BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Samankaltaiset tiedostot
Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

Suorista ja tasoista LaMa 1 syksyllä 2009

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus.

Taso. Hannu Lehto. Lahden Lyseon lukio

VEKTORIT paikkavektori OA

A-osio. Tehdään ilman laskinta ja taulukkokirjaa! Valitse tehtävistä A1-A3 kaksi ja vastaa niihin. Maksimissaan tunti aikaa suorittaa A-osiota.

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

Suora. Hannu Lehto. Lahden Lyseon lukio

Vektorit, suorat ja tasot

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Äärettömät raja-arvot

Tekijä Pitkä matematiikka

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Insinöörimatematiikka D

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Yleistä vektoreista GeoGebralla

MAA15 Vektorilaskennan jatkokurssi, tehtävämoniste

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Juuri Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

3 Yhtälöryhmä ja pistetulo

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Insinöörimatematiikka D

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i

Pistetulo eli skalaaritulo

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Tekijä Pitkä matematiikka

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Vektorien virittämä aliavaruus

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. Vastaus: a) 90 b) 60 c) 216 d) 1260 e) 974,03 f) ,48

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1.6. Yhteen- ja vähennyslaskukaavat

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Transkriptio:

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon ja yhdistämällä sitten nämä pisteet. (a) f (t) = cos(t)i + sin(t)j, t [0,π] (b) f (t) = (1 2π t )(cos(t)i + sin(t)j), t [0,2π] 2. Merkitään x = [x 1,x 2,x 3 ] ja mietitään usean muuttujan vektoriarvoista funktiota f : R 3 R 3 joka on määritelty kaavalla f (x) = [x 2,1,x 1 + x 2 3 ]. (a) Mitä f on pisteessä x = [1,3,2]? Eli laske arvo f ([1,3,2]). (Huomautus: Usein tämä merkitään lyhyemmin ilman hakasulkuja f (1, 3, 2)). (b) Olkoon x kuten edellä. Mitä on ( f f )(x)? (c) Jos tiedetään että f (w) = [1,1,5] niin mitä voidaan sanoa argumentista w? (d) Entäpä mitä olis w jos f (w) = [1,1,5] ja f (2w) = [2,1,17]? (a) (b) f ([1,3,2]) = [3,1,1 + 2 2 ] = [3,1,5] ( f f )(x) = f ( f ([1,3,2])) = f ([3,1,5]) = [1,1,3 + 5 2 ] = [1,1,28] (c) Merkitään w = [w 1,w 2,w 3 ]. Tällöin f (w) = [1,1,5] = [w 2,1,w 1 + w 2 3] eli w 2 = 1 ja w 1 + w 2 3 = 5. Siis w = [5 w2 3,1,w 3], missä w 3 R. (d) Edellisen lisäksi nyt siis f (2w) = f ([2w 1,2w 2,2w 3 ]) = [2w 2,1,2w 1 + (2w 3 ) 2 ] = [2,1,17], eli 2w 2 = 2 (kuten pitääkin) ja 2w 1 + (2w 3 ) 2 = 17 2(5 w 2 3) + (2w 3 ) 2 = 17 w 3 = ± 7/2 ja w 1 = 5 7/2 = 3/2. Siis w = [3/2,1,± 7/2]. 3. Mietitään tasoa joka määritetään kolmen vektorin avulla siten että jokainen tason piste saadaan paikkavektorina r = r 0 +t 1 v 1 +t 2 v 2 missä t 1,t 2 R. Olkoon nyt r 0 = 0i+1j 1k, v 1 = 0i+0j 1k ja v 2 = 1i + 0j + 1k. (a) Etsi sellainen vektori n joka pituus on yksi ja joka on kohtisuorassa tasoon nähden. (b) Olkoon v = 2i + 1j 3k. Määritä t, t 1 ja t 2 siten että v = r 0 +t 1 v 1 +t 2 v 2 +tn. (c) Jos kertoimet t 1, t 2 ja t ovat kuten edelisessä kohdassa, niin mikä geometrinen merkitys on pisteellä jonka paikkavektori on r = r 0 +t 1 v 1 +t 2 v 2? Entä arvolla tn?

(a) Merkitään n = n 1 i + n 2 j + n 3 k. Kohtisuoruusehto voidaan kirjoittaa tason suuntavektorien avulla: { { { n v1 = 0 n3 = 0 n3 = 0. n v 2 = 0. n 1 + n 3 = 0. n 1 = 0. (b) Siis n = n 2 i. Koska halutaan että n on yksikkövektori, täytyy olla n 2 = ±1. Valitaan n 2 = 1, jolloin n = j. v = r 0 +t 1 v 1 +t 2 v 2 +tn 2i + 1j 3k = +1j 1k t 1 k +t 2 (1i + 1k) +tj 2 = t 2 1 = 1 +t 3 = 1 t 1 +t 2 t 2 = 2 t = 0 t 1 = 4 (c) Paikkavektori r osoittaa origosta tasolle pistettä (2, 1, -3) lähinnä olevaan pisteeseen. Arvo tn = 0 on pisteen (2, 1, -3) etäisyys tasolta, eli pistehän on itseasiassa tasolla! 4. Jatketaan edellisen tehtävänannon mukaisen tilanteen tarkastelua. (a) Missä pisteessä origon kautta kulkeva suora leikkaa tason kun suoran suuntavektori on 2i + 1j 3k (b) Vektori u = 0i + 0j + 1k on tason suuntainen, osoita tämä. (c) Jos nyt mietitään suoraa jonka kulkee pisteen (10, 0,0) kautta ja jonka suuntavektori on u, niin kuvaile miten tämän suoran ja tason välisen etäisyyden voisi laskea. (lukuarvonkaan laskenta ei ole mitenkään mahdotonta, sitä nyt ei vain vaadita). (a) Olkoon r nyt sen pisteen paikkavektori missä suora ja taso leikkaavat ja v 3 = 2i + 1j 3k. Täytyy löytää sellaiset t 1, t 2 ja t 3 että Saamme yhtälöryhmän r = r 0 +t 1 v 1 +t 2 v 2 = t 3 v 3. 1j 1k t 1 k +t 2 (1i + 1k) = t 3 (2i + 1j 3k) t 2 = 2t 3 1 = t 3 1 t 1 +t 2 = 3t 3 t 2 = 2 t 3 = 1 t 1 = 1 + 2 + 3 = 4 Etsityn pisteen paikkavektori on siis r = 1v 3, eli piste on (2,1,-3). Tämän pitäisi olla tietysti itsestään selvää jos muistaa kohdan 3c tuloksen.

