Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa SISÄLLYSLUETTELO Liitteet... 3 1 YLEISTÄ... 4 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 4 3 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAPROSESSI... 6 3.1 Vastuu käyttöönotoista... 6 4 KÄYTTÖÖNOTTOLUVAN TARVE... 7 4.1 Käyttöönottoluvan tarpeen selvittäminen... 7 4.2 Rakentamissuunnittelun suunnitteluperusteiden käyttäminen... 8 4.4 Muun suunnitelman käyttäminen... 9 4.5 Käyttöönottoilmoitus... 9 4.6 Käyttöönottojen vuosisuunnitelma... 9 5 KÄYTTÖÖNOTTOLUPA EUROOPAN LAAJUISELLA RATAVERKOLLA... 10 5.1 Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä... 10 5.2 Ei yhteentoimivuuden teknistä eritelmää... 10 5.3 OHM-osajärjestelmä... 11 6 KÄYTTÖÖNOTTOLUPA MUULLA OSALLA RATAVERKKOA KUIN EUROOPAN LAAJUISELLA RATAVERKOLLA... 11 7 MONIVUOTISET HANKKEET... 12 8 KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA... 12 8.1 Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä... 12 8.2 Ei yhteentoimivuuden teknistä eritelmää... 12 9 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAHAKEMUS... 13 10 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN... 14 11 MÄÄRÄAIKAINEN KÄYTTÖÖNOTTOLUPA... 14 12 LAITTEIDEN, LAITEJÄRJESTELMIEN JA KOMPONENTTIEN HYVÄKSYMINEN... 14 13 KOLMANSIEN OSAPUOLIEN RATAVERKKOON KOHDISTAMAT TYÖT.. 15 14 VIITEASIAKIRJAT... 15 15 YHTEYSTIEDOT... 15 2
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät Euroopan laajuinen rataverkko Suomessa Mallitiedostoja käyttöönottolupatarpeen selvittämiseksi RAMOn määräykset Käyttöönottosuunnitelma ja hyväksyntätaulukko
1 YLEISTÄ Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Tämä on RHK:n sisäinen menettelyohje, joka kuvaa tehtäviä toimenpiteitä suhteessa Rautatievirastoon, kun rautatiejärjestelmässä tehtävien töiden käyttöönottoa valmistellaan. Tämä ohje täydentää RHK:n käyttöönottoohjetta 418/51/05, jota edelleen on noudatettava hankkeissa. Osajärjestelmät, joita tämä ohje koskee, ovat energia, infrastruktuuri sekä ohjaus, hallinta ja merkinanto. 4 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET OHM-osajärjestelmä (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä, engl. Command, Control and Signalling Subsystem, CCS) tarkoittaa liikenteen ohjaamiseen ja turvaamiseen käytettävien laitteiden järjestelmää. ENE-osajärjestelmä (Energiaosajärjestelmä, engl. Energy Subsystem, ENE) tarkoittaa radan energiansyöttöjärjestelmää, eli kaluston liikeenergian tuottamiseen käytettävää sähköä ja ratajohtoa sekä virroitinta. ERA European Railway Agency, Euroopan Rautatievirasto. Euroopan laajuinen rautatiejärjestelmä tarkoittaa päätöksessä 884/2004/EY /5/ esitettyä Euroopan laajuista rataverkkoa. Euroopan laajuinen rataverkko on Suomen osalta esitetty liitteessä 2. Käyttöönottoilmoitus on menettely, jota käytetään kohteissa, jotka eivät edellytä RHK:n käsityksen mukaisesti käyttöönottolupaa. Osajärjestelmän muutos saatetaan RVI:n tietoon, joka tarvittaessa voi vaatia, että kohteen osalta tehdään käyttöönottolupamenettely. INF-osajärjestelmä (Infrastruktuuriosajärjestelmä, engl. Infrastructure Subsystem, INF) tarkoittaa radan infrastruktuuria, kuten raidetta, siltoja tai vaihteita. Infrastruktuuriosajärjestelmään kuuluvat myös tunneliturvallisuus sekä saavutettavuus siltä osin kuin kyseessä ei ole liikkuva kalusto. Infrastruktuurin haltija tarkoittaa tahoa, joka vastaa radasta. Rataverkolla infrastruktuurin haltija on Ratahallintokeskus. Käyttöönotto tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joilla osajärjestelmä saatetaan suunniteltuun käyttökuntoon. Ajallisesti käyttöönotto tarkoittaa hetkeä, jolloin rakentamistyön tuloksena osajärjestelmä on vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Käyttöönottolupa on dokumentti siitä, että vastaava viranomainen on tarkastuksen perusteella vakuuttunut osajärjestelmän olevan suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sovellettavien lainsäädännöllisten, teknisten ja toiminnallisten määräysten mukainen.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Käyttöönottolupa vaaditaan myös Euroopan laajuiseen rataverkkoon kuulumattomalta rataverkolta. Käyttöönottolupaa myönnettäessä otetaan kantaa järjestelmän rakentamisen vaikutuksiin paikallisten olosuhteiden turvallisuuteen ottaen huomioon olemassa olevat olosuhteet. Liikenteelle luovutus tarkoittaa hetkeä, jolloin vastuullinen tarkastaja hyväksyy työkohteen luovutettavaksi liikennöitäväksi. Merkittävä työ / merkittävä muutos on työ, jonka RVI arvioi rataverkon muuttuvien ominaisuuksien ja muuttuneiden riskien perusteella merkittäväksi. Olennaiset vaatimukset ovat valtioneuvoston asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta 750/2006 esitetyt vaatimukset./2/ Osajärjestelmä tarkoittaa rautatiejärjestelmän jakamista rakenteellisin tai toiminnallisin perustein. Rakenteellisia osajärjestelmiä, joihin infrastruktuurin haltijalla on vaikutusta, ovat infrastruktuuri-, energia- sekä ohjaus-, hallinta ja merkinanto-osajärjestelmät. Myös liikkuvan kaluston osajärjestelmä sekä käyttötoiminta ja liikenteen hallinta ovat rakenteellisia osajärjestelmiä. Toiminnallisia osajärjestelmiä ovat huolto- sekä henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset -osajärjestelmät. Käyttöönottoa ajatellen osajärjestelmä on aina sidottu sijaintipaikkaansa, koska käytännössä käsitellään aina osajärjestelmän osaa. Osatekijä on osajärjestelmään kuuluva tai siihen liitettäväksi tarkoitettu komponentti, komponenttiryhmä, laite tai laitejärjestelmä. Osatekijä voi olla myös aineeton hyödyke, kuten tietokoneohjelma. Parantaminen (engl. upgrade) tarkoittaa osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla parannetaan osajärjestelmän yleistä suoritustasoa Rataverkko tarkoittaa Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa RVI tarkoittaa Rautatievirastoa. Uusi tarkoittaa tässä asiakirjassa uuteen paikkaan tehtyä rakennetta tai järjestelmää. Esimerkiksi radan katsotaan olevan uusi, jos sitä varten on rakennettava uusi penger. Radan siirto vanhalla penkereellä tai raiteen rakentaminen takaisin vanhalle, välillä käytöstä poistetulle, penkereelle ei ole uuden rakentamista. 5
