KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011

Samankaltaiset tiedostot
KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- KESÄKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT VUONNA 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2010

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2009

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2011

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

Kohtaamisia lastensuojelussa

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN VUOSI 2008

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

maatilojen suorat tuet

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen!

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Tilinpäätös Laukaan kunta. Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut. Varjola /Arja Kolu

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Innostu yhteistyöstä!

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen

Luhanka. Kuntaraportti

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Viitasaari. Kuntaraportti

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Transkriptio:

1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 Sosiaalipäivystystilanteiden määrä Keski-Suomessa jatkaa kasvuaan. Jo tässä vaiheessa vuotta päivystystilanteita on ollut 10 % enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Vuosien 2007 10 kokonaistilannemäärä näkyy suluissa kuvassa 1. Tammi syyskuun aikana maakunnan sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 1106 eri päivystystapahtumaa. Kasvua vuoden takaisesta tilanteesta on 46 prosenttia. Kuluvana vuonna päivystystilanteita on ollut kuukausittain enemmän kuin viime vuonna lukuun ottamatta maaliskuuta. Etenkin kesäkuukaudet ovat olleet kiireisiä sosiaalipäivystyksessä. Keskimäärin tänä vuonna on ollut 123 tilannetta kuukaudessa, kun vuosi sitten samaan aikaan niitä oli 84. Kuukausittainen tapahtumamäärä on vaihdellut 87 158 välillä (1 9/2010: 49 117). Viikoittain tilanteita on ollut keskimäärin 28 (1 9/2010: 19) vaihdellen 13 52 tilanteeseen (1 9/2010: 8 35). Päivätasolla tarkasteltuna tilanteita on ollut keskimäärin 4 (1 9/2010: 2,8). Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain 2007 2011 (kpl) Maakunnan päivystystilanteista 94 % on tapahtunut Mobile-kuntien alueella. Kriisikeskus Mobilessa tilastoitiin tammi syyskuun aikana 861 sosiaalipäivystystapahtumaa. Mobile-kuntien takapäivystäjillä tilanteita on ollut ajanjakson aikana 614 1, joista jopa 179 on tullut päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia on ollut 33, kuten myös Saarikan sosiaalipäivystyksessä. Kasvu keskittyi Mobile-kuntiin: takapäivystyksessä tilannemäärä 1 Takapäivystäjien tilastoista puuttuu tiedot yhdeltä päivystysviikolta. Tilastoja täydennetään tältä osin myöhemmin.

