunki omistaa paljon kohteita, jotka kiinnostavat muitakin toimijoita. Siksi esimerkiksi kaupungin virastona toimiva Frenckellin vanhan paperitehtaan kiinteistö voi tulla lä hi vuo sina myyntiin. Mahdollisesta myynnistä on keskusteltu julkisuudes sa jo vuosia. On tiedossa, että sote-uudistus vähentää kuntien tehtäviä, kun maakuntahallinto ottaa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta. Se tarkoittaa, että kaupungin omissa töissä on tulevaisuudessa entistä vähemmän väkeä. Päättäjien on pohdittava, tarvitaanko Frenckelliä vielä kaupungin yhtenä virastona. Virpi Ekholm tietää, että Tammerkosken koskimaisemassa tärkeänä maa merkkinä tanakasti pitkään seissyt Frenckellin kiinteistö kiinnostaa yksityisiä yrityksiä. Kyselyjä myyntitilanteesta tulee tasaisesti. Frenckellin alue on yksi tärkeä palanen Tammerkosken rannan elävöittämisessä, johon liittyvät myös Vanhan kirjastotalon muuttaminen kulttuurikeskukseksi ja entisen lehtilukusalin vuokraaminen LiveLabille. Mitään päätöksiä Frenckellin myymisestä ei ole, mutta arvelen, että myynti on nyt lähempänä kuin koskaan. Palveluverkko muuttuu Sote-uudistus ei ole ainoa kaupungin tilantarpeeseen vaikuttava tekijä. Palveluverkko muuttuu muutenkin koko ajan, ja tiloja jää tarpeettomiksi. Myös digitalisaatio vaikuttaa muutokseen. Virpi Ekholm ja kumppanit ovat valmistelleet päivitetyn listan myyntikohteista. Se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuussa. Listalla on mukana jo pitkään kaupan ollut Ylioppilastalo Kauppakadun varrella. Vuonna 2015 järjestetty tarjouskilpailu ei johtanut myyntiin asti. Rakennuksesta saatiin tarjous, mutta se ei ollut riittävän suuri. Ympäristössä on käynnissä kiintoisia hankkeita, joten olen hyvin toiveikas myynnin suhteen, sanoo Ekholm. Listalta löytyy myös Vehmaisten vanha päiväkoti, joka on rakennettu 1950-luvulla. Se jäi tarpeettomaksi, kun päiväkodin uudet tilat valmistuivat. Kiinteistöjohtaja uskoo, että rakennukselle löytyy ostaja. Sote-uudistus tuo lisää yksityisiä palveluntarjoajia, jotka tarvitsevat toimivia tiloja. Kaavoitus toimii myynnin apuna Tiloja pitää katsoa myös tulevaisuuden näkökulmasta. On arvioitava, miten palveluverkko kehittyy. Vaikka käyttöä ei olisi juuri nyt, myynti ei aina ole järkevää. Osa myyntityötä on kohteiden kehittäminen, jossa välineinä ovat esimerkiksi kaavamuutokset. Monissa tapauksissa uusi kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen. Tampere myy kiinteistöjään itse, mutta joissakin kohteissa saatetaan käyttää myös kiinteistövälittäjien apua. Tällaisia ovat muun muassa kaupungin omistukseen tulleet omakotitalot ja vapaa-ajankohteet. Esimerkiksi Palomäentien varrella sijaitseva Haapasen huvila on myynnissä välit täjällä. Rakennus muistetaan myös entisenä Nykytaiteen museona. TEKSTIT Matti Wacklin KUVA Hanna Leppänen 16 TAMPERE-lehti 1 2017

Kaupunkiseudulle odotetaan työllisyyskokeilua Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Punkalaidun ja Sastamala aikovat aloittaa yhteisen työllisyyskokeilun heinäkuun alusta alkaen, jos eduskunta hyväksyy asian edellyttämän lakimuutoksen. Mikäli puolitoista vuotta kestävä työllisyyskokeilu alkaa, kunnat järjestävät työllisyyspalvelut niille työttömille asukkailleen, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kokeilun kohderyhmään kuuluvat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, joita on Tampereella noin 15 000, kertoo Tampereen kaupungin ohjelmajohtaja Regina Saari. Sen sijaan työssä olevien työnhaki- joiden ja ansiopäivärahaa saavien työttömien palveluista vastaa jatkossakin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto. Lisäksi TE-toimiston vastuulle seudulla jää joitakin kaikkien asiakkaiden palveluun liittyvä toimintoja. Yhden toimijan periaate parantaa palveluja Työllisyyskokeilussa testataan ja kehitetään uusia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavampia työllisyyspalveluja. Suuri osa palveluista tuotetaan lähipalveluna työttömän omassa kotikunnassa. Työttömän näkökulmasta kokeilun yhden toimijan periaate parantaa palvelua, sillä sama taho voi esimerkiksi myöntää palkkatukea ja antaa lisäksi työhönvalmennusta, Regina Saari kertoo. Työllisyyskokeilussa kehitetään työllisyyspalveluja niin, että sama taho voi esimerkiksi myöntää palkkatukea ja antaa työhönvalmennusta työttömälle. OLLI-PEKKA LATVALA Keväällä kokeiluun osallistuvat kunnat valmistautuvat ottamaan vastaan TE-toimistoilta siirtyviä lakisääteisiä tehtäviä, kuten määräaikaishaastattelut, työnvälityksen, osaamisen kehittämisen palvelut ja maahanmuuttajien kotouttamisen. Monialaista tukea tarvitsevien yhteispalvelu on kokeilun aikana siirtymässä kuntien ja Kelan vastuulle. Työllisyyskokeilun aloitus riippuu siitä, hyväksytäänkö kokeilua koskeva lakiehdotus julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisesta tarjoamisesta. Kokeilun on suunniteltu päättyvän vuoden 2018 lopussa, ja se pohjustaa työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille vuoden 2019 alusta alkaen. tampere.fi/tyollisyyspalvelut Tampere fiilistelee nyt myös Instagramissa Tampereen kaupunki somessa: Instagram.com/tamperekaupunki Facebook.com/tampereenkaupunki Twitter.com/tamperekaupunki Youtube.com/tampereenkaupunki Linkedin.com/company/city-oftampere Tampereen kaupunki on avannut kuvanjakopalvelu Instagramiin profiilin nimellä Tamperekaupunki. Kanava on suunnattu erityisesti tamperelaisille, ja tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä fiilistellä yhdessä meidän kaikkien omaa kaupunkia. Tamperekaupunki-kanava avaa kuvakulmia Tampereeseen sekä maisemien ja yksityiskohtien että ihmisten ja tunnelmien kautta. Tähän mennessä on nähty esimerkiksi Pyynikin 50 harmaan sävyä, Paleface ysiluokkalaisten oppitunnilla, Koukkuniemen Oskar-palkitut tähdet ja pormestari korkkarit tukevasti Hakametsän jäässä. Kaupungin Instagram-päivitykset löydät seuraamalla alla Tamperekaupunki-kitiliä ja aihetunnistetta #omatampere. e. Tunnistetta #omatampere toivotaan myös muiden käyttävän Tampere-kuvissaan. Vapaana liikkuva kissa koettelee naapurisopua Kaupunki- ja taajamaalueilla vapaana liikkuvista kissoista tulee usein kyselyjä ja ilmoituksia eläinsuojeluasioista vastaaville valvontaeläinlääkäreille. Laeista ja asetuksista saa osviittaa kissaskismojen ratkaisemiseen. Eläinsuojeluasetuksessa ei varsinaisesti kielletä kissan pitämistä vapaana taajamassa, mutta eläintenpitopaikan on oltava turvallinen ja eläimen karkaamisvaaran mahdollisimman pieni. Esimerkiksi vilkasliikenteisillä teillä kissat kohtaavat vaaroja, toteaa valvontaeläinlääkäri Sanna Jyrävänkoski. Järjestyslaissa eläintenpidosta on säädetty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Järjestyslaissa todetaan, että koira on pidettävä kytkettynä taajamassa. Kissasta ei ole vastaavaa määräystä, mutta kissan on taajamassa oltava omistajan valvonnassa. Kytkettynäkään koiraa eikä kissaa saa lain mukaan päästää lasten leikkipaikoille eikä uimarannoille, Jyrävänkoski toteaa. Valvontaeläinlääkärit voivat puuttua kissanpitoon vain eläinsuojelulain nojalla, kun kissan hoito on laiminlyöty tai eläin on vaarassa. Käytännössä kissavalitukset koskevat kuitenkin usein talojen nurkkiin ja lasten hiekkalaatikoille