IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISRATKAISUJEN TARVE JA TOTEUTUS JANNE JALAVA KEHITYSJOHTAJA, DOSENTTI RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING OY WANHA SATAMA, PIKKU SATAMAKATU 3-5. HELSINKI
SELVITYKSEN REUNAEHDOT JA KESKEISET KYSYMYKSET Reunaehdot: Tässä selvityksessä tarkasteltiin 55 vuotta vanhempaa väestöä Tehostettu palveluasuminen rajattiin selvityksen ulkopuolelle eli tarkastelu kohdistui omistus- ja vuokra-asuntoihin, seniori- ja yhteisöasumiseen sekä muihin ikääntyneille sopiviin asumismuotoihin Keskeiset kysymykset: Mitä asumisratkaisuihin liittyviä tarpeita ja toiveita ikääntyneillä on? Millaisille ratkaisuille on kysyntää? Tarvitaanko valtion tukea ikääntyvän väestön asumiseen?
ASUNTOKANNAN NYKYTILA
ASUNTOKANNAN TILA Ikääntyneille suunnatun asuntokannan nykytilaa tarkasteltiin erityisesti kuntien vanhusneuvostoille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 140 henkilöä kaikista Manner-Suomen maakunnista Lisäksi asuntokannan nykytilan analysointia täydennettiin kuntien virkamiesten, järjestöedustajien, valtion virkamiesten, rahoituslaitosten, rakennuttajien ja julkisen sektorin rahoittajien haastatteluilla (yhteensä 51 haastattelua). Tehtiin 4 ikääntyneiden asumisen tulevaisuuskahvilaa (Tampere, Lohja, Hyvinkää ja Espoo)
VÄITTÄMÄ: KUNNASSAMME ON TÄLLÄ HETKELLÄ TARPEEKSI IKÄÄNTYNEILLE SUUNNATTUJA ASUNTOJA Suuret kunnat (N=23) 8,7 21,7 26,1 39,1 4,3 Keskisuuret kunnat (N=44) 2,3 22,7 34,1 34,1 6,8 Pienet kunnat (N=73) 15,1 30,1 26,0 17,8 11,0 Kaikki (N=140) 10 26,4 28,6 26,4 8,6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
VÄITTÄMÄ: KUNNASSAMME ON TARJOLLA RIITTÄVÄSTI ERILAISIA ASUMISVAIHTOEHTOJA IKÄÄNTYNEILLE Suuret kunnat (N=23) 8,7 43,5 30,4 8,7 4,3 4,3 Keskisuuret kunnat (N=43) 11,6 23,3 30,2 25,6 7,0 2,3 Pienet kunnat (N=73) 5,5 16,4 32,9 32,9 12,3 Kaikki (N=139) 7,9 23,0 31,7 26,6 9,4 1,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
VÄITTÄMÄ: KUNTAMME ERITYISESTI IKÄÄNTYNEILLE TARKOITETUT ASUNNOT OVAT HYVIÄ LAADULTAAN Suuret kunnat (N=23) 4,3 21,7 43,5 21,7 8,7 Keskisuuret kunnat (N=43) 4,7 25,6 25,6 32,6 9,3 2,3 Pienet kunnat (N=72) 4,2 20,8 34,7 31,9 5,6 2,8 Kaikki (N=138) 4,3 22,5 33,3 30,4 5,8 3,6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISEN VAIHTOEHDOT JA ASUMISTARPEET
ASUMISEN VAIHTOEHDOT Omistusasuminen yleistä ikääntyneiden keskuudessa - noin 80 % 65 vuotta täyttäneistä asuu omistusasunnossa Muita vaihtoehtoja ovat vuokra- ja asumisoikeusasunnot Niin tavallisissa asunnoissa kuin senioritaloissa asumista tukevat kotihoidon palvelut Suuremmissa kaupungeissa vaihtoehtojen kirjo on pienempiä laajempaa. Pienillä usein valittavana vain tavallinen omistus- tai vuokra-asunto Yhteisöasuminen vielä suhteellisen harvinaista Suomessa. Tunnetuimpia Loppukiri (Hki) Huhtasuon Ilona (Jkl)
ASUMISTARPEET JA TUKEA TARVITSEVAT Ikääntyneet muiden asukasryhmien lailla heterogeeninen joukko: jokaisella on omat asumismieltymykset ja -tottumukset sekä käsitys unelma-asunnosta Ikääntyminen ei tarkoita näiden preferenssien muuttumista Sen sijaan tarpeet vaihtelevat fyysisen kunnon, varallisuuden sekä olemassa olevan turvaverkon mukaan Ikääntyessä palvelujen saatavuuden, asuntojen esteettömyyden ja tutun elinympäristön merkitys korostuu Selkeästi yleisin asumisen preferenssi on asua lähellä ystäviä, lapsia tai sukulaisia -> yhteisöllisyys Kuntien vanhusneuvostot ja haastatellut henkilöt: ikääntyneille on oltava monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Heikoimmassa asemassa ovat koko ikänsä vuokralla asuneet tai pienen eläkkeen turvin elävät ikääntyneitä, joilla ei ole realisoitavaa asuntovarallisuutta: Haja-asutusalueilla elävät Lähiöissä asuvat Vuokralla asuvien etuna on mahdollisuus vaihtaa asunnosta toiseen. 1960- ja 70- lukujen kerrostaloissa omistusasunnossa asuvien tilanne haastava mittavien remonttien lähestyessä
VALTION TUEN TARVE
VALTION TUEN TARVE Vanhusneuvojen ja järjestöjen edustajien sekä virkamiesten mukaan valtion tukea asumisessa tarvitsisivat erityisesti liikkumisesteiset, hajaasutusalueilla tai taajamien ulkopuolella asuvat ikääntyneet ja pienituloiset Asuntojen tulisi olla kohtuuhintaisia, pienehköjä, palveluiden lähellä sijaitsevia vuokra-asuntoja Tukea tulisi jatkossakin suunnata esteettömyyden poistamiseen esim. hissiavustuksin Uusia ARA-vuokra-asuntoja syytä rakentaa kaikille asukasryhmille (myös ikääntyneet) alueilla, joissa niille on kysyntää. Valtion tukea suunnattava pitkäkestoiseen asumiseen ja kuntien tulee olla vahvasti sitoutuneita rakennushankkeisiin (rahoittajat ja virkamiehet)
KOTIMAISIA ESIMERKKEJÄ ASUMISEN UUSISTA VAIHTOEHDOISTA
UUSIA ASUMISEN YHTEISÖLLISIÄ VAIHTOEHTOJA..NIITÄ ON OLEMASSA Kotosalla-konsepti (YH-Kodit) Konkari (Skanska) Virkkulankylä (Kuusikkoaho Oy) Jaso Loppukiri Karjalohjan Mummonmökit Sukupolvienkortteli Pöllökartanon osuustoiminnallinen yhteisöllinen senioritalo Pälkäneellä (rakenteilla)
KANSAINVÄLISIÄ ESIMERKKEJÄ AUSTRALIASTA, RANSKASTA, RUOTSISTA, SAKSASTA JA YHDYSVALLOISTA
YHTEISASUMINEN RANSKASSA JA SAKSASSA Student-senior home-sharing' mallissa yksin asuvaa, pienituloinen ikääntyvä jakaa asunnon opiskelijan tai nuoren työssäkäyvän kanssa. Nuori osallistuu asumiskuluihin ja on sitoutunut auttamaan ikääntyvää arkiaskareissa. Ikääntynyt tarjoaa vähintään kalustetun huoneen, josta on yhteys keittiöön, kylpyhuoneeseen ja oleskelutilaan. Ikääntyvät ja nuoret ovat saattaneet yhteen organisaatio, joka valvoo asumismuodon toimivuutta. Organisaatio tarkastaa tarjottavan asunnon, molemmat osapuolet haastatellaan ja heidän tarpeensa, odotuksensa ja kiinnostuksen kohteensa selvitetään. Organisaatio myös järjestää ensimmäisen tapaamisen, jossa osapuolet solmivat sopimuksen asumisjärjestelystä Saksassa multigenerational house on osa valtion ikääntyneiden asumisen ohjelmaa, jolla kannustetaan ikääntyneitä ja lapsiperheitä asumaan yhdessä. Valtio perusti ensimmäiset kohteet 2000-luvun alussa ja rahoitti jokaista kohdetta 40 000 eurolla vuodessa. Pidemmällä aikavälillä valtion rahoituksesta pyritään luopumaan. Lapsiperheet ja ikääntyvät asuvat samassa korttelissa jakaen piha-alueet ja palveluja kuten päivähoito, kulttuuri ja urheiluaktiviteetit sekä 'lainamummo' toiminnan. Rakennuttaminen on yleensä yleishyödyllisen järjestön vastuulla ja valtio tukee syntyviä kustannuksia.
ESIMERKKI YHTEISÖLLISESTÄ RAHASTOSTA, SAKSA
NEPTUNA-TALO, MALMÖ, RUOTSI Itsenäistä, edullista asumista yli 55-vuotiaille; asuntojen lisäksi hyvin laaja tarjonta erilaisia yhteiskäyttö- ja palvelutiloja. Sijainti meren rannalla - senioritalon sijainti on loistava ja se voisi yhtä hyvin olla kallis omistusasuntokohde, mutta sen omistaa voittoa tuottamaton säätiö. Kohde ei tarjoa hoivaa, mutta kohteessa on tukitoimintoja niitä tarvitseville asukkaille. Neptunassa on monipuolisia yhteisöllisiä tiloja: Puoliyksityiset tilat ovat vain asukkaiden käyttöön tarkoitettuja luoden tiloja tutustua naapureihin ja viettää aikaa oman kodin ulkopuolella ulos menemättä. Lisäksi Neptunassa on paljon täysin julkisia tiloja, jotka aukeavat kadulle ja merenrantapromenadille. Nämä julkiset tilat yhdistävät Neptunan ympäristöön eristämättä asukkaita ikääntyville tarkoitettuun yksikköön.
AGEING IN PLACE-PROJEKTI, QUEENSLAND, AUSTRALIA Myös Australiassa törmätty asuntovarallisuusongelmaan tietyillä seuduilla asunnon myynnistä saatava tulo ei riitä esteettömän asunnon ostamiseen palvelujen läheisyydestä. The Ageing in Place -projektin tarkoituksena on yhdessä paikallisten rakennuttajien kanssa rakentaa pieniä erillistaloja, jotka sopivat ikääntyneille. Talot rakennetaan tiiviisti, jotta niiden asukkaat voivat käyttää samoja palveluja, sekä lähellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja. Kaikki sisä- ja ulkotilat ovat esteettömiä ja soveltuvat myös pyörätuolia käyttävälle. Asunnot on varustettu turvakytkimillä ja puhelimella mahdollistaen nopean hoidon saamisen tarvittaessa. Sen lisäksi, että projektin tarkoituksena on helpottaa ikääntyvien asuntotilannetta, sen toivotaan virkistävän asuntomarkkinoita ja luovan työtä harvaan asutuille alueille Uudet talot ovat myös energiatehokkaita käyttäen uusinta tekniikkaa ja aurinkopaneeleita.
OAKCREEK-YHTEISÖ, OKLAHOMA, YHDYSVALLAT Oakcreek on asukkaidensa alunperin perustama ja asukkaat olivat vahvasti mukana suunnitteluprosessissa. Projekti alkoi, kun kahdeksan kotitaloutta halusi eläköityä omassa kaupungissa, mutta pieni kaupunki ei tarjonnut sopivia asumisvaihtoehtoja. Yli 55-vuotiaille, yksinasuville tai pariskunnille, jotka haluavat muuttaa pienempään, kustannustehokkaampaan asuntoon, haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään sekä haluavat tuntea naapurit ja jakaa arkielämän askareita heidän kanssaan Oakcreekissa on 24 rivitaloasuntoa sekä yhteiskäytössä oleva rakennus, suuri piha-alue ja autokatokset. Asukkaat omistavat omat asuntonsa, sekä osuuden yhteistiloista ja tontista. Asukkaat hoitavat ja huoltavat itse piha-alueet sekä yhteisrakennuksen. Jokainen asukas huolehtii itse omasta asunnostaan ja sen mahdollisista korjauksista. Yhteistalossa tarjoillaan itse valmistettua ruokaa. Asukkaiden edellytetään osallistuvan yhteisön yhteistoimintaan omien mieltymystensä mukaan.
