KAUKLAHTI Pikkukaupunkielämää historiallisessa ympäristössä

Aitoja arvoja 2

Kauklahdessa kulttuurihistoria ja luontoarvot ovat näkyvä osa kaupunkikuvaa. Pieni kylämainen paikalliskeskus on Espoon vanhimpia taaja-asutusalueita, jota leimaavat vanhat rakennukset ja eri aikakausien toisiinsa sulautuneet kerrokset. Se on vehreä, tammien ja jalopuiden lehvien suojassa elävä luonnonläheinen pikkukaupunki, joka henkii rauhaa ja houkuttelee aitoon, kiireettömään elämään. Kauklahti sijaitsee Espoon länsilaidalla. 26 neliökilometrin suuruinen alue on saavutettavissa Rantaradan, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän kautta. Asutus ja teollisuus ovat keskittyneet radan varteen, ja vain viidennes alueesta on kaavoitettu. Kauklahden uusi kehityskausi on lähtenyt liikkeelle 2000-luvulla. Pieni keskusta laajenee vähitellen lähivyöhykkeille. Kauempana olevilla maanviljelysalueilla voi nähdä edelleen hevoslaitumia, lasikatteisia puutarhaviljelmiä ja marjanviljelyalueita. Espoonjoen ja Mankinjoen varsille on keskittynyt laajoja kulttuurihistoriallisia kokonaisuuksia. Omakotivaltainen asutus on rakentunut pikku hiljaa siten, että rakennukset, pihapiirit ja luonnonympäristö muodostavat rauhallisen kokonaisuuden. 3

Hyvä historiallinen asuinympäristö Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinalueita, jonka suojaisille mäenrinteille menneet sukupolvet ovat osanneet asettua luonnostaan. Historiallisia kylämäkialueita on säilynyt tähän päivään saakka. Espoonkartanon läheltä löytynyt arkeologinen kivilöytö on ajalta 4000 eaa. Kauklahti toimi muinoin hämäläisten satama- ja kauppapaikkana, kunnes merenlahti jäi kuiville. Keskiaikaiset talonpoikaispurjehtijat veivät turkiksia, puutavaraa, hylkeenrasvaa, voita ja kalaa nykyiseen Tallinnaan. Tulomatkalle veneet täyttyivät mausteista, pellavasta, viljasta ja suolasta. Vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie kulki Kauklahden kautta. Kauklahdessa 1903 avattu rautatieasema antoi ennen näkemättömät mahdollisuudet tavaroiden kuljetukseen. Radan varteen syntyi teollisuustaajama, jossa valmistettiin muun muassa lasia ja tiiliä. Lakkautetun lasitehtaan piippu hallitsee yhä Espoonjokilaakson maisemaa. Kauklahteen rajoittuva Porkkalanniemi oli sodan jälkeen vuokrattuna vuosina 1944 56 Neuvostoliitolle sotilaalliseksi tukikohdaksi. Moderni ja luonnonläheinen yhdistyvät Kauklahti sijaitsee yhdellä Espoon tärkeimmistä kehitysvyöhykkeistä. Tulevaisuudessa se on nykyistä selkeämpi ja vahvempi paikalliskeskus, josta on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviin kaupunkikeskuksiin. Kauklahti säilyy pientaloalueena, jossa ei nähdä pilvenpiirtäjiä ja kerrostalojakin vain harkiten. Luonnon ja eri aikakausien arvot otetaan huomioon kokonaisuuden suunnittelussa. Pohjoisimmat osat säilyvät maa- ja metsätalousalueena ja modernin aikakauden kerrostumat tukeutuvat vanhaan kyläasutukseen. Vanhojen kylien mittakaavat ja rakenteet ovat myös uuden suunnittelun lähtökohtana. Keskusta-aluetta täydennetään pienimittakaavaisella ja kaupunkimaisella rakentamisella. Palvelutarjonta paranee asukasmäärän kasvun myötä. Arvokkaat selänteet, avoimet maisematilat, jokilaaksot ja rantavyöhykkeet säilyvät rakentamisen keskittyessä vanhaan asutukseen sulautuviin saarekkeisiin. Ulkoilijan unelmapaikka Kauklahden laajat virkistysmahdollisuudet hellivät aktiivista ulkoilijaa ja luonnossa liikkujaa. Kauklahden, Vanttilan ja Kurttilan välille muodostuu kaupunkimaisesti hoidettujen viher- ja virkistysalueiden ketju. Ulkoilumaastot ja metsät muodostavat keskustan ympärille vyöhykkeen, jossa seudulliset ulkoilureitit yhdistyvät samoilumetsiin ja maa- ja metsäalueisiin. Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan. 4

Gumbölen jokivarsialueen lehdoissa, Espoonlahden Natura-alueella ja Espoonjokilaaksossa aistii vuoden kierron muutokset luonnossa. Korkeiden mäkien laelta avautuvat huikeat näkymät merelle, joka tarjoaa mahdollisuuden pienveneilyyn ja kalastukseen. Espoota kiertävää rantaraittia on tarkoitus tulevaisuudessa jatkaa Kauklahteen asti. Toinen päävirkistysyhteys muodostuu Espoonjokivarteen. Kaupalliset palvelut keskitetään Kauklahden, Vanttilan ja Kurttilan välisten väylien varrelle ja suuremmat kaupat Kauklahdenväylän varteen. Uudesta Kauklahden ostoskeskuksesta löytyvät päivittäiseen elämään tarvittavat liikkeet ja palvelut. Joukkoliikennettä ja kulkuväyliä Kauklahdessa on myös salibandy- ja jalkapallohalli. Hevosharrastajia ilahduttavat ratsastustallin lisäksi virkistävät ratsastusmaastot. Palvelut monipuolistuvat Kauklahdessa on Vanttilan koulu, Hansakallion koulu, Espoon yhteislyseo ja kirjasto, Kungsgårdsskolan sekä useita päiväkoteja. Ruotsinkielisten julkiset palvelut ovat erityisen hyvät. Keskustassa, aseman lähellä, on pieni palvelukeskittymä. 1899 perustettu Halmeen leipomo tarjoaa edelleen lämpimäisiä alueen asukkaille. Palttina-kylätalossa on yhteisiä tiloja alueen asukkaille ja lasten päiväkodille. Vanhusten palvelut löytyvät keskustasta ja terveyspalvelut läheltä Espoon keskuksesta. Palvelut paranevat asukasmäärän kasvun ja alueen tiivistymisen myötä. Kauklahden keskusta on rakentunut rautatieaseman kylkeen. Rautatie ja pääväylät yhdistävät Kauklahden muuhun pääkaupunkiseutuun. Suunnitelmissa on Kehä III:n ja Kauklahdenväylän perusparantaminen. Samalla yhteyksiä Kauklahden eri osiin kehitetään. Tulevaisuudessa Kauklahti on entistä paremmin saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Myös raideliikennettä kehitetään. Espoon kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Kauklahteen saakka. Lohja Salo Turku-rata kulkisi toteutuessaan vuosikymmenten päästä Näkinmetsän läpi ja Mynttilän itäpuolelta. Kivenlahden metroaseman ja Kauklahden välistä raideyhteyttä ja asemien sijaintia tutkitaan. Espoonlahden rannoilta ja Espoonjokilaaksosta rakennetaan luontevat, toisiinsa liittyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet koko alueelle. 5

Kauklahden asemalla junasta astuva siirtyy hetkessä eri vuosikymmenten tunnelmaan. 6