pissailua. Haitoista kannattaa lähestyä suoraan kissanomistajaa ystävällisessä hengessä, jos omistaja on tiedossa, valvontaeläinlääkärit Sanna Jyrävänkoski ja Heljä Laukkanen opastavat. Kodittomista harhailijoista voi ottaa yhteyttä eläinhoitola Boon docks iin, joka huolehtii 12 kunnan löytöeläimistä. Jätöksistä voi tarttua sairauksia Lasten hiekkalaatikoille kissan tekemistä jätöksistä voi tarttua vakavia sairauksia, joskin tapaukset ovat harvinaisia. Toksoplasmoosi tarttuu useimmiten raa asta lihasta ja kasviksista, mutta sen voi saada myös kissan ulosteesta. Kuivuneessa ulosteessa on tartuttavia ookystia. Toksoplasmoosin aiemmin saaneet kissat eivät enää levitä tautia, ja näitä on iso prosentti Suomen kissoista. Raskaana oleville toksoplasmoosi voi aiheuttaa keskenmenon tai vaurioittaa sikiötä, Heljä Laukkanen kertoo. Sisäkissan elämä on hyvää, kunhan sillä on riittävästi virikkeitä. Kissalle voi myös rakentaa ulkotarhan tai opettaa sen kulkemaan valjaissa. Ylipäätään lemmikille on järjestettävä lajin ja rodun tarpeiden mukainen tila, hoito, ravinto ja mahdollisuus liikkumiseen. Näin säätää lemmikkieläimen suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus. TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen TAMPERE-lehti 1 2017 17

HANNA LEPPÄNEN Uuden kaupunginvaltuuston nelivuotinen toimikausi alkaa kesäkuun alussa. Tampereen valtuustoon valitaan vaaleissa 67 valtuutettua Kuntavaalit järjestetään keväällä. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4. 2017. Ennakkoäänensä voi antaa 29.3. 4.4. esimerkiksi kirjastossa tai marketissa. Vaaleissa tamperelaiset valitsevat kaupunginvaltuustoon 67 valtuutettua ja heille varavaltuutetut. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Valtuusto valitsee kesäkuussa ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan pormestarin, kolme apulaispormestaria ja jäsenet poliittisiin toimielimiin, kuten lautakuntiin. Tampereella uudet poliittiset toimielimet aloittavat kuntavaalien jälkeen. Uudet lautakunnat ovat sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, yhdyskuntalautakunta, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakun ta, alueellinen jätehuoltolautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta sekä asunto- ja kiinteistölautakunta. Äänestämistä varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Postitse jaettava ilmoituskortti äänioikeudesta on myös hyvä ottaa mukaan, mutta se ei ole välttämätöntä. tampere.fi/vaalit kuntavaalit.fi HANNA LEPPÄNEN Ennakkoäänestyspaikat Tampereella: keskusvirastotalo pääkirjasto Metso sekä Hervan nan, Kaukajärven, Kämmenniemen ja Tesoman kirjastot Nekalan, Pappilanpuiston, Pispan ja Pohjolan palvelukeskukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen teknillisen yliopiston Tietotalo Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna Linnainmaan ja Turtolan Citymarketit Kalevan, Koivistonkylän ja Lielahden Prismat Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: 20.3., 24.4., 15.5., 12.6., 19.6., 14.8., 11.9., 23.10., 13.11., 20.11. ja 18.12.2017. Kokoukset alkavat kello 17 lukuun ottamatta talousarviokokousta, joka pidetään 13.11. kello 9. Valtuusto kokoontuu keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 14 16 C. Tarvittaessa pidetään kyselytunteja, ennalta teemoitettuja seminaareja ja iltakouluja. Kokouksia voi seurata paikan päällä yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta tampere.fi. Niitä voi myös kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz ja internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkeenpäin. Twitterissä valtuuston keskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa: tampere.cloudnc.fi Kaupungilta saa halutessaan e-laskun Finlayson Art Area palkittiin vuoden kulttuuritekona Elga Sesemann: Omakuva, ajoittamaton. Öljy, 73 x 54 cm. Kaikki Tampereen kaupungin laskut voi vastaanottaa sähköisesti. Kuluttaja-asiakkaan on mahdollista saada kaupungin laskut e-laskuna tai suoramaksuna. Omassa verkkopankissa voi tehdä sopimuksen e-laskujen vastaanotosta ja valita itseään koskevat kaupungin laskut, kuten terveyskeskusmaksun. Sopimus suoramaksusta tehdään omassa pankissa. Yritys, joka haluaa vastaanottaa kaupungin laskut verkkolaskuina, voi ilmoittaa verkkolaskutusosoitteensa sähköpostiosoitteeseen laskutus@tampere.fi. Kaupungin veloittamat maksut pystyy usein hoitamaan helpoiten palvelutapahtuman yhteydessä pankki- tai luottokortilla. Tämä on mahdollista esimerkiksi terveysasemilla. tampere.fi/laskukaupungilta 18 TAMPERE-lehti 1 2017 Vuoden 2016 kulttuuritekona palkittu Finlayson Art Area -kuvataidetapahtuma tuo taiteen sinne, missä ihmiset liikkuvat. Tapahtuma järjestetään vuosittain kesäaikaan Finlaysonin alueella. Sen päävastuullisena toimijana on g rafiikanpaja Himmelblau. Finlayson Art Area tuo hienosti esiin taiteilijoita ja elävöittää Finlaysonin aluetta. Tapahtuma herättelee myös pohtimaan, miten taide vaikuttaa rakennettuun ympäristöön Finlayson Art Area levittäytyi viime kesänä Finlaysonin alueella. Pekka Jylhän Kukkataivasveistokset ihastuttivat Väinö Linnan aukiolla. ja viihtyvyyteen. Tapahtumaan on osallistunut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita. Ensi kesänä tapahtuma järjestetään 8.6. 31.8., jolloin yli kymmenen taiteilijaa tuo Tampereen katukuvaan ja Finlaysonin alueelle veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, videota ja valokuvia. Vuoden kulttuuriteko -palkinnon myöntää vuosittain Tampereen kaupunki. finlaysonartarea.fi HANNA LEPPÄNEN Naistaiteilijat tulivat Tampereelle Tampereen taidemuseon näyttely Täältä tullaan! Naistaitelijat modernin murroksessa kysyy, miksi emme tunne 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoista kuin muutamia harvoja. Näyttely esittelee yli 200 teosta, joita ovat maalanneet muun muassa Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Inni Siegberg ja Lyyli Säilä. Joukko katsoo omakuvistaan haastavasti ja rohkeasti ikään kuin sanoen: Täältä tullaan! Naismodernisteja Tampereen taidemuseossa 28.5.2017 asti tampereentaidemuseo.fi

Filharmonian koululaistapahtumissa ennätysmäärä yleisöä Suomi 100 -juhlavuosi näkyy Tampereella Satavuotiasta Suomea juhlitaan Tampereella koko kaupungin voimin. Tampereella on valtakunnallisen juhlinnan ohessa oma juhlavuosikampanjansa Suomi 100 Tampere. Juhlavuoden aikana on luvassa upeita tapahtumia ja hauskoja tempauksia. Yksi keino onnitella 100-vuotiasta Suomea on tehdä onnittelukortteja, jotka näkyvät verkossa ja Tampereen katukuvassa. Uniikkeja onnittelukortteja voi tehdä sähköisesti. Niiden pohja löytyy osoitteesta suomi100tampere.fi. Kaikki juhlavuoden aikana tehdyt onnittelukortit kerätään kampanjasivun galleriaan. Omia ja muiden onnittelukortteja voi jakaa sosiaalisen median kanavissa, sähköpostitse ja Whats- Appissa. Tamperelaisissa päiväkodeissa ja kouluissa lasten ja nuorten tekemiä onnittelukortteja ripustetaan esille kaikkien ihasteltaviksi muun muassa julkisiin tiloihin. Juhlavuosi näkyy Tampereen katukuvassa jokaisena vuodenaikana. Sadat tamperelaiset sekä yhteisöt, yritykset ja järjestöt luovat juhlavuoden ohjelmaa. Suomi 100 -juhlavuosi tehdään Tampereella yhdessä. Haastamme kaikki