JOHTOPÄÄTÖKSET
JOHTOPÄÄTÖKSET: TARVE Ikääntyneitä ei tule nähdä muusta väestöstä erillisenä ryhmänä Ikääntyneiden yksilöllisiin ja tapauskohtaisiin asuntotarpeisiin on vastattava tarjoamalla nykyistä moninaisempia asumisen vaihtoehtoja (tarpeet ja toiveet eroavat paljon) Erityisesti tulee huomioida pienituloiset eläkeläiset Ikääntyneille tulee olla tarjolla esteetöntä ja kohtuuhintaista asumista, joka sijaitsee lähellä julkisia sekä kaupallisia palveluja; esteettömyyden tulee kattaa laajempi asuinympäristö (ei vain yksittäinen asunto) Tulevaisuudessa ikääntyneiden preferenssinä on asua kerrostalossa; lisäksi ikääntyneiden muuttoliike ohjautuu keskustoihin ja taajamiin -> suurin osa valtion tukemasta asuntotuotannosta tulee kohdistaa kerrostaloasumiseen, kaupunkien keskustoihin, niiden lähiöihin ja rajatusti pienempien kuntien taajamiin
JOHTOPÄÄTÖKSET Jo nyt erilaisia asumisratkaisuja on paljon: on ikääntyneille kohdennettuja vuokra- ja asoasuntoja, senioreille tarkoitettua omistusasuntokantaa, palvelukortteleita, sukupolvien kortteleita sekä maaseutumaista asumista. Myös yhteisöllisyyteen kiinnitetään lisääntyvässä määrin huomiota Vaihtoehtoja löytyy, mutta haasteena ovat toimintatavat sekä vallitsevat asenteet ( kotini on linnani, täältä lähdetään jalat edellä ) asumiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä pitkitetään, kunnes saattaa olla jo liian myöhäistä Tästä syystä julkisen sektorin tulisi ottaa aktiivinen rooli tiedon välittämisessä ja ennakoinnin tukemisessa. Ikääntyneiden asumisen sijaan tulee tarkastella ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tukevan rakennetun elinympäristön ja asumisen kehittämistä. Näin tarpeellisia ratkaisuja voidaan perustella sillä, että ne koskettavat koko väestöä.
JOHTOPÄÄTÖKSET: ASUNTOJEN TILANNE Vanhusneuvostojen näkemykset jakautuivat kahtia: osa vastaajista koki asuntoja olevan riittävästi ja osa ei. Vastaukset indikoivat, että pienissä kunnissa asuntoja on riittävästi suhteessa kysyntään. Sen sijaan suuremmissa kunnissa erilaisia asumisvaihtoehtoja on enemmän. Laadun osalta haasteena on, että vapaana olevat asunnot eivät sovellu ikääntyneille esimerkiksi hissin puuttumisen tai muiden esteettömyystekijöiden vuoksi. Selvityksen tulokset huomioiden johtopäätös on, että olemassa olevaa asuntokantaa on tarpeen korjata valtion tuella, erityisesti esteettömyyden kannalta siten, että jokainen alueen asukas pystyy liikkumaan lähiympäristössään ja hyödyntämään palveluja Vanhuspalvelujen seurantatutkimuksen mukaan kunnat ovat kehittäneet asumisratkaisuissaan kodinomaisia asumisratkaisuja, silti liikaa vielä nojataan raskaaseen palveluasumiseen. Ikääntyneiden asumisen uusista ratkaisuista on tehnyt päätöksiä vasta korkeintaan joka viides kunta, lisäksi asumis- ja korjausneuvonta on hajanaista. Valtion tuella tehtävien asumisratkaisujen tulee tukea ylisukupolvisia toimintamalleja ja ehkäistä ikääntyneiden eristäytymistä sekä yksinäisyyttä.
JOHTOPÄÄTÖKSET: RAHOITUSRATKAISUT Valtion tuelle on tarvetta niin uudis- kuin korjausrakentamisessa tulevaisuudessakin. Tukea suunnattava erityisesti pienituloisimpien ikääntyneiden asumisratkaisuihin kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi Valtion tulee tukea sellaista asumista, jolla on pitkäkestoinen tarve. RAY:n investointiavustukset ovat vähentyneet ja STEA avustaa jatkossa ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvia kehittämishankkeita. Aiemmin RAY:n rahoituksella rakennetuista taloista osa vajaakäytössä, alkuperäinen käyttötarkoitus sitoo rakennusten käyttöä 20 vuoden ajan. Jatkossa STEA:n ja ARAn välisellä yhteistyöllä näitä kohteita voisi muokata paremmin paikkakunnan asumistarpeisiin sopiviksi etenkin pienissä kunnissa Käänteistä lainaa hyödynnetty toistaiseksi vain vähän Yhteisölliset rahastot asuntotuotannon rahoittajana (Liebenaun säätiö Saksassa) voisi olla yksi ratkaisu Yksityiset sijoittajat mukaan vaikuttavuusinvestoinnin avulla
KEHITTÄMISSUOSITUKSET
TARVE 1. Tulevaisuudessa tulee kehittää lisää monipuolisia, yhteisöllisyyttä korostavia asumisratkaisuja. 2. Monimuotoista asumiseen liittyvää neuvontaa tulee kohdistaa ikääntyneille. 3. Kuntien on tarpeen selvittää nykyisen asuntokannan tila, asuinaluekohtainen ikääntyneiden määrä nyt ja tulevaisuudessa, tulotaso ja varallisuus sekä asumismuoto ja suhteuttaa tieto asuntotuotannon ja asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. 4. Valtion tulisi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päättymisen (2017) jälkeen edelleen panostaa ikääntyneiden asumisolojen parantamiseen ja asumisratkaisujen kehittämisen tukemiseen sekä ennakoinnin ja varautumisen vahvistamiseen
ASUNTOJEN TILANNE 1. Uustuotannossa on taattava asuntotuotannon moninaisuus 2. Korjausrakentamista on tuettava edelleen, jotta olemassa oleva asuntokanta on jatkossakin mahdollisimman monen asukkaan käytössä. 3. Kaavoituksen avulla on suunnattava uutta asuntotuotantoa entistä monipuolisempaan suuntaan. 4. Täydennysrakentamista on lisättävä. 5. Asoasuntoja tulee rakentaa paikkakunnille, joissa asuntopula ja tarve on suuri ja väestömäärä riittävä
RAHOITUS- JA MUUT RATKAISUT 1. ARAn tulee entisestään lisätä yhteistyötä kuntien ja muiden tuen hakijoiden kanssa ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittämisessä. 2. STEA voisi luoda ikääntyvien asumiseen suunnatun ohjelman, jossa innovoidaan itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. 3. STEA:n ja ARAn on lisättävä käytännön yhteistyötä. 4. Tiedottamista käänteisestä asuntolainasta on lisättävä. 5. Ikääntyneiden muuttamista tulisi tukea verohelpotuksin. 6. Vaikuttavuusinvestoimisen käytäntöjen tuomista myös asuntojen uustuotannon ja korjausrakentamisen alueille tulee kehittää. 7. Valtion tulee kannustaa uudenlaisten monirahoitusmallien syntymistä ylisukupolvisen asumisen sektorille
KIITOS! JANNE JALAVA, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING JANNE.JALAVA@RAMBOLL.FI 040 350 1538