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Uudistaminen (engl. renewal) tarkoittaa osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan korvaamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla ei muuteta osajärjestelmän yleistä suoritustasoa. YTE on Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä. Suomessa voimassa olevat YTE:t on lueteltu liitteessä 1. 6 3 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAPROSESSI Käyttöönottolupaprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. RHK:n projekti RVI arvioi vaatimustenmukaisuuden arviointi kansallisten määräysten mukaan Ei Merkittävä muutos Kyllä TEN-verkolla Ei Ei Kyllä YTE:ssä mainitut kansalliset säännöt tarkastaa RVI, ei ilmoitettu laitos YTE Kyllä Ei tarvetta käyttöönottoluvalle Ilmoitettu laitos arvioi vaatimustenmukaisuuden RVI myöntää käyttöönottoluvan Kuva. Käyttöönottolupaprosessi. 3.1 Vastuu käyttöönotoista Käyttöönottoluvasta on vastuussa hankkeen projektipäällikkö. Vaikka samassa projektissa haetaan eri osajärjestelmille erilliset käyttöönottoluvat, on vastuu kokonaismenettelystä ja asiakirjojen toimittamisesta RVI:oon
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa kuitenkin projektipäälliköllä. Käytännön työ on normaalia RHK:n yhteistyötä ja jokainen hoitaa oman osuutensa. 7 4 KÄYTTÖÖNOTTOLUVAN TARVE Käyttöönottoluvan tarve ei ole riippuvainen siitä missä osassa rataverkkoa töitä tehdään. Käyttöönottolupa tarvitaan hankkeissa, joissa radan ominaisuudet olennaisesti muuttuvat tai hanke vaikuttaa turvallisuuden yleiseen tasoon. Käyttöönottoluvan tarpeen määrittää RVI /3/. Uusi osajärjestelmän osa (= uusi osajärjestelmä) tarvitsee käyttöönottoluvan silloin, kun osajärjestelmän laajuus muuttuu niin, että sillä on merkitystä. Käyttöönottoluvan tarvetta arvioitaessa erityisesti tarkasteltavia muuttuvia ominaisuuksia tai yleensä merkittäviä muutoksia, ovat: akselipaino suurin nopeus radan kapasiteetti ulottumat Samanlaisen rakenteen korvaaminen samanlaisella on uudistamista eikä se yleensä vaadi käyttöönottolupaa. Kapasiteetin muuttaminen tarkoittaa lähtökohtaisesti lisäraiteita, puolenvaihtopaikkoja jne., mutta ei esimerkiksi toistobaliisien lisäämistä. 4.1 Käyttöönottoluvan tarpeen selvittäminen Uudistamisen tai parantamisen osalta infrastruktuurin haltijan on esitettävä sitä koskeva suunnitelma asianomaiselle jäsenvaltiolle (=RVI). Jäsenvaltion (=RVI) on tarkastettava asiaa ja päätettävä, ovatko työt niin merkityksellisiä, että uusi käyttöönottolupa on tarpeen./3/ Tieto tehtävistä toimenpiteistä ja niiden laajuudesta voidaan toimittaa RVI:lle rakentamissuunnittelun suunnitteluperusteita tai tehtyä suunnitelmaa käyttäen. Samalla on toimitettava myös työn aiottu toteutusaikataulu. Tietojen toimittamisen yhteydessä on esitettävä RHK:n näkemys käyttöönottoluvan tai -lupien tarpeesta perusteluineen. Näkemyksen on perustuttava töiden jälkeisen tilanteen radan muuttuneiden ominaisuuksien ja muuttuneiden riskien arviointiin. Näkemys on aina perusteltava. Mallitiedostoja erityyppisten ja -laajuisten hankkeiden käyttöönottoluvan tarpeen selvittämiseksi on liitteenä 3.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Tyypillisesti turvalaitteiden rakentamisprojekteissa ei tehdä suunnitteluperusteita, mutta tehdään yleissuunnitelma (=perussuunnitelma), jota voi käyttää tähän tarkoitukseen. RVI:n päätös sisältää tiedot osajärjestelmistä, jotka käyttöönottolupaa tarvitsevat ja tarvittaessa osajärjestelmän maantieteellisen rajauksen. Maantieteellinen rajaus voi tulla esiin hankkeissa, joissa osajärjestelmien työalueet poikkeavat toisistaan. Jos osajärjestelmää parannetaan tai uudistetaan käyttöönottoluvan myöntämisen jälkeen, siitä on ilmoitettava Rautatievirastolle. Jos rakenteellista osajärjestelmää parannetaan tai uudistetaan olennaisesti, sitä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin sille on myönnetty uusi käyttöönottolupa. 8 4.2 Rakentamissuunnittelun suunnitteluperusteiden käyttäminen Rakentamissuunnittelun suunnitteluperusteissa on esitettävä tehtävät työt. Suunnitteluperusteet on pidettävä ajan tasalla rakentamisprosessin loppuun saakka. Päivitetyt suunnitteluperusteet on toimitettava tiedoksi RVI:oon. Poikkeamat kansallisiin määräyksiin myöntää RVI. Poikkeamat YTE:iin myöntää RVI ERA:lta saamansa luvan perusteella. Tämä prosessi on hidas ja työläs. Poikkeamat suunnitteluperusteisiin hyväksyy RHK:n tekninen johtaja. Jos poikkeamat ovat kansallisten määräysten tai YTE:ien kanssa ristiriitaisia, voi suunnitteluperusteet muuttaa vasta, kun RVI:lta on siihen lupa. 4.3 Turvalaitteiden tai sähköistyksen yleissuunnitelman käyttäminen Tyypillisesti erillisissä turvalaitteiden rakentamisprojekteissa ei tehdä suunnitteluperusteita, mutta tehdään yleissuunnitelma (= perussuunnitelma), jota voi käyttää tähän tarkoitukseen. Suunnitelmassa on esitettävä tehtävät työt. Yleissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla rakentamisprosessin loppuun saakka. Olennaisesti muutettu suunnitelma on toimitettava tiedoksi RVI:oon. Poikkeamat turvalaitteiden yleissuunnitelmaan hyväksyy Turvalaite- ja sähköyksikön projektipäällikkö. Jos poikkeamat ovat kansallisten määräysten tai YTE:ien kanssa ristiriitaisia, voi yleissuunnitelmaa muuttaa vasta, kun RVI:lta on siihen lupa.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa 9 4.4 Muun suunnitelman käyttäminen Tapauksissa, joissa osajärjestelmän ominaisuudet paranevat merkittävästi, mutta, joissa ei tehdä töitä, on esitettävä RVI:lle suunnitelma, jonka avulla varmistutaan, että osajärjestelmä on uusia ominaisuuksia vastaavassa kunnossa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi nopeuden nostaminen tai suurennetun ulottuman käyttöönottaminen. 4.5 Käyttöönottoilmoitus Käyttöönottoilmoitus toimitetaan kuten käyttöönottolupahakemus. Sen liitteenä on oltava dokumentit, joiden perusteella voidaan arvioida käyttöönottoilmoituksen mukaisen kohteen vaatimustenmukaisuus. Käyttöönottoilmoitusta käytetään kohteessa, jonka muutos RHK:n mielestä on niin merkityksetön, että käyttöönottolupaa ei tarvita. Muutos saatetaan kuitenkin RVI:n tietoon, joka tarvittaessa voi vaatia, että kohteen osalta tehdään käyttöönottolupamenettely. Käyttöönottoilmoitusta voi myös käyttää kohteessa, jossa RVI on jo hyväksynyt osajärjestelmän käyttöön, mutta kohde ei kaikilta osin ole täyttänyt vaatimuksia vaan on jäänyt lisäehtoja noudatettavaksi. Esimerkiksi nopeuden noston yhteydessä jää tasoristeysolosuhteiden takia pistemäisiä rajoituksia, jotka voidaan poistaa ilman infrastruktuuriosajärjestelmän uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia, kun rajoituksen aiheuttaneet olosuhteet on korjattu tai poistettu. 4.6 Käyttöönottojen vuosisuunnitelma RHK:n Investointiosasto laatii omaan käyttöönsä vuosittain etukäteen vuosisuunnitelman hankkeista, jotka mahdollisesti vaativat käyttöönottoluvan (ei toimiteta Rautatievirastoon). Vuosisuunnitelmassa on oltava näkyvissä kaikki rakentamishankkeet ja olennaiset kunnossapitotöinä toteutettavat muutokset. Vuosisuunnitelmaan on merkittävä osajärjestelmittäin käyttöönottoluvan tarve. Vuosisuunnitelmassa on eriteltävä, tehdäänkö vaatimustenmukaisuuden arviointi kansallisten määräysten vai YTE:ien mukaisesti.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa 10 5 KÄYTTÖÖNOTTOLUPA EUROOPAN LAAJUISELLA RATAVERKOLLA 5.1 Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä Euroopan laajuisella rataverkolla käyttöönottolupa vaaditaan asianomaisen osajärjestelmän YTE:ssä vaaditulla tavalla. YTE:issä on esitetty osajärjestelmittäin olennaiset vaatimukset ja niiden raja-arvot, jotka osajärjestelmän on täytettävä. Osajärjestelmän käyttöönotto edellyttää ilmoitetun laitoksen suorittamaa olennaisten vaatimusten mukaisuuden tarkastusta ja ilmoitetun laitoksen kirjoittamaa vaatimustenmukaisuustodistusta. Ilmoitetuksi laitokseksi voi valita minkä tahansa EU:n alueella asianomaisen osajärjestelmän tarkastukseen hyväksytyn ilmoitetun laitoksen. Vaatimusten mukaisuuden arviointi tehdään niiden testien ja tarkastusten perusteella, jotka on kuvattu kunkin osajärjestelmän YTE:n luvussa 6 Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja niiden arviointimoduulien mukaisesti, jotka on esitetty kunkin YTE:n liitteenä. Käytettävän moduulin saa valita hankintayksikkö. Käytettävissä olevat moduulit ovat kaikille osajärjestelmille samanlaiset, mutta kussakin YTE:ssä on rajattu arvioinnissa sallitut moduulit. Todistuksen perusteella RHK laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on toimitettava Rautatievirastolle. Rautatievirasto antaa olennaisten vaatimusten mukaiselle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan. 5.2 Ei yhteentoimivuuden teknistä eritelmää Jos YTE:ä ei ole julkaistu, tai työ on sellainen, että siihen ei sovellu yksikään YTE:ssä ilmoitettu perusparametri, on noudatettava kansallisia määräyksiä, ks. kohta 6. Osatekijöiden vaatimustenmukaisuutta ei arvioida osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa 11 Esimerkki raideleveyden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista Raideleveys kuuluu infrastruktuuriosajärjestelmään, josta on julkaistu suurten nopeuksien YTE, mutta ei toistaiseksi tavanomaisten ratojen YTE:ä. Koska tarvittavaa YTE:ä ei ole, on vaatimustenmukaisuus tarkastettava kansallisten määräysten mukaan. Määräykset on julkaistu: RAMO 13, RHK 1953/731/2004: Raideleveyden nimellisarvo on 1524 mm. Raideleveyden on oltava vähintään 1514 mm ja se saa olla enintään 1559 mm. Raideleveys on käytössä olevassa raiteessa lyhin kiskojen välinen etäisyys 0 14 mm kiskon kulkupinnan alapuolelta. Mikäli raideleveys ylittää arvon 1554 mm, saa nopeus olla enintään 20 km/h. Vaatimustenmukaisuuden arviointi: - osoitettava suunnitteluperusteissa, että raideleveyden nimellisarvo on 1524 mm. - osoitettava, että mittalaite mittaa 0 14 mm kiskon kulkupinnan alapuolelta - osoitettava mittauksin, että raideleveys on välillä 1514 1559 mm käytettävästä nopeudesta riippumatta. 5.3 OHM-osajärjestelmä JKV-järjestelmä (ATP-VR/RHK) on YTE:n mukainen luokan B mukainen kansallinen turvalaitejärjestelmä. Sen käyttäminen ja täydennysrakentaminen on kansallisen ERTMS-strategian mukaisesti sallittu edelleen. Järjestelmän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään ainoastaan niiden ratalaitteiden tai alijärjestelmien osalta, joiden avulla junan liikkeet tunnistetaan (YTE kohdat 4.1 ja 6.2.1.2). Muut osat OHM-osajärjestelmästä (asetinlaitteet, opastimet, merkit jne.) on tarkastettava kansallisten määräysten perusteella. GSM-R-radiojärjestelmä kuuluu OHM-osajärjestelmän piiriin. 6 KÄYTTÖÖNOTTOLUPA MUULLA OSALLA RATAVERKKOA KUIN EUROOPAN LAAJUISELLA RATAVERKOLLA Käyttöönottolupa muulle osalle rataverkkoa myönnetään kansallisten määräysten perusteella tehdyn vaatimustenmukaisuuden arvioinnin perusteella. YTE:iä ei noudateta. Ilmoitetun laitoksen käyttämistä ja EY-tarkastusvakuutusta ei tarvita. Kansallisia määräyksiä ovat RVI:n www-sivuilla esitetyt määräykset: http://www.rvi.fi/fi/saadokset/ytet_ja_kansalliset_maaraykset.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Ennen 1.9.2006 RHK:n antamissa ratateknisissä määräyksissä ja ohjeissa (RAMO) määräyksiä ovat ne kohdat, jotka on selkeästi merkitty määräyksiksi. RAMOissa olevia määräyksiä on koottu liitteeseen 4. 12 Esimerkki raideleveyden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista Raideleveys kuuluu infrastruktuuriosajärjestelmään. Koska rata ei ole YTE:n soveltamisalan piirissä, on vaatimustenmukaisuus tarkastettava kansallisten määräysten mukaan. Määräykset on julkaistu: RAMO 13, RHK 1953/731/2004: Raideleveyden nimellisarvo on 1524 mm. Raideleveyden on oltava vähintään 1514 mm ja se saa olla enintään 1559 mm. Raideleveys on käytössä olevassa raiteessa lyhin kiskojen välinen etäisyys 0 14 mm kiskon kulkupinnan alapuolelta. Mikäli raideleveys ylittää arvon 1554 mm, saa nopeus olla enintään 20 km/h. Vaatimustenmukaisuuden arviointi: - osoitettava esimerkiksi suunnitteluperusteissa, että raideleveyden nimellisarvo on 1524 mm. - osoitettava, että mittalaite mittaa 0 14 mm kiskon kulkupinnan alapuolelta - osoitettava mittauksin, että raideleveys on välillä 1514 1559 mm käytettävästä nopeudesta riippumatta. 7 MONIVUOTISET HANKKEET Suurissa hankkeissa on tarkoituksenmukaista hakea käyttöönottolupaa osahankkeittain niiden valmistuessa lopulliseen kuntoonsa. On perusteltua dokumenttien saatavuuden ja urakoitsijan oikeusturvan takia pyrkiä ottamaan rakenteet ja järjestelmät käyttöön työkokonaisuuksissa. Euroopan laajuisella verkolla ilmoitettu laitos ei saa tarkastaa rakennetta tai järjestelmää uudelleen siltä osin kuin se, tai sen liitynnät muihin osajärjestelmiin, ei edellisen käyttöönottoluvan saamisen jälkeen ole muuttunut. 8 KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 8.1 Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä Käyttöönottosuunnitelma, jota voidaan käyttää YTE:n mukaisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, on toistaiseksi määrittämätön. 8.2 Ei yhteentoimivuuden teknistä eritelmää Käyttöönottosuunnitelma on tehtävä RVI:n käyttöönottolupatarpeesta tekemän päätöksen perusteella. Käyttöönottosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon RHK:n käyttöönotto-ohjeen /4/ vaatimukset.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa 13 Käyttöönottosuunnitelmassa on esitettävä asiakirjat, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida. Suunnitelmassa on esitettävä myös, kuka asiakirjojen laadinnasta vastaa ja asiakirjojen laatimis- ja toimittamisaikataulu. Suurimman osan asiakirjoista laatii urakoitsija. On käytännöllistä, että urakan valvoja valvoo myös asiakirjojen tuottamista. Asiakirjat kuittaa RHK:n projektivastaava asiakirjakohtaisesti. Käyttöönottosuunnitelman hyväksyy asianomainen osastonjohtaja. Käyttöönottosuunnitelma on lähetettävä RVI:oon tiedoksi. Lähettämisestä vastaa projektivastaava. Malli käyttöönottosuunnitelmasta, jota voidaan käyttää kansallisten määräysten mukaisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, on esitetty liitteessä 5. Esimerkki JKV:n ja asetinlaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista JKV kuuluu ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään, josta on julkaistu sekä tavanomaisten, että suurten nopeuksien YTE. JKV on kansallinen luokan B kulunvalvontajärjestelmä, joka on YTE:n mukaan tarkastettava kansallisten määräysten mukaan. Ilmoitettu laitos ei tarkasta kansallisia määräyksiä. Asetinlaite on YTE:n kohdan 4.1 mukaan kansallinen järjestelmä, joten se on tarkastettava kansallisten määräysten mukaan. JKV:aa tai asetinlaitteita koskevia kansallisia määräyksiä ei tämän ohjeen julkaisuhetkellä ole. Vaatimustenmukaisuuden tarkastusta ei tarvita. RVI valmistelee turvalaitteita koskevia kansallisia määräyksiä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuus on tarkastettava niiden tultua voimaan. 9 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAHAKEMUS Käyttöönottolupahakemus on toimitettava RVI:on viimeistään, kun kaikki hankkeeseen kuuluvat liitteessä 5 mainitut asiakirjat ovat saatavilla. Projektipäällikkö arvioi, tarvittaessa yhdessä RVI:on kanssa, mitkä liitteessä 5 mainituista asiakirjoista ovat hankkeen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellisiä. Merkitykselliset asiakirjat, on toimitettava lupahakemuksen liitteenä. Asiakirjoja voi toimittaa sitä mukaa kuin niitä on saatavilla, kun käyttöönottolupahakemus on jätetty.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Hankkeissa, joissa osajärjestelmän ominaisuudet muuttuvat merkittävästi, käyttöönottolupa on saatava 14 10 KÄYTTÖÖNOTTOLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Mikäli rakenne tai järjestelmä, jolle käyttöönottolupaa haetaan, ei ole vaatimusten mukainen, voi RVI edellyttää lisäselvityksiä vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi. RVI:n esittää yksilöidyt muutos- tai lisäselvitystarpeet yhdellä kertaa. 11 MÄÄRÄAIKAINEN KÄYTTÖÖNOTTOLUPA Käyttöönottolupa voi olla määräaikainen. Määräaikainen käyttöönottolupa voidaan tarvita esimerkiksi työn aikaisiin olosuhteisiin. Määräaikaista käyttöönottolupaa voidaan tarvita esimerkiksi väistöraiteelle. Määräaikainen käyttöönottolupa voidaan tarvita myös, jos radalla tarvitaan tilapäisesti normaaleista suoritusarvoista poikkeavia arvoja. Esimerkiksi normaalia suuremmalla nopeudella tehtävät koeajot ovat tällaisia. Määräaikaista käyttöönottolupaa ei haeta lopulliselle rakenteelle. Määräaikaista käyttöönottolupaa haetaan rakentamissuunnitelmien ja/tai olosuhteiden kuvauksen perusteella. 12 LAITTEIDEN, LAITEJÄRJESTELMIEN JA KOMPONENTTIEN HYVÄKSYMINEN Euroopan laajuisella rataverkolla on käytettävä YTE:n mukaisia yhteentoimivuuden osatekijöitä, jotka on asianomaiseen käyttökohteeseen hyväksytty käyttöön. Käyttöön hyväksymisen edellytyksenä on vaatimustenmukaisuusvakuutus, mutta joissakin tapauksissa riittää markkinoille tulo ennen YTE:n voimaantuloa ja kokemukset käytöstä. Sellaisessa käyttökohteessa, jossa yhteentoimivuuden osatekijöitä on säädetty käytettäväksi, ei saa käyttää muita vastaavia laitteita, laitejärjestelmiä tai komponentteja. Jos laite, laitejärjestelmä tai komponentti ei ole YTE:issä määritelty yhteentoimivuuden osatekijäksi, sen on täytettävä YTE:n osajärjestelmälle asettamat vaatimukset.
Osajärjestelmien käyttöönottolupamenettely ohje toimittaessa Rautatieviraston kanssa Jos asianomaista YTE:ää ei ole tai YTE:ssä ei ole sovellusta koskevaa mainintaa, ja laitetta, laitejärjestelmää tai komponenttia käytetään TENverkolla, laitteen, laitejärjestelmän tai komponentin on täytettävä olennaiset vaatimukset ja RVI:n antamat määräykset. Laitteet, laitejärjestelmät ja komponentit, joita ei käytetä TEN-verkolla, hyväksyy käyttöön RHK:n tekninen johtaja. 15 13 KOLMANSIEN OSAPUOLIEN RATAVERKKOON KOHDISTAMAT TYÖT Sellaisten kolmansien osapuolien rataverkkoon kohdistamien töiden osalta, joissa RHK ei ole osallisena, on kolmannen kanssa sovittava mahdollisesta käyttöönottoprosessista samalla kun työn tekemisen ehdoista sovitaan RHK:n kanssa. 14 VIITEASIAKIRJAT /1/ Rautatielaki 29.6.2006/555 /2/ Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta 750/2006 /3/ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY muutettu 2004/50/EY, muutettu 2007/32/EY /4/ Käyttöönotto-ohje RHK 418/51/05 /5/ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, ns. TEN-verkkopäätös /6/ Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 15 YHTEYSTIEDOT Käyttöönottoasioissa RVI:n posti on toimitettava osoitteella Rautatievirasto PL 84 00101 HELSINKI Asiaa koskeva sähköposti on toimitettava osoitettuna kirjaamo@rvi.fi.
Liite 1 / 1(1) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat Liite 1 Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät Seuraavat YTE:t ovat Suomessa voimassa: Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän YTE:t vuodelta 2002 Infrastruktuuri Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto Energia Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta Liikkuva kalusto Kunnossapito Huomaa, että Suomessa ei ole suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratoja eli ns. suurnopeusratoja, mutta Suomessa voi liikkua suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään kuuluvaa liikkuvaa kalustoa. Tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:t vuodelta 2006 Ohjaus, hallinta ja merkinanto Liikkuvan kaluston osajärjestelmä tavaraliikenteen vaunut Liikkuvan kaluston osajärjestelmä melu Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta
Liite 2 1 (1) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat Liite 2 Euroopan laajuinen rataverkko Suomessa
KÄYTTÖÖNOTTOILMOITUS 1 (3) [pp.kk.vvvv] Dnro xxx/57/vv [osasto] Liite 3 Käyttöönottoilmoituksen malleja Rautatievirasto PL 84 00101 Helsinki [PROJEKTI] [kohde] tehdään [projektin sisällön kuvaus]. Työt ovat valmiit [pp.kk.vvvv] ja työn vaatimustenmukaisuus on tarkastettu [pp.kk.vvvv] mennessä. Työt on toteutettu ja toteutetaan oheisten [suunnitteluperusteiden / yleissuunnitelmien] mukaisesti. Hankkeessa käytetään vain vakiintuneita ja tyyppihyväksyttyjä komponentteja ja järjestelmiä (osatekijöitä). [kohde] [kuuluu / ei kuulu] TEN-rataverkkoon. RHK:n mielestä käyttöönottolupia ei tarvita millekään osajärjestelmälle, koska merkittäviä muutoksia rataverkon laajuuteen, suorituskykyyn tai riskien lisääntymistä ei hankkeessa ole. RVI:lle toimitetaan tarvittaessa RHK:n käyttöönottomenettelyn mukainen aineisto, kun se on saatavilla. [osastonjohtaja] N.N ylitarkastaja N.N Liitteet: - Suunnitteluperusteet, versio [pvm]. - Toteutusaikataulu, versio [pvm] Tiedoksi: Postiosoite/Postadress Käyntiosoite/Besöksadress Puhelin/Telefon Fax Sähköposti/E-post Kotisivu/Hemsida PL 185, 00101 Helsinki Keskuskatu 8, 7. krs 020 751 5111 020 751 5100 kirjaamo@rhk.fi www.rhk.fi PB 185, FI-00101 Helsingfors Centralgatan 8, 7 tr +358 20 751 5111 +358 20 751 5100 etunimi.sukunimi@rhk.fi Y-tunnus 1010547-1/FO-nummer 1010547-1
HAKEMUS 2 (3) 4.4.2007 Dnro 716/57/07 Rautatievirasto PL 84 00101 Helsinki [PROJEKTI] KÄYTTÖÖNOTTOLUPATARVE [kohde] tehdään [projektin sisällön kuvaus]. Työt ovat valmiit [pp.kk.vvvv] ja työn vaatimustenmukaisuus on tarkastettu [pp.kk.vvvv] mennessä. Työt on toteutettu ja toteutetaan oheisten suunnitteluperusteiden mukaisesti. Hankkeessa käytetään vain vakiintuneita ja tyyppihyväksyttyjä komponentteja ja järjestelmiä (osatekijöitä). Kohde ei kuulu YTE:ien soveltamisalaan. RHK:n mielestä käyttöönottolupa tarvitaan seuraaville osajärjestelmille [valitse vaihtoehtoja tai omin sanoin]: ENE-osajärjestelmälle ei tarvita, koska osajärjestelmää ei ole CCS-osajärjestelmälle, koska osajärjestelmä on uusi INF-osajärjestelmälle, koska osajärjestelmässä on merkittäviä muutoksia. RVI:lle toimitetaan tarvittaessa RHK:n käyttöönottomenettelyn mukainen aineisto, kun se on saatavilla. [osastonjohtaja] N.N ylitarkastaja N.N Liitteet: - Suunnitteluperusteet, versio [pvm]. - Toteutusaikataulu, versio [pvm] Tiedoksi:
HAKEMUS 3 (3) 4.4.2007 Dnro 716/57/07 Rautatievirasto PL 84 00101 Helsinki [PROJEKTI] [kohde] tehdään [projektin sisällön kuvaus]. Työt ovat valmiit [pp.kk.vvvv] ja työn vaatimustenmukaisuus on tarkastettu [pp.kk.vvvv] mennessä. Työt on toteutettu ja toteutetaan oheisten suunnitteluperusteiden mukaisesti. Kohde kuuluu YTE:ien soveltamisalaan. Kohteen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa käytetään tarvittaessa ilmoitettua laitosta [laitoksen nimi ja tunnnistenumero]. RHK:n mielestä vaatimustenmukaisuuden arviointi ja käyttöönottolupa tarvitaan seuraaville osajärjestelmille [valitse vaihtoehtoja tai omin sanoin]: ENE-osajärjestelmälle ei tarvita, koska osajärjestelmää ei ole CCS-osajärjestelmälle, koska osajärjestelmä on uusi INF-osajärjestelmälle, koska osajärjestelmässä on merkittäviä muutoksia. RVI:lle toimitetaan EY-tarkastusvakuutus, kun vaatimustenmukaisuus on todettu. [osastonjohtaja] N.N ylitarkastaja N.N Liitteet: - Suunnitteluperusteet, versio [pvm]. - Toteutusaikataulu, versio [pvm] Tiedoksi:
Liite 4 1 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat Liite 4 RAMOn määräykset 3.4 Mitoitusmenetelmät Maanvaraisesti perustettavan radan geotekninen mitoitus samoin kuin mahdollisten vahvistus- ja pohjarakenteiden geotekninen ja rakenteellinen mitoitus on tehtävä siten, että itse pohjarakenteiden samoin kuin niiden varassa olevien rakenteiden painumat ja siirtymät ovat radan turvallisen liikennöinnin kannalta riittävän pienet ja että maapohjan ja rakenteiden varmuus sortumista, murtumista ja halkeilua vastaan on riittävän suuri. 3.5 Maakerrosten ja pengermateriaalien geotekniset ominaisuudet Pohjatutkimusten on oltava määrällisesti ja laadullisesti riittävät radan maanvaraisen perustamisen sekä vahvistus- ja pohjarakenteiden laskennallisessa mitoituksessa tarvittavien geoteknisten mitoitusarvojen luotettavaan määrittämiseen. 9.2.5 Tasoristeyksen merkitseminen Tasoristeyksen risteysmerkit mahdollisine lisäkilpineen asettaa radanpitäjä. Muut liikennemerkit mahdollisine lisäkilpineen asettaa tienpitäjä. 9.2.6.1 Kansirakenteiden yleiset vaatimukset Tasoristeyksen kansirakenteen on täytettävä seuraavat vaatimukset: rakenteen on oltava tasainen ja kestettävä normaalia kunnossapitoa kannen tulee ulottua vähintään 0,5 m ajoradan ulkopuolelle molemmilla puolilla (tai kevyen liikenteen väylän ulkopuolelle) rakenteen on pysyttävä paikallaan kaikissa suunnissa rakenteeseen pitää olla mahdollista asentaa laippaurakumi rakenne on mitoitettava tasoristeystä käyttävän ajoneuvoliikenteen akselikuormille käytettävillä ajonopeuksilla kansirakenteen on oltava raiteen ulkopuolella tien pinnan korkeudella (poikkeuksena moottorikelkkatasoristeykset) puisen kansirakenteen on oltava uutena raiteen keskellä n. 10 mm kiskon selän yläpuolella kulumisvarana ja vähentämässä ajoneuvoliikenteen raiteelle asettamia rasituksia (kumisen ja betonisen kansirakenteen keskiosalla riittää edellä mainituksi mitaksi n. 5 mm) kansirakenne ei saa aiheuttaa muutoksia raiteen geometriaan kansirakenteen on oltava RHK:n hyväksymä
Liite 4 2 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 9.2.7.2.1 Kannen kunnossapito Tasoristeyksen kannen kunnossapito kuuluu radanpitäjälle. 9.2.7.2.2 Tien kunnossapito Radan kunnossapitäjän ja tien kunnossapitäjän vastuualueiden raja on tasoristeyksen kannen puoleinen reuna. Lumenauraus tasoristeyksen kohdalla kuuluu tienpitäjälle. 9.4.3 Radan parannustyön vaikutus tiehen ja tasoristeykseen Mikäli radan parannustyö aiheuttaa muutoksia tiehen tai sen geometriaan, radanpitäjä on velvollinen vastaamaan muutostöistä. 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että julkaisussa Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) sallittuja nopeuksia ja staattisia akselipainoja voidaan käyttää lukuun ottamatta radan geometriasta johtuvia rajoituksia. Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että ne kestävät junaliikenteestä syntyvät vaakasuuntaiset voimat ΣY(2m) [kn], jotka voivat suuruudeltaan olla ΣY (2m)=10+(11 P 0 )/3, missä P0 on Jtt:n mukainen kullekin rataluokalle sallittu nimellinen staattinen akselipaino [t]. Raiteet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että raide kantaa sille tulevan liikennekuorman ja että raiteen vakaus ei vaarannu. 11.4 Ratapölkyt Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on oltava vähintään 1600 ratapölkkyä kiinnikkeineen ratakilometriä kohden. Suurnopeusjunaliikennettä varten rakennettavilla tukikerroksisilla radoilla on käytettävä vähintään 220 kg massaisia ja 2,25 m pitkiä betoniratapölkkyjä lukuun ottamatta enintään 10 m pitkiä osuuksia, jotka sijaitsevat vähintään 50 m päässä toisistaan. 11.5 Ratakiskot Rakennettavilla raiteilla ratakiskot on asetettava 1:40 kallistukseen raiteen keskilinjaa kohti, vaihteissa ja kääntöpöydillä kiskot voidaan asettaa myös pystysuoraan. Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on käytettävä standardin EN 13674-1 mukaisia kiskoja, joiden massa on vähintään 53 kg/m. Vaihteissa näillä radoilla on käytettävä samoja kiskoja ja niihin liittyviä kielija täyskiskoja.
Liite 4 3 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 11.6 Kiskonkiinnitykset Rakennettavilla Jk-raiteilla on käytettävä kiskon kiinnityksiä, joiden läpivetovastus on vähintään 9 kn kiskon tukipistettä kohden lukuun ottamatta silloilla ja vastaavissa rakenteissa käytettäviä ns. liukuvia kiskon kiinnityksiä. 13.2 MÄÄRÄYKSET Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla tukikerroksisilla raiteilla ei välilevyn dynaaminen jousivakio saa olla enempää kuin 600 MN/m. Kiinnitysten tulee olla siten eristettyjä, että kiskojen välissä on vähintään 5 kω resistanssi / pölkky. Tässä esitetyt arvot ovat sellaisia, joita ei saa missään olosuhteissa ylittää. Nopeusriippuvuus saattaa tuoda tiukennuksia näihin arvoihin. Radanpitäjän on määriteltävä liikenteen ja suurimman liikennöintinopeuden mukaiset radan geometrian raja-arvot. Ajolangan korkeus Ajolangan korkeuden tulee olla vähintään 5600 mm ja enintään 6600 mm. Ajolangan nimelliskorkeus on 6150 mm. Ajolangan sivuttaisasema Ajolangan sivuttaisaseman tulee olla sellainen, että raiteella kulkevan liikkuvan kaluston 1950 mm leveä virroitin pysyy ajolankaa vasten vaurioittamatta sitä ajolangan korkeuden ollessa määrättyjen ylä- ja alarajojen välissä. Kiskon selän suhteellinen korkeusasema Korkeuspoikkeaman suuruus saa olla 5 m mittakannalla enintään 14 mm. Nuolikorkeus Nuolikorkeuspoikkeaman suuruus saa olla 20 m mittakannalla enintään 36 mm. Raideleveys Raideleveyden nimellisarvo on 1524 mm. Raideleveyden on oltava vähintään 1514 mm ja se saa olla enintään 1559 mm. Raideleveys on käytössä olevassa raiteessa lyhin kiskojen välinen etäisyys 0 14 mm kiskon kulkupinnan alapuolelta. Mikäli raideleveys ylittää arvon 1554 mm, saa nopeus olla enintään 20 km/h.
Liite 4 4 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat Raidevoimat Raiteeseen vaikuttavat pyörävoimat saavat olla enintään taulukossa 13.2:1 esitettyjen dynaamisten voimien suuruiset. Taulukko 13.2:1 Rataluokkakohtaiset pyörävoimien raja-arvot Rataluokka Nopeus V max [km/h] Q lim [kn] ΣY lim(2m) [kn] A V max < 70 120 P 0,85 10 + 0 3 B 1 V max < 100 145 P 0,85 10 + 0 3 B 2 V max < 110 155 P 1 10 + 0 3 C 1 V max < 180 170 P 1 10 + 0 3 C 2 V max < 200 185 P 1 10 + 0 3 D V max < 200 200 P 1 10 + 0 3 D 200 < V max < 220 180 P 1 10 + 0 3 Q lim pystyvoima [kn] ΣY lim(2m) 2 m matkalla raiteeseen vaikuttavien vaakavoimien summa [kn] P 0 staattinen akselipaino [kn] Raiteen kallistus Raiteen kallistus saa poiketa enintään 21 mm suunnitellusta arvosta. Kallistus saa tukikerroksellisella raiteella olla kuitenkin enintään 190 mm. Kaarteessa raide ei saa olla kallistunut ulkokaarteeseen päin. Raiteen kierous Raiteen kierouden on oltava pienempi kuin 7 mm/m mitattaessa mittakannalla 2 5 m. Tämä vastaa viistelukua 143. Mitattaessa mittakannalla 3,5 m kierous saa olla enintään 24,5 mm.
Liite 4 5 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat Tarkastukset Radan kunto on tarkastuksien avulla tunnettava niin hyvin, että liikenneturvallisuus ei vaarannu. Liikennöitäessä yli 70 km/h nopeuksilla on raiteen asento tarkastettava junaliikennettä vastaavassa kuormitustilanteessa. Tällaiseksi kuormitustilanteeksi katsotaan tilanne, jossa mittaväline kuormittaa rataa vähintään 25 kn akselipainoa vastaavalla kuormituksella. Todellinen läpikulku-ulottuma Todellinen läpikulku-ulottuma on oltava niin suuri, että liikkuvan kaluston ulottuman (LKU) mukaisten maksimimittojen mukainen liikkuva kalusto kulkiessaan tämän RAMOn määräysten mukaisessa kunnossa olevalla raiteella ei dynaamisessa liikkeessään ollessaan törmää mihinkään kiinteään esteeseen tai viereisellä raiteella kulkevaan kalustoon. Liikkuvan kaluston sallitut dynaamiset liikkeet on määritelty julkaisussa Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet (LIMO). 14.2 Tarkastusmenetelmät Vaihteen geometrian mittausarvot eivät saa ylittää akuuttiarvoja. Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito on suoritettava sellaisia menetelmiä ja laitteita käyttäen, että voidaan varmistua vaihteen turvallisesta liikennöinnistä. 16.2.2 Laiturin sijoitus suoralle Laiturit on sijoitettava siten, että matkustajilla on helppo ja turvallinen kulku junaan ja junasta pois. Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta. Suurnopeusradoilla laiturin nimelliskorkeus kiskon selästä on 550 mm ja nimellisetäisyys raiteen keskilinjasta 1800 mm. 16.2.3 Laiturin sijoitus kaarteeseen Laituri on sijoitettava kaarteeseen siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista. Laiturin sijoitus ei saa haitata opastinten havaittavuutta. 16.2.4 Vaihteen sijoitus laituriin nähden Laiturialueella vaihteet on suunniteltava siten, että noudatetaan aukean tilan ulottuman määräyksiä ja siirtyminen junaan tai junasta on turvallista.
Liite 4 6 (6) Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 16.2.5 Laiturin leveys Laiturin reuna on varustettava erottuvalla suojavyöhykkeellä, jonka leveys on sovitettava viereisen raiteen suurimman paikallisen nopeuden mukaan. Laiturin pinta-alan on oltava niin suuri, että mitoituksena oleva käyttäjämäärä mahtuu laiturille ongelmitta. 16.2.6 Kulkuyhteydet laitureille Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien F1 ja F2 määräysten ja ohjeiden mukaan. Kulkuyhteydet laiturille on järjestettävä siten, ettei matkustajille eikä pelastuspalvelulle muodostu kohtuutonta kiertomatkaa. 16.2.7 Suojavarusteet Laitureilla on oltava riittävä valaistus. Laiturilla olevia matkustajia on varoitettava ohi kulkevasta tai saapuvasta junasta tarkoituksenmukaisella tavalla. 16.2.8 Laiturin rakennetyypit Laiturit on rakennettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 vaatimusten ja ohjeiden mukaan. Laitureiden reunojen on oltava sellaiset, että aukean tilan ulottuman määräyksiä noudatetaan ja kulku junaan ja junasta on turvallista. 16.2.8.8 Matalat henkilölaiturit Matalaa henkilölaituria käytettäessä suurin sallittu paikallinen nopeus on 140 km/h. Uusia koko pituudeltaan matalia henkilölaitureita ei rakenneta. 16.2.11 Yleisöinfolaitteet ja muu varustus Asemat ja pysähdyspaikat on merkittävä nimikyltein. 16.3 Kuormauslaiturit Kuormauslaiturin on oltava sellainen, että tavaroiden kuormaaminen vaunuun ja purkaminen vaunusta voi tapahtua turvallisesti. Laiturit on rakennettava siten, että ne kantavat niille suunnitellut kuormitukset. 16.5 Kunnossapito Laiturit on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei matkustajien turvallisuus vaarannu.
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 1 (6) Käyttöönottosuunnitelma ja hyväksyntätaulukko Kansalliset määräykset Tämä taulukko on RHK:n käyttöönotto-ohjeen mukainen hyväksyntätaulukko. Projektin nimi: RHK:n projektivastaava: Suunniteltu käyttöönottopvm: Hyväksytty käyttöön: hyväksymispvm: osastonjohtaja projektivastaava Rataosa: Liikennepaikka: alkukm+m aloituspvm: loppukm+m lopetuspvm: Projektin kohde (rastita tarvittavat) nopeuden nosto pääraiteella nopeuden alennus pääraiteella uuden raiteen käyttöönotto muutetun raiteen käyttöönotto (perusparannus tms.) suurimman sallitun akselipainon nosto turvalaitteiden muutos- tai rakennustyö sähköradan muutos- tai rakennustyö Suunnitteluperusteet liitteenä tarkennus uusi nopeus uusi nopeus Päätoteuttaja: Valvoja: km/h km/h muuta 7.12.2007
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 2 (6) rastita näihin kohdat, jotka projektissa vaaditaan (harmaalla kohdat, joita ei vaadita) RHK RVI Tehtävä Kansallinen määräys 1. Ympäristö 1.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laki 468/94 RHK:n vaatimus Asiakirjan valmistumispvm Asiakirja Asiakirjan toim.pvm RVI:oon Huom Toimitettu Pvm Laatija Tilaajan puolesta vastaava 2. Junaturvallisuus 2.1 Työmaakatselmus / vastaanottotarkastus ei ole Turvallisuuskatselmuspöytäkir ja, Radan liikennöitävyyden tarkastuspöytäkirja (RAMO 13 Liite 11) Urakoitsija 2.2 Ratatöiden junaturvallisuusvaatimukset 1634/619/98 2.3 Muutosilmoitukset rataosaselostukseen ei ole 418/51/05 Muutosilmoitus Pääurakoitsijat 2.4 Opastin- ja ratatietojen päivitys ei ole RHK 270/010/07 Muutosilmoitus Päätoteuttaja 2.5 Jtt:n päivitys ei ole 418/51/05 Muutosilmoitus Jtt:n korvaava rataverkon kuvaus Asiantuntijavalvoja 2.6 Muutokset ETJ:ssä ei ole 418/51/05 Ennakkoilmoitus Vain, jos km- tai liikennepaikkamuutok sia Päätoteuttaja RAMO 17.3, Päällysrakenneurak 2.7 Nopeusmerkkien uusiminen/muuttaminen RVI 1720/090/2007RAMO 17.5 oitsija 7.12.2007
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 3 (6) 3. Taitorakenteet Kunnossapitosuunnitelma ei ole Laitetoimittajan ohjeet, järjestelmätason RHK:n kunnossapito-ohjeet 3.1 Työmaakatselmus / vastaanotto ei ole Katselmuspöytäkirja Valvoja 3.2 Kalliorakennetyöt ei ole RAMO 3.10 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija mittauspöytäkirja tai 3.3 Siltarakenteet Kaide-etäisyys ei ole RAMO 8.2.1.1 suunnitelman tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Raiteen asema sillalla korkeus- ja sivusuunnassa ei ole ei ole? näin tehty mittauspöytäkirja Siltasuunnittelija Suojakiskojen tarve, tyyppi ja kunto Kiskonliikuntalaitteet Pölkkyjen kunto ja kiinnitys Tukikerroksen riittävyys ei ole RAMO 8.2.4.3 Suojakiskosuunnitelma tarkastuspöytäkirja, sillan ei ole RAMO 8.2.4.2.1 suunnitelma RAMO 11.4, RAMO 11.5 Sillan rakenteen ja paluuvirtakiskon väliset johtimetei ole RAMO 8.2.4.4, RAMO 15.5.3 kävelytarkastuspöytäkirja RAMO 11.3 RAMO 8.2.4.5 kävelytarkastuspöytäkirja tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Sillan ja maan yhteistoiminta Sillan laakerit ja liikuntasaumalaitteet RAMO 3.4 ei ole RAMO 8.2.4.5.2, SYL-R 7.2, 7.3 katselmusmuistio tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Ylikulkusiltojen tukirakenteet ei ole RAMO 8.2.1.3 tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Siipimuurit ei ole tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Penkereen leveys sillan päissä Vesien poistoreitit ei ole tarkastuspöytäkirja ei ole SYL-R 7.7 tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija Siltasuunnittelija Maadoitukset SRM 13.2 RAMO 8.2.2.3, SYL-R 7.7.102 tarkastuspöytäkirja Siltasuunnittelija 3.4 Alus- ja pohjarakenteet Rummut RAMO 3.4 Tarkastuspöytäkirja, Kelpoisuuskirja Suunnittelija, urakoitsija Alusrakenteen junakuormat RAMO 3.4 RAMO 3.7.1 Yhteenveto stabiliteettitutkimuksista Suunnittelija Kantavuuslaskelmat RAMO 3.4 RAMO 3.7 Yhteenveto stabiliteettitutkimuksista Suunnittelija Pengerleveys ei ole RAMO 3.8.3 mittauspöytäkirja, työkohtainen työselitys Suunnittelija, urakoitsija Stabiliteettilaskelmat Pehmeiköt RAMO 3.4 RAMO 3.4 Yhteenveto stabiliteettitutkimuksista Yhteenveto pehmeikkötutkimuksista. Suunnittelija Suunnittelija 7.12.2007
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 4 (6) 4. Rata/raide 4.1 Työmaakatselmus / vastaanotto ei ole ei ole Vastaanottopöytäkirja Valvoja 4.2 Aukean tilan ulottuman (ATU) mittaus ja ATU-pöytäkirja ei ole RAMO 2.9, 13.4.4 Mittauspöytäkirja(t) Pääurakoitsija 4.3 Raiteistokaavioiden päivitys ei ole RHK 270/010/07 Muutosilmoitus rekistereiden päivitysohjeen mukaisesti Päätoteuttaja 4.4 Nopeuskaavioiden päivittäminen ei ole RHK 270/010/07 Muutospyyntö ensin, RHK:n hyväksyntä Suunnittelija 4.5 Rataprofiilin päivittäminen ei ole RHK 270/010/07 Muutospyyntö ensin, RHK:n hyväksyntä Suunnittelija 4.6 Raiteen kunnossapitovastuu ja -taso ei ole RHK:n päätös Projektivastaava 4.7 Raidevoimamittaukset RAMO 13.2 RAMO 13.4.3 Mittauspöytäkirja RVI:lle Yhteenveto Mittaaja 4.8 Kiihtyvyysmittaukset ei ole RAMO 13.4.2 Mittauspöytäkirja RVI:lle Yhteenveto Mittaaja 4.9 Raiteen geometrisen kunnon mittaukset RAMO 13.2 RAMO 13.4.1, 13.4.10 Mittauspöytäkirja RVI:lle Yhteenveto Mittaaja Vaihteen tarkastus RAMO 14.2 RAMO 14 Tarkastuspöytäkirja RVI:lle Yhteenveto Päällysrakenneurak oitsija 4.10 Muut päällysrak. hyväksyntää edeltävät mittaukset ja dokumentit Raidegeometria RAMO 13.2 RAMO 13.7.2 Mittauspöytäkirja Päällysrakenneurak oitsija Raideleveyden mittaus RAMO 13.2 RAMO 13.7.1.1 Mittauspöytäkirja Päällysrakenneurak oitsija Raiteen aseman mittaus Hitsien mittaus ja ultraäänitarkastus ei ole RAMO 13.7.2.2, 13.7.2.3 Mittauspöytäkirja Suoruusmittauspöytäkirja, Ultraäänitarkastus RAMO 13 ei ole RAMO 13.7.2.8 liitteet 5-8 Päällysrakenneurak oitsija Päällysrakenneurak oitsija Jatkosrakojen mittaus ei ole RAMO 13.7.2.9 Mittauspöytäkirja, RAMO 13 Liite 10 Päällysrakenneurak oitsija Eristysjatkosten tarkastus ei ole RAMO 13.7.2.10 Mittauspöytäkirja RAMO 11.4, RAMO 11.5, RAMO 13.7.2.4, Pölkkyväli, pölkkyjen kantavuus, kiskonkiinnitykset RAMO 11.6 13.7.2.5, 13.7.2.6 Katselmuspöytäkirja Päällysrakenneurak oitsija Päällysrakenneurak oitsija Tukikerroksen poikkileikkaus ei ole RAMO 13.7.1.1 katselmuspöytäkirja Päällysrakenneurak oitsija Komponenttien vauriot ei ole RAMO 13.7.1.1 katselmuspöytäkirja Päällysrakenneurak oitsija Materiaalitodistukset ei ole RAMO 13.7.1.2 Todistukset Päällysrakenneurak oitsija Pääraide-, sivuraide ja vaihderekisteri ei ole RHK 270/010/07 ks. kohta 8 4.11 Kiintopisteverkko ei ole ei ole Kiintopisteluettelo Urakoitsija 7.12.2007
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 5 (6) 5. Sähkörata- ja vahvavirtatyöt 5.1 Työmaakatselmus / vastaanottotarkastus ei ole Vastaanottopöytäkirja Valvoja 5.2 Syöttöasemien tehon riittävyystarkastelu ei ole 5.3 Ajojohtimen soveltuvuustarkastelu ei ole Suunnitteluohje Suunnittelija 5.4 Sähkölain vaatimat tarkastukset sähkörata- ja vahvavirtatöissä SFS 6001+A1 kohta 10 Käyttöönottajan varmennustarkastuspöytäkirja 5.5 Ajolangan mittaus Ajolangan siksak ja staattinen korkeus RAMO 13.2 RAMO 5.4.1.2.2 Mittauspöytäkirja Ajolangan dynaaminen korkeus Virroittimen ja ajolangan välinen kosketusvoima Vaara- ja häiriöjännitteet ei ole ei ole Mittauspöytäkirja LIMO 2.8 ei ole Mittauspöytäkirja SFS6001+A1 ei ole Mittauspöytäkirja lumensulatus, (Kommentti: voi olla myös INF ja CCS - osajärjestelmien töissä tarpeellinen.) Urakoitsija Ttr 51, Tte, RVI:lle Urakoitsija Nopeudennostokoeaj o, RVI:lle Mittaaja Nopeudennostokoeaj o, RVI:lle Mittaaja RVI:lle, vain jos uusi tai muutettu syöttö 6. Liikennepaikat ja laiturirakenteet Kunnossapitosuunnitelma ei ole Laitetoimittajan ohjeet, järjestelmätason RHK:n kunnossapito-ohjeet 6.1 Työmaakatselmus / vastaanottotarkastus ei ole Katselmuspöytäkirja Valvoja 6.2 Turvallisuuskatselmus liikennepaikoilla, V > 140 km/h RAMO 16.2.8.8 RAMO 7.18.2 Katselmuspöytäkirja RAMO 7 tarkoittama erikoistarkastus, RVI:lle Suunnittelija 6.3 Laiturin varoituskilvet ohiajoraiteilla, V > 140 km/h RVI 1720/090/2007RAMO 17.17.2 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija 6.4 Aitaustarve taajama-alueilla ei ole RAMO 7.19.1 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija 6.5 Portit raiteiden välissä, V > 160 km/h ei ole RAMO 7.19.2 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija 6.6 Näyttötaulut ja automaattinen kuulutus (junailmoitin), V > 160 km/h ei ole RAMO 16.2.7.3 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija 6.7 Suojavyöhyke laiturilla RAMO 16.2.5 RAMO 16.2.5.2 Katselmuspöytäkirja Suunnittelija 7. Telematiikkalaitteet Kunnossapitosuunnitelma ei ole Laitetoimittajan ohjeet, järjestelmätason RHK:n kunnossapito-ohjeet 7.1 Työmaakatselmus / vastaanottotarkastus ei ole Katselmuspöytäkirja Valvoja 7.2 Tasoristeykset RAMO 9.2.5, RAMO 9.2.6.1, RAMO 9.2.7.2.1, RAMO 9.2.7.2.2 RAMO 9.4.3 RAMO 9 Katselmuspöytäkirja 7.3 Opastinetäisyydet ja opastinnäkyvyydet ei ole RAMO 6.4.2 Katselmuspöytäkirja Urakoitsija 7.4 JKV-ratalaitteet ei ole ei ole Koeajopöytäkirja Urakoitsija 7.5 Kuumakäynti-ilmaisimet ei ole ei ole Asennuspöytäkirja Urakoitsija 7.6 Turvalaitteiden tarkastus ei ole Tarkastuspöytäkirja Urakoitsija 7.7 Turvalaitteiden käyttöönotto ei ole RAMO 6.6.10 Tarkastuspöytäkirja, paikkatiedot 7.8 Liikenneviestintäjärjestelmä ei ole ei ole Katselmuspöytäkirja 7.12.2007
Ratahallintokeskus Liite 5 Osajärjestelmien käyttöönottoluvat 6 (6) 8. Rataan liittyvien rekistereiden ja tietopalveluiden päivitys ei ole - ratatieto - erikoiskuljetusten estetiedot (estetietokanta) - tasoristeysrekisteri - jarrupainojärjestelmän opastin- ja ratatiedot - pehmeikkörekisteri - kallioleikkausrekisteri - raiteistokaaviot - sivuraiderekisteri - siltarekisteri - rumpurekisteri - tunnelirekisteri - raidegeometriarekisteri - vaihderekisteri - nopeuskaaviot - rataprofiili - rataosaselostus - junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet - ennakkoilmoitusjärjestelmä (ETJ) - Arttu-tietojärjestelmä RVI:lle kuittaus, että tarvittavat rekisterit on päivitetty. ei ole RHK 270/010/07 ei ole RHK 270/010/07 7.12.2007