tamperelaiset mukaan juhlavuoteen luomaan sisältöä. Ilmoita tapahtumasi tai tempauksesi mukaan, me lisäämme sen juhlavuoden ohjelmakalenteriin, aluekoordinaattori Saara Saarteinen sanoo. Tietoa juhlavuoden tapahtumista löydät sivulta suomi100tampere.fi. Tampere Filharmonia järjestää vuosittain koululaisille useita maksuttomia konsertteja ja vierailuja orkesterin harjoituksiin. Vuonna 2016 näissä tapahtumissa kävi ennätysmäärä yleisöä, lähes 12 000 koululaista opettajineen. Vierailuja tehtiin puolin ja toisin: myös Filharmonian muusikot kävivät kouluissa kertomassa työstään ja koululaiskonsertin ohjelmasta. Viime vuonna järjestettiin esimerkiksi Satu Sopasen ja Filharmonian kamariorkesterin musiikkiseikkailu esikouluikäisille, Final Symphony -pelimusiikkikonsertti yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä Santtu-Matias Rouvalin johtama Tuhat ja yksi yötä -konsertti kolmasluokkalaisille. Lisäksi järjestettiin musiikkiaamu kakkosluokkalaisille ja yhdeksän vierailua Filharmonian arkeen. Ennen Tampere-talossa järjestettäviä konsertteja luokissa tutustutaan orkesteriin ja soitettaviin teoksiin Filharmonian laatiman valmistelumateriaalin avulla. Näin itse konserttitilanteesta saadaan enemmän irti. Konserteissa nähtiin iloisia oppilaita ja opettajia. Esimerkiksi neljäsluokkalaisten konsertti sai innostunutta palautetta mukana olleelta aikuiselta : Mielestäni teette todella hienoa työtä, kun kasvatatte alakoululaisista tulevaa Filharmonian yleisöä. Muuan alakoulun oppilas kommentoi koululaiskonserttia näin: Konsertti oli aivan mahtava ja minä en meinannut uskoa, että ne kaikki soittimet pystyisivät soittamaan yhtä aikaa. Koululaiskonsertin yleisö vilkuttaa orkesterille. MAIJA LEINO TAMPERE-lehti 1 2017 19

Elokuvan juhlaa maaliskuussa Tampereen elokuvajuhlat järjestetään jälleen 8. 12.3. Viiden päivän aikana nähdään peräti 130 elokuvanäytöstä, ja lisäksi tarjolla on festivaalihumua aamusta iltaan. Festivaaleilla nähdään Elina Hirvosen Kiehumispiste, joka on ollut yksi alkuvuoden puhutuimmista kotimaisista dokumenteista. Se tutkii pelon ja vihan seurauksia ja syitä yhteiskunnassamme. Elokuvajuhlien erikoisohjelmistossa eli ei-kilpailevassa ohjelmistos sa käännetään katse Pohjois- Ameri kan ja Pohjoismaiden alkupe räiskansoihin. Alkuperäiskansat-näytöskokonaisuudessa nähdään eri tyisesti kanadalaisia, mutta myös saamelaisia lyhytelokuvia. Mukana on myös kolme pitkää elokuvaa. Toronton elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut Angry Inuk kertoo inuiittien taistelusta perinteisen elinkeinonsa, hylkeenmetsästyksen puolesta. Toinen dokumenttielokuva Reel Injun puolestaan tutkailee Hollywoodin luomaa intiaanimyyttiä ja sen vaikutuksia alkuperäiskansoihin. Kokonaisuuden täydentää kanadalainen koko illan animaatio The Lodge. Satavuotiasta Suomea elokuvajuhlat muistaa ainutlaatuisella mykkäelokuvanäytöksellä, jossa nähdään kaksi kansatieteellisen elokuvan historiallista merkkiteosta: arkeologi, kirjailija ja tutkimusmatkailija Sakari Pälsin Arktisia matkakuvia vuodelta 1917 sekä kaikkien aikojen maineikkain Lappi-dokumenttimme, Eino Mäkisen ja Kustaa Vilkunan Suonikylän talvielämää vuodelta 1938. Elokuvaesityksen säestää flamencokitaristi Toni Jokiniitty. Elokuvajuhlilla nähdään myös virtuaalitodellisuutta hyödyntävien 360º-elokuvien näytöksiä sekä niiden ympärille rakennettu keskustelusarja. tamperefilmfestival.fi < Elokuvajuhlilla saa ensi-iltansa Selma Vilhusen Hobbyhorse Revolution, joka on lämminhenkinen elokuva teinityttöjen keppihevosharrastuksesta. Martin markkinat valtaa Pakkahuoneen Tullikamarin Pakkahuone muuttuu huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna virolaisen käsityön, muotoilun, ruoan, kirjallisuuden ja musiikin keitaaksi. Markkinoille tuotteitaan tulevat myymään sekä suuret ja suositut että pienet ja uudet virolaiset yrittäjät. Kaikkiin Martin markkinoiden tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tampereen Sävel juhlii laulun rajatonta voimaa Lauluyhtye Rajaton juhlii Tampere Sävel -festivaalilla 20- vuotista uraansa, joka sai lähtölaukauksensa yhtyelaulukilpailun voitosta. Suomen suurin vokaalimusiikin festivaali Tampereen Sävel soi 6. 11.6. Lapset ja nuoret sekä yhteisöllisyys ovat saaneet festivaaleilla tärkeän roolin. Songbridge-kuorojen konserteis sa näkyy, mihin kaikkeen lapset ja nuo ret pystyvät teknisesti ja taiteelli ses ti. Kuorojen gaalakonsertissa koetaan yhdel tä istumalta kolme erilaista kulttuuria ja maailmaa. Tampere Filharmonian konsertissa kuullaan kantaesityksenä Anna-Maria Helsingin johdolla Paavo Korpijaakon Keihäitä, jonka isossa lapsikuorossa esiintyvät tamperelaiset Pirkanpojat ja Sympaatti. Ulkomaisia lauluyhtyevieraita saadaan Saksasta ja Norjasta. Suomalaisväriä konserttiohjelmaan tuovat Sävelen kuorokatselmuksissa palkitut naiskuoro Philomela ja sekakuoro Spira Ensemble. Festivaalilla on tarjolla runsaasti ilmaisohjelmaa, kuten noin 50 kuoron katselmus Tampere-talossa, kansainvälisesti korkeatasoinen yhtyelaulukilpailu sekä Kuule Sävel! -ilmaiskonserttisarja, jonka ohjelma julkaistaan toukokuussa. Ennakkotapahtuma Muista Sävel! järjestetään 22. 24.5. Kuoroja esiintyy silloin kirjastoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. 100 Kuoroa -tapahtumaan Keskustorille on kutsuttu mukaan pirkanmaalaiset kuorot. tamperemusicfestivals.fi/vocal VILLE JUURIKKALA Suuri vaellus 1985 Jarmo Mäkilän monipuoliset teokset esillä Sara Hildénin taidemuseossa on tämän kevään ajan nähtävänä kattava kokonaisuus Jarmo Mäkilän monipuolisesta tuotannosta. Mäkilä on maamme arvostetuimpia kuvataiteilijoita. Hän on ansioitunut taidemaalarina, sarjakuvataiteilijana, veistäjänä ja erilaisten installaatioiden tekijänä. Museon molemmat kerrokset kattava näyttely esittelee taiteilijan tärkeimpiin teemoihin ja murroskohtiin liittyviä töitä 1970-luvulta tähän päivään. Mäkilä on kommentoinut maalauksillaan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja yhdistänyt töissään uutiskuvia populaarikulttuuriin. Hän on myös toteuttanut muotokuvia punkkareista sekä maalannut toisintoja, joiden lähtökohtana ovat olleet Rubensin maalaukset. Mäkilä on lisäksi julkaissut kolme sarjakuva-albumia. Mäkilän teoksia on keskeisissä suomalaisissa taidekokoelmissa. Jarmo Mäkilän näyttely Sara Hildénin taidemuseo 28.5.2017 asti Avoinna ti su klo 10 18 tampere.fi/sarahilden RAUNO TRÄSKELIN Birckala 1017 vie aikamatkalle mahtikylään Viikinkiaikana Tursian kylässä viljeltiin maata, käytiin kauppaa, uhrattiin jumalille ja syötiin paljon sikaa. Sekä viikingit että novgorodilaiset tavoittelivat Hämeen erämaiden antamia rikkauksia. Kylällinen voittamattomia hämäläisiä löi kuitenkin vihollisten joukot hajalle kerta toisensa jälkeen. Birckala 1017 -näyttely avataan Vapriikissa 9.6. Näyttely vie Vapriikin kävijät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi aikamatkalle pohjoishämäläiseen mahtikylään tuhannen vuoden taakse. Tutuiksi tulevat muun muassa sepän taidot, ulkokeittiössä kokkaami ami- nen ja muinaissuomalaiset elämänohjeet. Näyttelyssä riittää näkemistä, tekemistä ja opittavaa koko perheelle. Birckala 1017 Vapriikissa 9.6.2017 19.8.2018.2018 tampere.fi/vapriikki 20 TAMPERE-lehti 1 2017