2 (13) kasvoi 40 % ja kriisikeskus Mobilessa 36 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Mobile-kuntien etu- ja takapäivystyksessä tapahtumia on jo nyt tilastoitu enemmän kuin viime vuonna kokonaisuudessaan. Pohjoisessa Keski-Suomessa taas tapahtumamäärät vähenivät: Viitaseudulla yhdellätoista prosentilla ja Saarikassa kuudella. Asiakkailta suoraan tulevien sosiaalipäivystysyhteydenottojen osuus oli noin kolmannes. Mobile-kuntien etupäivystyksessä suorien asiakasyhteydenottojen määrä korostuu päivystysjärjestelmästä johtuen muihin päivystysalueisiin verrattuna. Muita, useimmin sosiaalipäivystykseen yhteyttä ottavia tahoja ovat lastensuojeluyksiköt ja muut sijaishuoltopaikat (22 % yhteydenotoista), poliisi (15 %) ja hätäkeskus (14 %). Kaksi kolmasosaa sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja lähes 60 % kello 16.00 24.00 väliseen aikaan. Näihin ajankohtiin liittyvät osuudet näyttävät pysyvän maakunnassa varsin samoina tarkastelujaksosta toiseen. Vuosi sitten viikonloppuun ja klo 16 24 väliseen aikaan tapahtuneiden tilanteiden osuudet olivat 60 prosenttia. Sosiaalipäivystysasiakkaita tuli tammi syyskuun aikana eniten Jyväskylästä, jonka osuus asiakkaista oli 56 % (1 9/2010: 62 %). Sosiaalipäivystystä käyttivät usein myös Äänekoski 8 % (1 9/2010: 6 %), Jämsä 7 % (5 %), Laukaa 7 % (3 %) ja Muurame 4 % (5 %). Keskisuomalaisia asiakkaista oli 90 % (1 9/2010: 96 %). Alle 18-vuotiaiden osuus oli 68 % (1 9/2010: 66 %). Aikaisempi sosiaalitoimen asiakkuus oli tunnistettu 74 %:lla asiakkaista (1 9/2010: 67 %). Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät useimmiten lasten ja nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan nämä näyttävät pysyvän tyypillisimpinä sosiaalipäivystyksen yhteydenottosyinä Keski-Suomessa. Karkaamisesta oli kyse kolmasosassa päivystystilanteita. Päihteiden käyttö puolestaan taustoitti 26 % tapahtumista. Väkivalta tai sen uhka oli syynä 17 prosentissa yhteydenottoja. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna karkaamistilanteiden osuus kasvoi kun taas päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyvien yhteydenottojen osuus väheni. Lukumääräisesti mitattuna sekä karkaamisia että päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyneitä tilanteita oli enemmän kuin vuosi sitten. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin 67 %, kun vuosi sitten samaan aikaan kiireellisiksi arvioitiin vain noin 49 % tilanteista. Kiireellisiksi arvioitujen tilanteiden osuus on ollut kuluneena vuonna toistuvasti suurempi viime vuoteen verrattuna. Taulukkoon 1 on koottu sosiaalipäivystäjien tammi syyskuussa tekemät toimenpiteet ja lastensuojeluilmoitukset vuosina 2008 11. Päivystyksessä on sijoitettu kiireellisesti tänä vuonna 79 lasta. Määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna 75 % ja sijoituksia on syyskuun loppuun mennessä tehty jo koko viime vuotta enemmän. Avohuollon sijoitusten määrä on myös kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yli 40 %: niitä on tehty 17. Tilapäismajoitusta on järjestetty 42 tilanteessa, useammin kuin vuosi sitten. Päivystyksissä on tehty yhteensä 89 koti- ja 89 laitoskäyntiä, lähes samoin kuin viime vuonna. Lisäksi tehtiin 14 muuta käyntiä (esim. onnettomuuspaikalle). Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet 28 kertaa. Kasvua kuulustelujen määrässä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on 75 %. Sosiaalipäivystyksistä on tehty 371 lastensuojeluilmoitusta, joka on lähes 70 % enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

3 (13) Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja tammi syyskuussa 2008 11 (kpl) 1 9/2008 1 9/2009 1 9/2010 1 9/2011 Kiireelliset sijoitukset 34 57 45 79 Avohuollon sijoitukset 30 17 12 17 Kotikäynnit* 132 108 89 89 Laitoskäynnit* 121 92 90 89 Tilapäismajoitukset* 31 47 35 42 Kuulusteluun osallistuminen 14 17 16 28 Lastensuojeluilmoitukset 294 285 235 396 *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina 2008 11 sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008 Mobile-kuntien etupäivystys: Kriisikeskus Mobile Kriisikeskus Mobile vastaa viidentoista ns. Mobile-kunnan sosiaalipäivystyksen etupäivystyksestä. Mobile-kuntia ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Tammi-syyskuun välisenä aikana kriisikeskus Mobileen tuli 861 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2). Tilanteita on ollut 36 % enemmän kuin vuosi sitten, ja myös enemmän kuin vuonna 2010 yhteensä. Päivystystapahtumien kuukausittainen määrä on vaihdellut 81 119 tilanteen välillä (1 9/2010: 38 97). Kuukaudessa tilanteita on kertynyt keskimäärin 96 kappaletta, kun vuosi sitten niitä oli keskimäärin 70 kuussa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä on vaihdellut 13 38 välillä (8 26). Keskimäärin viikossa on tullut keskimäärin 22 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna viikoittaisia tilanteita oli keskimäärin 16. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa tammi syyskuussa 2007 11 (kpl)

