kuutiometrissä vuosina Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot

Samankaltaiset tiedostot
Käsitteitä. Aineistot

Yleistä. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot

Johdanto. Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot

Johdanto. Vuosi 1998 oli nettotuloilla mitaten kaikkien aikojen paras vuosi yksityismetsätaloudessa.

Johdanto. yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna miljardia markkaa eli samalla tasolla. enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Yleistä. Vuodella 2000 oli edellytyksiä jäädä historiaan yksityismetsätalouden parhaana vuotena, mutta syksyllä alkaneen

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Metsä sijoituskohteena

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, tammikuu 2009

Metsä sijoituskohteena

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, helmikuu 2010

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Metsätalous Asteri malli

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Metsä sijoituskohteena

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Metsä sijoituskohteena

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Metsä sijoituskohteena

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

Puukauppa, toukokuu 2008

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsämaan omistus

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

2C METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS

Puukauppa, heinäkuu 2009

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

Metsämaan omistus 2009

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, toukokuu 2009

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Metsämaan omistus 2010

1. Puun myyntitulot puukaupan tekoajan mukaan Pystykaupat Hankintakaupat Poltto- ja joulupuukaupat 2.Hankintatyön arvo

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Transkriptio:

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Yksityismetsätalouden kannattavuus Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002 sekä alueittaiset katelaskelmat vuosille 2002 ja 2003 Toimittaja: Esa Uotila 3.2.2005 756 Huippuvuodet takana tulot edelleen selvästi yli 1990-luvun keskiarvon Yleistä Lievästä taantumasta ja epäselvästä talouden kehityssuunnasta huolimatta metsäteollisuuden raakapuun käyttö ja sitä kautta puun kysyntä ovat pitäneet yksityismetsien markkinahakkuumäärät yli 45 miljoonassa kuutiometrissä vuosina 2001 2004. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Reaalisesti pudotusta 1990-luvun lopun huippuvuosista oli noin 200 miljoonaa euroa. Tässä tiedotteessa esitetään yksityismetsätalouden kannattavuuslaskelmia kahteen tilastoaineistoon perustuen. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsänhoitoyhdistykset) sekä tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT). Aluejakona ovat metsäkeskukset (13 kpl). Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 6. Rahamääräiset vuositulokset esitetään ko. vuoden rahanarvolla mitattuna, prosenttivertailut edelliseen vuoteen tehtiin elinkustannusindeksillä korjatulla rahanarvolla. Alueittaisen aineiston keruussa ja katelaskelmissa tehdyistä muutoksista kerrotaan laatuselosteessa. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu Uotilan (1997) julkaisussa Yksityismetsätalouden kannattavuus vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659). Vuosien 1996 2000 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456, 1999/ 498, 2000/528, 2001/579 ja 2002/ 650. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo Tilastopalvelusta http://www.metla.fi/ metinfo/. Alueittaiset tilastoaineistot 2002 ja 2003 Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukoissa 1a ja 1b. Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2002 keskimäärin 115 euroa. Reaalisesti nousua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Selvästi yli 10 prosentin nousut kirjattiin Hämeen-Uudenmaan ja Pirkanmaan metsäkeskuksissa. Suuralueittain hehtaarikohtaiset tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä-Suomessa 160 ja Pohjois-Suomessa 42 euroa. Vuonna 2003 tulot pysyivät 115 eurossa hehtaarilta. Selvintä lasku oli Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksessa ( 11 %). Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 144, Itä- Suomessa 157 ja Pohjois-Suomessa 46 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden puuntuotannon bruttokustannukset laskivat vuonna 2002 reaalisesti 5 prosentilla ja olivat 21 /ha. Selvimmin laskivat metsän uudistamiskustannukset ( 20 %), jotka olivat edellisenä vuonna tavallista korkeammalla tasolla. Vuonna 2003 kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 22 /ha. Valtion myöntämien tukien määrä nousi yli 5 euroon hehtaarilta, kun nuoren metsän hoitoon myönnettiin lisäbudjetissa varoja.

2 Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2002 ennen veroja keskimäärin 99 /ha. Länsi-Suomessa nettotulot olivat 124, Itä- Suomessa 140 ja Pohjois-Suomessa 34 /ha. Vuonna 2003 tulot pysyivät 99 eurossa hehtaarilta, koska tukien nousu kattoi kustannusten nousun. Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyt yksityismetsätalouden katelaskelmat vuosille 2002 ja 2003. Kuva perustuu taulukoiden 1a ja 1b tietoihin. Vuonna 2004 tulot laskevat hieman edellisvuodesta. Ennakkotietojen mukaan sekä hakkuumäärät että keskimääräiset kantohinnat jäävät vuotta 2003 alemmiksi (Metinfo 27.1.2005). Ennakkotiedot vuoden 2004 koko maan bruttokantorahatuloista julkaistaan helmikuussa 2005. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastot 2001 ja 2002 Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukoissa 2a ja 2b. Myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukoissa 3a ja 3b. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot (puun myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä avustukset, omasta metsästä otettu puutavara ja varausten tuloutus) olivat vuonna 2001 keskimäärin 111 euroa metsämaan hehtaarilta. Tulot laskivat edellisvuodesta kaikissa tilakokoluokissa ja kaikilla suuralueilla. Laskua oli keskimäärin 12 prosenttia. Vuonna 2002 tulot olivat 120 euroa hehtaarilta. Tulot nousivat etenkin alle 20 hehtaarin tiloilla (177 /ha, +42 %), mutta yli 100 hehtaarin tiloilla ne laskivat (107 /ha, 4 %). Suuralueittain tulot nousivat eniten Pohjois-Suomessa (+26 %) ja Itä-Suomessakin nousua oli 13 prosenttia. Loppuvuodelle 2001 ajoittuneet myrskyt näkyivät vuoden 2002 tulonmuodostuksessa. Koko aineistossa vakuutus- ja vahinkokorvaukset nousivat 4,1 euroon hehtaarilta (+398 %). Länsi-Suomessa korvaukset viisinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna ja Itä-Suomessakin ne nousivat lähes puolitoistakertaisiksi. Hankintakauppojen myyntitulot nousivat 38 euroon hehtaarilta (+20 %), mikä johtui todennäköisesti suurelta osin myrskytuhopuiden korjuusta. Pystykauppojen osuus tuloista putosi 70 prosenttiin ( 5 prosenttiyksikköä), hankintakauppojen nousi 25 prosenttiin (+2 prosenttiyksikköä). Vakuutus- ja vahinkokorvausten osuus tuloista oli 3 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä). Pääasiassa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat myyntituloverotuksen menot olivat vuonna 2001 keskimäärin 28 euroa hehtaarilta. Vuonna 2002 menot nousivat hieman ja olivat 29 euroa hehtaarilta. Muiden menojen osuus oli 78 prosenttia ja se laski kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta palkkausmenojen osuuden noustessa saman verran. Vuonna 2001 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo (nettotulot) oli 84 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellistä vuodesta oli 16 prosenttia. Vuonna 2002 nettotulot nousivat 90 euroon hehtaarilta. Alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulot nousivat 138 euroon hehtaarilta, mutta suurimmilla tiloilla nettotulot laskivat 76 euroon hehtaarilta. Suurimmat nettotulot olivat Itä- Suomessa (103 /ha). Pohjois-Suomessa tulot nousivat 28 euroon hehtaarilta. Vuonna 2001 puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,7 euroa hehtaarilta ( 6 %). Vuonna 2002 investoinnit nousivat 4 euroon hehtaarilta. Koneinvestoinnit pysyivät selvästi suurimpana ryhmänä, vaikka niiden osuus laski 74 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Vuonna 2001 puukauppatuloja oli saanut puolet (51 %, 5 prosenttiyksikköä) puun myyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 11 900 euroa ( 6 %). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 15 500 ja hankintakauppatuloja 5 200 euroa niitä saanutta tilaa kohti. Vuonna 2002 puumarkkinat piristyivät ja puunmyyntituloja sai 60 prosenttia tiloista. Puunmyyntitulot pysyivät samalla tasolla (11 700 / puuta myynyt tila) kuin edellisvuonna; lievä lasku johtui pienten tilojen puukauppa-aktiivisuuden lisääntymisestä. Pystykauppatulot olivat keskimäärin 15 200 ja hankintakauppatulot 3 900 euroa. MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvissa 2a ja 2b on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvissa 3a ja 3b esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirtaja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukoiden 3a ja 3b tietoihin. Pinta-alaverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Keskimääräisiin laskennallisiin tuottoihin ja menoihin perustuvassa pinta-alaverotuksessa vuosittaiset muutokset jäävät pieniksi. Metsäveromuutoksen siirtymäkauden aikana (1993 2005) leimallista on ollut, että keskimääräisvähennyksen osuus on alentunut ja tilakohtaisten vähennysten kasvanut. Vuosina 2001 ja 2002 MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli runsaat 80 euroa hehtaarilta (kuvat 4a ja 4b). Vähennykset olivat vuonna 2001 keskimäärin 35 euroa hehtaarilta ja vuonna 2002 kaksi euroa enemmän. Vuonna 2002 keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 13 ( 1 prosenttiyksikköä), verovapausalueiden 40 (+2 prosenttiyksikköä) ja uudistamisvähennyksen osuus pysyi vajaassa 20 prosentissa. Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli lasken-

3 nallinen nettotulo pysyi molempina vuosina 48 eurossa hehtaarilta. Yli 100 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin noin puolet alle 20 hehtaarin tilojen tulosta (kuvat 4a ja 4b). Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Vuonna 2002 MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot ( /ha) olivat Länsi-Suomessa 12 % ja Itä-Suomessa 23 % pienemmät, mutta Pohjois-Suomessa 5 % suuremmat kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat 3 % suuremmat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Tuloerot olivat odotettavia, sillä puun myyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoden 2005 loppuun kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut kantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyvät hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja. Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo ( /ha) oli vuonna 2002 Etelä-Suomessa kolme neljäsosaa ja Pohjois-Suomessa runsaat neljä viidesosaa alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina 1994 2002 MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut Länsi-Suomessa 78, Itä-Suomessa 73 ja Pohjois-Suomessa 72 prosenttia alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5). Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Vuonna 2002 pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 68 78 % myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuvat 2, 4 ja 5). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 36 /ha eli 22 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (99 /ha) maksetaan pääomatuloveroa 28 /ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 48 /ha) olisi 59. 180 160 140 120 /ha 100 80 60 40 20 0 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosina 2002 ja 2003 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

4 160 140 120 100 /ha 80 60 40 20 0 Kaikki Länsi Itä Pohjo inen T ilako kolu okk a, ha Ne ttotu lot Verot M enot m uille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Me tsävähennys O ma hankintapuun korjuutyö Kuva 2a. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna 2001. Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 300 250 200 /ha 150 100 50 0 Kaikki Länsi Itä Pohjo inen T ilako kolu okk a, ha Ne ttotu lot Verot M enot m uille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Me tsävähennys O ma hankintapuun korjuutyö Kuva 2b. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna 2002. Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

5 160 140 120 100 /ha 80 60 40 20 0 50-9 9,9 Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Nettotulot (oma korjuutyö) Investoinnit verovuonna Vuosimenot Kuva 3a. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle 2001. Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 300 250 200 /ha 150 100 50 0 50-99,9 Kaikki Länsi Itä P ohjoinen T ilakoko luok ka, h a Nettotulot (m uut) Nettotulo t (oma korjuu työ) Investoinn it ve rovu onna Vuosimenot Kuva 3b. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle 2002. Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

6 160 140 120 100 /ha 80 60 40 20 0 100-20- 49,9 50-99,9 50-99,9 1-1 9,9 Kaikki L änsi Itä P ohjoinen Tilakokoluokka, ha Pu hdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Ke skimääräisväh ennys Kuva 4a. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle 2001. Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 140 120 100 /ha 80 60 40 20 0 Kaikki L änsi Itä Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys Kuva 4b. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle 2002. Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.

7 180 160 140 120 /ha 100 80 60 40 20 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Itä, aluet. Länsi, aluet. Pohjoinen, aluet. Itä, Mytt Länsi, Mytt Pohjoinen, Mytt Kuva 5. Alueittaisilla (1994 2003) ja MYTT-aineistolla (1994 2002) lasketut yksityismetsätalouden nettotulokset suuralueittain.

Taulukko 1a. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 2002 (Alueittaiset tilastoaineistot) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa 1000 8 = BRUTTOKANTORAHATULOT 3 710 84 260 127 062 187 333 122 009 120 954 185 064 113 019 147 091 157 779 108 038 44 296 90 554 51 565 1 542 734 Uudistaminen 143 5 163 5 658 6 441 4 483 3 737 6 197 5 253 5 984 7 858 5 412 1 939 5 941 4 387 68 596 Uudistusalojen valmistaminen 33 1 463 2 241 1 792 1 272 1 127 1 772 1 876 1 730 1 943 1 704 779 2 274 1 651 21 657 Metsänviljely 110 3 700 3 417 4 649 3 211 2 610 4 425 3 377 4 254 5 915 3 708 1 160 3 667 2 736 46 939 Nuoren metsän hoito 96 2 509 3 661 2 701 2 884 2 353 4 592 4 630 5 023 4 811 2 977 2 818 6 204 4 006 49 265 Taimikonhoito 86 1 391 1 383 1 584 1 247 924 2 718 1 966 2 642 2 543 1 909 1 377 2 449 1 832 24 051 Nuoren metsän kunnostus 10 1 118 2 278 1 117 1 637 1 429 1 874 2 664 2 381 2 268 1 068 1 441 3 755 2 174 25 214 Metsänparannus 4 2 406 2 043 975 2 037 1 934 2 349 6 120 2 855 3 473 2 481 1 946 5 543 1 872 36 038 Pystykarsinta 1 55 36 82 99 91 271 57 218 380 272 55 52 121 1 790 Metsänlannoitus 0 17 118 75 92 47 378 596 144 809 736 48 302 0 3 362 Metsäojitus 3 794 827 258 565 619 495 3 913 825 863 710 1 389 3 844 1 106 16 211 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 0 1 540 1 062 560 1 281 1 177 1 205 1 554 1 668 1 421 763 454 1 345 645 14 675 Metsien hallinto ym. 363 8 500 11 523 10 623 8 386 9 159 10 700 11 677 10 049 10 483 8 361 4 488 10 546 7 766 122 626 Metsänhoitomaksut 0 1 859 2 737 2 458 2 062 2 249 2 957 2 435 2 523 2 523 1 931 1 073 2 111 1 317 28 235 Ammattiapu 11 383 169 363 479 589 505 730 649 882 513 284 534 738 6 830 Vakuutusmaksut 11 370 823 1 021 513 815 799 606 717 597 529 202 644 461 8 106 Matkat 269 4 393 5 599 4 203 3 601 3 646 3 880 5 777 3 942 4 277 3 668 1 962 5 149 3 487 53 854 Kurssit, lehdet ja kirjallisuus 10 168 288 337 271 282 322 216 242 253 192 104 285 380 3 348 Jäsenmaksut 1 36 143 212 119 96 87 131 122 106 80 33 99 26 1 293 Leimaverot yms. 9 164 334 225 110 126 198 234 125 128 83 40 147 58 1 980 Metsäteiden kunnossapito 0 285 344 316 234 353 399 475 473 359 386 336 578 699 5 236 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 32 521 678 921 614 624 973 657 783 838 616 280 612 369 8 517 Kuntien, seurakuntien ym hallintokulut 21 322 408 567 382 380 581 416 474 520 364 175 387 231 5 227./. BRUTTOKUSTANNUKSET 606 18 578 22 885 20 740 17 790 17 183 23 838 27 680 23 911 26 625 19 231 11 191 28 234 18 031 276 525 + TUKI 71 2 266 2 761 2 472 2 913 2 662 4 282 7 311 4 572 5 354 3 176 3 922 10 084 7 867 59 714 = NETTOTULOS 3 175 67 948 106 938 169 065 107 132 106 433 165 508 92 650 127 752 136 507 91 983 37 026 72 404 41 402 1 325 923 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 60 764 903 827 669 717 993 1 187 967 1 018 893 775 1 718 1 904 13 395 Bruttokantorahatulot /ha 61,8 110,3 140,7 226,5 182,4 168,7 186,4 95,2 152,1 155,0 121,0 57,2 52,7 27,1 115,2 Bruttokustannukset /ha 10,1 24,3 25,3 25,1 26,6 24,0 24,0 23,3 24,7 26,2 21,5 14,4 16,4 9,5 20,6 Tuki /ha 1,2 3,0 3,1 3,0 4,4 3,7 4,3 6,2 4,7 5,3 3,6 5,1 5,9 4,1 4,5 Nettotulos /ha 52,9 88,9 118,4 204,4 160,1 148,4 166,7 78,1 132,1 134,1 103,0 47,8 42,1 21,7 99,0 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 86 % 81 % 84 % 90 % 88 % 88 % 89 % 82 % 87 % 87 % 85 % 84 % 80 % 80 % 86 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) 189 3 375 3 831 5 287 3 513 3 497 5 297 3 882 4 324 4 743 3 335 1 594 3 632 2 159 48 660 Tukkipuuosuus, % 36 % 35 % 51 % 61 % 54 % 57 % 56 % 44 % 54 % 52 % 50 % 40 % 31 % 33 % 49 % Kantohinta, /m³ 20 25 33 35 35 35 35 29 34 33 32 28 25 24 32 Kustannukset, /m³ 3 6 6 4 5 5 5 7 6 6 6 7 8 8 6 Tuki, /m³ 0,4 0,7 0,7 0,5 0,8 0,8 0,8 1,9 1,1 1,1 1,0 2,5 2,8 3,6 1,2 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu

Taulukko 1b. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 2003 (Alueittaiset tilastoaineistot) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT 3 328 79 333 136 855 168 321 124 496 122 621 179 425 112 367 155 708 149 073 108 187 49 316 96 089 57 035 1 542 154 Uudistaminen 176 5 182 5 934 7 687 4 134 4 789 7 096 5 691 6 612 8 625 5 336 2 371 6 206 4 376 74 215 Uudistusalojen valmistaminen 38 1 582 2 633 2 275 1 510 1 734 2 207 2 134 1 954 2 383 1 788 994 2 286 2 039 25 557 Metsänviljely 138 3 600 3 301 5 412 2 624 3 055 4 889 3 557 4 658 6 242 3 548 1 377 3 920 2 337 48 658 Nuoren metsän hoito 166 2 793 4 153 3 424 2 488 2 732 4 624 5 066 4 543 5 369 3 613 2 778 6 058 4 333 52 140 Taimikonhoito 132 1 339 1 890 2 159 1 039 1 022 2 688 2 002 2 445 3 165 2 347 1 494 2 438 1 660 25 820 Nuoren metsän kunnostus 34 1 454 2 263 1 265 1 449 1 710 1 936 3 064 2 098 2 204 1 266 1 284 3 620 2 673 26 320 Metsänparannus 9 2 292 2 957 1 784 826 2 168 2 031 3 592 2 609 3 577 2 695 2 258 5 189 2 543 34 530 Pystykarsinta 0 63 52 113 82 62 108 42 248 263 210 74 62 226 1 605 Metsänlannoitus 0 3 26 135 57 11 120 248 180 743 614 7 616 1 2 761 Metsäojitus 1 812 1 094 273 259 530 479 2 558 693 815 909 1 499 3 332 1 233 14 487 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 8 1 414 1 785 1 263 428 1 565 1 324 744 1 488 1 756 962 678 1 179 1 083 15 677 Metsien hallinto ym. 385 8 778 12 127 10 910 8 830 9 525 10 981 12 153 10 433 10 184 8 472 4 659 10 950 7 942 126 330 Metsänhoitomaksut 0 1 925 2 810 2 625 2 066 2 261 2 993 2 559 2 658 2 029 1 921 1 060 2 150 1 377 28 435 Ammattiapu 11 381 197 371 629 615 512 747 623 867 435 323 546 646 6 902 Vakuutusmaksut 12 361 783 966 517 778 805 578 698 602 517 200 621 440 7 877 Matkat 278 4 481 5 783 4 305 3 714 3 764 3 992 5 981 4 065 4 416 3 782 2 028 5 315 3 588 55 491 Kurssit, lehdet ja kirjallisuus 10 168 297 333 290 404 337 213 243 260 188 118 308 390 3 557 Jäsenmaksut 1 39 146 214 120 97 89 131 120 112 83 34 100 28 1 312 Leimaverot yms. 19 325 585 412 213 236 333 399 227 235 163 71 276 123 3 617 Metsäteiden kunnossapito 0 284 345 318 235 354 399 472 475 362 385 333 575 696 5 233 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 32 501 727 837 639 626 939 650 815 796 620 299 643 397 8 521 Kuntien, seurakuntien ym hallintokulut 22 315 454 530 408 390 581 422 510 506 379 195 417 257 5 385./. BRUTTOKUSTANNUKSET 736 19 045 25 171 23 805 16 278 19 214 24 732 26 502 24 197 27 755 20 116 12 066 28 403 19 194 287 215 + TUKI 113 2 727 3 588 3 358 2 976 2 857 4 829 7 766 5 400 6 831 5 131 4 787 10 004 8 089 68 457 = NETTOTULOS 2 705 63 015 115 273 147 874 111 193 106 263 159 523 93 631 136 910 128 148 93 201 42 037 77 690 45 930 1 323 395 1000 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 60 764 903 827 669 717 993 1 187 967 1 018 893 775 1 718 1904 13 395 Bruttokantorahatulot /ha 55,5 103,8 151,6 203,5 186,1 171,0 180,7 94,7 161,0 146,4 121,1 63,6 55,9 30,0 115,1 Bruttokustannukset /ha 12,3 24,9 27,9 28,8 24,3 26,8 24,9 22,3 25,0 27,3 22,5 15,6 16,5 10,1 21,4 Tuki /ha 1,9 3,6 4,0 4,1 4,4 4,0 4,9 6,5 5,6 6,7 5,7 6,2 5,8 4,2 5,1 Nettotulos /ha 45,1 82,5 127,7 178,8 166,2 148,2 160,6 78,9 141,6 125,9 104,4 54,2 45,2 24,1 98,8 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 81 % 79 % 84 % 88 % 89 % 87 % 89 % 83 % 88 % 86 % 86 % 85 % 81 % 81 % 86 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) 189 2 798 4 075 5 058 3 671 3 544 5 296 3 826 4 542 4 475 3 359 1 719 3 779 2 295 48 627 Tukkipuuosuus, % 36 % 40 % 53 % 59 % 56 % 58 % 58 % 43 % 56 % 52 % 51 % 44 % 33 % 35 % 51 % Kantohinta, /m³ 18 28 34 33 34 35 34 29 34 33 32 29 25 25 32 Kustannukset, /m³ 4 7 6 5 4 5 5 7 5 6 6 7 8 8 6 Tuki, /m³ 0,6 1,0 0,9 0,7 0,8 0,8 0,9 2,0 1,2 1,5 1,5 2,8 2,6 3,5 1,4 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu 9