Vanha keskusta Menneen ajan tunnelma säilyy Kauklahden hieno, vanha asemamiljöö ja asemarakennus ovat suojelukohteita. Kauppamäen ja viehättävän keskusraitin ilme on säilynyt ehjänä vuosikymmenten saatossa. Kappelin vierestä löytyy keskiaikainen kristillinen hautausmaa. Keskustaan on tehty suojelukaava, ja vanhat rakennukset säilyvät. Vanhaa keskustaa täydennetään pikkukaupunkimaisena. Kauklahden keskus on alueen toiminnallinen ydin ja ihmisten kohtauspaikka. Tiiviisti rakennettu kylämäinen rakennuskanta sulautuu maisemaan. Pikkukaupungin kaupat ja muut lähipalvelut löytyvät pyöräily- ja kävelymatkan päästä. Uudisrakentamisessa näkyy historiallinen perinne. Vanha ja uusi elävät sopusoinnussa keskenään. Luonnonläheisiä uusia asuinalueita Keskustan ympäristöön on vuosien saatossa noussut uudenlaista asutusta. Hansakallion ja Hansatien tuntumassa on muutamia 1960 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja. 1990-luvulla valmistuivat suuret Kustaanmäen ja Ramsaynkujan rivitaloalueet. Kauklahdenpuisto rakennettiin 2006 asuntomessualueeksi. Vehreällä, tiiviisti rakennetulla alueella on moderneja matalia rakennuksia ja vanhan kylänraitin tunnelmaa pihakatuineen. Asunnoissa on omat pienet pihat, ja rakennukset on suunniteltu paikkaan sopiviksi. Hansavalkamaan on tulossa lähivuosikymmeninä pientalovaltainen, omakotitaloista ja kytketyistä pientaloista koostuva asuinalue noin 800 asukkaalle. Kauklahden pohjoisosaan tulee vuosikymmenen aikana luonnonläheisiä pientaloalueita. Bassenkylän ja Ylämaan pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan metsämaastoon tulee uusia koteja 2000 asukkaalle. 7

Espoonkartano Kartano- ja kulttuurimaisemassa aistii historian Espoonkartano sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella kahden joen risteyskohdassa. Alue on Kauklahden vanhinta säilynyttä kartano- ja kulttuurimaisemaa, jossa vanhojen kylämäkien ja peltojen avarat näkymät vaihtelevat. Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon, Esbogårdin, maanviljelyksen mallitilaksi 1500-luvulla, mikä oli lähtölaukaus koko Espoon kehitykselle. Kartano tallirakennuksineen sijaitsee tammimetsien ja vanhan puutarhan keskellä kahden joen laaksossa. Vanha Kuninkaantie kulkee Espoonkartanon kautta. Kokonaisuus on vanhoine siltoineen merkittävä nähtävyys. Nykyisin yksityisomistuksessa olevassa kartanossa järjestetään kursseja ja yksityistilaisuuksia, kuten häitä. Espoonkartanon Mankbyn kylään perustetaan arkeologinen puisto. Mankbyn kylä on Suomen parhaiten säilynyt keskiaikainen kyläntontti, jonne ei ole rakennettu vuoden 1556 jälkeen. Alueelta on löydetty muun muassa 25 talonpohjaa, useita kulkuväyliä ja muinaispeltoja. Kylän historia tutkitaan tarkasti. Arkeologinen puisto avautuu aikanaan espoolaisille ja matkailijoille. Ilmeikkäitä uusia asuinkortteleita 2010-luvun loppuun mennessä Espoonkartanoon syntyy uusia pientalokoteja 2000 asukkaalle Finnsinmäen, Mynttilän ja Espoonkartanon seuduille. Arvokas historia ja kylämäkien luonne säilytetään, mutta uudenaikaisella, modernilla otteella luodaan nykyajan ihmisen asuinympäristö. Materiaalit ja kattokulmat muistuttavat entisestä ja jokainen kortteli suunnitellaan yksilöllisesti luonnon ja maiseman muotoihin sopivaksi. Alueen lapsille suunnitelmissa on oma paikallinen koulu ja päiväkoti. 9

Kurttila Maalaismainen, arvokas asuinympäristö Kurttila, joka käsittää Lasilaakson, Åminnen mäen ja sen viereiset peltoalueet sekä Kallvikin ranta-alueen, on oikea paikka espoolaista maaseutua ja rauhaa rakastavalle asukkaalle. Vehreä maisema ja paikallishistoriallisesti merkittävät rakennukset antavat alueelle oman leimansa. Kauklahdenväylän itäpuolella, nykyisessä Kuusakosken kiinteistössä, toimi 1951 lopettanut lasitehdas. Lasilaaksossa oli työntekijöiden asuntoja ja Björkhagenin tanssilava. Nykyisin suurilla tonteilla on suojeltuja, vanhoja rakennuksia, monen vuosikymmen aikana syntyneitä omakotitaloja sekä uusia 2000-luvun pientaloja. Åminnen suuri jugendhenkinen päärakennus oli lasitehtaan johtajan asunto ja juhlatila. Työntekijöitä asui viereisessä Uraalin asuinkasarmissa. Kungsgårdsskolan, suuri jugendvaikutteinen koulurakennus torneineen vuodelta 1910, on olennainen osa Kurttilan kylämaisemaa. Åminnen kulttuurireitillä kulkija pääsee ihastelemaan paikallishistoriallisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia. Åminnen mäkialue tiivistyy jonkin verran kaavoituksen myötä. Peltoalueelle kaavoitetaan jatkossa tiiviimpiä korttelisaarekkeita, mutta viljelyaukeat säilyvät pääosin avoimina. Uusi ruotsinkielinen koulu rakennetaan Juppin talon eteläpuolelle. Alueella on kaksi ruotsinkielistä ja kaksi suomenkielistä päiväkotia. Koteja Kallvikin merellisiin maisemiin Ranta-alueella on Kallvikin kartano ja jäänteitä Kallvikin tiilitehtaasta. Kallvikiin rakennetaan tällä vuosikymmenellä uutta pientaloasutusta, joka asettuu luontevasti Saunalahden jatkeeksi. Kallvikin viljelyaukeiden läpi virtaa Lambrobäckenin puro, jonka varteen alueen puistot ja virkistysyhteydet rakentuvat. 11

Vanttila Tiiviitä asuinalueita metsien suojassa Vanttilan äskettäin kasvanut pientaloasutus on asettunut Espoon keskuspuiston laidalle. Vantinlaakso on ensimmäisiä tiiviisti rakennettuja, matalia pientaloalueita Espoossa. Asuntojen pienet pihat jatkuvat suoraan luontoon. Nissinmäki sijaitsee Vantinlaakson tuntumassa pienellä mäellä. Vanhojen, alkuperäisten pientalojen ja pihapiirien lomaan on rakentunut hartipankkivoimin uusia taloja 1990-luvulta alkaen. Vanttilassa on myös näyttelypuutarhana toimiva kaupunginpuutarha. Piiputonta pienteollisuutta Radan eteläpuolen teollisuusalue on muuttunut Vanttilan yritysalueeksi. Sinne on keskittynyt pienteollisuutta ja eri alojen tukkuliikkeitä. Perinteisen piipputeollisuuden aika on Kauklahdessa ohi. Tulevaisuudessa alueelle tulee enemmän kaupallisia palveluja. Paikoin on mahdollista perustaa asuntojen yhteyteen kotikonttoreita tai käsityöpajoja ja tehdä etätyötä. Blominmäkeen kehätien varren kallion sisään tulee uutta tekniikkaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo. Merkittävä hanke valmistuu 2020. Maan päällä laitoksen olemassaolosta kertoo vain ilmanvaihtopiippu. 13