(b) Tämä on itsestään selvää kun huomaa että u = v 1. Yleisesti ratkaisu menisi niin että osoitetaan että on olemassa t 1 ja t 2 siten että u = t 1 v 1 +t 2 v 2, eli t 1 k +t 2 (1i + 1k) = 1k t 2 = 0 0 = 0 t 1 +t 2 = 1 { t2 = 0 t 1 = 1 (c) Voidaan ottaa mikä tahansa piste suoralta (ne kaikki ovat yhtä kaukana tasosta), esim. (10,0,0) ja tämän jälkeen toimittaisiin kuten tehtävässä, korvattaisiin vain piste (2, 1, -3) pisteellä (10, 0, 0) ja laskettaisiin t. 5. Mikä on pistettä (2,0,0) lähin piste suoralta joka kulkee pisteen (0, 1,0) kautta ja jonka suuntavektori on 1i + 0j + 2k. Olkoon suoran suuntavektori v = i+2k, pisteen (0, 1,0) paikkavektori r 0 = j, pisteen (2,0,0) paikkavektori w = 2i ja kysytyn pisteen paikkavektori r = r 1 i + r 2 j + r 3 k. Ensinäkin on oltava v r w (i + 2k) (r 1 i + r 2 j + r 3 k 2i) = 0 r 1 2 + 2r 3 = 0 r 1 = 2 2r 3. Tämän lisäksi lähimmälle pisteelle täytyy päteä että on olemassa t siten että r = r 0 +tv (2 2r 3 )i + r 2 j + r 3 k = j +t(i + 2k) 2 2r 3 = t r 2 = 1 r 3 = 2t r 3 = 4/5 r 2 = 1 t = 2/5 Kysytyn pisteen paikkavektori on siis r = 2 5 i j + 4 5 k. 6. (a) Tarkastellaan vielä tehtävän 3 tasoa. Esitä taso muodossa A(x x 0 )+B(y y 0 )+C(z z 0 ) = 0 (b) Määritä tasojen x + y + z = 0 ja x + 2y + 3z = 5 välinen kulma. (a) Muistetaan että tason normaalivektori oli n = j ja eräs piste tasolta on (0, 1, -1). Voimme siis valita A = 0, B = 1, C = 0 ja (x 0,y 0,z 0 ) = (0,1, 1). Tason yhtälö on siis y 1 = 0. (1) Huomaa että x ja z eivät esiinny tason yhtälössä, joka tarkoittaa että taso xz-tason suuntainen.

(b) Pikkuisen kuvaa hahmottelemalla on selvä että jos θ on tasojen normaalivektoreiden välinen kulma niin tasojen välinen kulmalle α pätee että α = θ jos θ π/2 ja α = π θ jos θ > π/2. Lasketaan siis ensin θ. Normaalivektorit ovat n 1 = i + j + k ja n 2 = 1i + 2j + 3k. Siis θ = cos 1 ( 6 ) < π/2. cos(θ) = n 1 n 2 n 1 n 2 = 1 1 + 1 2 + 1 3 3 14 = 6. 7. Erästä kappaletta työnnettäessä optimaalinen työntösuunta on vektorin v = i + j + k suuntaan. Oletetaan että jos kappaleeseen kohdistetaan voima F niin ainoastaan v:n suuntainen komponentti voimasta tekee (tuottavaa) työtä. Kuinka suuri osuus voimasta F tekee työtä jos (a) F = 4i + 5j + 5k? (b) F = 4i 5j 5k? Ohje: tehtävä ratkeaa helposti vektoreiden välisen kulman määräävän yhtälön ja kosinin ja suorakulmaisen kolmion yhteyden avulla. 8. (a) Hahmottele funktion f (x,y) = 4 x 2 y 2 tasa-arvokäyriä (joita kutsutaan joskus myös korkeuskäyriksi tai tasokäyriksi). (b) Määritä D( f ) ja R ( f ). (c) Hahmottele f :n kuvaaja.

Vastauksia: Teht.#1: Teht.#2: (a) [3, 1, 5] (b) [1, 1, 28] (c) [5 w 2 3,1,w 3] missä w 3 R (d) [3/2,1,± 7/2] Teht.#3: (a) n = j (b) t 1 = 4,t 2 = 2,t = 0 Teht.#4: (a) (2, 1, -3) Teht.#5: ( 2 5, 1, 4 5 ) Teht.#6: (a) y 1 = 0 (ja x,z R) (b) cos 1 ( 6 ) Teht.#7: (a) 14 3 66 100% (b) 0% Teht.#8: