Taloussuunnitelma Johtokunta

Taloussuunnitelma Johtokunta

Taloussuunnitelma 2 (30) Sisällys I. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 2017... 4 1 Tavoitteet ja toimintaympäristö... 4 2 Organisaation rakenne ja toiminnan laajuus eri toimipisteissä... 4 2.1 Tuotantojärjestelmät... 5 2.2 Laboratorion tietojärjestelmät... 7 2.3 Asiakasyhteistyö ja asiakaspalvelu... 7 2.4 Tukipalvelut... 8 3 Johtamis- ja hallintojärjestelmä... 9 3.1 Päätöksenteko ja vastuut... 9 3.2 Toiminnan ja talouden johtaminen ja organisaatio... 9 3.3 Toiminnanohjaus-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät... 9 3.3.1 Toimintajärjestelmä... 10 3.3.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta... 10 3.3.3 Investointisuunnitelma... 11 3.4 Henkilöstöstrategia... 11 3.4.1 Asiantuntijuuden hallinta ja osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen... 12 3.4.2 Työhyvinvointi ja työsuojelu... 12 3.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 13 3.5.1 Sisäinen valvonta 2017... 13 3.5.2 Riskien arviointi ja hallinta 2017... 14 3.5.3 Viranomaisvalvonta... 15 4 Markkinatilanne ja palveluiden kysynnän ennakointi... 16 5 Tutkimus, tuotekehitys, opetus ja opiskelijaohjaus... 16 6 Hinnoittelupolitiikka... 17 7 Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen... 17 7.1 Hallintokeskus (toimitusjohtaja Kari Punnonen)... 18 7.2 Pohjois-Savon aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja, tj Kari Punnonen)... 18 7.3 Pohjois-Karjalan aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja 31.12.2016 saakka Matti Rautiainen, ja 1.1.2017 lukien Risto Laitinen)... 18 7.4 Etelä-Savon aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja Päivi Ylikangas)... 19 7.5 Muu toiminta (toimitusjohtaja Kari Punnonen)... 19 II. TULOSLASKELMAOSA/TAVOITTEET, TUNNUSLUVUT JA PERUSTELUT... 20 III. TULOSLASKELMAOSA/TULOSBUDJETTI... 22

Taloussuunnitelma 3 (30) IV. INVESTOINTIOSA... 23 V. RAHOITUSOSA... 24 VI. KÄYTTÖTALOUSOSAT... 25 1 ISLAB YHTEENSÄ... 25 2 HALLINTOKESKUS... 26 3 POHJOIS-SAVON ALUELABORATORIO... 27 4 POHJOIS-KARJALAN ALUELABORATORIO... 28 5 ETELÄ-SAVON ALUELABORATORIO... 29 6 MUU TOIMINTA... 30

Taloussuunnitelma 4 (30) I. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Tavoitteet ja toimintaympäristö Vuosi 2017 on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) kymmenes toimintavuosi. Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat perustamisvaiheessa olleet Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. ISLABin ydintehtävänä on tuottaa terveyskeskusten ja julkisten sairaaloiden kliinisen kemian ja -mikrobiologian sekä hematologian ja genetiikan laboratoriopalvelut Itä-Suomen alueella. Lisäksi ISLABin palveluihin sisältyy lapsettomuushoitojen laboratoriotoimintaa. ISLABin tarkoituksena on varmistaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon laboratoriopalvelusten saavutettavuus tasapuolisesti sen jäsensairaanhoitopiirien alueella sekä hyödyntää laboratoriopalvelujen tuottamisen parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäisellä tavalla. Keskussairaaloiden lisäksi myös kaikki omistajina toimivien kuntayhtymien jäsenkunnat (yhteistyökunnat) ovat siirtäneet laboratoriotoimintansa ISLABin toiminnaksi. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaympäristö on muuttumassa voimakkaasti. Terveydenhuoltojärjestelmään suunnitellut muutokset vaikuttavat ISLABin omistajayhteisöjen hallintorakenteisiin viimeistään vuoden 2017 alusta alkaen. Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien osalta valmistelutyö on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta Etelä-Savossa perustettiin uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) jo 1.3.2016. Toiminta varaudutaan siirtämään osaksi Etelä-Savon maakuntaa, kun sitä koskeva laki tulee voimaan. Vastaavasti Pohjois- Karjalan kunnat ja Heinävesi ovat päättäneet uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan alueellisen kuntayhtymän, Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, perustamisesta 26.10.2015. ISLABin omistusten siirtyminen uusille kuntayhtymille ja myöhemmin maakunnille merkitsee ISLABin omistusjärjestelyjen muutosta, ja vaatii siten perussopimuksen muuttamista. Kevään yhtymäkokouksessa 27.4.2016 sovittiin toisesta yhtymäkokouksesta loppuvuonna 2016, ja uusi perussopimus saataneen voimaan vuoden 2017 alussa. 2 Organisaation rakenne ja toiminnan laajuus eri toimipisteissä ISLABin toiminnan vakiinnuttua myös liikelaitoskuntayhtymän aluelaboratoriorakenteen uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Toiminnan käynnistymisen jälkeen 25 kuntaa Kuopion ja Joensuun aluelaboratorioiden alueilta on siirtänyt lakisääteiset laboratoriopalvelunsa ISLABin tuotettaviksi. Tämän kehityksen seurauksena aluelaboratorioiden toimintaprofiilit ovat vähitellen eriytyneet, ja kokoerot kasvaneet. Johtokunta on kokouksessaan 28.9.2016 päättänyt, että ISLABin aluerakenne muodostuu vuonna 2017 nykyisen neljän aluelaboratorion sijasta kolmesta aluelaboratoriosta, jotka ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluelaboratoriot. Tämä uudistettu hallinnollinen rakenne vastaa paremmin tämän hetkisiä toiminnallisia kokonaisuuksia. Aluelaboratoriot muodostuvat keskussairaaloiden yhteydessä sijaitsevista keskuslaboratorioista, Iisalmen, Varkauden ja Pieksämäen sairaaloissa sijaitsevista sairaalalaboratorioista, sekä alueen terveyskeskusten yhteydessä toimivista lähilaboratorioista. Toimipisteitä on kaiken kaikkiaan lähes 80. ISLABin palvelut voidaan jakaa tutkimuspalveluihin ja näytteenottotoimintaan. Laboratoriotutkimusten tulosten määrän on vuonna 2017 ennakoitu olevan noin 8 miljoonaa kappaletta ja näytteenottotapahtumien 1,4 miljoonaa. ISLABin henkilökunta tekee

Taloussuunnitelma 5 (30) myös ekg- ja spirometriatutkimuksia asiakaskohtaisesti erikseen sovitussa laajuudessa. Genetiikan laboratorion toiminta, sekä muu erikoisanalytiikka on keskitetty Kuopioon ja kliinisen genetiikan laboratoriotoiminnassa lääketieteellistä asiantuntemusta hankitaan erillisen sopimuksen mukaisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä. Merkittävä osa näytteistä analysoidaan jo lähilaboratorioissa. Paikallisesti tehtävän analytiikan tarve arvioidaan toimipistekohtaisesti yhteistyössä asiakasorganisaation kanssa. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa paikalliset päivystysjärjestelyt ja kiireellisen analytiikan tarve. Linjaratkaisun mukaan ISLAB on varustanut osan terveyskeskustoimipisteistä hematologian ja kliinisen kemian perustutkimusten tuottamisen mahdollistavilla laitteistoilla. Lähilaboratorioista on järjestetty päivittäiset näyte- ja tarvikekuljetukset sairaalalaboratorioihin tai alueen keskuslaboratorioon. Lisäksi on järjestetty päivittäiset näyte- ja tarvikekuljetukset Savonlinnasta, Mikkelistä ja Joensuusta Kuopioon. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistuessa ISLABin toiminta mukautetaan muuttuvien päivystysjärjestelyjen ja polikliinisen vastaanottotoiminnan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Iisalmen sairaalassa laboratoriohenkilöstön yöaikaisesta varallaolosta luovutaan vuoden 2017 aikana, ja palvelutarvetta arvioidaan uudelleen myös Varkauden sairaalassa. Laboratorion aukioloaikojen ulkopuolella pyritään diagnostisista tarpeista huolehtimaan parantamalla vieritestauksen valmiuksia. Näytteenottopisteiden määrä tullaan toistaiseksi pitämään ennallaan, elleivät asiakasyhteisöjen tarpeet muuta edellytä. Vieritestauksen, eli laboratorion ulkopuolisen henkilökunnan toimesta tehtävien laboratoriotutkimusten järjestelyt suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä eri asiakastahojen kanssa. ISLABilla ei ole omia kiinteistöjä, vaan tilat on vuokrattu niitä omistavilta tai hallinnoivilta yksiköiltä. Toiminnan kannalta merkittävimmät muutokset ovat edessä Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivassa Puijon laboratoriossa, kun genetiikan ja molekyylibiologian laboratoriot sekä kantasolu- ja virtaussytometrialaboratoriot siirtyvät vuoden 2017 alussa muun IS- LABin laboratorion läheisyyteen uusiin, peruskorjattuihin tiloihin. Samaan yhteyteen tulee myös toimisto- ja kokoustiloja. Uudet tilajärjestelyt jatkuvat Kuopiossa edelleen vuonna 2018, kun laboratorion automaatiokokonaisuus sekä muu päivystysajan toiminta siirtyvät peruskorjattuihin tiloihin lähemmäksi KYSin uuden sairaalarakennuksen leikkaussaleja ja päivystystoimintoja. Myös Joensuussa, Mikkelissä, Iisalmessa ja Varkaudessa sairaaloiden tilojen peruskorjausta tai uudisrakentamista valmistellaan aktiivisesti, ja rakennushankkeiden yhteydessä myös laboratoriotilat todennäköisimmin tulevat uusiutumaan. 2.1 Tuotantojärjestelmät ISLABin tuotantotapoja valittaessa on keskeinen tavoite ollut pyrkimys yhteneväiseen laitekantaan ja menettelytapoihin. Ohjeistus ja toiminnalliset menettelytavat on yhdenmukaistettu, ja käytössä oleva ohjeistus on tietojärjestelmässä koko organisaation käytettävissä. Kaikki keskeiset toiminnat ovat yhdenmukaistettuja, ja tuotantotavat on valittu yhteisiin kilpailutuksiin perustuen. ISLABin palveluvalikoimaa arvioidaan jatkuvasti ottaen huomioon diagnostisten palveluiden kliininen tarve ja hoitosuositukset. Verikaasuanalysaattoreiden ja veriviljelylaitteistojen kilpailutus toteutettiin syksyllä 2016, ja laitteistojen testaus ja asennus käyttökuntoon tapahtuu vuoden 2017 alussa. Laboratorion koko analytiikan, ja erityisesti kliinisen kemian erikoisalan perustutkimusten tuotannon kannalta