Espoonjokilaakson virkistyskeidas Espoonlahden pohjukka Espoonjoen ja Mankinjoen suistoalueineen on arvokas, suojeltu kohde, joka kuuluu Natura-suojeluverkostoon. Vanhat kauppareitit ovat ruovikoituneet reheväksi lintuvedeksi. Merenlahti muuttuu vaiheittain niittyjen ja hakamaan muodostamaksi vyöhykkeeksi. Mankinjoen suulla sijaitsee Fiskarsinmäen rauhoitettu, metsälehmusvaltainen jalopuulehto. Espoonjoki virtaa pitkässä, metsäisten selänteiden rajaamassa laaksossa. Mäkien päällä oleva kuiva kangasmetsä muuttuu alarinteillä lehtomaiseksi kasvillisuudeksi ja alavilla alueilla viljellyiksi pelloiksi. Luonnontilassa olevan paikan tunnelma on satumainen. Espoonjoki mutkittelee vanhojen viljelysmaiden ja keskuspuiston metsien vieressä. Laaksoa pitkin kiitävästä junasta voi ihailla joesta nousevaa aamu-usvaa, vanhoja kivisiltoja ja hyvällä onnella hirvieläimiäkin. Espoonjokilaakso on virkistyskäytön näkökulmasta vielä hyödyntämätön voimavara, jonka maisemallinen arvo halutaan säilyttää. Siitä kehitetään ekologisesti tasapainoinen kaupunkipuisto, joka koostuu viljellyistä pelloista ja hoidetuista puistoista. Tavoitteena on luoda luontevia, ketjumaisia viherkokonaisuuksia. Ulkoilureittejä myöten pääsee ihailemaan luontoa ja liikkumaan alueelta toiselle kestävästi luonnon monimuotoisuutta tuhoamatta. Espoonjokilaakso 14

Espoonkartano Esbogård Kauklahti Köklax Kauklahden nimistö kertoo kaupankäynnin, talonpoikaispurjehduksen Kurttila Kurtby ja lasitehtaan historiasta Vanttila Fantsby Espoon keskus Esbo centrum Leppävaara Alberga Tapiola Hagalund Karttakuva 2011 Antti Honka Espoonlahti Esboviken Matinkylä Mattby Kauklahden nimistö kertoo kaupankäynnin ja lasitehtaan historiasta Tiesitkö, että Kauklahden nimi tulee vanhasta merenlahden nimestä, jossa sana kauka merkitsee pitkää. Lahti oli pitkä ja kapea Espoonlahden jatke. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt aloitteen, jonka mukaan arkeologisen puiston perustamiselle Mankbyn kylään luodaan edellytykset asemakaavoituksen yhteydessä. Kylän kaivaukset kesällä 2011. Kustaa Vaasa ja hänen perustamansa Espoonkartano ovat antaneet nimenaiheen Kuninkaankartanontielle, Kustaanmäelle ja Vaasankujalle. Espoonkartano mainitaan myös Vänrikki Stoolin tarinoissa. Espoon vanhin kauppapaikka näkyy nimissä Hansatie, Narvankuja, Räävelintie, Palttinapuisto, Suolatori, Hämäläistentie ja Turkistie. Kustaa Vaasa rajoitti kaupantekoa, jolloin Bassin isäntä sai sakkoja salapurjehduksesta. Hänen mukaansa on nimetty Erik Bassen tie. Lasitehtaan historia elää Vanttilan Hyttimestarintiessä, Mänkimiehentiessä ja Upokaspolussa. Lasilaaksosta löytyvät Kristallikuja ja Peilikuja. Kurttila, Vanttila ja Mynttilä pohjautuvat perinteisiin kylännimiin, Ervastintie, Nissinmäki ja Åminne liittyvät talonnimiin, ja Mustalahdentie ja Ouritie perustuvat muihin vanhoihin paikannimiin. 15

Tosiasioita Kauklahdesta Asukkaita 1.1.2010 7000 Asukkaita 2030 (ennuste): 20 000 Vanhin asutus 4000 eaa Keskiaikainen kylä 1100-luvulta Kuninkaankartano vuodelta 1556 Kauklahti Pikkukaupunkielämää historiallisessa ympäristössä Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6 B, PL 43 02070 Espoon kaupunki Puh. 09 81 621 www.espoo.fi 2011 Graafinen suunnittelu: Antti Honka Tekstisuunnittelu: Helena Raulos Painopaikka: Wellprint Oy Valokuvat: Marko Oikarinen Kannen kuva: Marko Oikarinen