4 (13) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 59 prosenttia (1 9/2011: 58 %) tapahtui klo 16.00 24.00 välillä. Viikonloppuun sijoittui 66 prosenttia (noin 60 %) päivystystapahtumista. 36 prosenttia yhteydenotoista tuli suoraan asiakkailta (33 %). Lastensuojeluyksiköiden osuus etupäivystyksen yhteydenotoista oli 24 %, poliisin 14 % ja hätäkeskuksen 10 %. Viime vuoden tammi syyskuuhun verrattuna lastensuojeluyksiköiden yhteydenottojen osuus on vähentynyt, poliisin osuus kasvanut ja hätäkeskuksen pysynyt ennallaan. Lukumääräisesti tarkasteltuna edellä mainitut tahot ovat ottaneet viime vuotta useammin yhteyttä etupäivystykseen. Jyväskylä jatkaa edelleen sosiaalipäivystyksen suurimpana käyttäjäkuntana. Mobile-kuntien etupäivystyksen asiakkaista 60 % oli jyväskyläläisiä. Jyväskyläläisten osuus on kuitenkin vähentynyt viime vuoteen verrattuna, jolloin se oli 68 %. Muita, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneitä kuntia olivat Äänekoski 9 % (1 9/2010: 8 %), Jämsä 7 % (5 %), Laukaa 7 % (3 %), Muurame 4 % (5 %) ja Keuruu 2 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaiden osuus etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 93 %, osuus laski hieman vuoden takaisesta tilanteesta. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa tammi syyskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen 2011. Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteita on ollut viime vuotta enemmän 11 kunnassa ja vähemmän kolmessa kunnassa. Yhdessä kunnassa muutosta ei ole tapahtunut. Myös päivystysalueen ulkopuolisten asiakkaiden määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/2011 2010 2011 (lkm) Hankasalmi 6 14 + 8 Joutsa 5 8 + 3 Jyväskylä 440 525 + 85 Jämsä 33 60 + 27 Keuruu 15 17 + 2 Konnevesi 0 1 +1 Kuhmoinen 3 1-2 Laukaa 21 59 + 38 Luhanka 0 0 0 Multia 0 1 + 1 Muurame 30 36 + 6 Petäjävesi 3 8 + 5 Toivakka 8 3-5 Uurainen 8 3-5 Äänekoski 49 76 + 27 Muu kunta 25 62 + 37 Yhteensä 646 874 + 228

5 (13) Lähes 70 % sosiaalipäivystystilanteissa mukana olleista asiakkaista oli alle 18-vuotiaita, kuten vuosi sitten. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi arvioitiin jopa 80 % etupäivystykseen tulleista tilanteista, kun vuosi takaperin näin arvioitujen tilanteiden osuus oli vain noin puolet tapahtumista. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla kolmasosassa tapahtumia. Päihteiden käyttö oli puolestaan syynä noin joka neljännessä tilanteessa. Väkivalta tai sen uhka oli yhteydenottoon johtaneena syynä 15 prosentissa sosiaalipäivystystapahtumia. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen päihde- ja väkivaltasyiden osuus on vähentynyt, kun taas karkaamistapausten osuus on pysynyt samana. Huolto- ja tapaamisasioihin liittyneitä yhteydenottoja on tilastoitu myös varsin paljon (13 %) vuoden takaiseen verrattuna (8 %). Yli 60 prosentissa Mobileen tulleista sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista päävastuu tilanteen hoitamisesta siirtyi Mobile-kuntien takapäivystäjälle. Vuosi sitten syyskuussa osuus oli lähes sama. Noin 17 % sosiaalipäivystystilanteista ei vaatinut etupäivystäjältä lainkaan yhteydenottoja tai jatkotoimenpiteitä, kun vuosi sitten osuus oli 10 %. Mobilen etupäivystäjät ovat tehneet tammi syyskuun aikana 39 kotikäyntiä, 40 laitoskäyntiä ja 2 muuta käyntiä, joista osan yhdessä takapäivystäjän kanssa. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 55 sosiaalipäivystystilanteesta ja tiedonsiirtoa sosiaalitoimeen on tehty 41 tapahtumasta. Sosiaalipäivystyksen asiakastilanteisiin ei ole tilastointien perusteella liittynyt uhkaa. Yhteistyön sujumisen ongelmia raportoitiin heinä syyskuussa yhdessä tilanteessa, jossa takapäivystäjää ei ollut heti tavoitettu. Syynä oli, ettei takapäivystäjä ollut kuullut puhelimen pirinää. Alueen palvelurakenteen puutteita tilastoitiin yhdessä tapauksessa. Tilanne liittyi ennaltaehkäisevän perhetyön puutteeseen, joka osaltaan johti sosiaalipäivystystarpeen syntyyn. Sosiaalipäivystystilanteet veivät Mobilen etupäivystäjiltä työaikaa tyypillisimmin alle puoli tuntia. Korkeintaan puoli tuntia kestäneiden tilanteiden osuus oli 70 % ja enintään tunnin työaikaa vieneiden tapahtumien osuus puolestaan 90 prosenttia. Päivystystilanteiden koettu henkinen kuormittavuus oli keskimäärin 4,7 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Samaan aikaan viime vuonna tilanteet koettiin vähemmän kuormittavina keskimääräisen tapauskohtaisen kuormittavuuden ollessa tuolloin 2,6. Mobile-kuntien takapäivystys Tammi syyskuun aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät ovat tilastoineet 614 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 3). Tilanteiden kokonaismäärä on vielä tätäkin suurempi, sillä yhden viikon tilastoinnit puuttuvat. Koontia täydennetään näiltä osin myöhemmin. Tammi syyskuun 2010 tilanteeseen verrattuna tapahtumamäärä on kasvanut 40 prosenttia. Etupäivystyksestä takapäivystykseen välitettiin tammi syyskuussa 435 tapahtumaa. Loput 179 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta, jolloin yhteydenottajana on tyypillisimmin ollut joko poliisi tai lastensuojeluyksikkö/ muu sijaishuoltopaikka. Etupäivystyksen kautta tulleiden tilanteiden osuus oli siten hieman yli 70 %, kun vuosi sitten osuus oli jopa 90 %. Kuvasta 3 ilmenee, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain paljon: maaliskuun 41:stä tilanteesta heinäkuun 92:een tilanteeseen. Vuosi takaperin määrä vaihteli myös suuresti: 28 70 tilanteeseen kuussa. Kesä ja alkusyksy ovat olleet etupäivystyksen tavoin takapäivystyksessäkin kiireistä aikaa tapahtumamäärällä mitattuna. Elokuun notkahdus selittyy osin puuttuvilla tiedoilla. Keskimäärin päivystystilanteita on ollut 68 kuukaudessa viime vuonna samaan aikaan niitä oli keskimäärin 49 kuussa. Viikossa on tullut keskimäärin 16 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna vastaavaan ai-