Taloussuunnitelma 6 (30) tärkeä automaatiokokonaisuuden kilpailuttaminen on aikataulutettu vuosille 2017 2018, Kuopion Puijon uuden automaatiolaboratorion käyttöönoton yhteyteen. Näytteenottopalvelut on järjestetty koko toiminta-alueella yhteensä yli 70 näytteenottopisteen verkoston turvin. Asiakasyhteisöjen linjausten mukaisesti näytteenottopalvelut on luokiteltu väestölle tarjottaviksi lähipalveluiksi. Itä-Suomi on harvaan asuttua, joten väestömäärään suhteutettuna näytteenottopisteiden määrä on kohtalaisen suuri. Tärkeimmät tuotantojärjestelyjen muutokset Mikrobiologista infektiodiagnostiikkaa on pyritty koko ajan nopeuttamaan ottamalla käyttöön uusia molekyylibiologisia testejä, viimeisimmäksi vuoden 2016 aikana esim. norovirus- ja influenssa/rsv -diagnostiikassa sekä hengitystieinfektioiden diagnostiikassa. Vuoden 2017 aikana on tavoitteena nopeuttaa kudossiirtopotilaiden sytomegalovirusdiagnostiikkaa sekä meningiitti- ja enkefaliittidiagnostiikkaa kotouttamalla alihankintana tehtäviä tutkimuksia. Myös lääketieteellisesti erityisen kiireellisenä pidettävää autoimmuunidiagnostiikkaa ollaan kehittämässä kotouttamalla testejä omaksi toiminnaksi. Kliinisen kemian analytiikassa kromatografiset runsaasti käsityötä vaativat menetelmät ovat hitaasti väistymässä automatisoidumman analytiikan tieltä. Alkoholin liikakäytön diagnostiikaan kuuluvien CDT-määritysten (vähähiilihydraattinen transferriini) määrä on noussut vuoden 2016 aikana arviolta 8000 näytteellä. Tämän vuoksi analytiikkaa suunnitellaan vuonna 2017 siirrettäväksi kromatografia-analytiikasta (HPLC) automaattilaitteelle (nefelometri). Näin yhtenäistetään CDT-määritykset Suomen laboratorioissa yleisesti käytössä olevaan menetelmään, ja samalla varmistetaan tulostason valtakunnallista yhteneväisyyttä. Myös kromatografisen lääkeaineanalytiikan määrä tulee laskemaan huomattavasti, mihin osaltaan myötävaikuttaa kilpailluilta markkinoilta poistuminen ja julkisista kilpailutuksista pidättäytyminen. Verikaasuanalytiikkalaitteet suunnitellaan vaihdettavaksi vuonna 2017 uudentyyppisiin mittauskasettilaitteisiin. Tällä pyritään vähentämään laitteistojen huoltoihin kuluvaa työaikaa. Samalla yhtenäistetään analysaattorit, joten jatkossa kaikki verikaasututkimukset ovat pyydettävissä samassa laajuudessa kaikissa ISLABin alueen sairaaloissa. Vakuumiverinäytteenottovälineiden vaihtuminen ISLABissa käytössä olleen vakuumiverinäytteenottoneulan valmistus loppui keväällä 2016, joten laboratorioissa ollaan syksyn 2016/alkutalven 2017 aikana siirtymässä vaiheittain uuden, EU direktiivin 1 mukaisella turvamekanismilla varustettujen näytteenottovälineiden käyttöön. Tuote täyttää potilas- ja työturvallisuusvaatimukset silloin, kun turvamekanismi aktivoidaan oikealla tavalla välittömästi näytteenoton jälkeen, ja noudatetaan käyttöohjetta. Lisäksi näytteenottajan perehdytyksestä tulee huolehtia niin, että hän on perehdytetty ennen käyttöä. Asiakasorganisaatiossa neulatyypin vaihtuminen on ohjattu suunniteltavaksi paikallisen laboratorion kanssa ja dokumentoitavaksi organisaation omien ohjeiden mukaisesti. ISLAB tiedotti välineiden vaihtumisesta syyskuussa 2016 (tiedote 25/2016). Tiedotteen mukaisesti jokaisen 1 EU direktiivi terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi, NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/32/EU, annettu 10 päivänä toukokuuta 2010

Taloussuunnitelma 7 (30) näytteenottajan, myös muun kuin ISLABin henkilökunnan, tulee osallistua ISLABin järjestelmään käyttökoulutukseen. Käyttökoulutustilaisuuksia järjestetään noin 200 yli 50 paikkakunnalla. Syksylle 2017 on myös suunniteltu asiakasyhteisöille kohdistettua kertauskoulutusta. Turvatuotteen riskinarviointi tehdään ISLABin laboratorioissa kesäkuussa 2017, ja tuotteen ohjeen mukainen käyttö on sisäisen arvioinnin painopistealueena vuosina 2017 2018. 2.2 Laboratorion tietojärjestelmät Liikelaitoskuntayhtymän kaikissa toimipisteissä on käytössä yhteinen Mylab Oy:n toimittama laboratoriotietojärjestelmä, jonka avulla tutkimuspyynnöt ja vastaukset välitetään asiakkaiden ja ISLABin välillä. Vuonna 2017 jatketaan mobiilin näytteenottotoiminnan mahdollistavan tietojärjestelmäratkaisun käyttöä. Mobiiliratkaisusta hyötyvät esimerkiksi kotisairaanhoidon toimijat ja muut ilman kiinteää tietoliikenneyhteyttä toimivat näytteenottopisteet. Merkittävä osa muista tietojärjestelmäpalveluista (esimerkiksi työasemat, verkkoliikenne) hankitaan Istekki Oy:ltä, jonka pääomistajia ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Vuoden 2017 aikana toteutetaan Canon Therefore -ohjelmiston käyttöönotto pitkäaikaissäilytettävien dokumenttien sekä niihin liittyvien prosessien hallintajärjestelmäksi. Päämääränä on korvata aiemmin käytössä olleet Access -pohjaiset itse tehdyt rekisteröinti- ja säilytysratkaisut. 2.3 Asiakasyhteistyö ja asiakaspalvelu Liikelaitoskuntayhtymän asiakkaita ovat sekä sairaalat ja terveyskeskukset (asiakasyhteisöt), että laboratoriotutkimuksiin tulevat potilaat (yksityishenkilöt). Molempien asiakasryhmien palvelu on tärkeä osa toimintaa, vaikka näkökulma eri ryhmien palveluun on erilainen. ISLABin toimipisteissä on mahdollista asioida myös ns. itse maksavana asiakkaana esimerkiksi yksityislääkärin lähetteellä. ISLAB seuraa toimintansa laatua palautejärjestelmällä, johon kirjataan poikkeamat toiminnassa. Palautetta voivat antaa terveydenhuollon asiakkaat (esim. Haipro tai suora palaute), näytteenotossa käyvät asiakkaat tai oma henkilökunta. Poikkeamien kirjaamisen ja käsittelyn avulla havaitaan kehitystarpeet omassa, asiakkaiden tai alihankkijoiden toiminnassa. Vuonna 2017 yhtenä sisäisen koulutuksen teemana tulee edelleen olemaan asiakaspalvelu ja asiakaskeskeinen ajattelutapa (asiakasyhteisöt ja yksityishenkilöt). Tässä yhteydessä tullaan kirjaamaan asiakaspalvelun laatutavoitteet myös muuttuvissa toimintaympäristöissä. Samalla on tarkoituksena entisestään tarkentaa ja yhtenäistää asiakaspalautteen keräystä, käsittelyä ja seurantaa koko organisaation tasolla. Vuoden 2016 syksyllä toteutuneen internetin uudistuksen myötä wwwsivuille saatiin asiakaspalautelomakkeet, joita tullaan käyttämään apuna tässä työssä. Myös asiakastiedotusta (potilaat ja terveydenhuollon ammattilaiset) tullaan kehittämään ja arvioimaan uudistuneiden sivujen kautta. Asiakasyhteisöille tärkeitä näkökulmia voidaan katsoa olevan mm. palvelun saatavuus, tulosten laatu, nopeus sekä luotettavuus ja käytettävyys diagnostiikassa, kun taas yksityishenkilölle tärkeitä ovat näytteenottopaikkaan liittyvät asiat, näytteenottotapahtuma sekä sitä edeltävät toimenpiteet ja menettelyt (esim. ohjeistus). Näytteenottotapahtuman tärkeyttä on korostettu IS- LABin henkilöstökoulutuksessa. Potilaiden asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä.

Taloussuunnitelma 8 (30) Yhtenä osana asiakaspalvelua on ajanvaraustoiminnon käyttöä asteittain laajennettu, ja vuoden 2017 alussa ajanvaraus on käytettävissä 66 toimipisteessä. Ajanvaraus on mahdollista tehdä joko internetin kautta tai puhelimitse, ja sen voivat tehdä joko asiakasyhteisöjen työntekijät tai yksityishenkilöt itse. Vuonna 2017 internetin kautta ennakoidaan tehtäväksi yli 300.000 ajanvarausta. Asiakasyhteisöihin asiakassuhteita hoidetaan paikallisten neuvotteluryhmien kautta. Paikallisten neuvotteluryhmien tehtävänä on arvioida palvelun laadun ja riittävän saatavuuden toteutumista yhteisöasiakkaiden näkökulmasta ja neuvotteluryhmien jäseniksi on kutsuttu asiakasyhteisön johto ja edustajat ISLABista. Lääkäreitä ja muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa informoidaan laboratoriodiagnostiikkaan liittyvistä suosituksista ja tutkimusmahdollisuuksista koulutustapahtumissa tai laboratoriotiedotteilla. Asiakasyhteistyöhön kuuluu myös ISLABin osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen asiakasorganisaatioidemme käyttöön. Tiedotteiden, ohjekirjan ja internetohjeiden lisäksi tätä pyritään toteuttamaan suunnitelmallisella koulutuksella. Vuoden 2017 teemoina pidetään edelleen asiakasorganisaatioiden ja paikallisen toiminnan kautta esiin tulevien aiheiden lisäksi preanalytiikan prosessi potilasturvallisuuden näkökulmasta. Vuonna 2017 koulutusta tullaan myös antamaan yhteistyössä välinetoimittajien kanssa verinäytteenottovälineistä ja verinäytteenottoputkista. Lisäksi perehdytystä annetaan vierianalytiikan laitteiden käyttöön ja laadunvarmistukseen sekä mikrobiologisten näytteiden ottamiseen ja näyteastioihin. Tämä koulutus ja perehdytys on pääsääntöisesti maksutonta asiakasyhteistyötä, ja sitä toteutetaan ns. laboratoriopäivien ja -iltapäivien merkeissä. Syksylle 2017 on suunnitteilla asiakasorganisaatioiden henkilökunnalle tarkoitettu koulutus, mikä järjestetään saman sisältöisenä ISLABin seitsemällä sairaalapaikkakunnalla. Koulutuksen teemat kattavat ym. aiheita. ISLAB tarjoaa myös vierianalytiikan koulutusta asiakasorganisaation itsenäisesti hallitsemille ja käyttämille vierianalytiikan laitteille. 2.4 Tukipalvelut Liikelaitoskuntayhtymän tarkoituksena on keskittyä ydinosaamiseen, eli laboratoriotoimintaan. Sen vuoksi ISLABin oma tukipalveluihin keskittyvä organisaatio on kevyt. Se osa hallinnollisista palveluista, jota ei ole välttämättä hoidettava omana toimintana, hankitaan ISLABin ulkopuolisilta toimijoilta. Esimerkiksi kirjanpito ja maksuliikenne sekä palkanlaskenta ja niiden vaatimat tietojärjestelmät hankitaan tämän hetkisiin sopimuksiin perustuen PSSHP:ltä. Koska ISLAB toimii kaikissa toimipisteissään jonkin paikallisen terveydenhuollon yksikön vuokralaisena, tarvittavat huoltopalvelut, kuten laitoshuolto, välinehuolto sekä pesulapalvelut hankitaan yhtenäisen laadun ja palvelutason vuoksi samalta tuottajalta vuokranantajan kanssa. Merkittävin huoltopalveluiden tuottaja on Kuopion alueella toimiva Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica), jonka pääomistajia ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. ISLAB on yksi hankintojen kilpailutusta hoitavan IS-Hankinta Oy omistajista, mikä tarjoaa ISLA- Bille tavanomaista paremman mahdollisuuden vaikuttaa näiden keskeisten palvelutuottajien toiminnan painopisteisiin ja kehityshankkeisiin.

Taloussuunnitelma 9 (30) 3 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3.1 Päätöksenteko ja vastuut Liikelaitoskuntayhtymän jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Yhtymäkokous päättää mm. liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, sekä nimittää johtokunnan. Toiminnan johtamisessa ylintä päätäntävaltaa käyttävät kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan valittu johtokunta sekä sen valitsema toimitusjohtaja. ISLABin johtamisjärjestelyjen ydinasiat on kuvattu liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksessa, hallintosäännössä sekä toimintakäsikirjassa. Johtokunnan ja toimitusjohtajan apuna operatiivisessa johtamisessa on johtoryhmä, jonka toimitusjohtaja asettaa, ja jonka jäseninä ovat aluelaboratorioiden johtajat, lääketieteelliset vastuualuejohtajat, yhtymähallinnon viranhaltijat sekä henkilöstön edustaja. 3.2 Toiminnan ja talouden johtaminen ja organisaatio Liikelaitoskuntayhtymän hallinto-organisaatio muodostuu aluelaboratorioista, hallintokeskuksesta sekä muusta toiminnasta, joka pitää sisällään mm. opetusvelvoitteen ja tieteellisen tutkimustoiminnan kustannukset. Ensisijainen toiminnallinen ja taloudellinen vastuu on toimitusjohtajalla. Aluelaboratorioiden johtajat (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo) vastaavat aluelaboratoriokohtaisesta palvelutuotannosta, taloudesta ja asiakassuhteista tukenaan paikalliset johtoryhmät. Aluelaboratorioiden johtajat vastaavat yhteistyössä osastonhoitajien kanssa aluelaboratorioidensa henkilöstömitoituksen suunnitellusta toteutumisesta. Yhtymähallinnon viranhaltijoiden tehtäväalueina ja vastuina ovat liikelaitoskuntayhtymän tuotantotoiminta ja laatu, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä niiden kehittäminen. Viranhaltijat toimivat myös vastuualueisiinsa liittyvän päätöksenteon valmistelijoina. Erikoisalakohtaista palvelutuotantoa johtavat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian ja hematologisten laboratoriotutkimusten lääketieteelliset vastuualuejohtajat vastaavat palvelutuotannon kyvystä tarjota kliinisesti tarkoituksenmukaiset ja hoitosuositusten mukaiset diagnostiset palvelut (vrt. asiantuntijuuden hallinta) apunaan osaamisalueet, jotka ovat palvelutuotannon ja ohjeistuksen suunnittelusta vastaavia moniammatillisia asiantuntijaryhmiä. Lääketieteelliset vastuualuejohtajat edustavat ISLABin johtoryhmässä myös omien erikoisalojensa osaamisalueita. Osaamisalueiden asiantuntijatyön perusteella tehtyjen päätösten toimeenpanosta vastaa kunkin aluelaboratorion johtaja apunaan osaamisalueiden paikalliset asiantuntijat. 3.3 Toiminnanohjaus-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän keskeisiä tekijöitä ovat toimintajärjestelmä, vuosittain laadittava talousarvio ja suunnitelma sekä siihen liittyvät toiminta- ja investointisuunnitelmat.

Taloussuunnitelma 10 (30) 3.3.1 Toimintajärjestelmä ISLABin palvelutuotanto ja asiantuntijatyö perustuvat lääketieteellisten vastuualuejohtajien johtamaan, koko ISLABille yhteiseen osaamisaluetoimintaan. Tavoitteena on analyyttisen toiminnan yhtenäisyys, ja sitä kautta laboratoriotulosten yhteinen käytettävyys Itä-Suomen alueella. Yhtenäisellä tuotantotoiminnalla tavoitellaan analyyttisen laadun kohottamista, taloudellisuutta sekä palvelun parantamista ja nopeuttamista niin potilaille kuin hoitaville lääkäreille. Asiantuntijoiden tietämys on koko yhteisön käytettävissä, mikä parantaa toimintojen jatkuvuutta ja edistää koko yhteisön ammatillisen osaamisen kehitystä. ISLAB on yhdessä Itä- Suomen yliopiston kanssa merkittävä laboratorioalan asiantuntijoiden kouluttaja turvaten asiantuntijuuden säilymisen Itä-Suomen alueella. Yhtenäiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset tutkimuspyyntö- ja vastauskäytännöt luovat perustan tehokkaalle toimintatavalle. Toimintajärjestelmän kehityksestä vastaavat aluelaboratorioiden johtajat, lääketieteellisten vastuualueiden johtajat sekä laatupäällikkö. ISLABilla on akkreditoitu toimintajärjestelmä, joka kattaa kaikki aluelaboratoriot. Sen piirissä ovat kliinisen kemian, hematologian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalat. Liikelaitoskuntayhtymässä noudatetaan standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2013 mukaisia vaatimuksia. FINAS (FINAS, Finnish Accreditation Service) on myöntänyt akkreditoinnin merkittävälle osalle ISLABissa tehtävistä tutkimuksista (T072, pätevyysalueet nähtävissä www.finas.fi). Vuonna 2017 pyritään laajentamaan akkreditointia myös genetiikan tutkimuksiin. Toimintajärjestelmän ylläpidossa käytetään apuna ulkoisia ja sisäisiä toiminnan arviointeja. Sisäisissä arvioinneissa arvioijina toimii oma henkilökunta. Sisäisiä arviointeja on kahdentyyppisiä: työpistearvioinnit ja osaamisaluearvioinnit. Työpistearvioinnit suoritetaan pääsääntöisesti 2 vuoden aikajaksona toteutuvana jatkuvana prosessina. Työpistearviointien painopistealueet määritellään kahden vuoden ajanjaksolle ja ne vahvistetaan ISLABin yhteisessä johdon katselmuksessa. Ulkoiset arviointipalvelut ostetaan sopimuksen mukaisesti palvelun tuottajalta, joka on tällä hetkellä FINAS-akkreditointipalvelu. 3.3.2 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokous asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja päättää niihin tehtävistä muutoksista. Kuntalain mukaan liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Perussopimuksen mukaan palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja. Palvelutuotannon ja talouden tavoitteiden toteutumisen seuranta on osa ISLABin kuukausittaista johtoryhmätyöskentelyä. Toimintajärjestelmään kuuluvat myös johdon katselmukset kaksi kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja raportoi johtokunnalle toiminnan ja talouden tilanteesta jokaisessa kokouksessa, lisäksi kahdesti vuodessa laaditaan tiivistetty yhteenveto osavuosikatsauksen muodossa. Jatkuva toiminnan seuranta ja kehittäminen edellyttää luotettavaa ja riittävän muuntokykyistä johdon seurantajärjestelmää. Istekki Oyn toimittama Business Intelligence -ratkaisu MOPO

Taloussuunnitelma 11 (30) (Management Operational Portal), kokoaa tiedot yhteen tietovarastoon talous-, henkilöstö- ja tuotantojärjestelmistä, mikä mahdollistaa tietojen yhdistelyn, ja siten helpottaa ja parantaa johdon seurantamahdollisuuksia ja tietojen saantia. Seurantajärjestelmän muokkauksesta kolmen aluelaboratorion mallin mukaiseksi on sovittu Istekki Oy:n kanssa. 3.3.3 Investointisuunnitelma Laitteet ja kalusteet Tuotantotoiminnassa tarvittavat laitteistot hankitaan ensisijaisesti monivuotisten puite- tai palvelusopimusten kautta. Vuosien 2017 2020 suunniteltu investointitarve on noin 800.000 1.100.000 euroa/vuosi, mikä hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 2008 2015 ei kaikkia suunniteltuja investointeja ole toteutettu, mistä johtuen aiempien vuosien toteutunut investointitaso on ollut huomattavan matala. Vuoden 2017 1.100.000 euron investointisuunnitelma sisältää yhteensä 200 000 hankintoja, jotka rahoitetaan aiemmin tehdyistä investointivarauksista (peruskorjattujen tilojen kalustaminen sekä verituotteiden sädetyslaitteen hankinnan ensimmäinen vaihe). Lisäksi on huomioitu 160.000 virtaussytometrihankinta, joka siirtyy vuodelta 2016. Kuopion Puijon laboratoriossa ISLABin toiminnot siirtyvät uusiin tiloihin vuosien 2017 2019 aikana Kuopion yliopistollisen sairaalan mittavaan toimitilojen uudistamisohjelmaan liittyen. Vuosille 2016 2018 on budjetoitu poikkeuksellisen runsaasti esim. kaluste- ja laitehankintoja. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on tehty erillinen 300.000 euron investointivaraus, josta 100 000 on käytetty kalustamiseen vuonna 2016 ja 100 000 varaudutaan käyttämään myös vuonna 2017 uusien tilojen kalustamiseen. Ohjelmistot Laajat ohjelmistohankinnat toteutetaan pääsääntöisesti käyttömaksuperusteisten monivuotisten palvelusopimusten kautta. ISLABin tietojärjestelmiä on uudistettu vuodesta 2013 lähtien. Hankekokonaisuuden keskeisimpänä sisältönä on ollut nykyaikaistaa työasemien käyttöjärjestelmät, toimistoohjelmistot sekä dokumenttien hallintajärjestelmä. Kyseinen Infoke -hanke saatiin pääosin valmiiksi 2016, kun uudet internet-sivustot julkaistiin. Internet-sivujen asiasisältöjen täydentäminen jatkuu vuoden 2017 aikana ja keskeisenä tavoitteena on potilaille ja asiakasyhteisöille suunnatun tiedotuksen parantaminen. Hankekokonaisuus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Istekki Oy:n ja sen alihankkijoiden kanssa. Dokumenttien arkistointijärjestelmäksi valittiin keväällä 2016 Canon Therefore -ohjelmisto, jonka määrittelytyö ja koulutus on aloitettu syksyn 2016 aikana. Täysimittaiseen käyttöön se otetaan kevään 2017 aikana. 3.4 Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategian päämääränä on luoda perusta ISLABin toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden mukaiselle, yhtenäisiä suuntaviivoja ja toimintakäytäntöjä noudattavalle henkilöstöpolitiikalle. Henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja sen johtaminen, johtamis- ja esimiestyö, työyhteisöjen toimivuus sekä työhyvinvointi. Liikelaitoskuntayhtymän henkilöstöstrategia uudistetaan vuosiksi. Henkilöstöstrategiaa ja sen toteutumista seurataan vuosittain johdon katselmuksessa. Henkilöstöstrategian toteutumisen vaikutuksia voidaan arvioida myös henkilöstökyselyillä.

Taloussuunnitelma 12 (30) Johtokunnan kokouksissaan 23.2.2016 ja 16.6.2016 päättämät virka- ja toiminimikemuutokset sekä uudet virat ja toimet on otettu huomioon talousarviovalmistelussa. Vuosina 2016-2018 tila- ja toimintamuutokset koskettavat erityisesti Puijon laboratoriota Pohjois-Savon aluelaboratoriossa (vrt. Kuopion yliopistollisen sairaalan tilamuutokset). Tämä tarkoittaa myös monitasoisia muutoksia henkilöstöjohtamisessa mm. osastojakojen, vastuujaon, henkilöstön sijoittumisen sekä työnteon tavan osalta. Henkilöstön osallistuminen oman työntekoympäristönsä uudistumiseen oman osaamisensa ja aloitteidensa kautta tulee nousemaan yhä merkittävämpään rooliin. Erityisesti johtamisen ja esimiestaitojen ammattimaiseen kehittämiseen sekä työyhteisöjen yhteistoimintaan kiinnitetään huomiota. Nämä teemat otetaan huomioon myös vuosittaisissa koulutussuunnitelmissa. 3.4.1 Asiantuntijuuden hallinta ja osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen ISLABin toiminnan suunnittelussa on keskeisessä asemassa osaamisen ja asiantuntijaresurssien varmistaminen, sekä niiden tehokas käyttö. Suunnitelmallisuudella ja ennakoinnilla pyritään varmistamaan tarvittava osaaminen käytettävissä olevilla resursseilla. ISLABille laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Henkilöstön koulutuksen painopistealueita ovat osaamisen ja asiantuntijuuden ylläpitäminen, kehittäminen ja jakaminen organisaation sisällä, sekä muutostilanteiden kohtaamisvalmiuksien kehittäminen. Vuoden 2017 koulutussuunnitelmaan on sisällytetty osaamisalueiden ja aluelaboratorioiden esittämien aiheiden lisäksi ergonomian ja työsuojelun teemat sekä viranomaisvalvonnan alaisena olevaan toimintaan liittyvää koulutusta. Täydennyskoulutuksessa painopistettä pyritään edelleen siirtämään itse tuotettuihin, omalla alueella järjestettäviin koulutuksiin. Koulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan sähköisten yhteyksien kautta ja verkkokoulutuksina, ja uusia oppimisen ja koulutuksen muotoja sekä tapoja jakaa henkilökohtaista osaamista organisaation sisällä kehitetään edelleen. Koulutusten ja perehtymisten kirjaamiskäytännöissä pyritään siirtymään mahdollisuuksien mukaan sähköisiin työkaluihin, kuitenkin siten, että annetut koulutukset, perehdytykset ja sisäisen tiedon jakaminen tulee dokumentoitua asianmukaisesti. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan annetun koulutuspalautteen avulla. Vaikuttavuuden arviointi sekä koulutussuunnitelman toteutumisen seuranta on säännöllistä. 3.4.2 Työhyvinvointi ja työsuojelu Ulkoisen toimintaympäristön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutokset haastavat väistämättä henkilöstön muuttamaan perinteistä ajattelutapaa, jossa asiat pysyvät suhteellisen muuttumattomina tai vain yksittäisiin asioihin pitäisi pystyä keskittymään. Muutokset tulevat vaatimaan koko henkilöstöltä kykyä ajatella uudella tavalla omasta työstään, ja vaativat uudistamaan tuttuja työn tekemisen tapoja. Pohjaa tähän valmiuteen on ISLABissa rakennettu pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. ISLABissa jo vuonna 2014 käynnistetyt työergonomiaan ja työkykyyn suunnatut työhyvinvointihankkeet jatkuvat kiinteänä osana henkilöstötoimintaa. Hankkeiden tavoitteena olleet asiat ovat yhä ajankohtaisia; mm. ergonomiaosaamiseen liittyvien työolosuhteiden ja -tapojen kehittäminen kaikissa aluelaboratorioissa sekä ergonomiaosaamisen tuominen näkyväksi osaksi