Taulukko 2a. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001) 10 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 8 344 3 331 4 255 758 5 420 1 956 2 951 513 1 888 796 944 148 1 036 579 360 97 Keskiarvo 53 57 53 36 47 47 49 29 57 58 59 45 78 87 70 57 Mediaani 37 42 36 21 32 34 32 18 44 46 44 30 62 69 53 40 Alakvartiili 19 23 19 8 17 19 17 7 25 25 26 15 33 41 28 17 Yläkvartiili 66 72 65 44 57 60 58 37 73 73 76 61 101 111 94 87 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 8 306 3 319 4 238 749 5 390 1 948 2 938 504 1 884 795 941 148 1 032 576 359 97 Keskiarvo 47 49 46 47 48 49 47 47 47 49 46 46 47 48 45 47 Mediaani 48 49 47 47 48 49 47 47 47 48 47 45,5 47 48 45 48 Alakvartiili 40 42 39 39 40 42 39 39 39 42 38 38 40 41 37 39 Yläkvartiili 54 55 54 54 55 55 54 55 54 55 53 53 54 54 52 54 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl 3 325 1 953 794 578 2 697 1 829 653 215 4 255 2 951 944 360 Tulot, /tila Keskiarvo 4 668 4 544 6 353 2 762 9 879 10 389 10 217 4 519 6 262 6 439 7 067 2 699 Mediaani 3 146 3 047 4 783 2 217 3 748 3 636 5 474 1 315 Alakvartiili 1 746 1 642 2 671 1 323 646 607 1 505 286 Yläkvartiili 5 773 5 496 8 176 3 304 11 945 11 694 14 091 5 693 Tulot, /ha Keskiarvo 95 102 121 36 206 228 189 74 118 131 120 38 Mediaani 88 92 113 34 82 87 108 22 Alakvartiili 57 67 91 23 20 21 29 6 Yläkvartiili 125 128 134 45 220 228 235 82 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001

Taulukko 2b. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2001) Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 8 021 3 060 4 173 788 5 184 1 735 2 871 578 1 825 764 939 122 1 012 561 363 88 Keskiarvo 55 59 56 34 48 49 52 29 60 61 62 40 78 86 71 62 Mediaani 38 44 37 21 32 36 33 18 45 50 45 29 61 67 50 40 Alakvartiili 20 24 20 9 17 20 18 7 26 28 26 15 34 40 30 17 Yläkvartiili 68 75 66 42 58 62 59 35 78 78 79 44 103 112 96 91 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 7 979 3 049 4 152 778 5 158 1 728 2 857 573 1 818 762 936 120 1 003 559 359 85 Keskiarvo 47 49 46 48 48 49 47 48 47 49 46 45 47 48 44 48 Mediaani 48 49 46 48 48 49 47 49 47 49 46 45 47 48 44 49 Alakvartiili 40 42 39 40 40 42 39 41 40 42 39 36 40 42 37 40 Yläkvartiili 55 55 54 55 55 55 54 56 54 55 54 55 54 54 52 55 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl 3 058 1 733 764 561 2 942 2 024 695 223 4 173 2 871 939 363 Tulot, /tila Keskiarvo 4 935 4 909 6 644 2 673 10 397 10 481 11 695 5 596 7 330 7 389 8 656 3 438 Mediaani 3 215 3 057 5 143 2 251 4 166 3 687 6 261 1 785 Alakvartiili 1 796 1 635 3 038 1 369 913 882 1 400 306 Yläkvartiili 5 931 5 627 8 365 3 292 12 161 11 555 15 969 7 005 Tulot, /ha Keskiarvo 98 109 118 37 231 239 249 106 131 142 140 49 Mediaani 84 87 113 35 86 86 109 29 Alakvartiili 54 64 89 24 25 27 32 5 Yläkvartiili 122 124 133 46 241 244 277 126 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2002 11

Taulukko 3a. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2001) 12 Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Tiloja, kpl 1112 1618 1023 502 4255 904 1135 622 290 2951 148 370 294 132 944 60 113 107 80 360 Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha 13 185 53 604 71 094 88 130 226 012 10 652 37 473 42 691 54 300 145 115 1 812 12 256 20 605 20 988 55 661 721 3 875 7 798 12 842 25 236 Puunmyyntitulot pystykaupoista 94,8 89,3 85,9 88,1 88,1 97,8 95,3 88,8 103,1 96,5 106,9 92,7 102,3 94,0 97,2 19,5 20,2 26,4 14,8 19,3 Myyntitulot hankintakaupoista 33,5 37,2 33,4 25,6 31,2 33,0 39,0 39,0 30,6 35,4 32,8 33,5 25,7 19,5 25,3 42,2 31,0 23,3 14,3 20,4 Hankintatyön arvo 4,2 5,3 4,4 2,3 3,8 4,2 5,1 4,3 2,3 3,7 4,4 5,8 4,7 2,3 4,0 4,0 5,3 4,5 2,3 3,5 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 29,3 31,9 29,0 23,2 27,5 28,8 33,9 34,7 28,3 31,7 28,5 27,8 20,9 17,2 21,3 38,2 25,7 18,8 12,0 16,9 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 0,7 0,7 0,7 1,0 0,8 0,8 0,8 0,9 1,1 0,9 0,5 0,6 0,4 0,7 0,5 1,0 0,3 0,4 1,1 0,7 Omasta metsästä otettu puutavara 4,7 2,2 1,2 1,0 1,6 4,8 2,7 1,5 0,9 1,8 5,0 1,1 0,7 0,5 0,9 2,4 1,4 0,8 1,9 1,5 Maatalouskäyttö 4,2 2,1 1,1 0,9 1,4 4,2 2,5 1,4 0,9 1,7 4,7 1,0 0,7 0,4 0,8 2,4 1,4 0,7 1,6 1,3 Elinkeinokäyttö 0,4 0,1 0,0 0,0 0,1 0,4 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Yksityiskäyttö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,1 Vähennykset ja varaukset 10,2 9,4 11,9 9,7 10,3 10,3 10,8 12,6 11,7 11,6 12,0 6,8 11,9 9,2 9,8 4,0 3,6 7,7 2,3 4,2 Metsävähennys 4,8 5,7 8,3 5,2 6,3 5,0 6,9 8,8 5,7 6,9 5,3 2,8 8,3 6,0 6,1 0,0 2,6 5,6 1,7 3,0 Menovaraus 5,3 3,6 3,4 4,5 4,0 5,1 3,7 3,6 6,0 4,6 6,6 4,0 3,6 3,2 3,6 4,0 1,0 2,0 0,6 1,2 Tuhovaraus 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät 4,2 3,4 3,5 3,7 3,6 4,6 3,3 3,4 3,9 3,7 2,3 4,7 4,5 4,6 4,5 3,3 1,0 1,6 1,3 1,4 (mm. varausten tuloutus) Pääomatulot yhteensä, /ha 123,6 118,2 108,4 107,2 111,2 126,6 125,2 116,8 125,6 123,0 131,1 120,1 116,9 107,7 114,6 60,4 45,1 40,3 28,6 35,7 Vuosimenot 27,8 23,1 22,7 23,7 23,5 28,6 24,3 25,5 28,4 26,5 26,2 20,2 18,9 19,4 19,6 20,5 20,0 17,5 10,6 14,5 Palkkaus 1,2 1,0 1,2 2,1 1,5 1,3 1,0 1,7 2,5 1,8 0,7 1,0 0,7 1,6 1,1 0,0 0,0 0,3 1,6 0,9 Matkat 1,2 0,6 0,6 0,5 0,6 1,3 0,6 0,6 0,5 0,6 0,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,9 0,3 0,3 0,4 0,3 Muut 25,4 21,5 20,9 21,1 21,4 25,9 22,7 23,2 25,5 24,1 24,7 18,6 17,6 17,3 17,9 19,6 19,7 17,0 8,6 13,2 Poistot 4,0 3,1 2,9 3,0 3,1 3,8 3,3 3,3 3,2 3,3 3,7 3,1 2,7 2,6 2,8 7,3 1,1 1,5 2,8 2,3 Koneet 3,0 2,4 2,1 2,1 2,2 2,8 2,5 2,4 2,2 2,4 3,1 2,7 2,1 1,8 2,1 6,3 0,8 0,9 2,4 1,8 Rakennukset 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat, tiet 0,5 0,6 0,9 1,0 0,8 0,5 0,7 0,9 1,2 0,9 0,2 0,4 0,8 0,9 0,7 0,5 0,4 0,7 0,5 0,5 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,6 1,0 1,2 1,3 1,1 0,6 1,0 1,3 1,4 1,2 0,4 1,2 1,0 1,3 1,1 0,4 0,4 0,6 0,8 0,6 Vähennyskelvottomat menoerät 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,4 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Maatalouden menot 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä, /ha 32,2 27,1 26,8 27,8 27,6 32,9 28,6 30,1 32,9 31,0 30,1 24,5 22,6 22,9 23,4 28,2 21,4 19,5 14,0 17,3 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 102,4 96,8 85,2 81,7 87,6 105,1 102,8 89,9 95,0 96,2 111,8 100,0 98,1 86,1 94,4 39,6 28,8 26,2 18,3 22,9 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,8 5,6 3,7 2,4 4,1 11,1 6,1 3,2 2,5 4,3 10,5 4,5 3,9 1,3 3,3 6,9 5,1 5,4 3,7 4,5 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki), /ha 91,3 91,1 81,7 79,4 83,6 93,7 96,6 86,7 92,7 92,0 101,0 95,6 94,3 84,8 91,2 32,2 23,7 20,8 14,6 18,4 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,2 0,4 0,4 0,8 0,5 0,1 0,4 0,3 1,0 0,6 0,7 0,5 0,2 0,5 0,4 0,0 0,7 0,9 0,4 0,6 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,9 3,2 2,5 2,3 2,7 4,9 3,5 2,8 2,8 3,1 3,7 3,2 1,8 1,7 2,2 7,4 0,4 2,3 1,0 1,5 Poistot 3,3 2,5 2,2 2,1 2,3 3,1 2,6 2,4 2,2 2,4 3,4 2,8 2,1 1,8 2,2 6,5 0,8 0,9 2,4 1,8 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 16,8 10,4 10,2 7,9 9,7 16,8 11,1 12,0 7,8 10,5 13,5 10,1 8,8 6,3 8,3 25,1 4,6 4,2 11,1 8,4 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Poistot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 1,3 0,2 0,2 0,1 0,2 1,6 0,1 0,2 0,2 0,3 0,0 0,6 0,1 0,0 0,2 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,6 0,9 0,9 1,1 0,9 0,6 0,9 1,0 0,9 0,9 0,3 0,7 0,5 1,1 0,8 1,4 1,2 1,6 1,6 1,5 Poistot 0,6 0,7 0,9 1,0 0,9 0,6 0,8 1,0 1,2 1,0 0,3 0,4 0,9 0,9 0,7 0,9 0,5 0,7 0,5 0,6 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 3,5 4,5 5,6 6,4 5,5 3,8 5,5 6,2 7,4 6,3 1,0 2,2 4,9 5,4 4,4 5,1 2,7 4,6 3,7 3,9