6 (13) kaan tilanteita oli 11. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli 6 30 välillä (1 9/2010: 1 19 tilannetta). Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä tammi syyskuussa 2007 11 (kpl) Lähes kaksi kolmesta sosiaalipäivystysyhteydenotosta tuli klo 16.00 24.00 välillä ja yhtä suuri osuus viikonloppuisin. Molemmat osuudet vastaavat hyvin viimevuotisia tilastoja. Takapäivystäjät arvioivat noin puolet tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi, samoin kuin vuosi sitten. Yli 90 % tilanteista vaati jossain määrin päivystysaikaisia toimenpiteitä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli noin 80 %. Kaksi kolmesta takapäivystäjien asiakkaasta oli alle 18-vuotiaita. Alaikäisten osuus on suurin piirtein sama viime vuoden tammi syyskuun väliseen aikaan verrattuna. Sosiaalitoimen asiakkuus tunnistettiin kolmella neljästä asiakkaasta. Osuus on sama kuin vuosi sitten. Suurin osa, 55 %, takapäivystäjien asiakkaista oli jyväskyläläisiä (1 9/2010 osuus oli 59 %). Äänekoskelaisia oli 9 % (9 %), jämsäläisiä 8 % (5 %), laukaalaisia 8 % (6 %) ja muuramelaisia 4 % (7 %). Mobilekuntien asiakkaita oli kaikkiaan 92 % (94 %). Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen 2011 2. Kahdeksassa kunnassa asiakastilanteita on ollut enemmän kuin vuosi sitten. Myös päivystysalueen ulkopuolisia asiakkaiden määrä on kasvanut. Kolmessa kunnassa tilanteet ovat puolestaan vähentyneet. Konneveden, Luhangan ja Multian kunnista ei ole tullut sosiaalipäivystykseen vuoden aikana yhtään asiakastilannetta. 2 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

7 (13) Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/2010 11 2010 2011 (lkm) Hankasalmi 2 17 +15 Joutsa 5 7 +2 Jyväskylä 269 344 +75 Jämsä 24 49 +25 Keuruu 9 13 +4 Konnevesi 0 0 0 Kuhmoinen 1 0-1 Laukaa 26 48 +22 Luhanka 0 0 0 Multia 0 0 0 Muurame 30 27-3 Petäjävesi 3 6 +3 Toivakka 8 2-6 Uurainen 7 3-4 Äänekoski 42 58 +16 Muu kunta 27 49 +22 Yhteensä 453 623 +170 Päihteiden käyttö, karkaaminen ja väkivalta korostuvat myös takapäivystyksen tilanteissa. Päihteiden käyttö oli taustalla 36 prosentissa ja karkaaminenkin melkein yhtä usein takapäivystykseen tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka puolestaan tilastoitiin taustasyyksi noin 22 prosentissa tapahtumia. Tässä kategoriassa lapsen väkivaltaisesta käytöksestä johtuvat yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti tämän vuoden aikana. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna päihdesyiden ja karkaamisten osuus on jonkin verran vähentynyt (1 9/2010 osuus oli n. 40 %) ja väkivallan osuus jonkin verran lisääntynyt (1 9/2010: 20 %). Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmiten yhteyttä asiakkaaseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otetaan myös moniin eri viranomaistahoihin, tyypillisesti poliisiin ja lastensuojeluyksikköön. Taulukkoon 4 on koottu takapäivystäjien tekemiä toimenpiteitä tammi syyskuussa 2010 ja 2011. Kuluvan vuoden aikana päivystäjät ovat tehneet 75 kiireellistä ja 17 avohuollon sijoitusta. Kotikäyntejä päivystäjät tekivät 52 ja laitoskäyntejä 63. Muihin paikkoihin suuntautuneita käyntejä päivystäjille on kertynyt yhdeksän. Tilapäismajoituksia on järjestetty 37:ssa tilanteessa 48:lle henkilölle. Takapäivystäjät ovat tehneet 323 lastensuojeluilmoitusta ja lähettäneet 110 kuntiin. Toimenpiteiden määrä vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut, lähetettyjä tiedonsiirtolomakkeita lukuun ottamatta. 10 % tilanteista ei vaatinut takapäivystäjältä lainkaan päivystysaikaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Syyskuun 2010 lopussa näiden tilanteiden osuus oli 18 %.

8 (13) Taulukko 4. Mobile-kuntien takapäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa 2010 2011 (lkm) 1 9/2010 1 9/2011 Kiireelliset sijoitukset 40 75 Avohuollon sijoitukset 10 17 Kotikäynnit 39 52 Laitoskäynnit 55 63 Muu käynti - 9 Tilapäismajoitukset 24 37 Kuulusteluun osallistuminen 16 26 Lastensuojeluilmoitukset 191 323 Tiedonsiirtolomakkeet 122 110 Kuluvan vuoden aikana uhkatilanteita virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä on raportoitu yhteensä yhdeksässä tilanteessa. Heinä syyskuun aikana näistä tapahtui kaksi. Toinen tilanteista liittyi isän uhkaavaan käytökseen, toista ei ollut tarkemmin kuvattu. Yhteistyön sujumisen ongelmia on kuluvana vuonna raportoitu päivystysaikaan sekä virka-aikaan liittyen yhdeksässä tilanteessa. Heinä syyskuun välillä päivystysaikaisia yhteistyön ongelmia ei raportoitu. Virka-aikaisia yhteistyön pulmia heinä syyskuussa tuotiin esiin kahdessa tilanteessa, jotka molemmat liittyivät sosiaalityöntekijöiden tavoittamattomuuteen. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita on vuoden aikana raportoitu 27 tilanteessa, joista kaksi heinä syyskuussa. Näistä toinen koski lastensuojelua: päivystäjällä ei ollut mahdollisuutta tarkastaa asiakkaan lastensuojeluhistoriaa päivystystilanteessa. Toinen liittyi mielenterveyspalveluiden kesäsulkuihin. Takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut syyskuun loppuun mennessä10 40 h 40 min välillä. Viime vuonna samaan aikaan tuntimäärän vaihtelu oli 4,5 38 tuntia. Keskimääräinen aktiivityön viikkotuntiaika on ollut tammi syyskuussa 23 h 50 minuuttia, kun se viime vuonna samaan aikaan oli 16 h 55 min. Keskimääräinen aktiivityöaika on siten kasvanut yli 40 % viime vuodesta samassa suhteessa kuin tilannemääräkin. Lähes 60 % tapahtumista vei enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa. Pitkäkestoisten, yli kolme tuntia vaatineiden tilanteiden osuus oli noin 10 %. Osuudet ovat samoja vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Virka-aikaista työaikaa tiedonsiirtoon sitä vaatineista tilanteista kului tyypillisimmin alle 15 minuuttia tapahtumaa kohden ja neljää tapahtumaa lukuun ottamatta tiedotus hoitui alle tunnissa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4. Päivystysviikon kokonaiskuormittavuus vaihteli päivystäjien arvioissa 2 10 välillä ollen keskimäärin 6,25. Kumpikin keskiarvo on noussut vuoden takaiseen verrattuna.

9 (13) Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystykseen kuuluu Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Saarikan päivystäjillä on ollut tammi syyskuun aikana 33 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Päivystystilanteita on kertynyt kaksi (6 %) vähemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sosiaalipäivystystapahtumien määrä on vaihdellut nollasta kuuteen viikoittain ja tilanteita on ollut keskimäärin reilu 3 kuukaudessa, kuten viimekin vuonna samaan aikaan. Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa tammi syyskuussa 2007 11 (kpl) Lähes 60 prosenttia sosiaalipäivystysyhteydenotoista on tapahtunut klo 16 02.00 välillä. Viikonloppuun sijoittui lähes kolme neljästä tilanteesta. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Saarikassa on ollut lähes yhtä paljon tapahtumia ilta-aikaan, mutta enemmän viikonloppuina. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 55 % tapahtumista, joka on jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten. Yhteydenotot tulevat viranomaisilta; suurimmaksi osaksi hätäkeskuksen kautta, josta välitettiin 80 prosenttia tapahtumista. Suora asiakasyhteydenotto tuli kolmessa tilanteessa. Päivystysasiakkaista reilu 80 % on ollut kotoisin Saarikan kunnista (ks. taulukko 5 3 ). Kaikissa päivystysalueen kunnissa on esiintynyt kuluvan vuoden aikana sosiaalipäivystyksen tarvetta. Saarijärveläisten osuus asiakkaista on ollut vain 33 %, kun vuosi sitten se oli lähes puolet. Kivijärven asiakasosuus oli 17 %, Karstulan 14 %, Kyyjärven 11 % ja Kannonkosken 6 %. Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven tilannemäärät laskivat viime vuoteen verrattuna kun taas Kannonkosken ja Kivijärven sekä päivystysalueen ulkopuolisten kuntien tilannemäärät kasvoivat. Alle 18-vuotiaiden osuus oli 54 % kuten vuosi sitten. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu lähes kolmessa tilanteessa neljästä, kun viime vuonna samaan aikaan osuus oli 65 prosenttia. 3 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

10 (13) Taulukko 5. Asiakkaan kotikunta Saarikan sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/2010 11 2010 2011 (lkm) Saarijärvi 18 12-6 Karstula 6 5-1 Kannonkoski 0 2 +2 Kyyjärvi 5 4-1 Kivijärvi 3 6 +3 Muu kunta 5 7 +2 Yhteensä 37 36-1 Tyypillisimmin sosiaalipäivystyksen tarvetta alueella ovat aiheuttaneet päihteiden käyttö, väkivalta tai sen uhka, nuorten karkaaminen sekä mielenterveysongelmat. Useimmin taustalla on ollut päihteiden käyttö, joka on tilastoitu syyksi noin 30 prosentissa tapahtumia. Väkivalta on johtanut yhteydenottoon lähes yhtä usein (27 %). Karkaaminen ja mielenterveyteen liittyvät asiat ovat kumpikin taustoittaneet reilua 20 prosenttia tilanteista. Väkivalta ja karkaamiset ovat olleet päivystystyössä viime vuotta näkyvämmin esillä. Päihteiden käytön ja mielenterveydellisten syiden osuudet ovat vuoden takaiseen verrattuna lähes samalla tasolla. Saarikan sosiaalipäivystäjät ovat ottaneet yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin ja omaisiin sekä viranomaisista hätäkeskukseen ja poliisiin. Päivystäjät ovat tehneet 3 kiireellistä sijoitusta, 11 koti- ja 4 laitoskäyntiä sekä 2 muihin paikkoihin kohdistunutta käyntiä. Lisäksi päivystäjät ovat järjestäneet kolmessa tilanteessa tilapäismajoitusta neljälle henkilölle. Päivystäjät eivät ole kuluvana vuonna tehneet avohuollon sijoituksia tai osallistuneet kuulusteluihin. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 11 ja tiedonsiirtolomakkeita on lähetetty asiakastilanteista kuusi kappaletta. Kaksi tapahtumaa ei ole vaatinut päivystäjältä toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Taulukko 6. Saarikan sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa 2010 2011 (lkm) 1 9/2010 1 9/2011 Kiireelliset sijoitukset 3 3 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit 9 11 Laitoskäynnit 6 4 Muu käynti - 2 Tilapäismajoitukset 4 3 Kuulusteluun osallistuminen - - Lastensuojeluilmoitukset 12 11 Tiedonsiirtolomakkeet 11 6

11 (13) Heinä syyskuussa ei ole raportoitu uusia uhkatilanteita. Heinä syyskuussa raportoidut päivystysaikaiset yhteistyöongelmat (2) liittyivät poliisin ja hätäkeskuksen toimintaan: tieto perheen tilanteesta ja tehtävän hoidon päättymisestä ei kulkenut sosiaalipäivystäjälle saakka. Virka-aikaiset yhteistyön ongelmat liittyivät käsityksiin sosiaalipäivystäjän roolista sekä sosiaalityöntekijän ja poliisin tavoittamisen vaikeuteen. Palvelurakenteen puutteita on raportoitu heinä syyskuun välisenä aikana yhdessä tilanteessa, joka liittyi psykiatrin arvion tarpeeseen viikonloppuna. Päivystystilanteet ovat olleet pidempikestoisia viime vuoteen verrattuna, sillä niistä alle 40 % hoitui alle tunnissa, kun vuosi sitten osuus oli yli puolet. Lisäksi, yli kolme tuntia työaikaa vieneiden tilanteiden osuus oli jopa yli 20 %. Tiedonsiirto on puolestaan hoitunut viime vuotta nopeammin, sillä yli 70 % virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineista tilanteista tiedottaminen hoitui alle 30 minuutissa. Vuosi sitten vastaava osuus oli noin 60 %. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus on Saarikassa ollut tammi syyskuussa 4,1 asteikolla 1 10, joka ei eroa vuoden takaisesta arviosta lainkaan. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudun sosiaalipäivystyksen muodostavat Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari. Viitaseudulla on tilastoitu kuluvan vuoden aikana 33 sosiaalipäivystystapahtumaa. Viime vuoden tammi syyskuun tilanteeseen verrattuna tapahtumia on ollut 11 % vähemmän (ks. kuva 5). Päivystystilanteiden määrä on vaihdellut kuukausittain yhdestä kahdeksaan (1 9/2011: 1 9) ja viikoittain 0 5 välillä (1 9/2011: 0 6). Tapahtumia on ollut keskimäärin vajaa neljä kuukaudessa. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla tammi syyskuussa 2007 11 (kpl) Viitaseudulla 52 % tilanteista on tapahtunut klo 16.00 24.00 välillä ja kolme neljästä viikonloppuisin. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tapahtumat ovat keskittyneet enemmän viikonloppuun ja vähemmän klo 16 24 välille. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi tilanteista on arvioitu 60 prosenttia tapahtumista kuten vuosi sitten. Useimmin yhteydenottajana on ollut seudulle tyypilliseen tapaan hätäkeskus, jonka osuus päivystykseen tulleista tilanteista on noin 85 %. Muutamia yhteydenottoja on tullut myös lastensuojeluyksiköstä ja terveydenhuollosta sekä suoraan asiakkailta.

12 (13) Sosiaalipäivystysasiakkaat ovat olleet lähes 90-prosenttisesti Viitaseudun kuntien asukkaita (ks. taulukko 7 4 ). Suurin osa asiakkaista, 53 prosenttia, on ollut viitasaarelaisia. Pihtiputaalaisten osuus oli 26 prosenttia ja kinnulalaisten 9 prosenttia. Pihtiputaan asukkailla on ollut enemmän sosiaalipäivystystarvetta kuin vuosi sitten. Kinnulassa ja etenkin Viitasaarella sosiaalipäivystystilanteiden määrä on vähentynyt vuoden takaisesta. Päivystysalueen ulkopuolisten asiakkaiden määrä on pysynyt samana. Taulukko 7. Asiakkaan kotikunta Viitaseudun sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/2010 11 2010 2011 (lkm) Kinnula 4 3-1 Pihtipudas 6 9 +3 Viitasaari 26 18-8 Muu kunta 4 4 0 Yhteensä 40 34-6 Alle 18-vuotiaiden osuus asiakkaista oli 69 %, kun viime vuonna samaan aikaan alaikäisten osuus oli vain noin 40 prosenttia. Myös sosiaalitoimen asiakkaiden osuus päivystysasiakkaista kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna: osuus oli 61 prosenttia, kun syyskuun lopussa 2010 se oli hieman yli 50 %. Tyypillisimpinä sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheuttaneina ensi- tai toissijaisina syinä Viitaseudulla ovat olleet karkaaminen (taustalla 24 %:ssa tilanteista), päihteiden käyttö (21 %), kuolema (12 %) ja väkivalta (12 %). Karkaamisten osuus on kasvanut huomattavasti viime vuoden syyskuun lopun tilanteesta. Päihteiden käyttö, kuolema ja väkivalta ovat puolestaan olleet viime vuotta vähemmän esillä sosiaalipäivystyksessä. Myöskään mielenterveysasiat eivätkä kriisiytyneet perhetilanteet ole näyttäytyneet päivystyksessä yhtä suuressa määrin kuin vuosi sitten. Yli 90 prosenttia tilanteista vaati päivystäjältä jossain määrin toimenpiteitä, useimmiten asian selvittelyä puhelimitse. Päivystäjät ovatkin ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Viranomaisyhteydenotot ovat kohdistuneet enimmäkseen poliisille, hätäkeskukseen ja kuntien sosiaalityöntekijöille. Taulukkoon 8 on koottu Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemiä toimenpiteitä tammi syyskuussa 2010 ja 2011. Tämän vuoden aikana päivystyksessä on tehty yksi kiireellinen sijoitus, 6 koti-, 2 laitoskäyntiä ja yksi muuhun kuin edellä mainittuun paikkaan kohdistunut käynti, järjestetty tilapäismajoitusta kahdessa tilanteessa kahdelle asiakkaalle sekä osallistuttu kahteen kuulusteluun. Sosiaalipäivystystilanteiden johdosta on lähetetty 7 lastensuojeluilmoitusta ja tehty 5 tiedonsiirtolomaketta asiakkaan kotikuntaan. 4 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

13 (13) Taulukko 8. Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa 2010 2011 (lkm) 1 9/2010 1 9/2011 Kiireelliset sijoitukset 2 1 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit 10 6 Laitoskäynnit 4 2 Muu käynti - 1 Tilapäismajoitukset 6 2 Kuulusteluun osallistuminen - 2 Lastensuojeluilmoitukset 5 7 Tiedonsiirtolomakkeet 11 5 Heinä syyskuun aikana ei uusia uhkatilanteita ole ollut Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä. Yhteistyön ongelmia on heinä syyskuun aikana raportoitu kaksi. Tilanteissa oli kyse vanhuspalveluiden ja sosiaalipäivystyksen työnjakokysymyksistä. Palvelurakenteen puutteita on tuotu esiin heinä syyskuun aikana yhdessä tilanteessa, jossa oli kyse tilapäismajoituksen järjestämisen vaikeudesta nuorelle aikuiselle. Tyypillisimmin päivystystilanteet ovat vaatineet päivystäjältä 0,5 1 tuntia työaikaa. Kaikkiaan 70 % tilanteista on ratkaistu alle tunnissa. Viime vuoden syyskuun loppuun verrattuna päivystystilanteet ovatkin olleet lyhytkestoisempia. Yhtä tilannetta lukuun ottamatta tiedonsiirtoa vaatineet tilanteet ovat vieneet enintään 30 minuuttia virka-aikaista työaikaa. Sosiaalipäivystystyö Viitaseudulla on koettu vähemmän kuormittavaksi kuin vuosi sitten. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus on syyskuun loppuun mennessä ainoastaan 2,8, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli 4,4 asteikolla 1 10, jossa 1 on ei lainkaan kuormittava ja 10 erittäin kuormittava.