Taloussuunnitelma 13 (30) työn tekemistä. Organisaation ergonomiaosaamisen jakaminen on sisällytetty myös vuoden 2017 koulutussuunnitelmaan ja tällä tavoin pyritään edelleen edistämään sen jalkautumista käytäntöön. Vuosina 2017-2019 työsuojelutoiminta on ottamassa uuden kehitysaskeleen kohti työkyvyn ja työhyvinvoinnin jatkuvan parantamisen toimintamallia ja kokonaisuutta. Työhyvinvointi on yksi henkilöstöstrategian keskeisimmistä osa-alueista. Työhyvinvointiin liittyvät olennaisesti myös työturvallisuus ja sen kehittäminen. Tätä työtä tehdään sekä henkilöstöhallinnon että työsuojeluorganisaation avulla. Tehtäviin kuuluvat mm. riskikartoitukset, hälytysjärjestelmien kartoitus, säteily- ja sähkötyöturvallisuus, sisäilma-asiat, turvallisuushavainnot ja sekä edellä mainitut työergonomia asiat. Yleisenä kehityskohteena on myös työsuojelun paikallisen sekä alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen eri työsuojelutoimijoiden kanssa. Tätä toteutetaan mm. säännöllisesti järjestävillä tapaamisilla. Henkilöstöjohtamisella tavoitellaan henkilöstövoimavarojen määrän ja osaamisen varmistamista sekä henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista, joilla kaikilla on oma merkityksensä työhyvinvoinnin toteutumiseen käytännössä. Tärkeänä osa-alueena ovat myös työn hallinnan tuomat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön liittyviin olosuhteisiin ja työn sisältöön. Vuonna 2016 valmistunut työntekijän opas on tuonut mukanaan myös keskustelun liittyen organisaation arvoihin. Kaikkiaan tavoitteena on aikaansaada entistäkin vuorovaikutteisempi työyhteisö ja vahva organisaatio, jonka toimintakyvystä kaikki yhteisön jäsenet kantavat oman vastuunsa. Tulevien vuosien muutokset vaikuttavat myös esimiestyössä, jossa tulevat korostumaan mm. tavoitteiden asettaminen, palautteen antaminen ja sen käsittely, osaamisen arvostus sekä työsuorituksen arviointi. Myös johdon ja esimiesten työhyvinvoinnista on huolehdittava; muutostilanteissa työhyvinvointia edistävät esimiesten johtamiskyky, rohkeus tarttua ongelmiin, luottamuksen rakentaminen sekä ns. valmentava johtajuus. 3.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntalain (410/2015) määräysten mukaan yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Johtokunta vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtokunta antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä toimitusjohtajalta saamansa vuosittaisen raportin mukaisesti. Aluelaboratorioiden johtaja, yhtymähallinnon viranhaltijat sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta toimitusjohtajalle. Liikelaitoskuntayhtymällä on sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat tärkeitä toimintajärjestelmän osa-alueita ja olennainen osa strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Toimitusjohtaja esittää vuosittain johtokunnalle sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan raportin. 3.5.1 Sisäinen valvonta 2017 Sisäinen valvonta käsittää johtokunnan, johdon, esimiesten ja henkilöstön erilaiset toimenpiteet, joilla hallitaan riskejä ja joilla lisätään ja varmistetaan tavoitteiden saavuttamisen mahdol-

Taloussuunnitelma 14 (30) lisuuksia. ISLABissa sisäistä valvontaa toteutetaan kulloinkin voimassa olevien, yhtymäkokouksen ja johtokunnan hyväksymien, periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ja aluelaboratorioiden johtajat vastaavat palvelutuotannon ja talouden suunnitelmanmukaisesta toteutumisesta ja sen seurannasta aluelaboratoriokohtaisesti. Säännöllinen ISLABin ja aluelaboratorioiden johtoryhmätyöskentely on osana sisäisen valvonnan kokonaisuutta, ja johtokunnan voimassa olevan päätöksen mukaisesti osa sisäisen valvonnasta ostetaan palveluna PSSHP:n sisäisen tarkastuksen yksiköltä. 3.5.2 Riskien arviointi ja hallinta 2017 Terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen on valtakunnallinen hanke, jonka kehittymistä seurataan tiiviisti, ja mahdollisiin muutostarpeisiin reagoidaan nopeasti. Kilpailulain muutosten (948/2011 muutos 9.8.2013/595) mukaan kuntien ja kuntayhtymien täytyi 1.1.2015 mennessä yhtiöittää liikelaitokset, jotka toimivat laissa tarkoitetuilla kilpailutetuilla markkinoilla. ISLAB jatkaa toimintaa liikelaitoksena, joten näiden lakimuutosten myötä yksityissektorin toimintaan liittyneitä palvelusopimuksia on irtisanottu, eikä ISLAB ei voi osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Toistaiseksi lainsäädännön muutosten talousvaikutus on ollut melko pieni, mutta tarjousten antamisesta pidättäytyminen on kuitenkin hieman laskenut liikevaihtoamme. Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä on asiantuntijaorganisaatio, ja henkilökunnan sitoutuminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on keskeisen tärkeää. Tätä edesautetaan mahdollisimman laajalla osaamisaluetoiminnalla ja tiedottamisella. Useiden asiantuntijoiden samanaikaisen, lyhyellä ajanjaksolla tapahtuvan eläköitymisen katsotaan muodostavan henkilöstöriskin. Tutkimushenkilöstön asiantuntijoiden siirtyminen eläkkeelle on kyetty korvaamaan voimakkaalla omalla koulutustoiminnalla. Tämän lisäksi vuosien 2016 2017 aikana jää suuri joukko osastonhoitajia eläkkeelle, mikä muuttaa työyhteisöjen esimiestyötä. Osastonhoitajien työtä tuetaan suunnitelmallisella ja tiiviillä keskinäisellä yhteistyöllä sekä nykyistä kattavammalla osaamisaluetoiminnan tiedotuksella. Palvelutuotannon luotettavuus ja vakaus perustuvat tuotantojärjestelmään, joka on rakennettu yhteisen tietojärjestelmän ja laitteistovalintojen muodostamalle perustalle. Laitteistojen teknisiä ongelmia pystytään hallitsemaan siirtämällä tarvittaessa analytiikkaa lähimpään vaihtoehtoiseen tuotantopaikkaan. Riskitekijänä voidaan pitää laitteistotoimittajan mahdollisia ongelmia reagenssitoimituksissa, mutta laitteistojen yhtenäisyys mahdollistaa reagenssien lähettämisen toiseen laboratorioon mahdollisissa toimitushäiriöissä. Talouden ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ovat yhteisiä PSSHP:n kanssa, ja niiden ylläpidosta vastaa PSSHP yhdessä Istekki Oy:n kanssa. Asiakasorganisaatioiden tilaajayksikkörekisterin ja ISLABin laskutusjärjestelmän monimutkainen rakenne on riskialtis virheille. Virheitä pyritään välttämään tiiviillä yhteistyöllä ja muutosten ennakoivalla tiedottamisella eri toimijoiden välillä. ISLABin asiakaskunta koostuu pääosin julkisen terveydenhuollon toimijoista, joita on pidetty maksuvalmiuden osalta vakaana ja luotettavana asiakaskuntana. Taloudellisen epävakauden lisääntyessä voidaan yleisesti ottaen arvioida joidenkin asiakasyhteisöjen maksuvalmiuden heikentyvän. Riskiä lievennetään tehokkaalla myyntireskontran seurannalla ja perintätoimilla. ISLABin oma hallinnollinen rakenne on hyvin kevyt ja merkittävä osa ISLABin hallinnollisista palveluista hankitaan ISLABin ulkopuolisilta toimijoilta. Näiden toimintojen osalta ISLAB on riippuvainen toisen organisaation kyvystä tuottaa sopimuksessa tarkoitettu palvelu. Mahdolli-

Taloussuunnitelma 15 (30) set tietotekniset ongelmat ISLABin palveluiden tuottamisessa saattaisivat aiheuttaa virheitä toiminnanohjausjärjestelmissä tai laskutuksen viivästymisiä, ja sitä kautta kassanhallinnan ongelmia. Laskutusjärjestelmä on monin tavoin riippuvainen toisaalta asiakasyhteisöjen, ja toisaalta taloushallinnon ja tietohallinnon palveluntuottajien toiminnasta. Edellytykset valvoa ja seurata näissä järjestelmissä tehtäviä muutoksia on vajavainen. ISLAB on ollut mukana sairaanhoitopiirien, STM:n, Huoltovarmuuskeskuksen ja terveydenhuoltopoolin käynnistämässä yhteistyössä, jonka tarkoituksena oli kehittää huoltovarmuusorganisaation jatkuvuudenhallinnan työkaluja. ISLAB osallistuu edelleen Terveydenhuolto-poolin järjestämiin tilaisuuksiin, joiden tavoitteena on kehittää alan jatkuvuussuunnittelua huomioiden muutokset mm. sairaanhoitopiirien toimintaympäristöissä. Poikkeusoloihin on varauduttu laatimalla ISLABille valmiussuunnitelma, joka sisältää sekä sairaala- ja lähilaboratorioiden että laboratoriotoiminnan alueellisen valmiussuunnittelun. Riskinarviointia on tavoite kehittää ajankohtaisemmaksi ja paremmin koko henkilöstölle näkyväksi. Vuonna 2016 otettiin käyttöön Granite-ohjelmisto, johon siirrettiin nykyinen arviointikokonaisuus. Riskinarviointi tehdään aluelaboratoriokohtaisesti ja raportit ovat nähtävissä intranetissä. ISLABin riskinarvioinnin yhteenveto tarkistetaan vuosittain osana johdon katselmusta, ja riskien arvioinnista laaditaan vuosittain yhteenveto osana sisäisen valvonnan raportointia. 3.5.3 Viranomaisvalvonta ISLABin kantasolulaboratorio vastaa Kudoslain (101/2001) säädösten puitteissa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sisätautien ja lastentautien yksiköiden potilaiden hoidossa käytettävien kantasolusiirteiden käsittelystä ja säilytyksestä. IVF-laboratorio puolestaan vastaa Kudoslain (101/2001) ja Hedelmöityshoitolain (1237/2006) säädösten puitteissa KYSin naistentautien yksikön potilaiden hedelmöityshoidossa käytettävien sukusolujen käsittelystä, säilytyksestä ja in vitro - hedelmöityksestä. Kantasolusiirtotoimintaa ja IVF-toimintaa säätelee Kudoslaki. Fimea on myöntänyt ISLABin kantasolutoiminnalle sekä KYSin ja ISLABin IVF-toiminnalle kudoslaitostoimiluvat, ja tarkastaa niiden toiminnan kahden vuoden välein. Fimea tulee tarkastamaan ISLABin toiminnan vuonna 2017 erityisesti kantasolutoiminnan uusien peruskorjattujen tilojen osalta. ISLABin aluelaboratorioiden verikeskukset huolehtivat verivalmisteiden hankinnasta Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta osastojen tarpeiden mukaisesti, sekä pitävät yllä varmuusvarastoja hätätilanteiden varalle. Verikeskuksen on tehtävä toiminnastaan ja sen olennaisista muutoksista ilmoitus Fimeaan. Verikeskustoimintaa koskeva ohjeistus perustuu veripalvelulakiin 197/2005 ja siitä annettuun asetukseen sekä Fimean määräykseen veripalvelutoiminnasta (6/2013). Verikeskukset osallistuvat yhteistyössä kliinisten osastojen kanssa valtakunnalliseen veriturvatoimintaan raportoimalla vaaratilanteet ja verensiirron haittavaikutukset SPR Veripalvelun veriturvatoimistoon, ja sitä kautta vakaviksi luokitellut tilanteet Fimealle. Kliinisen mikrobiologian palvelutuotantoa varten ISLABilla on Aluehallintoviraston (AVI) myöntämät toimiluvat, joita anottaessa THL veloittaa asiakasmaksuasetukseen perustuen toimipistekohtaisen maksun mikrobiologian tuotantoa koskevasta lausunnosta AVIlle. THL tekee satunnaisia tarkastuskäyntejä luvan saaneisiin laboratorioihin. AVI valvoo myös työsuojelun toimintaa erilaisilla valvontatoimenpiteillä, kuten suorittamalla työsuojelutarkastuskäyntejä alue-

Taloussuunnitelma 16 (30) laboratorioihin. Valvira huolehtii terveydenhuollon ammattihenkilöstön valvonnasta (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (669/2008)). Näihin liittyen Valviralla on oikeus saada tarpeellisia tietoja ja selvityksiä ammattihenkilöstöä koskien. Genetiikan laboratorion avoimien säteilylähteiden ja verikeskuksen verivalmisteiden säteilytyslaitteen käyttö on Säteilyturvakeskuksen (STUK) luvanvaraista toimintaa. ISLABilla on tähän toimintaan turvallisuuslupa ja STUK valvoo tarkastusten avulla toiminnan luvanmukaisuutta. Genetiikan laboratorion siirtyminen uusiin tiloihin v. 2017 on ilmoitettava STUKille. 4 Markkinatilanne ja palveluiden kysynnän ennakointi ISLABin toiminta-alueen markkinatilanne on vakaa, koska palvelu kattaa kokonaisuudessaan omistajina olevien neljän sairaanhoitopiirin alueen. Kuntarakenteessa ja kuntien tavoissa järjestää terveydenhuollon palveluita voidaankin ennakoida lähitulevaisuudessa tapahtuvan muutoksia, joilla voi olla merkitystä myös ISLABin toiminnan järjestämisen kannalta. Soteuudistuksen ja itsehallintoalueiden sujuva toteutus olisi ISLABin toiminnan kannalta tärkeää, ja se helpottaisi mahdollisia omistusjärjestelyiden ja perussopimuksen uudistuksia. Sopimusmenettelyillä ja tietojärjestelmäratkaisujen avulla pyritään kuitenkin takaamaan edellytykset toimia joustavasti julkisen sektorin asiakasyhteisöjen organisaatiomuutoksissa. Toistaiseksi myös kaikki ne kunnat, jotka ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon palvelut jonkin yksityisen yrityksen vastuulle, ovat halunneet jatkaa ISLABin laboratoriopalveluiden käyttäjinä. Liikelaitoskuntayhtymän tulorahoitus on sidoksissa palvelujen kysynnän määrään, jolloin siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat voimakkaasti tulokseen. Vuonna 2017 kysynnän ennakoidaan pysyvän edellisten vuosien tasolla. Antikoagulanttihoitojen (Marevan-lääkitys) seuranta muodostaa laboratorioiden kannalta merkittävän näytteenottotoiminnan ja analytiikan kokonaisuuden. Uudet korvaavat lääkkeet, joiden käyttö ei edellytä laboratorioseurantaa, ovat vähitellen tulossa nykyistä laajempaan käyttöön ja aiempaa kattavammin myös lääkekustannusten korvausmenettelyjen piiriin. Tämän hoitokäytännön muutos saattaisi vähentää laboratorion näytteenottokäyntien määrää joissain toimipisteissä enimmillään jopa noin 20 % ja se vaikuttaisi myös ISLABin talouden kokonaisuuteen ja henkilöstöresurssien suunnitteluun. Toistaiseksi hoitokäytäntöjen muutokset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet laboratorion palvelukysyntään. 5 Tutkimus, tuotekehitys, opetus ja opiskelijaohjaus Opetustoiminta, tutkimustyö ja uusien menetelmien tuotekehitys kuuluvat vahvasti ISLABin toimintaan, sillä opetus- ja tutkimusmyönteisyys ovat keskeisimpiä ISLABin toiminta-arvoja. Uusien diagnostisten tutkimusten tarpeesta ja käyttöönotosta päätetään oman tuotekehityksen ja kansainvälisen tietotaidon perusteella yhteistyössä kliinisten asiantuntijoiden kanssa. Viime vuosina on ISLABissa tehtävän tieteellisen tutkimustyön määrä ollut hienokseltaan laskusuunnassa. Tämä johtunee ainakin osittain yleisestä tutkimustyön rahoituksen niukkuudesta, ja osittain eläköitymisen seurauksena tapahtunut ISLABin asiantuntijoiden suurehko vaihtuvuus on hankaloittanut tutkimustyössä tärkeiden yhteistyöverkostojen järjestäytymistä. Asiantuntijoiden suurehko vaihtuvuus on myös lisännyt perehdytystarvetta ja koko yhteisön työmääriä, mikä sekin on hankaloittanut tutkimushankkeisiin kohdistuvaa ajankäyttöä. Vuoden 2017 talousarvioon on uutena momenttina sisällytetty 50 000 varaus ISLABin tuotekehityshankkeita tukevan tutkimustyön rahoitukseen.

Taloussuunnitelma 17 (30) Kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen tutkimustyö sekä erikoislääkärikoulutukseen osallistuminen perustuvat Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja ISLABin keskinäisiin sopimuksiin. ISLAB osallistuu myös lääkäreiden peruskoulutukseen. Viime vuosina sairaalakemistien, sairaalamikrobiologien ja erikoistuvien lääkäreiden koulutusvirat ovat olleet täysimittaisesti käytössä ja tämä tilanne jatkunee myös vuonna 2017. ISLAB osallistuu myös bioanalyytikko- ja lähihoitajakoulutukseen sisältyvien harjoittelujaksojen järjestämiseen (opiskelijaohjaus) yhdessä opetusvastuussa olevien ammattikorkeakoulujen kanssa. Opiskelijaohjauksen ja sen laadun ylläpitäminen on huomioitu myös henkilökunnan täydennyskoulutussuunnitelmassa. Laadukas opiskelijaohjaus nähdään yhtenä rekrytointikanavana ja henkilöstön saatavuuden turvaajana. 6 Hinnoittelupolitiikka Talousarvion valmistelussa ja hinnaston suunnittelussa noudatetaan kustannusvastaavuuden periaatetta siten, että investoinnit voidaan hoitaa pääasiallisesti tulorahoituksella. Eri asiakasyhteisöjä kohdellaan yhdenvertaisesti. Näytteenotto ja analytiikka hinnoitellaan erikseen. Yhtymäkokouksen ja johtokunnan päätösten mukaisesti ISLABin omana tuotantona tehtävien palveluiden hinnoitteluun tehdään vuodelle 2017 muutoksia siten, että vaikutus ISLABin tulokertymään on - 2 % liikevaihdosta laskettuna. Vuonna 2017 näytteenottomaksujen määräytymisperusteina käytetään tilavuokrien lisäksi tukipalvelukustannuksia ja näytteenottotoiminnan henkilöstökustannuksia. Näytteenottomaksua korotetaan toimipistekohtaisesti, mikäli kustannukset ovat toimipisteessä epätyypillisen korkeita suhteessa näytteenottotoiminnan volyymiin. Hinnoittelun kattavuutta lisätään vuonna 2017 siten, että tavanomaisen verinäytteenoton lisäksi hinnoitellaan myös esimerkiksi nielunäytteenotto, valvotut huumenäytteenotot, gynekologiset näytteet ja sieninäytteet. Analytiikan hinnoittelussa ei käytetä päivystysajan kerrointa, mutta laboratoriopalveluita ympärivuorokautisesti tarvitseviin päivystäviin yksiköihin sovelletaan analytiikan osalta tavanomaista korkeampia hintoja siten, että korkeampi hinta kohdistetaan muutamaan yksittäiseen nimikkeeseen samalla tavalla kuin vuonna 2016. 7 Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen Vuoden 2017 talousarvio on suunniteltu yhtymäkokouksen määräämällä tavalla ylijäämäiseksi siten, että keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa ja että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2017 ennakoidut toimintamenot ovat 63,5 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 64,7 miljoonaa euroa, josta liikevaihto on 58,5 miljoonaa euroa. Vuosikate on 1,2 miljoonaa euroa, ja tilikauden ylijäämä 431.997 euroa. Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on 1.100.000 euroa. Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi johtokunta on jo aiemmin syksyllä päättänyt, että oman tuotannon hinnoitteluun tehdään muutoksia, jotka alentavat tulokertymää noin 2 %. Taloussuunnitelman täytäntöönpano hoidetaan aluelaboratoriokohtaisten käyttösuunnitelmien kautta. Johtokunnan hyväksymään talousarvioon perustuvat ja siihen liitetyt aluelaborato-

Taloussuunnitelma 18 (30) riokohtaiset käyttösuunnitelmat hyväksyy toimitusjohtaja. Käyttösuunnitelmassa esitetään menoina ja tuloina myös aluelaboratorioiden väliset sisäiset tulot ja menot (6 miljoonaa euroa). Johtokunta päätti kokouksessaan 28.9.2016 (asia 4, 38), että 1.1.2017 lukien ISLABin aluerakenne muodostuu aikaisemman neljän aluelaboratorion sijaan kolmesta aluelaboratoriosta, jotka ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluelaboratoriot. Talousarvio ja sen käyttötalousosat vuodelle 2017 on laadittu tätä uudistettua rakennetta käyttäen. 7.1 Hallintokeskus (toimitusjohtaja Kari Punnonen) Toimitusjohtajan apuna liikelaitoskuntayhtymän virallisten asioiden hoidossa on hallintokeskus, joka muodostuu yhtymähallinnon viran- ja toimenhaltijoista sekä opetus- ja tutkimustoiminnan henkilökunnasta. Hallintokeskuksen menot rahoitetaan pääosin sisäisillä menojen vyörytyksillä. Hallintokeskuksen tehtävänä on esim. varmistaa toiminnan infrastruktuurin toimivuus. Parhaillaan on meneillään useita kehittämishankkeita, jotka tulevat jatkumaan myös vuonna 2017, kuten johdon tietojärjestelmän (MOPO) jatkokehitys sekä Maisa -tilausjärjestelmän käytön laajentaminen. 7.2 Pohjois-Savon aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja, tj Kari Punnonen) Kuopion aluelaboratorion toiminnassa palveluiden kysynnän ennakoidaan jatkuvan nykytasolla eikä aluelaboratorion organisaatioon ole suunniteltu rakenteellisia muutoksia. Vuonna 2017 siirtyy Kuopiossa genetiikan laboratorio nykyiseltä sijainniltaan perinnöllisyyslääketieteen poliklinikan vierestä ISLABin päälaboratorion yläpuolelle saman rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Samalle peruskorjausalueelle siirtyy myös ISLABin hallinto, molekyylibiologian laboratorio ja osa hematologian laboratorion toiminnasta. 7.3 Pohjois-Karjalan aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja 31.12.2016 saakka Matti Rautiainen, ja 1.1.2017 lukien Risto Laitinen) Joensuun aluelaboratorion suoritemäärissä ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Kuitenkin, vaikka näytteenottomäärissä ei tapahtune merkittävää muutosta, lisännevät tänä syksynä toteutunut Tikkamäen näytteenottokeskuksen muutto väistötiloihin ja vuoden vaihteessa todennäköisesti toteutuva ensiavun/päivystyksen siirtyminen väistötiloihin näytteenoton resursointitarvetta. Myös osastojen tehostunut toiminta, mikä näkyy toiveena saada aamukierron vastaukset käyttöön nykyistä aikaisemmin, sekä päivystyspoliklinikan suunnitellut toimintamuutokset tulevat asettamaan haasteita näytteenotolle. Vuoden 2017 aikana siirtyy eläkkeelle useampi esimiesasemassa oleva, jolloin työtehtäviä joudutaan ainakin siirtymäaikana hoitamaan töiden uudelleen järjestelyillä. Osassa lähilaboratorioita on tiedossa olevia sisäilmaongelmia, jotka voivat pahentuessaan tai remonttien takia johtaa näytteenoton tilapäisratkaisuihin. Vuoden 2017 alusta toimintansa aloittava Siun sote ei vaikuttane oleellisesti ensi vuoden palvelujen kysynnän määrään.

Taloussuunnitelma 19 (30) 7.4 Etelä-Savon aluelaboratorio (aluelaboratorion johtaja Päivi Ylikangas) Johtokunnan 28.9.2016 päätöksen mukaisesti Mikkelin ja Savonlinnan aluelaboratoriot yhdistyvät 1.1.2017 Etelä-Savon aluelaboratorioksi. Uudessa aluelaboratoriossa tehdään n. 1.600.000 tutkimusta vuodessa, ja näytteenottoja on n. 300.000. Vakinaista henkilökuntaa on n. 100. Vuoden 2017 alussa käynnistyy Mikkelin seudulla Etelä-Savon SOTE, ESSOTE. Mikkelin terveyskeskuksen toiminnat ja laboratorio siirtyvät sairaalan kampukselle 1.5.2017. Vuoden alusta ISLAB alkaa ottaa erikoissairaanhoidon tarvitsemat EKG-rekisteröinnit ja luopuu spirometriatutkimusten teosta. Savonlinnan seudulla Sulkavan terveydenhuolto siirtyy Attendolle, mutta ISLAB jatkaa laboratoriotutkimuksien tuottajana. 7.5 Muu toiminta (toimitusjohtaja Kari Punnonen) Muun toiminnan käyttösuunnitelma sisältää esimerkiksi opetuksen, tieteellisen tutkimustoiminnan, sekä yhteisen henkilöstökoulutuksen kustannukset. Vuoden 2017 talousarvioon on uutena momenttina sisällytetty 50 000 varaus ISLABin tuotekehityshankkeita tukevan tutkimustyön rahoitukseen. PSSHP:n ja ISLABin välisessä toiminnan siirtosopimuksessa on sovittu, että ISLAB ottaa KYSin ja PSSHP:n antamaan toimeksiantoon perustuen vastatakseen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen osalta lääkäreiden opetuksesta ja tutkimuksesta. PSSHP maksaa ISLA- Bille vuosittain opetus- ja tutkimustoimintaan korvausta, joka laskentaperusteiltaan vastaa valtion tutkimusrahoitusasetuksessa 718/2013 sekä koulutuskorvausasetuksessa 343/2013 tarkoitettuja korvauksia (aikaisemmin EVO-rahoitus ). ISLAB noudattaa varojen käytössä ja raportoinnissa KYSin vastaavaa ohjeistusta. ISLABin henkilökunta voi anoa omille tutkimushankkeilleen rahoitusta STM:n erityisvastuualueiden (ERVA) tutkimustoimikunnille myöntämästä tutkimusrahoituksesta (VTR). Mikäli rahoitusta hankkeelle myönnetään, sille perustetaan erillinen kustannuspaikka Muun toiminnan organisaatioon. Varojen käytössä ja raportoinnissa noudatetaan KYS erva-tutkimustoimikunnan ohjeistusta.

Taloussuunnitelma 20 (30) II. TULOSLASKELMAOSA/TAVOITTEET, TUNNUSLUVUT JA PERUSTELUT

Taloussuunnitelma 21 (30)

Taloussuunnitelma 22 (30) III. TULOSLASKELMAOSA/TULOSBUDJETTI

Taloussuunnitelma 23 (30) IV. INVESTOINTIOSA Luonne: U = Uusi, K = Korvaava, L = Laajennus Tavoite: L = Palvelutuotannon määrän lisäys, P = Palvelukyvyn parantaminen, T = Tuotannon tehostaminen HANKIN- HANKIN- NAN NAN kpl LUONNE TAVOITE TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 TS2020 RAKENNUSINVESTOINNIT LAITEINVESTOINNIT 483 999 695 000 840 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Eristys- ja pipetointiautomaatti multiplex -pcr 1U L, P, T 45 000 Gramvärjäysautomaatti 1 K P 15 000 Valomikroskooppi ja opetuskameravarustus 1K P 15 000 Biosuojakaappi 1 K P 12 000 Multiplex -pcr -laitteisto 3U L, P, T 30 000 Jäteautoklaavi 1U P, T 55 000 Anaerobiatmosfäärikaappi 1 U P 50 000 CO2-kaappi 1 K P 11 000 Gramvärjäysautomaatti 1U L, P, T 13 000 Virtsan partikkelilaskija UF-1000i varalaitteeksi 1U P 58 000 Biosuojakaappi 1 K P 11 000 Osmolaliteetti-analysaattori 1U L, P, T 13 000 Nefelometri CDT-määrityksiin 1U L, P, T 53 000 Pöytäinkubaattori IVF-laboratorioon 1U L, P, T 20 000 Pieniä verisolulaskijoita 3K L, P, T 60 000 Tromboelastometri 1U L, P, T 40 000 Mikroskooppi 2 K P 30 000 Verivalmisteiden sädetyslaite (osa loput v. 2018) 1K L, P, T 100 000 Mikroskooppikamerat, käyttölisenssien päivitys, valokuvaustubus 2U L, P, T 20 000 Uudistettavien toimitilojen koneet ja kalusto U L, P, T 100 000 CFX96-PCR-laite, menetelmän laajennus 1K L, P, T 20 000 Määräraha rikkoutuvien laitteiden varalle K P 69 000 Edelliseltä vuodelta siirtyvät laiteinvestoinnit 38 053 160 000 Virtaussytometri ja analyysiohjelma jäännöstautianalytiikkaan 1K L, P, T 160 000 SOVELLUSINVESTOINNIT 78 433 105 000 70 000 100 000 100 000 100 000 SIS-U välitietojärjestelmän päivitys eipujärjestelmään U L, P, T 50 000 Työajanseurantajärjestelmän uusiminen K L, P, T 20 000 Edelliseltä vuodelta siirtyvät sovellusinvestoinnit 30 000 Näytekuljetusten lämpötilaseurantajärjestelmä K L, P, T 30 000 SIJOITUKSET INVESTOINTIMENOT 600 485 800 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000 INVESTOINTITULOT 9 567 Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myynti 9 567

Taloussuunnitelma 24 (30) V. RAHOITUSOSA

Taloussuunnitelma 25 (30) VI. KÄYTTÖTALOUSOSAT 1 ISLAB YHTEENSÄ TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 64 503 030 62 790 553 64 708 887 64 708 887 64 708 887 64 708 887 Liikevaihto 58 759 982 56 710 007 58 450 723 58 450 723 58 450 723 58 450 723 Sisäiset tulot 5 250 024 5 711 511 6 009 855 6 009 855 6 009 855 6 009 855 Liiketoiminnan muut tulot 493 024 369 035 248 309 248 309 248 309 248 309 Toimintamenot 61 411 487 62 097 267 63 483 691 63 483 691 63 431 589 63 431 589 Materiaalien ostot 12 430 648 12 594 577 12 960 043 12 960 043 12 960 043 12 960 043 Ostot tilikauden aikana 12 430 648 12 594 577 12 960 043 12 960 043 12 960 043 12 960 043 Palvelujen ostot 16 890 666 17 424 190 17 836 689 17 836 689 17 784 587 17 784 587 Ulkoiset 11 640 642 11 712 679 11 826 834 11 826 834 11 774 732 11 774 732 Sisäiset 5 250 024 5 711 511 6 009 855 6 009 855 6 009 855 6 009 855 Henkilöstömenot 25 818 385 26 465 814 26 442 050 26 442 050 26 442 050 26 442 050 Palkat ja palkkiot 21 181 325 21 707 730 21 741 865 21 741 865 21 741 865 21 741 865 Henkilösivukulut 4 637 060 4 758 084 4 700 185 4 700 185 4 700 185 4 700 185 Eläkekulut 3 870 008 3 775 906 3 841 107 3 841 107 3 841 107 3 841 107 Muut henkilösivukulut 1 086 831 1 304 744 1 131 342 1 131 342 1 131 342 1 131 342 Henkilöstökorvaukset 319 778 322 566 272 264 272 264 272 264 272 264 Liiketoiminnan muut menot 6 271 788 5 612 686 6 244 909 6 244 909 6 244 909 6 244 909 TOIMINTAKATE 3 091 543 693 286 1 225 196 1 225 196 1 277 298 1 277 298 Rahoitustulot ja -menot -18 411-21 584-22 301-22 180-22 180-22 180 Korkotulot 13 774 11 000 10 000 10 000 10 000 10 000 Korvaus peruspääomasta 31 374 31 380 31 380 31 380 31 380 31 380 Muut rahoitusmenot 812 1 204 921 800 800 800 VUOSIKATE 3 073 131 671 702 1 202 895 1 203 016 1 255 118 1 255 118 Poistot ja arvonalentumiset 562 028 600 000 880 000 880 000 880 000 880 000 Suunnitelman mukaiset poistot 562 028 600 000 880 000 880 000 880 000 880 000 TILIKAUDEN TULOS 2 511 103 71 702 322 895 323 016 375 118 375 118 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 112 102 112 102 112 102-187 898 60 000 60 000 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys -300 000 0 0 300 000 0 0 Tuloverot 1 546 2 000 3 000 3 000 3 000 3 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 321 660 181 804 431 997 432 118 432 118 432 118 Kokonaiskustannukset 61 895 144 62 619 749 64 286 890 64 586 769 64 286 769 64 286 769 Sitova yhtymäkokoukseen nähden: positiivinen tu 4,0 0,7 Sitova johtokuntaan nähden: tilikauden tulos 322 895 ISLABin omana tuotantona tehtävien tutkimusten hinnanalennus on toteutettu kustannusvastaavuusperiaatteella valikoituihin nimikkeisiin siten, että oman tuotannon liikevaihdon tulokertymä on vähentynyt noin 2 % verrattuna yhtymäkokouksen toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdaksi määräämään vuoden 2016 kuukausien 1-6 toiminnan tasoon. Liikevaihdon osalta vertailuluku on 59.730.684.

Taloussuunnitelma 26 (30) 2 HALLINTOKESKUS

Taloussuunnitelma 27 (30) 3 POHJOIS-SAVON ALUELABORATORIO

Taloussuunnitelma 28 (30) 4 POHJOIS-KARJALAN ALUELABORATORIO

Taloussuunnitelma 29 (30) 5 ETELÄ-SAVON ALUELABORATORIO

Taloussuunnitelma 30 (30) 6 MUU TOIMINTA