Taulukko 3b. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2002) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Tiloja, kpl 1021 1612 993 547 4173 829 1118 616 308 2871 138 367 280 154 939 54 127 97 85 363 Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha 11 696 53 391 68 420 99 732 233 239 9 496 36 728 41 892 61 650 149 766 1 567 12 109 19 548 24 654 57 878 634 4 554 6 979 13 428 25 595 Puunmyyntitulot pystykaupoista 125,9 99,5 94,9 82,5 92,2 116,4 95,0 92,3 91,5 94,1 210,8 130,7 126,2 88,8 113,5 59,6 52,5 22,9 29,7 32,7 Myyntitulot hankintakaupoista 67,4 44,6 36,5 31,6 37,8 67,9 51,3 41,2 39,1 44,5 63,0 33,5 30,4 24,4 29,4 70,1 20,8 25,7 10,2 17,8 Hankintatyön arvo 7,6 6,5 5,3 2,9 4,7 7,0 7,2 5,4 2,9 4,9 4,8 5,7 6,1 3,0 4,7 24,0 2,8 3,1 2,3 3,2 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 59,8 38,1 31,2 28,7 33,2 61,0 44,0 35,8 36,2 39,6 58,2 27,9 24,2 21,3 24,7 46,2 18,0 22,6 7,8 14,6 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 6,0 3,5 3,4 4,7 4,1 6,9 4,3 5,0 7,1 5,8 2,7 2,1 0,9 1,1 1,3 0,3 0,9 0,7 0,1 0,4 Omasta metsästä otettu puutavara 4,4 3,1 1,6 0,7 1,7 4,7 3,8 1,9 0,8 2,1 3,0 1,7 1,1 0,4 1,0 4,3 1,0 0,9 1,0 1,1 Maatalouskäyttö 4,1 2,6 1,3 0,6 1,5 4,4 3,2 1,5 0,7 1,8 2,4 1,5 1,1 0,4 0,9 3,6 1,0 0,9 0,6 0,9 Elinkeinokäyttö 0,1 0,4 0,2 0,0 0,2 0,1 0,5 0,4 0,0 0,3 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,1 0,1 Yksityiskäyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,7 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 Vähennykset ja varaukset 22,4 11,9 14,4 15,9 14,9 22,8 13,0 14,3 20,2 16,9 29,2 10,6 17,7 12,1 14,1 0,0 6,8 5,2 3,3 4,3 Metsävähennys 17,8 8,0 10,1 12,5 11,0 17,5 9,3 10,0 16,0 12,8 26,8 4,9 12,3 9,4 9,9 0,0 5,4 4,1 1,9 3,1 Menovaraus 4,6 3,9 4,2 3,4 3,8 5,3 3,6 4,2 4,1 4,1 2,4 5,6 5,4 2,7 4,2 0,0 1,3 1,1 1,4 1,3 Tuhovaraus 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät 3,4 3,1 3,5 4,0 3,6 3,9 3,2 2,9 4,9 3,9 1,8 3,8 5,3 3,7 4,2 0,7 0,6 1,5 0,6 0,8 (mm. varausten tuloutus) Pääomatulot yhteensä, /ha 177,1 135,5 120,1 104,7 119,9 170,0 137,4 123,7 120,2 128,6 247,2 155,7 140,0 103,2 130,5 111,1 66,2 43,5 36,0 45,3 Vuosimenot 33,3 27,2 22,3 24,7 25,0 34,6 28,7 23,7 27,8 27,3 28,3 23,1 21,5 25,9 23,9 27,1 26,7 16,4 8,4 14,3 Palkkaus 1,1 1,8 1,2 3,8 2,5 1,0 1,9 1,2 3,7 2,4 1,0 1,1 1,0 6,1 3,2 2,4 2,2 2,2 0,4 1,3 Matkat 1,3 0,6 0,5 0,5 0,6 1,4 0,6 0,5 0,5 0,6 1,0 0,6 0,7 0,4 0,6 0,7 0,6 0,3 0,3 0,4 Muut 30,9 24,9 20,6 20,4 22,0 32,2 26,2 22,1 23,5 24,3 26,3 21,3 19,8 19,4 20,1 24,0 23,9 13,9 7,6 12,6 Poistot 4,9 3,0 3,5 3,0 3,2 4,7 3,3 4,0 3,2 3,5 7,0 2,6 3,1 2,3 2,8 3,1 1,5 1,7 3,0 2,4 Koneet 4,0 2,3 2,6 2,0 2,3 3,9 2,6 3,0 2,0 2,6 4,8 2,1 2,5 1,5 2,1 2,7 0,7 0,7 2,5 1,7 Rakennukset 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 Ojat, tiet 0,9 0,7 0,8 1,0 0,9 0,8 0,7 1,0 1,2 1,0 2,1 0,5 0,6 0,8 0,7 0,4 0,8 0,6 0,4 0,5 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,9 1,3 1,1 1,4 1,3 0,8 1,4 1,3 1,6 1,4 0,9 1,2 0,8 1,4 1,2 1,0 0,3 0,7 0,5 0,5 Vähennyskelvottomat menoerät 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Maatalouden menot 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä, /ha 39,0 31,5 26,9 28,9 29,4 40,0 33,3 28,9 32,6 32,2 36,2 26,8 25,4 29,2 27,6 31,1 28,5 18,7 11,8 17,1 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 148,3 108,8 96,3 78,2 94,0 139,7 108,6 97,7 89,8 99,8 221,9 133,8 117,4 77,7 106,8 94,8 43,9 28,9 26,3 31,8 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,2 4,8 3,0 2,5 3,6 9,8 4,6 2,9 2,1 3,4 10,8 5,0 2,9 3,7 3,9 14,9 6,2 4,1 2,1 3,7 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki), /ha 138,1 104,0 93,3 75,7 90,5 130,0 104,0 94,7 87,7 96,3 211,1 128,8 114,5 74,0 102,9 79,9 37,7 24,8 24,1 28,1 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,7 0,9 0,6 0,4 0,6 0,5 0,8 0,5 0,4 0,5 1,2 1,3 0,2 0,4 0,6 2,1 1,1 2,3 0,5 1,1 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,7 3,1 2,8 2,7 2,9 4,2 3,4 3,6 3,0 3,3 8,2 3,0 1,7 1,3 2,0 3,1 1,1 1,0 3,7 2,5 Poistot 4,0 2,3 2,6 2,0 2,3 3,9 2,6 3,0 2,0 2,6 4,8 2,1 2,5 1,5 2,1 2,7 0,7 0,7 2,5 1,7 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 16,6 10,5 10,0 7,9 9,5 17,4 11,7 10,8 7,9 10,2 15,9 9,7 10,6 6,0 8,6 7,1 3,6 3,8 11,1 7,7 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Poistot 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,2 0,1 0,3 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2 0,3 0,2 0,7 0,1 0,1 0,5 0,3 0,0 0,3 2,0 0,0 0,6 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 1,5 0,9 0,8 1,3 1,1 1,2 0,6 0,9 1,5 1,1 3,2 1,0 0,4 1,0 0,9 1,0 2,1 1,6 1,1 1,4 Poistot 0,9 0,7 0,8 1,0 0,9 0,8 0,7 1,0 1,2 1,0 2,1 0,5 0,6 0,8 0,7 0,4 0,8 0,6 0,4 0,5 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 5,9 4,3 5,6 6,5 5,7 5,0 4,5 6,0 6,9 6,0 12,5 3,0 3,9 6,2 4,9 2,3 5,5 7,8 4,8 5,7 13

14 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Päätavoitteena on kerätä vuosittaisia aineistoja tietopankiksi, joka muodostaa nopeasti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä tiedotteessa suppeasti katelaskelmalla ja suhteuttamalla tulot, menot ja niiden erotus (nettotulos) metsämaan pinta-alaan. Pinta-aloina käytetään yksityiset + muut metsämaan pinta-alaa. Metsäkeskusten 0 12 osalta tiedot perustuvat VMI9:n tietoihin, Lapin metsäkeskuksen osalta VMI8:n tietoihin. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjoja sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista (ks. Metsätilastotiedote 722). Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan metsänomistajien saamia puunmyyntituloja ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvoa. Myös hankintakaupoilla myydyt puumäärät hinnoitellaan kantohinnoilla. Tulot sisältävät myös kuntien, seurakuntien, säätiöiden ja vastaavien yhteisöjen saamat puunmyyntitulot. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan (29 % vuosina 2001 ja 2002). Metsätalouden pääomatulot lasketaan seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otetun puutavaran arvo* metsävähennys varaukset (esim. metsänuudistamista varten) + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus). Metsätalouden menot lasketaan seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matkat ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatuloista metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan noin kolmasosa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin 1993 2005 kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien verokuutiometrin rakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion perusteella ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen laskemia bruttokantorahatuloja (Metsätilastotiedotteet 680 ja 729), jotka perustuvat markkinahakkuu- ja hintatilastoihin sekä 5 10 vuoden välein tehtäviin kotitarvepuun käyttöä selvittäviin tutkimuksiin. Vuodesta 2002 alkaen metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen keruusta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metsätilastotiedote 742). Kustannukset perustuvat pääosin metsänhoitoyhdistyksiltä kerättäviin tietoihin. Metsäojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kustannustiedot kerätään metsäkeskuksilta. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset sisältyvät kokonaiskustannuksiin ja ne on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Vuonna 2003 otettiin käyttöön uudet perusteet metsäteiden kunnossapito- ja metsänomistajien matkakustannusten arvioinnissa. Metsäteiden kunnossapitokustannukset laskivat noin 70 prosenttia, kun taas matkakustannukset nousivat asuinpaikan ja metsätilan etäisyyden kasvun takia lähes 80 prosenttia. Muutokset otettiin huomioon aikasarjoissa taannehtivasti siten, että metsäteiden kunnossapitokustannuksiin tehtiin tasokorjaus ja etäisyyden kasvu 34 kilometristä (vuonna 1990) 61 kilometriin (vuonna 2000) tasattiin aikavälille lineaarisesti. Samalla katelaskelmaa muutettiin niin, että metsäteiden kunnossapitokustannukset siirrettiin suositusten mukaisesti hallintokustannuksiin (ks. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 798).

15 Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi- Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 2001 aineistossa oli 4 255 ja vuoden 2002 aineistossa 4 173 kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 325 ja 3 058 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (758 ja 788 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin niin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaaria. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 6). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot vastaa kaikilta osin toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia kantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. puunkorjuu, metsänhoito ja perusparannus, muut kustannukset). Näin ollen metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannuksia, joita ei voida erottaa puuntuotannon kustannuksista metsänomistajan omaa työtä lukuun ottamatta. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat selvästi pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Kuva 6. Suuraluejako ja metsäkeskukset vuonna 2003. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan (1993 2005). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Niiden osuus yksityismetsien metsämaan pinta-alasta on 8 prosenttia. Luotettavuus Länsi- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa laskentavuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä myös hankintahakkuiden tulot lasketaan 9 6 4 Pohjois- Suomi Itä- Suomi

16 kantohinnoilla. Käytännössä hankintaleimikoiden kantorahatulot ovat korkeampien korjuukustannusten takia alemmat. Korkeammat kustannukset johtuvat mm. kauppojen pienemmästä puumäärästä ja suuremmasta kuitupuuosuudesta. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon. Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät metsäverotuksen siirtymäkauden (1993 2005) aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin. Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia. Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. MYTT-aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen. Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään. Mukana on suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa. MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen. Tulokset on laskettu ilman painotuksia.

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 2112139 Faksi 010 2112104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote