KIRJALLINEN KYSYMYS 153/2007 vp Perhe-eläkkeen vaikutus opintotukeen ja päivähoitomaksuun Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkejärjestelmän tarkoitus on tukea perheen taloutta tilanteessa, jossa käytettävissä olevat tulot vähenevät huoltajan kuoleman vuoksi. Lakisääteinen perhe-eläketurva muodostuu työeläkelakien mukaisesta perhe-eläkkeestä, jolla korvataan toisen huoltajan kuolemasta aiheutuvaa ansiotulon menetystä, ja kansaneläkejärjestelmään kuuluvasta yleisestä perhe-eläkkeestä, jolla turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Tapaturmavakuutusjärjestelmän perhe-eläkkeellä turvataan työtapaturmaisesti kuolleen perheen huoltajan omaisten toimeentulo. Perhe-eläke otetaan huomioon opintotuen tarveharkinnassa opiskelijan tulona laskettaessa niin sanottua vapaata tuloa. Jos puoliso olisi elossa, hänen tulonsa vaikuttaisivat vain asumislisän myöntämiseen. Kun perhe-eläkkeellä korvataan puolison kuoleman vuoksi menetettyjä tuloja, ei tunnu asianmukaiselta, että perhe-eläke vaikuttaa opintotuen laskentaan. Näin etenkin, kun opintotuessa ei oteta huomioon opiskelijan elatusvelvollisuutta millään tavoin ja opiskelijalapsiperheiden taloudellinen asema on yleisesti heikko. Leski ja lapset jakavat työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) todetaan, että lasten päivähoitomaksua laskettaessa perheen tuloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot. Palvelun käyttäjäksi katsotaan sekä lapsi että hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat. Tästä seuraa, että päivähoitomaksuja määrättäessä myös lapseneläke lasketaan perheen tuloksi. Alaikäisen menettäessä toisen huoltajansa jäljelle jäänyt huoltaja vastaa tavallisesti lapsen edunvalvojana omaisuuden hoidosta. Edunvalvonnasta tehdään maistraatille vuositilitys. Tässä tilityksessä päivähoitomaksuja pidetään elatusvastuun perusteella huoltajalle kuuluvina menoina, eikä niitä saa vähentää lapsen varoista. Päivähoitomaksun määräytymiseen vaikuttavilla lapsen tuloilla ei ole lupa näin ollen maksaa päivähoidon menoja. Lapseneläkkeellä korvataan kuitenkin nimenomaan sitä tuloa, jolla huoltaja olisi eläessään osallistunut lapsen tarvitseman hoidon kustannuksiin. Nämä opintotukeen ja päivähoitomaksuun liittyvät epäkohdat ovat ristiriidassa perhe-eläkejärjestelmän tarkoituksen kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perhe-eläkkeeseen liittyvistä opintotukea ja päivähoitomaksua koskevista epäkohdista? Versio 2.0
Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2007 Päivi Räsänen /kd 2
Ministerin vastaus KK 153/2007 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 153/2007 vp: Onko hallitus tietoinen perhe-eläkkeeseen liittyvistä opintotukea ja päivähoitomaksua koskevista epäkohdista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lakisääteisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan yleensä leskelle ja ala-ikäisille lapsille. Työeläkkeenä maksettavan perhe-eläkkeen tarkoituksena on säilyttää työntekijän tai yrittäjän perheen toimeentulo kuolemaa edeltäneellä tasolla. Lapseneläke ja leskeneläke määräytyvät kuolleen perheenhuoltajan työeläkkeen perusteella. Perhe-eläkelain (38/1969) mukaisen Kansaneläkelaitoksen hoitaman yleisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata perheen vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Se täydentää työeläkelakien antamaa toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet. Lapselle maksetaan aina lapseneläkkeen perusmäärä ja mahdollisesti täydennysmäärä muiden perhe-eläkkeiden ollessa pieniä. Leskeneläkkeeseen vaikuttavat lesken muut tulot ja huoltovelvollisuus. Vuoden 2008 alusta lukien Kelan hoitamista perhe-eläkkeistä säädetään uudessa kansaneläkelaissa (568/2007), johon sisältyy myös eräitä muutoksia lesken- ja lapseneläkkeisiin. Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja 505 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää ja 1 515 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Näiden tulorajojen perusteella lasketaan vuodelle nk. vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opintojen aloitusvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai tutkinnon suorittamisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeen ansaittujen tulojen perusteella tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Opintolainaa ei peritä koskaan tulojen vuoksi takaisin. Opintotukilain mukaan kaikki opiskelijan saamat veronalaiset tulot opintorahaa lukuun ottamatta otetaan huomioon. Perhe-eläke on saajalleen maksettavaa tuloa, joten sen kohtelu saajan muiden etuuksien kohdalla on tarkoituksenmukaista olla vastaava kuin muidenkin tulojen. Opetusministeriön tiedon mukaan Kansaneläkelaitoksen opintotukien myöntämiskäytännössä perhe-eläkkeen huomioonottaminen tulona ei ole tullut ongelmana esille. Opiskelijan omia tulorajoja on tarkoitus korottaa 30 prosentilla 1.1.2008 lukien hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Nämä muutokset tulevat lieventämään merkittävästi opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa opintotuen tarveharkintaa ja parantavat osaltaan myös perhe-eläkettä saavien opiskelijoiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan päätettäessä lasten päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä 3
Ministerin vastaus verosta vapaata tulot. Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi määritellään lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat. Lapsen saamat perhe-eläkkeet ovat siten päivähoitomaksujen määräytymisen perusteena olevia tuloja. Kysymyksen perusteluissa todetaan, että lapsen perhe-eläkkeestä ei voitaisi maksaa lapsen päivähoitomaksuja, koska edunvalvonnasta maistraatille tehtävän tilityksen yhteydessä tätä menettelyä ei kysyjän mukaan hyväksyttäisi. Valtioneuvosto ei pidä tällaista laintulkintaa asianmukaisena. Päivähoitomaksu on lapsen elatuksesta aiheutuva meno. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 2 :n mukaan lapsi on itsekin vastuussa elatuksestaan, jos hänellä on elatuskykyä. Lapsen varoja, muun muassa hänen saamaansa perhe-eläkettä, voidaan siten käyttää päivähoidon kustannusten kattamiseen. Oikeusministeriön mukaan oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö järjestävät holhoustoimen hallinnosta vastaaville maistraattien virkamiehille säännöllisesti koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään muun muassa sitä, mitä menoja edunvalvoja voi maksaa alaikäisen varoista. Oikeusministeriössä toimii myös holhoustoimen kehittämisryhmä, joka pyrkii ohjaamaan maistraatteja hyviin tulkintakäytäntöihin maistraateissa esiin tulleiden kysymysten pohjalta. Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 153/2007 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 153/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Är regeringen medveten om de missförhållanden i fråga om studiestöd och dagvårdsavgifter som är förknippade med familjepensionen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med den lagstadgade familjepensionen är att trygga de anhörigas utkomst efter att en familjeförsörjare har avlidit. Familjepension betalas vanligen till den efterlevande makan/maken och till minderåriga barn. Syftet med familjepensionen, som betalas ut som en arbetspension, är att bibehålla utkomsten för arbetstagarens eller företagarens familj på den nivå den var före dödsfallet. Barnpensionen och efterlevandepensionen fastställs utgående från den avlidne familjeförsörjarens arbetspension. Syftet med den i familjepensionslagen (38/1969) avsedda allmänna familjepension som Folkpensionsanstalten har hand om är att trygga familjens minimiutkomst efter att en familjeförsörjare har avlidit. Den kompletterar det utkomstskydd som arbetspensionslagarna ger om familjens inkomster är små. Till barn betalas alltid barnpensionens grundbelopp och ett eventuellt kompletteringsbelopp om de andra familjepensionerna är små. På efterlevandepensionen inverkar den efterlevande makans/makens övriga inkomster och underhållsskyldighet. Från och med ingången av år 2008 föreskrivs om de familjepensioner som FPA handhar i den nya folkpensionslagen (568/2007), som också inbegriper vissa förändringar i efterlevandepensionen och barnpensionen. En grund för beviljande av studiestöd enligt lagen om studiestöd (65/1994) är att det föreligger ett behov av ekonomiskt stöd, och vid prövningen av detta behov beaktas sökandens egna inkomster. En studerande kan utöver studiepenningen ha andra skattepliktiga inkomster och stipendier som är avsedda att trygga utkomsten, detta till en summa av 505 euro för varje månad studeranden har tagit emot studiepenning eller bostadstillägg och 1 515 euro för varje månad studeranden inte har tagit emot studiepenning eller bostadstillägg. Utgående från dessa inkomstgränser beräknas för året en så kallad fri inkomst som studeranden kan förtjäna utan att gå miste om sitt stöd. Stöd återindrivs däremot inte på basis av de inkomster studeranden haft tiden före den månad studierna påbörjades det första studieåret eller tiden efter utexamineringsmånaden det år som examen avläggs. Studielån återindrivs aldrig på grund av inkomster. Enligt lagen om studiestöd beaktas studerandens alla skattepliktiga inkomster, med undantag av studiepenningen. Familjepensionen är en inkomst som betalas till mottagaren, vilket innebär att det är ändamålsenligt att den behandlas på motsvarande sätt som andra inkomster när det gäller mottagarens övriga förmåner. Enligt uppgifter från undervisningsministeriet har beaktandet av familjepensionen som inkomst inte framstått som ett problem i Folkpensionsanstaltens förfarande för beviljande av studiestöd. Avsikten är att från och med den 1 januari 2008 höja studerandenas egna inkomstgränser med 30 procent på det sätt som regeringsprogrammet förutsätter. Dessa förändringar kommer på ett märkbart sätt att lindra behovspröv- 5
Ministerns svar ningen av studiestöd som grundar sig på de egna inkomsterna, och förbättrar för sin del också den ekonomiska ställningen för studerande som får familjepension. Enligt lagen om klientavgifter inom socialoch hälsovården (734/1992) skall vid beslut om fastställande för avgift för barndagvård som familjens inkomster beaktas klientens samt den med honom i gemensamt hushåll i äktenskap eller i äktenskapsliknande förhållanden levande persons skattepliktiga förvärvs- och kapitalinkomster samt skattefria inkomster. I förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården (912/1992) definieras som klient inom barndagvården vid sidan av barnet också föräldrar eller andra vårdnadshavare som lever i gemensamt hushåll med barnet. De familjepensioner som barn får är därmed inkomster som utgör grund för fastställandet av dagvårdsavgifterna. I motiveringen till spörsmålet konstateras att barnets dagvårdsavgifter inte skulle kunna betalas från barnets familjepension, eftersom detta förfarande enligt spörsmålsställaren inte skulle godkännas i samband med den redovisning som skall lämnas till magistraten när det gäller intressebevakningen. Statsrådet anser inte att en sådan lagtolkning är korrekt. Dagvårdsavgiften är en utgift som orsakas av barnets underhåll. Enligt 2 i lagen om underhåll för barn (704/1975) har barnet självt också ansvar för sitt underhåll, om det har förmåga att svara för detta. Barnets tillgångar, bl.a. den familjepension barnet får, kan således användas till att täcka kostnaderna för dagvård. Enligt justitieministeriet ordnar justitieministeriet och inrikesministeriet regelbundet utbildningar för de tjänstemän vid magistraterna som ansvarar för administrationen av förmyndarverksamheten, och vid dessa utbildningar tar man bl.a. upp frågan om vilka utgifter intressebevakaren kan betala av en minderårigs tillgångar. Vid justitieministeriet verkar också en grupp för utvecklande av förmyndarverksamheten som strävar efter att leda magistraterna in på en god tolkningspraxis utgående från de frågor som uppstått vid magistraterna. Helsingfors den 28 juni 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 6