Henri Lassila. Jännitettyjen rakenteiden suunnittelu- ja asennusohjeen päivitys

Henri Lassila Jännitettyjen rakenteiden suunnittelu- ja asennusohjeen päivitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri AMK Rakennustekniikan ko. Insinöörityö 5.5.2011

Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Insinööri AMK Koulutusohjelma Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Tuotanto Ohjaaja(t) Yliopettaja Hannu Hakkarainen Projektipäällikkö Reino Hänninen Henri Lassila Jännitettyjen rakenteiden suunnittelu- ja asennusohjeen päi- vitys 35 sivua + 5 liitettä 31.3.2011 Tämä insinöörityö tehtiin Lemminkäinen talo Oy:n jännitysyksikölle. Työssä käydään läpi käytettävät jännemenetelmät, niiden käyttöselosteet ja jännemenetelmien toimittajien eurooppalaisten teknisten hyväksyntien asiat. Työssä päivitettiin jo olemassa olevaa jännise vastaa betoninormeja tettyjen rakenteiden asennus- ja suunnitteluohjetta siten, että sekä ETA- ja CE-hyväksyntiä. Tässä insinöörityössä käytettiin hyväksi alan kirjallisuutta ja työssä opittuja asioita. Työssä käydään läpi MK4-jännementelmä, MK4-tartunnaton jännemenetelmä ja Macalloy- jännemenetelmä sekä käytettävä kalusto. Insinöörityön tarkoituksena oli päivittää käytössä olevan asennus- ja suunnitteluohjeen jännitystöitä koskevat käyttöselosteet siten, että ne sisältäisivät kaiken tarpeellisen jänni- tystöiden suunnittelussa tarvittavat asiat. Tulokseksi saatiin päivitetyt käyttöselosteet MK4-jännemenetelmästä, MK4- tartunnattomasta jännemenetelmästä ja Macalloy-jännemenetelmästä sekä MK4:n ja Ma- calloy:n eurooppalaiset tekniset hyväksynnät suomenkielisenä. Avainsanat jännittäminen, jännitystyöt, suunnittelu, asennus, käyttöseloste, eta

Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Henri Lassila Update of planning and installationn instructions for post- tensioning 35 pages + 5 appendices 31 March 2011 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Civil Engineering Specialisation option Construction and Site Management Instructor(s) Hannu Hakkarainen, Principal Lecturer Reino Hänninen, Project Manager This project was made for the Tensioning Unit of Lemminkäinen House Ltd. This thesis describes the methods used for stressing, their usage instructions, and methods of tendon suppliers for European technical approval issues. The purpose was to update the already existing tensioning instructions and installation and planning instructions so that they meet with the concrete standards of the ETA and CE approvals. The study is based on literature and experience gained in hands-on work. In this study the MK4-post-tensioning method is considered, as well as the MK4-unbonded method and Macalloy-post-tensioning method and the equipment that is used. The purpose of this thesis was to update the instructions for use in the installation and design manual regarding tensioning work so that they contain all the necessary informa- method, MK4- tion necessary in the design of post-tensioning. The result was updated instruction manual for the MK4-post-tensioning unbonded tendons method and Macalloy-post-tensioning method as well as the European technical approvals of the the MK4 and Macalloy in Finnish. Keywords tensioning, tensioning works, planning, installation, usage instructions, eta

Sisällys 1 Johdanto 1 2 Jännitystyöt 1 2.1 Yleistä 1 2.2 Jännitettyjen rakenteiden toimintaperiaatteet 2 2.2.1 Tartuntajännebetoni 3 2.2.2 Ankkurijännebetoni 4 2.2.3 Tartunnaton jänne 5 2.3 Jännitystyö kalusto 6 2.4 Betoni 9 2.5 Jänteet 10 2.6 Jänneteräs 12 2.7 Ankkurit 13 2.8 Betoniteräs 15 2.9 Suojaputket 15 2.10 Injektointilaasti 18 2.10.1 Injektointilaastin kelpoisuus 19 2.11 Työn suoritus 20 2.11.1 Jännittäminen 20 2.11.2 Jännittämistöitä koskevat erityisohjeet 21 2.12 Esijännitetyt jänteet ja kokoonpano 22 3 Paikallavalettavat rakenteet 24 3.1 Jänteet 24 3.2 MK4-jännemenetelmä 24 3.2.1 Jännemenetelmän kuvaus 24 3.2.2 Käytettävät jänneteräkset 24 3.2.3 Suojaputket ja jänteiden tuenta 25 3.3 MK4-tartunnaton jännemenetelmä 26 3.3.1 Jännemenetelmän kuvaus 26 3.3.2 Jänteiden tuenta 27 3.3.3 Ankkurointi 28 3.4 Macalloy-jännemenetelmä 29 3.4.1 Jännemenetelmän kuvaus 29

3.4.2 Käytettävät tangot 29 3.4.3 Suojaputket ja jänteiden tuenta 30 3.5 Suunnitteluohjeita 31 3.5.1 Jännekoko ja jänteiden sijoitus 31 4 ETA (European Technical Approval) 31 4.1 ETAG (European Technical Approval Guideline) 33 4.2 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 33 5 Yhteenveto 34 Lähteet 36 Liitteet Liite 1. MK4-tartunnaton jänne, käyttöseloste Liite 2. MK4-injektoitava jänne, käyttöseloste Liite 3. Macalloy 1030 Tankojänne, käyttöseloste Liite 4. MK4:n ETA Liite 5. Macalloy:n ETA

1 1 Johdanto Tässä insinöörityössä kerrotaan kuinka Lemminkäisen jännitysyksikön suunnittelu- ja asennusohjeissa olevia käyttöselosteita päivitetään vastaamaan betoninormeja sekä ETA- ja CE-hyväksyntiä. Varmennetut käyttöselosteet tulevat korvautumaan lähivuosina eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä ja CE-merkillä, mutta hyväksi koettu käyttöselostemenettely aiotaan pitää käytössä päivittämällä nykyiset käyttöselosteet vastaamaan em. hyväksyntää. Tavoitteena työssä on saada kaikki jännitystöissä tarvittava tieto samaan paikkaan käytössä olevan käyttöselosteen muodossa. Jännitysyksikkö on tehnyt suunnittelua ja asennusta koskevan ohjeen, joka kattaa MK4- ja Macalloy-jännemenetelmät asennuksineen ja suunnitelmineen. Työssä tutkimusongelmana on löytää kaikki ne osat, jotka vaativat päivitystä jännitystyöhön liittyvin osin. Työssä selvitetään ensin, mitä jännitystyö on ja mitä jännemenetelmiä yritys käyttää. 2 Jännitystyöt 2.1 Yleistä Jännitetyllä rakenteella tarkoitetaan yleensä joko jälkijännitettyjä tai esijännitettyjä betonirakenteita. Jälkijännitetyt rakenteet ovat yleensä paikallavalettuja betonirakenteita ja esijännitetyt betonirakenteet ovat pääsääntöisesti elementtiteollisuuden käytössä. Jännittämisellä saadaan rakenteelle lisää kantavuutta ja näin ollen voidaan rakenteen teräsmääriä pienentää ja jänneväliä kasvattaa. Myös rakenne itsessään hoikkenee ja rakenteen halkeilu estyy tai vähenee. Halkeilun estäminen tai vähentäminen antaa rakenteelle paremman kestävyyden ja pidemmän iän. Jännittäminen parantaa siis rakenteen toimintaa.

2 2.2 Jännitettyjen rakenteiden toimintaperiaatteet Rakenteiden jännittäminen perustuu vanhaan oivallukseen. Vastaavia sovelluksia ovat esim. jousipyssy ja muut jousen käyttötarkoitukset. Jännittämistä käytetään rakennustekniikassa kivi-, tiili- ja puurakenteissa, teräsrakenteissa ja paljon betonirakenteissa. Myös kallio tai maa voidaan jännittää ankkuroimalla perusrakenteita maan- tai vedenpainetta vastaan. [1, s. 548.] Rakenteiden jännittämisen tarkoituksena saattaa olla: - Betoniterästen korvaaminen jänneraudoituksella taloudellisista syistä - Vetojännitysten poistaminen tai niiden rajoittaminen - Lämpöjännitysten tai dynaamisten rasitusten pienentäminen - Muodonmuutosten pienentäminen [1, s. 548]. Jännitetty rakenne voidaan määrittää seuraavasti: Jännitetty betonirakenne on betonirakenne, johon ennen rakenteen käyttöönottoa jännitetyllä raudoituksella pantu vaikuttamaan puristavia voimia edullisen jännitys- ja muodonmuutostilan aikaansaamiseksi [1, s. 548]. Kuva 1. Jännitetty siltarakenne

3 Tarkoituksena on poistaa vetolujuuden aiheuttamat rajoitukset ja haitat sekä käyttää taloudellisesti hyväksi betonin erinomainen puristuslujuus. Rakenteeseen vedetään niin suuri alkujännitys, että rakenteessa esiintyy kuormitettuna vain puristusjännityksiä tai vain ennalta suunniteltuun määrään rajoitettuja vetojännityksiä. [1, s. 549.] Periaatteessa betoni voidaan jännittää kolmella tavalla: tartuntajännebetoni, ankkurijännebetoni ja tartunnaton jänne. Yleensä käytetään lujasta korkealaatuisesta teräksestä valmistettuja jänteitä. Kimmoiset muodonmuutokset pyrkivät palautumaan. Jänteiden palautuminen alkuperäiseen asemaansa estetään jolloin niihin syntyy vetovoima, joka siirretään puristamaan betonia joko pääteankkureiden tai tartunnan avulla. [1, s. 549.] Jälkijännittämisessä yleensä betoniosat valetaan ensin ja sen jälkeen asennetaan jänteet putkien muodostamiin varauksiin, suomessa kuitenkin jänteet pujotetaan putkiin ennen valua. Jänteet jännitetään puristamaan betonia. Betonin täytyy olla vapaa liikkumaan puristusjännityksen takia. Jännittämisen jälkeen suoritetaan jänteiden ankkurointi ja korroosiosuojaus. [2, s. 11-19.] Tyypillisin tapa korroosiosuojata jänteet on sementti injektointi. Sementti tunkeutuu punosten väleihin ja suojaa jänteen sen koko matkalta. [2, s. 11-23.] 2.2.1 Tartuntajännebetoni Jänteet jännitetään valualustalla tai muotissa ennen valua ja ankkuroidaan alustan päissä oleviin kiinnityslaitteisiin. Kun betoni on saavuttanut riittävän suunnittelijan määrittelemän lujuuden voidaan jänteet päästää irti kiinnityslaitteista. [1, s. 549.] Esijännitys tapahtuu itsenäisiä ankkureita vastaan valettavan kappaleen muotissa. Ankkurit tuetaan isoihin ja tukeviin laipioihin, jotta jännevoimat saataisiin säilytettyä valettavalle kappaleelle. Esijännitys suoritetaan normaalisti elementtitehtaissa, joissa voidaan käyttää pitkiä muotteja, joihin jänteet asennetaan. [3, s. 61.]

4 Kuva 2. Jälkijännitettävä palkkielementti Betonin ja teräksen välinen tartunta siirtää voimat koko rakenneosan mitalta puristamaan betonia. Tartuntajännebetoni soveltuu erinomaisesti elementtien tehdasmaiseen valmistukseen. [1, s. 549.] 2.2.2 Ankkurijännebetoni Valettavaan betoniin varataan kanavat jänteitä varten suojaputkien avulla tai muulla tavoin. Kanaviin pujotetut jänteet jännitetään ja ankkuroidaan ja injektoidaan kun betoni on kovettunut riittävästi. Jännevoima siirtyy rakenteeseen päätyankkureiden välityksellä. [1, s. 550.] Jälkijännitettäessä jänteet jännitetään betonin kovetuttua. Jänteet työnnetään putkiin ja jännitetään, jolloin jännitys siirtyy rakenteeseen päätyankkureiden välityksellä. Injektoinnin jälkeen tartunta tapahtuu koko rakenteen matkalta. [3, s. 62.]

5 Kuva 3. Injektoitava jänne Menetelmää käytetään eniten sillan rakentamisessa joko elementeistä rakennettaessa tai paikallavalettaessa. Jännemenetelmä muodostuu jänneteräksestä, jänneraudoituksen asentamisesta, jännittämisestä, lukitsemisesta, suojaamisesta sekä laitteista ja työmenetelmistä. Menetelmiä on maailmalla kymmeniä, Suomessa käytössä on alle kymmenen. [1, s. 550.] 2.2.3 Tartunnaton jänne Kolmen viime vuosikymmenen aikana tartunnattomasta jännemenetelmästä on tullut hallitsevin jännemenetelmä rakentamisessa [2, s. 12-1]. Tartunnaton jänne ns. rasvajänne on ankkurijännebetonin sovellus. Jänteet on suojattu muoviputkella ja putken ja teräksen välitila on täytetty rasvalla. [1, s. 551].

6 Kuva 4. Tartunnaton jänne Jänteet asennetaan ilman suojaputkea valuun, jännitetään kun betoni on kovettunut ja ankkuroidaan. Rasvan kitka on pieni ja se suojaa myös jänteet korroosiolta. [1, s. 551.] Yhdysvalloissa ensimmäisiä yksittäisiä tartunnattomia jänteitä käytettiin 1950-luvun puolivälissä. Jänteet olivat kiedottu rasvattuun paperiin, jolla tartunnattomuus varmistettiin. Muovisuojaus kehitettiin 1960- luvun loppupuolella. [2, s. 12-2.] Jännemenetelmän käyttöseloste sisältää tietoja mm. - jänteiden poikkileikkausmitoista, teräslaadusta ja jännevoimista - jänteen tukemistavoista ja jatkoksista - suojaputkista - ankkureiden rakenteista, materiaaleista ja toimintaperiaatteista - ankkureiden sijoittamisesta ja suojaamisesta - ankkuroinnin vaatimasta raudoituksesta - jännittämisestä ja - injektoinnista [1, s. 551]. 2.3 Jännitystyökalusto Jännitystyökalusto koostuu nestepumpusta, jännitystunkista ja niiden välisistä hydrauliletkuista. Nestepumppu toimii sähköllä ja sen maksimipaine on 700 bar. Nestepumppu pumppaa jännitystunkkiin hydrauliöljyä, jolloin jännitystunkin mäntä liikkuu. Ajettaessa tunkkia ulos pumppu pumppaa hydrauliöljyä tunkkiin ja ajettaessa jännitystunkkia kiinni pumppu vastaanottaa öljyä jännitystunkilta.

7 Kuva 5. Nestepumppu Jännitystunkkeja ja nestepumppuja on erilaisia. Jännitysmenetelmästä riippuen käytetään työhön parhaiten soveltuvaa kalustoa. Yksittäisiä jänteitä jännitettäessä käytetään ns. monotunkkia. Tällaisia ovat yleensä kohteet, joissa käytetään tartunnattomia jänteitä esim. parkkitalot. Kuva 6. Monotunkki

8 Siltarakenteissa käytetään isompaa jännitystunkkia ja siihen soveltuvaa pumppua. Isomman jännitystunkin öljytilavuus vaatii vastaavasti suuremman pumpputilavuuden. Kuva 7. Nestepumppu Rakennesuunnittelija määrittelee jänteiden jännitykseen käytettävän voiman ja siitä lasketaan pumpussa käytettävä paine. Käytettävä paine on voima jaettuna jännitystunkin sylinterin tehollisella pinta-alalla, p=f/a. Pumppuun on kytketty painemittari, manometri, josta käytettävä paine luetaan. Kuva 8. Jännitystunkki

9 Mittarit on kalibroitava määräajoin ja kalibrointitodistus toimitetaan jännitystyöstä tehtävien asiakirjojen mukana työn tilaajan valvojalle. Jännitystyötä aloitettaessa tulee tarkastaa käytettävä kalusto. Tarkastettavia kohteita ovat pumpun toiminta, liittimien ja hydrauliletkujen tiiveys. Kalustoa tulee myös kokeilla ennen kaluston asentamista paikalleen. 2.4 Betoni Käytettävä betoni on 1-luokan betonia ja sen lujuusluokka on vähintään K35 (C30). Jännitetyssä betonissa ei voida käyttää klorideja sisältäviä lisäaineita tai merivettä betonin valmistuksessa, koska jänneraudoitus on korroosioherkkää. Jännittämisen ajankohta määritetään yleensä laskelmilla ja lujuudenkehityksen seurannalla, mutta joskus myös rakenteiden kanssa samoissa olosuhteissa säilytettyjen koekappaleiden avulla. Lisäksi tehdään myös normaalit kelpoisuus- ja laadunvalvontakokeet. Jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden haitallisten jännitysten estämiseen, joita lämpötilan epätasainen jakautuminen ja veden haihtuminen saattaa aiheuttaa. Käytettäessä lämpökäsittelyä on sen vaikutus terästen ja betonin virumaan selvitettävä ennakolta. [1, s. 552.] Betonointisuunnitelmassa täytyy varautua työn jatkumiseen kaikissa tilanteissa. Pakon edessä tehdyt työsaumat on erittäin vaikeita toteuttaa ja ne johtavat usein rakenteen arvonalenemiseen. [4, s. 96.] Betonoinnissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota muotin kunnolliseen täyttymiseen. Betonia tärytettäessä tulee kiinnittää huomiota tiheään raudoitetulla ankkurialueilla. Tärytys ei saa rikkoa asennettuja jänneputkia. [5, s. 59.] Betonoinnin jälkeen, kun rakenne on kovettunut riittävästi, voidaan jänneputkiin työntää tarvittava määrä jännepunosta. Suomessa punokset työnnetään putkiin ennen valua. Jänneteräs painaa noin 1,18 kg/m ja näin ollen työnnettäessä käytetään siihen erityisesti valmistettua työntökonetta. [5, s. 59.]

10 Kuva 9. Työntökone Suunnitelmista riippuen voidaan yhteen jänneputkeen työntää 4-31 jännepunosta [3, s. 59]. Työnnettäessä voidaan käyttää myös tapaa, jossa ensin syötetään vetovaijeri putken läpi ja vedetään koko kimppu kerralla putkeen [2, s. 11-21]. 2.5 Jänteet Jänneteräkseltä vaaditaan suurta lujuutta. Korkean lujuuden omaavilla teräksillä on suuret venymät ja kimmomoduuli on lähes vakio. [1, s. 552.]

11 Kuva 10. Pujotetut jänneteräkset Jänneteräkset ovat kylmämuokattuja tai nuorrutettuja teräksiä. Tavallisimmat lujuusluokat ovat 1570/1770 N/mm 2 ja 1630/1860 N/mm 2. Ensimmäinen luvuista osoittaa myötörajan ja jälkimmäinen murtolujuuden. [1, s. 552.] Punokset kootaan useista langoista ja köydet useista punoksista. Tuotteet on standardoitu. Maahantuoja tai valmistaja vastaa laadunvalvonnasta ja jokaisella tuotteella on oltava käyttöseloste, josta selviää sen ominaisuudet ja käyttöön liittyvät asiat. [1, s. 553.]

12 Kuva 11. Tartunnattomia jänteitä (aktiivipää) Koska jänteet ovat arkoja korroosiolle, ne on varastoitava järjestelmän ohjeiden mukaan. Kloridien lisäksi haitallisia aineita ovat nitraatit, eräät hapot ja alumiini. Mekaaniset vauriot ja valmistusviat, kuten valssausviat ja lovet ovat myös haitallisia. Virheellisiä jänteitä ei voida käyttää. Jänteitä voidaan jatkaa jatkoselimillä, jotka ovat aktiiviankkureiden muunnoksia. [1, s. 553.] 2.6 Jänneteräs Jänneterästen tulee täyttää niille voimassa olevissa SFS-standardeissa asetetut vaatimukset ja niiden tulee olla sertifioituja tai niillä tulee olla varmennettu käyttöseloste. Sertifioidut tuotteet tullaan merkitsemään joko jatkuvan tai eräkohtaisen merkintäluvan nojalla SFS-merkillä. [6, s. 107.] Jos käytettävistä jänneteräksistä on tehty laadunvalvontasopimus Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen kanssa, ei tarvita rakenteiden valmistuspaikkakohtaisia kelpoisuuskokeita. Jos ei ole sopimusta, kelpoisuus todetaan kokeiden perusteella. VTT tai sen valtuuttama ottaa teräksistä näytteen. VTT toteaa näytteiden perusteella terästen kelpoisuuden tai määrittelee niiden käytön lausunnossaan. Kelpoisuuskokeita tehtäessä sovelletaan standardeissa SFS 4010, SFS 4760, SFS 4889 ja SFS 4890 esitettyjä näyte-

13 tarkastusten tilastollisia periaatteita siten, että VTT:n laadunvalvontasopimuksen mukaisesti saavutetaan tilastollinen varmuus valvotussa tuotannossa. Työstämättömästä jänneteräksestä otetaan näyte. Valittavat näytekappaleet valitaan siten, että ne edustavat tutkittavaa erää mahdollisimman hyvin. Näytekappaleet otetaan eri keloista, nipuista tai vyyhdeistä sekä eri langoista, tangoista ja punoksista. Näytekappaleille tehdään taulukon mukaiset kokeet. [6, s. 107.] Taulukko 1. Jänneterästen näytekappaleille tehtävät kokeet. Jänneteräs/koe Langat Tangot Punokset Ø 8mm Ø > 8 mm 1. Mitat X X X 2. Vetokoe X X X 3. Taivutusvetokoe X 4. Taivutuskoe X 5. Taivuttelukoe X 6. Relaksaatiokoe X X X 7. Kemiallinen koostumus X X X 8. Lujuusominaisuudet korkeissa lämpötiloissa X X X 2.7 Ankkurit Jännittämisen jälkeen jänteet lukitaan ankkureilla paikoilleen. Jännitysankkuri ns. aktiiviankkuri sijoitetaan siihen päähän, josta jännitetään. Vastakkaisessa päässä on kiinteä ankkuri ns. passiiviankkuri tai vastaava jännitysankkuri. Tavallisesti lukituksessa käytetään kierrettä ja mutteria sekä muita kierremekanismeja sekä kartio kiiloja. Lisäksi ankkuriin saattaa kuulua teräslevy tai muu ankkurikappale, joka siirtää ankkurivoiman betoniin. [1, s. 554.] Aktiiviankkureita voidaan käyttää passiiviankkureina, kun kiilojen pysyvyys voidaan todeta työn aikana [7].

14 Ankkurit ja liitoskappaleet jännityssysteemiin koostuvat valurautaosista, jotka on koneistettu tarkkuuden takia [8, s. 11-10]. Kuva 12. Tartunnaton aktiiviankkuri Ankkuri sisältää tukilevyn, joka siirtää voiman betoniin. Ankkuri sisältää myös lukituslevyn ja kiilat tarttuakseen punokseen. Ankkurit täytyy kuljettaa, varastoida ja käsitellä erityisellä varovaisuudella. Eurooppalaiset vaatimukset vaativat, että varastointi tapahtuu lämmitetyssä ja kosteudettomassa varastossa. Ankkurikokoonpano täytyy olla puhdas ja vapaa vieraista materiaaleista. Vahingoittuneita tai päällisin puolin epämuodostuneita ankkureita ei tulisi koskaan käyttää. Ankkurin pettäminen voi aikaansaada toisen ankkurin pettämisen ja aiheuttaa vaarallisen irtoamisen rakenteesta. [8, s. 11-10.] Esijännitysjänteiden jatkosankkurien osat ovat periaatteeltaan samanlaisia ankkureiden kanssa, jotka ankkuroidaan jänteen molemmista päistä [8, s. 11-10].

15 Kuva 13. Ankkurin tukilevy ja lukituslevy On tärkeää, että jatkoksen liikkuminen jännitystyön aikana voi tapahtua ja siksi liitoskohdalle täytyy jättää varaus ympäröivään betoniin. Jälkijännitetyt ankkurit on joko koteloitu kestävyyden, palonkestävyyden tai ulkonäön vaatimusten mukaan. Ankkurit voidaan myös suojata epoksipinnoitteella. [8, s. 11-10.] 2.8 Betoniteräs Tavallisia betoniterästankoja käytetään jännitetyissä rakenteissa mm. hakoina, vastaanottamaan leikkausjännityksiä tai vahvistamaan aukkojen pieliä. Jännitettyjen elementtien nostossa ja kuljetuksessa tarvitaan usein lisäraudoitusta ja se tehdään tavallisena raudoituksena. [1, s. 555.] Useimmissa rakenteissa suunnittelu perustuu betoniteräksen ja jänneteräksen yhteistoimintaan. 2.9 Suojaputket Putkia käytetään tekemään varauksia betonirakenteeseen valun aikana, jotta myöhemmin betonin kovettumisen jälkeen voidaan asentaa jänteet ja jännittää rakenne. Suomessa normaalisti jänteet työnnetään putkiin ennen valua. Putket ovat yleensä

16 poikkileikkaukseltaan pyöreitä vaikkakin on olemassa putkea, joka on ovaalin muotoinen. Sitä käytetään yleensä matalissa rakenteissa, kuten laatoissa. [8, s. 11-11.] Kuva 14. Laatoissa käytettävä metalliputki Taivutettavaa putkea käytetään kohteissa joissa jänneteräs joutuu tekemään mutkia. Nämä putket ovat hyvin joustavia ja ne toimitetaan työmaalle keloissa. [8, s. 11-11.] Metalliset kierresaumaputket ovat suoria salkoja ja ne eivät vaadi niin suurta varomista, mutta niitä ei voida käyttää kohteissa, joissa putki joutuu tekemään tiukkoja kaarteita. [8, s. 11-11.]

17 Kuva 15. Kierresaumaputken asennus Putkien sijainnin pysyvyys ja tiiveys asennuksen ja valun aikana on ehdottoman tärkeää, jotta työ saataisiin onnistuneesti päätökseen [8, s. 11-11]. Tartunnallista eli ankkurijännemenetelmää käytettäessä suojaputkilla muodostetaan jänteille kanavat. Putket ovat yleensä kierreprofiloitua ja kierresaumattua teräspeltiputkea. [1, s. 555.] Putkien läpimitat vaihtelevat yleensä 30-100 mm välillä ja peltien paksuus 0,5-0,6mm. Ne asetetaan huolellisesti oikeaan paikkaan ja kiinnitetään paikoilleen. Korkeimpiin kohtiin järjestetään ilmanpoistoaukkoja, jotta injektoitaessa vesi ja ilma pääsevät pois injektointilaastin tieltä. [1, s. 555.]

18 2.10 Injektointilaasti Injektoitaessa suojaputkia käytettävän laastin lujuuden on oltava 7 päivän ikäisenä 16MN/m 2 ja 28 päivän ikäisenä 20 MN/m 2. Ulos rakennettavissa kohteissa laasti on tehtävä pakkasenkestäväksi. [1, s. 555.] Injektointi suoritetaan pumppaamalla vesisementtiseos erityisellä siihen suunnitellulla injektointiasemalla jänteeseen ankkurikappaleen päässä olevan reijän läpi. Ilmanpoistoputket suljetaan laastin noustessa niihin. [5, s. 59.] Kuva 16. Injektointiasema Injektoitaessa jänteitä tulee sementin lisäaineena käyttää kutistumisen estävää lisäainetta, jotta jänteen ja putken väliin ei jää tyhjiä kohtia. Injektointi kiinnittää jänteen rakenteen pysyväksi osaksi. [5, s. 59.]

19 2.10.1 Injektointilaastin kelpoisuus Injektointilaastista tehdään koekappaleet lujuuskokeita varten, vähintään kuusi kappaletta per työkohde [7, s. 153]. XF-rasitusluokissa 1-4 laastin pakkasenkestävyys osoitetaan hyväksyttävällä menetelmällä. Keskimääräinen lujuusvaatimus koekappaleilla on 16 MN/m 2, kun koetusikä on 7 d 20 MN/m 2, kun koetusikä on 28 d [7, s. 153]. Yksittäinen koetulos saa alittaa keskiarvon enintään 25%. Lieriöt ovat halkaisijaltaan 100mm ja korkeudeltaan 100 mm. Koekappaleet tulee ottaa viimeistään 5 minuuttia sekoituksen päättymisestä. Muottien pitää olla tiiviisti suljettavia. Koekappaleet tulee säilyttää muottiin suljettuina lämpötilassa +20±2 o C koestukseen saakka. Testausikä voi olla joko 7 d tai 28 d. Kappale poistetaan muotistaan ja lyhennetään yläpinnastaan ohjekorkeuteen. [7, s. 153.] Pakkasrasitetuissa rasitusluokissa XF1 ja XF3 laastin tulee täyttää toinen seuraavista ehdoista: F-luku 3,0 tai SS- 137244 metod B mukaisessa laattakokeessa rapautuma 56 kierroksen jälkeen on pienempi kuin 100g/m 2. [7, s. 154] Pakkassuolarasitetuissa rasitusluokissa XF2 ja XF4 laastin tulee täyttää toinen seuraavasta ehdosta: P-luku 80 tai SS- 137244 metod A mukaisessa laattakokeessa rapautuma 56 kierroksen jälkeen on pienempi kuin 100 g/m 2. Jänneraudoituksen injektointilaastin vaatimustenmukaisuutta XF-rasitusluokissa ei kuitenkaan tarvitse osoittaa. [7, s. 154.]

20 2.11 Työn suoritus Jännittämistöistä tehdään aina jännittämissuunnitelma, joka sisältää: - menetelmäkuvauksen - jännittämisvoimat ja venymät - jännittämisjärjestyksen ja jännevoiman siirtotavan - betonin lujuusluokan ja jännittämisen aikaisen lujuusvaatimuksen - ankkurointiliukumat ja muut tarpeelliset tiedot, ankkurijännemenetelmissä lisäksi - muotin tukirakenteiden säätöä ja purkamista koskevat ohjeet sekä - jänteiden asennuspiirustuksen [1, s. 555-556]. 2.11.1 Jännittäminen Jännitetyt rakenteet ovat 1-luokan rakenteita. Jännitystyötä johtaa 1-luokan betonityönjohtaja, joka on perehtynyt käytettävään menetelmään. Sallitut mittapoikkeamat ovat 1-luokan mukaiset. Ankkureiden asentamisessa vaaditaan erityistä tarkkuutta, sillä ankkureiden läheisyyteen syntyvät suurimmat jännityshuiput. Käyttöselosteessa on tiedot ankkureiden reunaetäisyyksistä ja keskinäisistä väleistä sekä ankkureiden vaatimasta lisäraudoituksesta. [1, s. 556.] Jännittäminen voidaan aloittaa, kun betonin on todettu saavuttaneen suunnitelmissa määrätyn jännittämislujuuden. Jännittämistä ennen tarkistetaan, ettei rakenteessa ole betonointivirheitä tai muita vikoja. [1, s. 556.] Tavallisesti jännityskalustoon kuuluu hydraulinen tunkki, jonka paine kehitetään korkeapainepumpulla. Tunkki myös lukitsee jänteet. Mittauslaitteet kuuluvat myös kalustoon, niillä mitataan voima ja venymät. Mikäli laskettuja venymiä ei saavuteta, on syy selvitettävä ja tarkastettava jännityssuunnitelma. Ainoastaan kalibroitua kalustoa saa käyttää, uusi kalibrointi tehdään vuosittain. [1, s. 556.] Kun rakenne on saavuttanut suunnittelijan määrittelemän lujuuden, yleensä 70% loppulujuudesta kuitenkin vähintään 28 N/mm 2, voidaan rakenne jännittää. Jännitys tapahtuu siihen suunnitellulla hydraulisella jännitystunkilla. Jännitystyön aikana tulee

21 pitää pöytäkirjaa venymistä ja työn jälkeen tulee venymätiedot toimittaa suunnittelijalle hyväksyttäväksi. [5, s. 59.] 2.11.2 Jännittämistöitä koskevat erityisohjeet Jännittämistöistä laaditaan jännittämissuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiat: a) Tartuntajänteet - menetelmäkuvaus - jännittämisvoimat ja venymät - jännevoiman siirtotapa ja -järjestys sekä betonilta tällöin vaadittu lujuus - muut tarpeelliset tiedot kuten ankkurointiliukumat b) ankkurijänteet - menetelmäkuvaus, kuten jänteiden tyypit ja ominaisuudet - asennuspiirustus - jännittämisjärjestys - jännittämisvoimat ja -venymät - rakenteen kokoonpuristuminen - ankkurointiliukumat - muotin tukirakenteiden säätö ja purkaminen jännittämistyön aikana - betonin lujuus jännittämistyön eri vaiheissa - muut tarpeelliset tiedot [9, s. 130]. Jännevoima saa poiketa jännityssuunnitelmassa esitetystä arvosta yhdessä jänteessä ±5 % ja jänteiden yhteenlasketussa voimassa ±3 %. Mikäli laskettuja venymiä ei saavuteta, on selvitettävä sen syy ja tehtävä uusi jännittämissuunnitelma. Käytettävä kalusto tulee kalibroida määräysten mukaan. [9, s. 130.]

22 Jännittämistyöstä pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään seuraavat asiat: a) Jänteen voima ja kimmoinen venymä jännittämisvaiheittain b) Muut tarvittavat jännittämiseen vaikuttavat asiat [9, s. 130]. Injektointityö voidaan aloittaa kun suunnittelija on hyväksynyt jännittämistyön. Injektointityö tulee tehdä viivyttelemättä. Injektointityö voidaan siirtää myöhemmäksi, jos jänteiden korroosiovaaran osalta on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. Injektointityötä koskevat soveltuvin osin betonitöissä käytettävät ohjeet. [9, s. 130.] Injektointityöstä pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään seuraavat asiat: - Injektointikohteet - Laastin koostumus - Rakenteen, laastin ja ilman lämpötila - Laastilla tehdyt kokeet kuten notkeus, vedenerottuminen, tilavuuden muutos, puristuslujuus - Työaika, työpaine - Laastimenekki injektointikohteittain - Muut tarpeelliset tiedot [9, s. 130]. Suojaputkien injektoinnissa käytetään standardissa SFS-EN 446 olevia ohjeita [7, s. 130]. 2.12 Esijännitetyt jänteet ja kokoonpano Esijännitetyt jänteet tehdään langoista, jännepunoksista, tai korkean myötölujuuden omaavista tangoista. Em. tangot ja langat koostuvat kuumakäsitellyistä seosmetalleista, jotka on esivenytetty yli myötörajan ja karkaistu valmistusprosessissa. [8, s. 11-9.] Kylmäkäsitelty teräs on yleensä matalaseoksinen ja karkaistu. Seitsemänlankainen punos, jonka halkaisija on 15,7 mm (0,6 in) on tyypillisin sekä esijännitetyissä että jälkijännitetyissä rakenteissa. [8, s. 11-9.] Esijännitetyissä rakenteissa asetetaan jänne suoraan märkään betoniin jännitettynä, jolloin tartunta tapahtuu suoraan punokseen. Jälkijännitetyissä rakenteissa, joissa käy-

23 tetään tankojänteitä, voidaan tangot kierteistää päistään, jotta niihin voidaan kiertää tarvittavat ankkurointikappaleet. Jännitettävissä tangoissa ankkurointi tapahtuu kiertämällä mutteri tangon päähän, kun taas punoksessa tarvitaan erityinen kiilapesä ja kiilat. [8, s. 11-9.] Tangot ja punokset voidaan korroosion estämiseksi kuumasinkitä tai jopa kromatoida [8, s. 11-9]. Epoksisuojausta voidaan käyttää teräksen suojaamiseen. Samalla heitetään hienoa hiekkaa päälle epoksin ollessa vielä märkää, jolloin tartunta paranee. [8, s. 11-9.] Esijännitetyt jänneteräkset, jotka ovat jatkuvassa jännityksessä, altistuvat pitkällä aikavälillä plastisille muodonmuutoksille jotka tunnetaan nimellä jännitysrelaksaatio. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä jännityksen menetystä jopa 13%. Erityisellä karkaisumenetelmällä voidaan näitä menetyksiä pienentää 6%:iin. [8, s. 11-10.] Seitsemänlankaisessa punoksessa on keskimäärin 30% tyhjää säikeiden välissä verrattuna saman halkaisijan omaavaan umpiteräksiseen tankoon [8, s. 11-10]. Kuva 17. Seitsenlankainen jännepunos Kompaktia punosta on saatavilla, jossa säikeet ovat muotoiltu niin, että ne sopivat tiukasti yhteen. Tämä sallii keskimäärin 15%:n korotuksen kokonaisvoimaan, joka pystytään saavuttamaan samoilla tilantarpeilla ja se onkin hyvä ratkaistaessa tilaongelmia kovasti jännitetyissä rakenneosissa. [8, s. 11-10.] Jänneteräspunos toimitetaan keloilla, jotka on kiedottu kovaan vettä hylkivään paperiin. Tangot toimitetaan samoin tavoin nipuissa kosteudelta suojattuina. Korroosion

24 estämiseksi voidaan pakkaukseen sisällyttää kosteutta imeviä kiteitä. Useimmiten kuitenkin tangot on päällystetty vettä hylkivällä öljyllä. [8, s. 11-10.] 3 Paikallavalettavat rakenteet 3.1 Jänteet Jänteistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä siltarakenteissa olevia jänteitä, jotka koostuvat useammasta punoksesta. Suomessa käytetään yleensä 12 ja 15 punoksen jänteitä. Talonrakentamisessa käytetään normaalisti ns. tartunnattomia suojamuovissa olevia rasvattuja yksittäisiä punoksia. Muovisuojaus ja suojarasva varmistavat punoksen tartunnattomuuden rakenteeseen muusta kuin ankkurista. 3.2 MK4-jännemenetelmä 3.2.1 Jännemenetelmän kuvaus MK4-jännemenetelmässä käytetään ankkurijänteitä. Jännitettäessä voima siirtyy rakenteeseen ankkurirungon ja ankkurilevyn välityksellä. Lukitus tapahtuu lukituskiiloilla lukituslevyyn. Ankkureita on kiinteitä eli passiiviankkureita ja aktiiviankkureita, joista varsinainen jännitys tehdään. Jänneteräkset suojataan korroosiota vastaan injektoimalla, jolloin syntyy myös tartunta jänneteräksen ja rakenteen välille. Passiiviankkurit voivat olla myös tartunnan kautta ankkuroituja rakenteeseen. Jänteinä käytettävien punosten lukumäärä voi vaihdella 1-31 kpl. [7.] 3.2.2 Käytettävät jänneteräkset Jänneteräs on seitsemästä langasta koostuva punos, jonka nimellishalkaisija on 15,7 mm. Teräksen materiaalitiedot on esitetty taulukossa 2 [7].

25 Taulukko 2. Käytettävä jänneteräs Punos punos 0,6" punos 0,6" Lujuusluokka 1550/1770 1640/1860 Punostyyppi keskuslanka ja 6 ulkopuolista lankaa keskuslanka ja 6 ulkopuolista lankaa Halkaisija mm 15,7 15,7 Pinta-ala mm 2 150 150 Pituusmassa kg/m 1,18 1,18 Murtokuorma F u kn 266 279 Murtojännitys f puk N/mm 2 1770 1860 Myötökuorma F 0,2 kn 233 246 Myötöjännitys f p0,2k N/mm 2 1550 1640 Relaksaatio 1000 h 20 C kuormalla 70% F u % 2,5 2,5 Kimmomoduuli E N/mm 2 195 000 195 000 3.2.3 Suojaputket ja jänteiden tuenta Suojaputkena käytetään teräksistä kierresaumaputkea tai korkealujuuksista muoviputkea. Putkien jatkokset tehdään muhvijatkoksina samasta mutta isommasta putkesta. Saumat voidaan tiivistää teippaamalla. Jänteet täytyy tukea siten, että ne eivät betonoitaessa siirry. Tukien väli on korkeintaan 1,5 m. [7.]

26 Kuva 18. Jänteen tuki 3.3 MK4-tartunnaton jännemenetelmä 3.3.1 Jännemenetelmän kuvaus MK4-tartunnaton jännemenetelmä on muovipäällystetty punos, jonka muovin ja punoksen välitila on täytetty rasvalla. Punos ei näin ollen tartu rakenteeseen vaan se pääsee vapaasti liikkumaan suojaputkessaan tarttumatta rakenteeseen muusta kuin ankkureistaan. [7.] Kun halutaan jännevoimaltaan suurempi jänneyksikkö, voidaan jänteitä sijoittaa useampi rinnakkain. Näin tehdään yleensä palkkirakenteen kohdalla [7]. Kuva 19. Tartunnattoman jänteen periaatepiirros

27 Jänteen tulee olla koko pituudeltaan suojauksella varustettu. Mahdolliset jänteiden käsittelyssä aiheutuvat päällystevauriot korjataan välittömästi poistamalla päällystemuovin vaurioitunut kohta ja täydentämällä rasvaus. Tämän jälkeen vioittuneen kohdan päälle sijoitetaan halkaistu suojaputken pala ja se tiivistetään teippaamalla. Vähäiset vauriot voidaan korjata pelkästään teippaamalla. Jänteet ovat samaa terästä kuin em. jännemenetelmässä. [7.] 3.3.2 Jänteiden tuenta Jänteet asennetaan muottiin tukien varaan, suurin sallittu tukiväli on 1200mm. Pienin sallittu kaarevuussäde on 2,5 m. Aktiiviankkurit kiinnitetään muottiin kuvan 16 mukaisilla asennusosilla. [7.] ANKKURI KAPPALEEN OSAT 01 KIERREKANSI 02 LUKITUSJOUSI 03 LUKITUSKIILA 04 ANKKURIRUNKO 05 LIITOSPUTKI 06 ASENNUSKARA 07 ASENNUSMUTTERI 08 ANKKURIVARAUSMUOTTI Kuva 20. Tartunnattomat jänteet, aktiivi- ja passiiviankkuri

28 3.3.3 Ankkurointi Aktiivi- ja passiiviankkurit ovat perusosiltaan samanlaisia. Samoja ankkureita voidaan käyttää myös väliankkureina. [7.] Kuva 21. Väliankkuri Väliankkurina voidaan käyttää myös holkkiankkuria, väliankkuri toimii työnaikaisena ankkurina ja jää rakenteeseen [7]. Kuva 22. Holkkiankkuri

29 Ankkureiden runko on levymäinen valuteräskappale, joka siirtää jännevoiman betonirakenteeseen. Ankkurilevyssä on kartiomainen reikä punoksen läpivientiä ja lukitusta varten. [7.] 3.4 Macalloy-jännemenetelmä 3.4.1 Jännemenetelmän kuvaus Macalloy-jännemenetelmässä jänteet koostuvat yksittäisistä tangoista, jotka ovat halkaisijaltaan 25 mm - 50 mm. Tangot voidaan joko kierteistää koko matkaltaan tai vain päistään. Tankoihin käytettävän teräksen ominaisuudet on saavutettu kylmämuokkausmenetelmällä. Kierteet tehdään kylmämuokkaamalla. Jänteet ankkuroidaan muttereilla ankkurilevyn taakse. Tankojänteet suojataan korroosiolta injektoimalla. [7] Kuva 23. Normaali tankojänne 3.4.2 Käytettävät tangot Käytettävät tangot ovat pyöreitä poikkileikkaukseltaan ja niiden ominaisuudet on esitetty taulukossa 3 [7].

30 Taulukko 3. Macalloy:n jännetankojen poikkileikkausmitat, painot ja lujuudet. Halkaisija [mm] Teräslaatu [N/mm 2 ] Teräspinta-ala [mm 2 ] Paino [kg/m] Kierteen φ [mm] 25 St 835/1030 491 4.07 28.9 26.5 St 835/1030 552 4.56 30.4 32 St 835/1030 804 6.66 36.2 36 St 835/1030 1018 8.45 40.2 40 St 835/1030 1257 10.41 45.3 50 St 835/1030 1964 16.02 54.8 3.4.3 Suojaputket ja jänteiden tuenta Suojaputkena käytetään teräksistä kierresaumaputkea tai korkealujuuksista muoviputkea. Putkien jatkokset tehdään muhvijatkoksina samasta mutta isommasta putkesta. Käytettävien suojaputkien koot on esitetty taulukossa 4. [7.] Taulukko 4. Suojaputkien koot Tangon halkaisija [mm] Suojaputken halkaisija [mm] 25 41 26.5 41 32 50 36 50 40 61 50 71 Jänteiden tuet hitsataan valmiiseen raudoitukseen, voidaan myös käyttää esivalmistettuja tukihakoja. Tukivälinä käytetään 2,0 m 4,0 m. Tukien pysyvyys betonoinnin aikana on varmistettava. Jännevoima siirtyy rakenteeseen mutterin ja sileän neliönmuotoisen ankkurilevyn välityksellä. [7.]

31 3.5 Suunnitteluohjeita 3.5.1 Jännekoko ja jänteiden sijoitus Eri rakennetyypeissä on yleensä vakiintuneet jännekoot. Sopivin koko saadaan laskemalla sallitun jännevoiman perusteella tarvittava jänteiden lukumäärä ja vertaamalla jänneryhmän kokoa käytettävissä olevaan tilaan eri poikkileikkauksissa ja ankkurialueella. Taivutetuissa rakenteissa pyritään saamaan hyötykorkeus mahdollisimman suureksi, jolloin jänneryhmän täytyy olla myös pystysuunnassaan kapea. Jännekokoa suurentamalla jänteiden lukumäärä pienenee, mutta tarpeettoman suuria jänteitä ei kannata käyttää ellei se ole välttämätöntä. [5, s. 61.] Ohuissa seinärakenteissa ja kuorissa pysyvä jännevoima on yleensä 300-700 kn, paksuissa kuorissa ja pienissä palkeissa 500-1000 kn ja suurissa talorakenteiden palkeissa 1000-2000 kn [5, s. 61]. 4 ETA (European Technical Approval) Eurooppalainen tekninen hyväksyntä on myönteinen tekninen arviointi tuotteen sopivuudesta suunniteltuun käyttötarkoitukseensa perustuen siihen, että se täyttää kuusi olennaista vaatimusta, kuten on mainittu Rakennustuotedirektiivissä [10]. Rakennustuotedirektiivin tarkoitus on ohjata lainsäädäntöä ja määräyksiä. Rakennustuotedirektiivin on tarkoitus parantaa kilpailukykyä Euroopan talousalueella CEmerkityillä tuotteilla. [11, s. 18.] Rakennustuotedirektiivissä esitetyt olennaiset vaatimukset kohdistuvat rakennuskohteisiin, eivät suoraan tuotteisiin. Olennaiset vaatimukset ovat: 1. Mekaaninen kestävyys 2. Paloturvallisuus 3. Hygienia, terveys ja ympäristö 4. Käyttöturvallisuus 5. Meluntorjunta 6. Energiatalous ja lämmöneristys

32 Lisäksi edellytetään edellä mainittujen ominaisuuksien pitkäaikaiskestävyyttä [11, s. 18]. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kaikki rakennustuotteet, jotka jäävät pysyviksi osiksi rakenteeseen. Tämä kattaa materiaalit, elementit, esivalmisteiset järjestelmät ja laitteistojen komponentit. [11, s. 18] CE- merkintä on direktiiveihin perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä. CEmerkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote täyttää direktiivien asettamat vaatimukset. CE- merkinnällä varustettua rakennustuotetta voi viedä maasta toiseen ja myydä vapaasti Euroopassa. Rakenteiden suunnittelua ja tuotteiden käyttöä rakentamisessa säätelevät edelleen kansalliset viranomaissäädökset, esim. Suomen rakentamismääräyskokoelma. [11, s. 19.] Yhdessä vaatimustenmukaisuudenvarmistus-menettelyn kanssa (jonka on tarkoitus varmistaa, että tuotetiedoissa vahvistettua ETA:a ylläpitää valmistaja), ETA:n myötä valmistaja voi CE-merkitä tuotteen. Vaikka joissakin tapauksissa voi olla mahdollista, että ETA myönnetään yhteisen sopimusmenettelyn perusteella EOTA jäsenten kesken (9.2 Neuvoston direktiivi 89/106/EEC), useimmissa tapauksissa ETA myönnetään valmistajalle perustuen ETA:n tuotesektorin arviointiperusteisiin. Kun eurooppalainen tekninen hyväksyntä on myönnetty, se on voimassa kaikissa Euroopan talousalueen maissa viiden vuoden ajan ja uusittavissa sen jälkeen. [10.] ETA- hakemus voidaan tehdä mille tahansa jäsenvaltiossa toimivalle hyväksymisosapuolelle, Suomessa VTT. Hakemukseen on liitettävä kuvaus tuotteesta, piirustukset ja testiraportit, mitkä selittävät yksityiskohtaisesti sovelluksen käyttötarkoituksen. [10.] Jos rakennusliike hankkii CE-merkittyjä rakennustuotteita ulkomailta, rakennusliike toimii itse maahantuojana. Rakennusliike huolehtii vaatimustenmukaisuuden osoittamisen tehtävistä, jotka kuuluvat maahantuontiyritykselle. [12, s. 15.]

33 4.1 ETAG (European Technical Approval Guideline) ETA-ohje on EOTA:n hyväksyntäosapuolien itselleen laatima ohje, joka on tehty Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppajärjestön toimeksiannosta. Sen perustavoitteena on selvittää, kuinka hyväksyvien osapuolien pitäisi arvioida tuotteen tai tuoteperheen ominaisuuksia/ vaatimuksia. Rakennustuotedirektiivin mukaan sen täytyy koostua seuraavista tekijöistä: [10.] - Lista asianmukaisista selittävistä dokumenteista - Tuotteiden erityisvaatimukset olennaisten vaatimusten mukaan - Testausmenettelyt - Testauksessa käytettävät tavat ja arviointiperusteet - Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät menettelytavat - Hyväksynnän voimassaoloaika [10]. ETAG on sitova asiakirja ja se edellyttää hyväksyntää silloiselta komitealta, konsultointia silloiselta komitealta ja julkaisun jäsenvaltioilta niiden omalla kielellä [10]. ETA mahdollistaa CE-merkinnän liittämisen tuotteeseen, kun tuotteella on vaatimustenmukaisuustodistus. 4.2 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vaatimustenmukaisuus osoitetaan harmonisoidun standardin tai ETA:n vastaavuuksilla valmistuksessa, tuotteen ominaisuuksien ja valvonnan osalta [11, s. 20]. Direktiivissä edellytetään, että 1. valmistaja suorittaa jatkuvaa tuotannon laadunvalvontaa 2. valmistajan laadunvalvonnassa asettamat ominaisuusarvot, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitu järjestelmällisesti toimintaohjeita ja menettelytapoja koskevaksi kirjalliseksi selvitykseksi 3. valmistajan laadunvalvontaorganisaation vastuut on selkeästi määritetty [11, s. 20]. Lisäksi vaaditaan kolmannen osapuolen (ilmoitettu laitos) tarkistus. Ilmoitettu laitos antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen, jonka mukaan tuote on joko harmonisoidun standardin tai ETA:n mukainen ja siten myös CE-merkintäkelpoinen. [11, s. 21.]

34 Kuva 24. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytetyt menetelmät [13] 5 Yhteenveto Lemminkäisen jännitettyjen rakenteiden suunnittelu- ja asennusohje on toteutettu palvelemaan suunnittelijoita ja työnjohtoa. Ohje on toteutettu vuonna 2003. Ohje käsittää kaikkien kolmen jännitysmenetelmän käyttöselosteet sekä Macalloy-tankojänteiden ja Proceq-laakereiden ja liikuntasaumalaitteiden tuote-esittelyn. Työssä keskityttiin kolmen käyttöselosteen päivittämiseen. Käyttöselosteet sisältävät tiedot jännemenetelmien käytöstä ja asennuksesta.

35 Käyttöseloste koostuu seuraavista osista: - Jännemenetelmän kuvaus - Käytettävät jänneteräkset - Jänteiden tuenta - Ankkurointi - Jänteiden jatkokset - Jännittäminen ja - Ankkureiden suojaus tai injektointi. Käyttöselosteissa olevat kaavat ja taulukot päivitettiin vastaamaan nykyisiä EC2- vaatimuksia ja niiden yritysilme muutettiin vastaamaan nykyistä Lemminkäinen konsernin ilmettä. Lähivuosina tulevat käyttöselosteet korvautumaan CE-merkillä, mutta käyttöselosteiden on todettu olevan niin hyödyllisiä, että niistä ei kannata vielä luopua vaan sisällyttää niihin tarvittavat osat menetelmien ETA-hyväksynnästä, joka vastaa CE-merkintää. Työ toteutettiin erittelemällä kaikki käyttöselosteet toisistaan ja luomalla menetelmien ETA:sta suomenkielinen kappale kaikilta muilta paitsi asennusta koskevilta osin, koska asennus on esitetty käyttöselosteessa. Työn tuloksena syntyi kolme päivitettyä käyttöselostetta ja Mekano 4:n sekä Macalloy:n ETA suomenkielisenä, liitteet 1-5. Suomennetuista ETA-asiakirjoista jätettiin pois asennusta koskevat asiat, sillä ne on esitetty menetelmien käyttöselosteissa. Käyttöselosteet ja Mekano 4:n ETA sekä Macalloy:n ETA tullaan siirtämään yrityksen internet sivuille, mistä ne ovat suunnittelijoiden ja työnjohdon käytettävissä. Tässä insinöörityössä käytiin läpi yrityksen käyttämät jännitysmenetelmät, käytettävä kalusto sekä jännitystyöt yleensä.

36 Lähteet [1] Betonitekniikan oppikirja BY 201. 2004. Suomen betoniyhdistys r.y. Suomen Betonitieto Oy. [2] Nawy, Edward G. P.E., C. Eng. 2008 Concrete Construction Engineering Hand book second edition. U.S.A. CRC Press LLC. [3] Nawy, Edward G. P.E., C. Eng. 2003 Prestressed concrete A Fundamental Approach fourth edition. Pearson Education, Inc. Upper Saddle River, New Jersey. [4] RIL 149-1995. Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL r.y.ykkös offset Oy Vaasa 1995. [5] Torvinen, Juhana, DI. 1981. Jännitetyt rakenteet. Suomen betoniyhdistys r.y. Painoasia Oy. [6] Betoninormit 2000 BY 15. 2000. Suomen betoniyhdistys r.y. Suomen Betonitieto Oy. [7] Hänninen, Reino. Jännitettyjen rakenteiden suunnittelu- ja asennusohje. 2003. Lemminkäinen 22.9.2003. [8] Nawy, Edward G. P.E., C. Eng. 1997 Concrete Construction Engineering Hand book. U.S.A. CRC Press LLC. [9] Betoninormit BY 50. 2004. Suomen betoniyhdistys r.y. Suomen Betonitieto Oy. [10] European organization for technical approvals. [Verkkodokumentti] http://www.eota.be/, luettu 4.2.2011 [11] SFS-Käsikirja 133. CE- merkintä. Perustiedot. 2010. Suomen Standardisoimisliitto SFS RY. [12] CE- merkittyjen rakennustuotteiden oikea käyttö. 2010. Suomen Rakennusmedia Oy. [13] Suomen Standardisoimisliitto SFS. Rakennustuotteiden CE-merkintä [Verkkodokumentti] www.sfs.fi/files/ce-cpd.pdf, Luettu 10.3.2011

Liite 1 1 (14)

Liite 1 2 (14)

Liite 1 3 (14)

Liite 1 4 (14)

Liite 1 5 (14)

Liite 1 6 (14)

Liite 1 7 (14)

Liite 1 8 (14)

Liite 1 9 (14)

Liite 1 10 (14)

Liite 1 11 (14)

Liite 1 12 (14)

Liite 1 13 (14)

Liite 1 14 (14)

Liite 2 1 (17)

Liite 2 2 (17)

Liite 2 3 (17)

Liite 2 4 (17)

Liite 2 5 (17)

Liite 2 6 (17)

Liite 2 7 (17)

Liite 2 8 (17)

Liite 2 9 (17)

Liite 2 10 (17)

Liite 2 11 (17)

Liite 2 12 (17)

Liite 2 13 (17)

Liite 2 14 (17)

Liite 2 15 (17)

Liite 2 16 (17)

Liite 2 17 (17)

Liite 3 1 (10)

Liite 3 2 (10)

Liite 3 3 (10)

Liite 3 4 (10)

Liite 3 5 (10)

Liite 3 6 (10)

Liite 3 7 (10)

Liite 3 8 (10)

Liite 3 9 (10)

Liite 3 10 (10)

Liite 4 1 (28)

Liite 4 2 (28)

Liite 4 3 (28)

Liite 4 4 (28)

Liite 4 5 (28)

Liite 4 6 (28)

Liite 4 7 (28)

Liite 4 8 (28)

Liite 4 9 (28)

Liite 4 10 (28)

Liite 4 11 (28)

Liite 4 12 (28)

Liite 4 13 (28)

Liite 4 14 (28)

Liite 4 15 (28)

Liite 4 16 (28)

Liite 4 17 (28)

Liite 4 18 (28)

Liite 4 19 (28)

Liite 4 20 (28)

Liite 4 21 (28)

Liite 4 22 (28)

Liite 4 23 (28)

Liite 4 24 (28)

Liite 4 25 (28)

Liite 4 26 (28)

Liite 4 27 (28)

Liite 4 28 (28)

Liite 5 1 (40)

Liite 5 2 (40)

Liite 5 3 (40)

Liite 5 4 (40)

Liite 5 5 (40)

Liite 5 6 (40)

Liite 5 7 (40)

Liite 5 8 (40)

Liite 5 9 (40)

Liite 5 10 (40)

Liite 5 11 (40)

Liite 5 12 (40)

Liite 5 13 (40)

Liite 5 14 (40)

Liite 5 15 (40)

Liite 5 16 (40)

Liite 5 17 (40)

Liite 5 18 (40)

Liite 5 19 (40)

Liite 5 20 (40)

Liite 5 21 (40)

Liite 5 22 (40)

Liite 5 23 (40)

Liite 5 24 (40)

Liite 5 25 (40)

Liite 5 26 (40)

Liite 5 27 (40)

Liite 5 28 (40)

Liite 5 29 (40)

Liite 5 30 (40)

Liite 5 31 (40)

Liite 5 32 (40)

Liite 5 33 (40)

Liite 5 34 (40)

Liite 5 35 (40)

Liite 5 36 (40)

Liite 5 37 (40)

Liite 5 38 (40)

Liite 5 39 (40)

Liite 5 40 (40)