MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 202 Kunnanvaltuusto 31.10.2016 Aika 31.10.2016 klo 17:00-19:52 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 205 90 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 206 91 Työjärjestyksen vahvistaminen 207 92 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 93 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta 208 210 94 Mäntsälän osavuosikatsaus 2/2016 212 95 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 214 96 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 217 97 Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut 219 98 Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit 221 99 Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2017-2020 227 100 Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä 101 Kunnanhallituksen vaali vuosille 2013-2016 / Eroanomus Mirka Kuitunen 102 Maankäyttölautakunnan vaali vuosille 2013-2016 / Eroanomus Niko Martikainen 229 233 238 103 Kysymys digiloikan toteuttamisesta 240 104 Ilmoitusasiat 243 105 Kysymys vuokra-asuntojen toiminnasta 244 106 Valtuustoaloite avoimista ovista kunnan yhtiöissä ja toimipaikoissa 245 107 Valtuustoaloite harrastustakuusta jokaiselle lapselle 246

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 203 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Helin Anna valtuuston puh.joht. Peltola Veijo valtuuston 1. vpj. Laaksonen Tapio valtuuston 2. vpj. Allonen Ilkka Eerola Asko Elomaa Jarna Hallikainen Heli Havula Tapio Heikkilä Jussi Heikkilä Teuvo Heinonen Kalevi Herttuainen Auli Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans Keto-Huovinen Pihla Kosonen Jyrki Kyrö Jaakko Laine Leena Laukkanen Erkki Leino Timo Liinamaa Reijo Liljavirta Eija Lindqvist Rami Manninen Marjaana Martniku Sari Mäkipää Marja-Leena Niinimäki Markku Orre Kari Peussa Kari Päivinen Mitja Rinne Antti Salmi Petri Sillanpää Jari Teppinen Marja Tilvis Reijo Warras-Stjernvall Annika Virolainen Kari Virtanen Matti saapui klo 17.42 92 aikana Ylimartimo Lauri Christ Cai vara saapui klo 18 92 aikana Helenius Markku vara Munukka Jukka vara Muut Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Lintonen Pekka sivistysjohtaja Lindgren Mika henkilöstöjohtaja Rintala Eija perusturvajohtaja Seppälä Hannu tekninen johtaja Tupamäki Anja kunnankamreeri

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 204 Gummerus Vesa maankäyttöinsinööri Poissa Kuisma Kari Ravolainen-Rinne Heta Suontama Sami Allekirjoitukset Anna Helin puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 89-107 Pöytäkirjan tarkastus Marja Teppinen Kari Virolainen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo ja yleinen tietoverkko 4.11.2016

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 205 Kunnanvaltuusto 89 31.10.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanvaltuusto 31.10.2016 89 Esitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 206 Kunnanvaltuusto 90 31.10.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuusto 31.10.2016 90 Esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Marja Teppinen ja Kari Virolainen.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 207 Kunnanvaltuusto 91 31.10.2016 Työjärjestyksen vahvistaminen Kunnanvaltuusto 31.10.2016 91 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 16 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei valtuusto toisin päätä. Esitys: Vahvistetaan työjärjestys.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 208 Kunnanhallitus 232 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 92 31.10.2016 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 418/03/2016 Kunnanhallitus 17.10.2016 232 Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät 31.8.2016 päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Lausunnot pyydetään antamaan 9.11.2016 mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016 tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausunto on valmisteltu Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien kuntajohtajien, sosiaali- ja terveysjohtajien, henkilöstö-, talous-, hallintosekä infrastruktuuri- ja ICT-asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuuman osuus muuhun kuin sote-asioihin? Valmistelija: perusturvajohtaja Eija Rintala Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää antaa liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala esitteli asiaa kokouksessa.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 209 Kunnanhallitus 232 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 92 31.10.2016 Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle Oheismateriaali: Hallituksen esityksen korjatut lakiluonnokset 1.9.2016 (luettelo korjauksista kansilehdellä). Oheismateriaali löytyy osoitteesta http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016). Kunnanvaltuusto 31.10.2016 92 Esitys: Kunnanvaltuusto antaa liitteen mukaisen lausunnon asiassa sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Kunnanvaltuusto päättää, että omalta osaltaan se on valmis jatkamaan Keski-Uudenmaan sotehankkeessa vuoden 2017 loppuun. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Asko Eerola esitti seuraavaa lisäystä lausuntoon, kohtaan 44: "Mäntsälän kunta pitää tärkeänä, että organisaatiorakenteista riippumatta toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidossa HYKS:n ja Hyvinkään sairaalan kesken säilytetään ja sitä kehitetään edelleen." Marja-Leena Mäkipää kannatti tehtyä esitystä. Puheenjohtaja kysyi voidaanko lisäys hyväksyä yksimielisesti ja valtuusto hyväksyi lisäyksen. Hyväksyttiin esitys, lisättynä Eerolan esittämällä täydennyksellä. Merkittiin, että Matti Virtanen saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo 17.42. Merkittiin, että Cai Christ saapui kokoukseen klo 18.00 tämän pykälän aikana. Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 210 Kunnanhallitus 233 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 93 31.10.2016 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta 424/06/2016 Kunnanhallitus 17.10.2016 233 Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 31.8.2016 päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Lausunnot pyydetään antamaan 9.11.2016 mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta ehdotetaan otettavaksi lakiin kaikkia palveluiden tuottajia koskeva rekisteröintimenettely. Palvelun tuottajien ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoitus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hallintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Lausunto on valmisteltu Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyönä. Valmistelija: perusturvajohtaja Eija Rintala Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää antaa liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala esitteli asiaa kokouksessa. Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Oheismateriaali: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (Oheismateriaali löytyy osoitteesta http://stm.fi/lausuntopyynnot ) Kunnanvaltuusto 31.10.2016 93 Esitys: Kunnanvaltuusto antaa liitteen mukaisen lausunnon asiassa sosiaali- ja terveysministeriölle.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 211 Kunnanhallitus 233 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 93 31.10.2016 Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 212 Kunnanhallitus 228 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 94 31.10.2016 Mäntsälän osavuosikatsaus 2/2016 268/02.02/2015 Kunnanhallitus 17.10.2016 228 Mäntsälän asukasluku on elokuun loppuun mennessä kas va nut (0,4 %) 20 776 asukkaaseen. Työttömyys oli 7,8 % työvoimasta, kun luku vuotta aiem min oli 7,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut 292 henkeen (6,5 %). Uudellamaalla työt tö miä oli keskimäärin 11,7 % työvoimasta. Käyttötalous Mäntsälän toimintatuotot olivat elokuun lopussa 17,7 milj. euroa (tot. 59 %) ja -kulut 84,4 milj. euroa (tot. 66 %) laskennallisen toteutuman ollessa enin tään 66,6 %. Toimintakulut alittavat 0,6 milj. euroa (-0,6 %) edel lis vuoden vastaavan ajankohdan toteutuman. Henkilöstökulut 36,5 milj. euroa oli vat kasvaneet 0,7 milj. euroa (1,8 %), josta palk kaus me no jen muutos 0,5 milj. euroa. Toimintakate oli -66,7 milj. euroa (tot. 68 %; vrt. 2015-65,5 milj. euroa, 68 % koko vuoden tilinpäätöstoteutumasta). Ti lin pää tösen nus tees sa toimintakate heikkenee 1,9 milj. euroa (1,9 %) mutta ilman 1,3 milj. eu ron myyntivoittojen nousua sekä erikoissairaanhoidon 0,7 milj. euron ti lin pää tös pa lau tus ta toimintakate huononee käyttötaloudessa on 3,8 milj. eu roa (3,8 %) vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Verotuloja ja valtionosuuksia oli tilitetty kunnalle laskennallisen ta lous ar vioen nus teen mukaisesti yhteensä 73,3 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa oli ker ty nyt 0,8 milj. euroa (1,6 %) edellisvuotta enemmän, josta kuluvan vuoden ennakoiden muutos 1,1 % euroa. Kuntaliiton syyskuussa jul kai se massa tilinpäätösennusteessa Mäntsälälle arvioidaan tilitettävän kunnallis-, kiin teis tö- ja yhteisöverotuottoa yhteensä 79,5 milj. euroa (0,8 %) poik keaman ollessa 0,1 % kunnan talousarvioon verrattuna. Ve ro tu lo ker ty mä tarken tuu lopullisesti joulukuun tilityksen yhteydessä. Val tion osuuden ti lin päätös ar vio on talousarvion mukainen. Vuosikate oli elokuussa 8 milj. euroa ja tilinpäätösennusteessa 10,3 milj. eu roa, mikä on muutetun talousarvioennusteen mukainen.tilikauden tulos 4,1 milj. eu roa on talousarvion mukainen. Investoinnit ja rahoitus Mäntsälän investoinnit olivat 9,2 milj. euroa elokuun lopussa (tot. 46 %), josta Riihenmäen elinkaarihanke 6,6 milj. euroa ja Hyökännummi 0,35 milj. euroa. Investoinnit jäävät 4,3 milj. euroa alle budjetoidun 15,8 milj. euroon mm. Sälinkään koulun aikataulumuutoksista johtuen. Kunnan lainakanta kasvaa arviolta n. 5-6 milj. euroa noin 59-60 milj. euroon, n. 2 800-2900 euroon/asukas. Määrärahamuutokset vuoden 2016 talousarvioon Korkokuluihin varattua määrärahaa voidaan pienentää 0,5 milj. euroa vuoden 2016 talousarviossa; perusteena alhainen korkotaso.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 213 Kunnanhallitus 228 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 94 31.10.2016 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, 040-314 5240) esittää valtuustolle hyväksyttäväksi 0,5 milj. euroa vähennettäväksi tuloslaskelmanosan "kor ko ku lut" - määrärahasta ja merkitsee tiedoksi 2/2016 osavuosikatsauksen ja lähettää sen edel leen valtuustolle tiedoksi. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan Kunnanvaltuusto 31.10.2016 94 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy 0,5 milj. euroa vähennettäväksi tuloslaskelmanosan "korkokulut" - määrärahasta ja merkitsee tiedoksi 2/2016 osavuosikatsauksen. Teknisenä korjauksena muutetaan toimintakulujen määrä oikeaksi. Liite 1. Osavuosikatsaus 2/2016

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 214 Kunnanhallitus 229 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 95 31.10.2016 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 199/02.02/2016 Kunnanhallitus 17.10.2016 229 Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan valtuusto päättää kunnassa so vel let ta vat kiinteistöveroprosentit laissa määrättyjen vaihteluvälien ra joissa vuosittain. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit viimeistään vero vuot ta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Mäntsälän vuoden 2016 vahvistetussa verotuksessa kiinteistöveroprosentit oli vat: yleinen 1,30 vakituinen asunto 0,60 muiden kuin vakituinen asunto 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiin teis tö ve ro -% on 0,00, jos kiinteistöllä oleva rakennus on pääasias sa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 3,00 eikä 12 b :n lievennystä käy te tä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä ra ken nus paikko ja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Vuoden 2017 verotuksessa (hallituksen esitys) sovellettavat kiin teis tö ve ropro sent tien rajat ovat seuraavat: yleinen 0,93-1,80 vakituinen asunto 0,41-0,90 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,93-1,80. Halli tuk sen lakiesityksen mukaan mui den kuin vakituisten ra ken nus ten kiin teis tö ve ro määrätään erikseen. Tähän asti jos kunta on voi nut päät tää erityisen kiinteistöveron näille kiinteistöille, mutta jos kun ta ei ole niin tehnyt, niin verotuksessa on sovellettu yleistä kiin teis tö ve ropro sent tia. Muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen kiin teis tö ve ro on saanut on vuonna 2016 olla maksimissaan 1,00 pro sent ti yk sikköä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa kor keam pi. Nyt tämä kytkös poistetaan näiden veroprosenttien välillä ja ve ro pro sent ti voi daan määritellä vapaasti vaihteluvälillä 0,93-1,80. yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00. Kun ta voi lain 13 a :n mukaan päättää erillisestä kiin teis tö ve ro prosen tis ta yleishyödylliselle yhteisölle. Mikäli yleishyödylliselle yh tei sölle ei vahvisteta omaa kiinteistöveroprosenttia, noudatetaan yleistä kiin teis tö ve ro pro sent tia. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan kiin teis töve ro lain 12 a :n mukaan päättää 2,00-6,00, ja rakentamattoman ra ken nus pai kan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa ra kennus paik kaa koskevien rakennuskieltojen osalta 12 b :n poikkeamismahdollisuus: Ei sovelleta ra ken ta mispaik kaan, joka rajoittuu omistajan omaan rakennuspaikkaan, jol la si jait see omistajan vakituisessa käytössä oleva asuin raken nus. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b :n mainituissa kunnissa ra kenta mat to man rakennuspaikan prosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 215 Kunnanhallitus 229 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 95 31.10.2016 kiin teis tö ve ro pro sent ti aiemman 1,5 prosenttiyksikön sijaan. Vuonna 2015 kunta sai kiinteistöveroa 6,8 milj. euroa. Kiinteistöveron maksuun pa no ar vio vuoden 2016 verotuksessa on Mäntsälässä 6,75 milj. euroa ja tuottoarvio 6,7 milj. eu roa. Maksuunpanoarvio vuodelle 2017 on 6,9 milj. euroa, josta tuot to ar vio 6,9 milj. euroa ja kasvu edelliseen vuo teen 0,2 milj. euroa (1,7 %). Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia, johon esi te tään 1,30 prosenttiyksikön korotus (1,30 + 3,00 =4,30) viitaten edellä esitettyyn. (lisätietoja/valmistelija kunnankamreeri Anja Tupamäki, 040-3145240) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Mäntsälän kun nal lis ve ropro sen tit vahvistetaan seuraavasti: yleinen kiinteistövero -% 1,30 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,60 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiin teis tö ve ro -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasias sa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käyte tä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jot ka täyttävät 12 a :n ehdot. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan Kunnanvaltuusto 31.10.2016 95 Esitys: Kunnanvaltuusto vahvistaa kunnallisveroprosentit seuraavasti: yleinen kiinteistövero -% 1,30 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,60 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiinteistövero -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käytetä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Mitja Päivinen esitti seuraavan muutosesityksen: yleinen kiinteistövero -% 1,20 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,55 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,10

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 216 Kunnanhallitus 229 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 95 31.10.2016 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiinteistövero -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käytetä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Kari Peussa kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Kunnanhallituksen pohjaesitys on JAA ja Päivisen muutosesitys EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 36 EI 5 Tyhjiä 2 Yhteensä 43 Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen pohjaesityksen voittaneen. Liite 1. Äänestysluettelo

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 217 Kunnanhallitus 230 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 96 31.10.2016 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 199/02.02/2016 Kunnanhallitus 17.10.2016 230 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hy väk symi sen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiin teis tö ve ropro sen teis ta ja muiden verojen perusteista. Veromenettelystä annetun lain (1558/195) 91 a :n mukaan kunnan tulee il moit taa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään ve ro vuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Mäntsälän kunnan tulos- ja rahoituslaskelma lautakuntien vuoden 2017 talous ar vio eh do tuk ses sa (sarake TA/kj. ehdotus 2017) on seuraava: Tuloslaskelma (1000 euroa) TP 2015 TPE 2016 TA 2017/kj ehdotus Toimintakate -97 680-99 441-100 167 Verotulot 78 866 79 640 78 909 Valtionosuudet 26 307 28 956 28755 Rahoitustuotot ja -kulut 1 456 1 143 943 Vuosikate 9 048 10 298 8 440 Suunnitelmapoistot -5 773-6 200-6 600 Satunnaiset tuotot ja -kulut - - - Tilikauden tulos 3 276 4 098 1 840 Tilikauden yli-/alijäämä 3 298 4 112 1 862 Rahoituslaskelma (1000 euroa) TP 2015 TPE 2016 TA 2016/kj. ehdotus Toiminnan rahavirta 8 839 8 798 8 440 Investoinnin rahavirta -15 297-15 794-33 881 Rahoituksen rahavirta, josta 6 507 5 577 25 240 - antolainakannan muutokset 207-1 650 1 780 - lainakannan muutokset 6 371 6 727 22 960 Lainakanta 54 933 61 660 87 394 - lainakanta euroa/asukas 2 656 2 957 4 152 Kassavarat 68 348 347 Kunnanjohtajan ehdotus on tehty nykyisen 20,50 tuloveroprosentin suu ruise na. Yhden tuloveroprosentin laskennallinen tuotto on noin 3,5 milj. euroa. Todetaan, että kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaksi julkaistaan 13.10.2017 klo 9.00. (lisätietoja/valmistelija kunnankamreeri Anja Tupamäki, 040-3145240) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntsälän vuoden 2017 tu lo ve ropro sen tik si vahvistetaan 20,50 %.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 218 Kunnanhallitus 230 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 96 31.10.2016 Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanvaltuusto 31.10.2016 96 Esitys: Kunnanvaltuusto vahvistaa Mäntsälän vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 20,50 %.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 219 Sivistyslautakunta 11 26.01.2016 Sivistyslautakunta 88 06.09.2016 Kunnanhallitus 219 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 97 31.10.2016 Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut 268/02.02/2015 Sivistyslautakunta 26.01.2016 11 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2015 hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman. Kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa: tulosyksikkö 1-taso) ja kohteille (investointiosa). Kunnanhallituksen määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista (tulosyksikkö 2-taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Käyttösuunnitelmien tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä tarkasti jo etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lautakunnan käyttösuunnitelmassa määrärahat voidaan päättää nettositoviksi, koska myös valtuustotasolla määrärahat ovat nettositovia. Päätöksestä tulee kuitenkin ilmetä myös bruttomääräiset tiedot (menot, tulot ja netto). Mikäli käyttösuunnitelma on vuoden aikana joltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset kyetään kattamaan vastuualueen tai palvelukeskuksen sisältä. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti kaikkiin määrärahaylityksiin tullaan suhtautumaan kriittisesti talouden säästö- ja tasapainottamistavoitteiden ollessa voimassa. (Valmistelu / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh. 040 314 5282 tai sivistysjohtaja Pekka Lintonen, puh. 040 314 5192) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sivistyspalveluiden vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman perusteluineen (käyttötalouden tulosyksikkö 1 -taso sekä investointiosa) liitteiden 1 ja 2 mukaisina. Määrärahat ovat nettositovia. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen käyttösuunnitelmaliitteeseen tehdyin tarkennuksin.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 220 Sivistyslautakunta 11 26.01.2016 Sivistyslautakunta 88 06.09.2016 Kunnanhallitus 219 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 97 31.10.2016 Sivistyslautakunta 06.09.2016 88 Liite 1. Sivistyspalveluiden talousarvion vuoden 2016 käyttösuunnitelma Liite 2. Sivistyspalveluiden vuoden 2016 investoinnit Tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varattu määräraha on kirjattu kokonaan kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle. Näitä määrärahoja siirretään oikeille tulosalueille seuraavasti: Kehittämis- ja hallintopalvelut - 230 280 Perusopetus 187 980 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta 39 312 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 2 988. Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle jää kyseistä määrärahaa 20 000. (Valmistelija / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh. 040 314 5284) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varatun määrärahan siirron kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelta liitteen nro 1 mukaisesti. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelman muutos Kunnanhallitus 10.10.2016 219 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto 31.10.2016 97 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen sivistyspalveluiden määrärahamuutoksesta. Liite 1. Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelman muutos

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 221 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit 452/02/2016 Maankäyttölautakunta 21.09.2016 124 Männikkö II -alueella on vapaana 11 omakotitalotonttia (AO). Vapaana olevien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin noin 1 055 m2 ja niillä on rakennusoikeutta 220+40, 250+50 k-m2 tai 300+50 k-m2. Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Julkisivumateriaaleihin on tehty alueellinen poikkeuslupa maankäyttölautakunnan päätös 13.4.2016 52, joka lisäsi puuverhoiltujen tonttien tarjontaa 7 tonttia. Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi. Hyökännummen alueella Taruman asemakaava-alueen kaava on tullut voimaan 7.7.2015. Taruman alueen kunnallistekniikan 1-vaihe rakennetaan vuoden 2016 aikana. Kunnallistekniikan valmistuttua tontit asetetaan yleisesti haettavaksi 1-vaiheen myötä 18 pientalotonttia (AO) ja lisäksi 2 rivitalotonttia (AP). Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Kunnanvaltuusto päätti viimeksi 21.1.2013 28 pientalotonttien hinnaksi 180 /k-m2 tai 45 /m2 sekä yritys- ja liiketonttien hinnoiksi 8, 13, 15 tai 16 /m2. Myyntihintaan lisätään lohkomiskulut, 1 000 euroa. Nykyinen hinnoittelu ja Männikössä jäljellä olevien tonttien rakennusoikeudet sopivat huonosti nykyiseen markkinakysyntään. Kysyntä on pienempiin rakennuksiin ja pienempiin tontteihin kun jäljellä olevissa tonteissa rakennusoikeutta on 260-350 k-m2. Tämä nostaa tonttien hinnan nykyisellä hinnalla 47 800 64 000 euron haarukkaan. Rakennusoikeudeltaan isojen tonttien kysynnän arvioidaan nykyisessä talous- ja markkinatilanteessa jatkuvan tulevaisuudessakin vähäisempänä mitä se on ollut aiemmin. Tehdyn hintaselvityksen mukaan ajanjaksolla 1/2014-6/2016 yksityisten myymien asemakaavan mukaisten pientalotonttien (21 kauppaa) hinnat Kirkonkylän alueella ovat olleet keskimäärin 194,53 /k-m2 (-16,2 % vuoteen 2012 verrattuna) ja noin 49,60 /m2 (- 5,3 %). Myytyjen tonttien keskimääräinen koko on ollut noin 1109 m2 (+6,8 %) ja tonttikohtainen hinta noin 53 610 euroa (+2,0 %). Hyökännummen alueen tonttien keskihinnat ovat hintaselvityksen mukaan keskiarvoltaan lähellä samaa tasoa kirkonkylän tonttien hintojen kanssa, joskin kauppamäärä on ollut samalla ajanjaksolla 6 kauppaa. Kauppojen vähäisyydestä johtuen tarkkoja hintatilastoja Hyökännummelta ei voida tehdä. Pientalotonttien uusi hinnoittelurakenne

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 222 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 Esitetään, että kirkonkylän alueen (mm. Männikkö II) hinnoittelurakennetta muutetaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = 46 940 + 1 000 e ) Hinnoittelurakenteen muutos tarkoittaa, että rakennusoikeudeltaan 225 k-m2:n mukaisella tontilla hinta pysyy samana. Sitä pienemmillä hinta nousee hieman (esim. 200 k-m2: + 1 000 e / +2,7 %). Yli 225 k-m2:n rakennusoikeuden tonteilla hinta puolestaan laskee nykyisestä. Esimerkiksi Männikön jäljellä olevien tonttien hinnat olisivat siten 45 980 54 800 e (-3,8 % - 14,4 % nykyisestä). Uusi hintataso asettuisi yksityisten tekemien tonttikauppojen vertailussa keskimääräisen tonttikohtaisen hinnan tuntumaan. Esitetään, että Hyökännummen alue (mm. Taruma I vaihe) hinnoitellaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = 42 246 + 1 000 e ) Maapohjan hintaan lisätään lohkomiskuluina 1 000 euroa. Tonttien myyntihinnat on esitetty liitteessä. Muiden tonttien ja tontinosien hinnoittelua esitetään pidettäväksi ennallaan 45 /m2. Yleishyödyllinen yhteisö Esitetään, että mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö, vuosivuokra jatkossa määritetään 5 % maapohjan arvosta, kun yleisesti vuosivuokra määritetään 7 %:n mukaisesti. Lisäksi aiempaan tonttien luovutuspäätökseen esitetään muutamia tarkennuksia, jotka vahvistavat kunnan tonttien luovutuksessa vallinneen käytännön. Hallintosäännön 40 mukaan kunnanhallitus ratkaisee asiat, jotka

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 223 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 koskevat kiinteän omaisuuden (maaomaisuuden) myymistä ja ostamista pois lukien omakoti- ja paritalotontit. Maankäyttölautakunnan toimintasäännön kohtien 5.9 ja 7.1 mukaan kaavoitusjohtaja päättää kunnan omakoti- ja paritalotonttien myymisestä, vuokraamisesta ja takaisinostamisesta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Esityksen mukaan periaatteet tulevat voimaan 1.1.2017 koskien uusia tonttien luovutuksia. (Valmistelija: vs. kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus, puh. 040 314 5467) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta esittää A) kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy noudatettavaksi seuraavat periaatteet kiinteän maaomaisuuden myynnistä ja vuokralle antamista varten. Aiempaan päätökseen tehdyt muutokset on esitetty alleviivattuina. 1. Omakotitalo- ja paritalotontit Uudet tontit laitetaan lehti-ilmoituksella haettavaksi, kun alueen kaavoitukselliset ja kunnallistekniset valmiudet ovat olemassa. Männikkö II -alueen vapaat tontit ja Taruman alueen 1-vaiheen tontit on esitetty liitekartoissa. Omakotitontit luovutetaan itselleen rakentaville yksityishenkilöille, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Tontit, joille voidaan rakentaa myös paritalo, luovutetaan ensisijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville. Tontinsaajalla tulee olla realistiset rakentamisedellytykset rakennushankkeen toteuttamiseksi. Omakotitalotontit, jotka ovat jo olleet ensimmäisen kerran haettavana eivätkä ole silloin menneet kaupaksi tai vuokrattu, voidaan luovuttaa toissijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Rakentaminen tontilla tulee aloittaa yhden (1) vuoden kuluessa luovutuksesta ja saattaa valmiiksi niin, että rakennustarkastusviranomainen voi tehdä käyttöönottokatselmuksen kolmen (3) vuoden kuluessa luovutuksesta. Omakotitontit, jotka luovutetaan yrityksille tai vastaaville, luovutetaan ensisijaisesti myymällä. 1.1 Kiinteähintaiset tontit Tonttien saajat valitaan arpomalla. Hakijoille arvotaan tontin varausjärjestys, jonka perusteella hakija saa valita haettavana olleista vapaista tonteista ostettavan tai vuokrattavan tontin. Tonttivaraus tulee voimaan, kun hakija on maksanut varausmaksun. Jos maksua ei ole maksettu laskun eräpäivään mennessä, niin tällöin katsotaan hakijan luopuneen tonttihakemuksesta. Arpominen suoritetaan kaavoitusjohtajan valvomana ja kahden muun kunnan työntekijän toimesta.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 224 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 Avio-/avopuolisot tai samaan talouteen kuuluvat voivat jättää yhteensä vain yhden hakemuksen. Tontinsaajan luopuessa tontista tarjotaan ko. tonttia ostettavaksi tai vuokrattavaksi seuraavalle viimeksi järjestetyn arvontatilaisuuden varausjärjestyksen osoittamalle hakijalle, joka ei ole saanut tonttia. Jäljelle jääneet tontit, joita ei varausjärjestyksen perusteella ole haettu, tulevat luovutettaviksi hakemusten perusteella ympärivuotisesti. 1.2 Tarjoustontit Kunnanhallitus nimeää tarjousten perusteella myytävät tontit ja vähimmäishinnat. Samalle hakijalle tai hakijakunnalle voidaan luovuttaa vain yksi tontti. Mikäli tarjouksen jättää useammasta tontista, tarjousjärjestys on mainittava. Samanhintaisen tarjousten jättäneiden välillä saaja valitaan arpomalla kohdassa 1.1 mainitulla tavalla. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös internetissä huutokauppana Maankäyttösopimuksilla kunnalle tulleet yksittäiset pientalotontit myydään ostotarjousten perusteella. Ilman tonttia jääneet hakijat jäävät varasijalle tarjousten perusteella. 1.3 Tonttien ja lisäalueiden hinnat Tonttien hinta Kirkonkylän asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Männikön alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = 46 940 ) Tonttien hinta Hyökännummen asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Taruman alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2 (-10 % Kirkonkylän yksikköhinnasta), 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = 42 246 ) Kirkonkylän ja Hyökännummen asemakaava-alueen muiden omakotitonttien sekä tontinosien hinta asemakaava-alueilla on 45 /m2.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 225 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 Erityisistä syistä maankäyttölautakunta voi poiketa omakoti- ja paritalotonttien asemakaavan mukaisten tontinosien myyntihinnoista. 2. Kerros- ja rivitalotontit Kerros- ja rivitalotonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 3. Yritys- ja liiketontit Tontteja ensisijaisesti myydään, mutta vuokraus on myös mahdollista. Tonttien hinnat: A) Yritysalueiden liiketontit 15 /m2 (Kruunu, Linnala ja Mäntsälän portti (ei koske Kehä V ja Lahdentien risteysaluetta). B) Yritysalueiden muut tontit 13 /m2, Poikkitie, Veturi ja Liljendal (ei koske Kapuli). C) Marjalan alueen yritystonttien hinta on 8 /m2. D) Kapulin alueen hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti E) Ydinkeskustan sekä Kehä V ja Lahdentien risteysalueen liikerakennustonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti Kunnanhallitus voi erityisistä syistä poiketa em. myyntihinnoista. Muista yritys- ja liiketonttien luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 4. Muut maa-alueet Kunnanhallitus päättää tapauskohtaisesti asemakaavan ulkopuolisten rakennuspaikkojen ja muiden maa-alueiden/kiinteistöjen luovutusehdoista ja hinnoista enintään 300 000 euroon saakka. 5. Taksat ja maksut Lisäksi peritään silloin, kun kaupan kohteena on itsenäiseksi kiinteistöksi muodostettu alue, lohkomiskustannuksina 1 000 euroa. Tonttien varausmaksu on 1 000 euroa. Varausmaksu peritään myös teollisuustonteilta. Varausmaksu hyvitetään kokonaan tontin ostajalle kiinteistökaupan tai -vuokrauksen yhteydessä. Varausmaksusta palautetaan puolet hakijalle kirjallisesta tonttivarauksen peruutuksesta, joka on tehty varauksen voimassaoloaikana. 6. vuokrausehdot ja omaksi lunastaminen Tonttien ja muiden maa-alueiden vuosivuokra on 7 %:a maapohjan myyntihinnasta tai muusta käyvästä arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokratonttien omaksi ostohinta on sen ajankohdan myyntihinta. Mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö,

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 226 Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Kunnanhallitus 214 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 98 31.10.2016 vuosivuokra määritetään 5 % maapohjan arvosta. 7. Voimaantulo, hakeminen ja aiemmat päätökset Tämän päätöksen hinnat ja luovutusehdot tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen ja koskevat uusia tonttien ja muiden maa-alueiden luovutuksia. Tontteja on haettava kirjallisesti kunnalta ja hakemuksen päivämääräksi tulee se, milloin hakemus on kirjattu kuntaan saapuneeksi. Vanhat vuokratontin haltijat saavat ostaa tonttinsa omaksi ennen tätä päätöstä voimassa olleilla hinnoilla ja luovutusehdoilla, jos vuokratontin kirjallinen ostohakemus on jätetty 31.12.2016 mennessä kuntaan. Muutoin tällä päätöksellä kumotaan kunnanvaltuuston tekemä kiinteän omaisuuden luovutusperiaatteita ja hinnoittelua koskeva päätös 21.1.2013 28. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Kartta, Männikkö II vapaat tontit Liite 2. Tonttiluettelo, Männikkö II vapaat tontit Liite 3. Kartta, Taruma 1- vaiheen uudet tontit Liite 4. Tonttiluettelo, Taruma 1-vaiheen uudet tontit Kunnanhallitus 10.10.2016 214 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanvaltuusto 31.10.2016 98 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Liite 1. Kartta, Männikkö II vapaat tontit Liite 2. Tonttiluettelo, Männikkö II vapaat tontit Liite 3. Kartta, Taruma 1- vaiheen uudet tontit Liite 4. Tonttiluettelo, Taruma 1-vaiheen uudet tontit

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 227 Kunnanhallitus 216 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 99 31.10.2016 Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2017-2020 492/10.04.00/2016 Kunnanhallitus 10.10.2016 216 Mäntsälän kunnassa on käynnistetty asunto-ohjelman päivittäminen keväällä 2016. Asunto-ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: tekninen johtaja kunnankamreeri vanhustyönpäällikkö sosiaalipalvelupäällikkö vs. kaavoitusjohtaja asemakaavainsinööri kaavasuunnittelija toimitusjohtaja Hannu Seppälä Anja Tupamäki Minna Koivumäki Arja Tolttila Vesa Gummerus Tapio Sillfors Mari Niinistö Rauni Ohvo Työryhmän tavoitteena on ollut esittää asunto-ohjelmassa Mäntsälän vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan asuntokannan kehittämisen haasteisiin ja toteuttamaan MAL-aiesopimuksen mukaiset tavoitteet. Kunnanvaltuusto hyväksyy asunto-ohjelman ja seuraa etenemistä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä kerran vuodessa. Kerran vuodessa pidetään infotilaisuus valtuustolle. Kunnanhallitus vastaa kunnan omistajaohjauksesta osana konsernijohtoa ja seuraa tytäryhtiöiden toimintaa niiden tavoitteiden saavuttamisessa (myös strategian ja ohjelman toteuttajana). Maankäyttöpalvelut seuraa asumiseen käytettävien tonttien riittävyyttä kaavoituskatsauksessa ja seuraa MAL-sopimuksen tavoitteita. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy seuraa asuntokannan kehitystä, asuntomäärissä tapahtuvia muutoksia, Mäntsälään muuttavien asumistilannetta, Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostuksen etenemistä ja vuokratasoa. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle asunto-ohjelman hyväksymistä. Käsittely: Toimitusjohtaja Rauni Ohvo ja vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Merkittiin, että Kari Kuisma poistui kokouksesta klo 15.45 ja Sari

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 228 Kunnanhallitus 216 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 99 31.10.2016 Martniku saapui kokoukseen klo 15.45 pykälän käsittelyn aikana Kunnanvaltuusto 31.10.2016 99 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy asunto-ohjelman vuosille 2017-2020. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Heli Hallikainen esitti seuraavan muutosesityksen: Kohtaan: S. 8 _ kpl 2.3.3 nuorten asuminen: Nuorten tarpeisiin rakennettujen kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta on parhaimmillaan houkutteleva syy hakeutua paikkakunnalle esim. toisen asteen oppilaitoksiin (lukio, ammatillinen koulutus). Sekä lisäys: Mäntsälässä tulee olla tarjolla myös opiskelija-asuntoja. Reijo Liinamaa kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko lisäykset hyväksyä yksimielisesti ja valtuusto hyväksyi lisäykset. Hyväksyttiin esityksen mukaan, Hallikaisen esittämillä täydennyksillä. Liite 1. Asunto-ohjelma

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 229 Kunnanvaltuusto 70 20.06.2016 Kunnanhallitus 182 22.08.2016 Perusturvalautakunta 97 21.09.2016 Kunnanhallitus 218 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 100 31.10.2016 Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä 323/00.02.00/2016 Kunnanvaltuusto 20.06.2016 70 Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattisen ja vihreä valtuustoryhmät sekä Sari Martniku jättivät seuraavanlaisen valtuustoaloitteen: "Aloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä Esitämme, että Mäntsälä ottaa käyttöön nk. sosiaalinen luototuksen. Se olisi tarkoitettu Mäntsälässä vakinaisesti asuville pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla eri syistä, esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi, ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa. Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttäisi, että luoton saaja kykenee tuloistaan maksamaan luoton kuukausittaiset lyhennykset ja korot. Maksukykyä arvioitaessa tuloista vähennettäisiin asumiskustannuksista, välttämättömistä vakuutuksista, päivähoidosta, elatusmaksuista, terveydenhuollosta ja velkojen hoidosta aiheutuvat kulut sekä välttämättömät elinkustannukset. Välttämättömänä elinkustannuksena käytettäisiin velkajärjestelynormia, jonka oikeusministeriö päättää vuosittain antamallaan asetuksella. Näiden menojen jälkeen hakijan käyttöön tulisi jäädä sosiaalisen luoton lyhennykseen ja korkokuluihin tarvittava summa. Jos tuloissa on tapahtumassa muutoksia, otettaisiin maksukykyä arvioitaessa huomioon muuttuva tilanne. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin kaikki velat ja vastuut, myös ulosotossa olevat velat, vaikka hakemushetkellä ei tuloista olisikaan ulosmittausta. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä tukeviin tarkoituksiin mm. takuuvuokraan kohtuullisiin kodin hankintoihin kohtuullisiin pienehköihin asunnon muutostöihin työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostamiseen osamaksurästeihin, vuokravelkoihin ja muiden pienehköjen velkojen järjestämisiin muihin menoihin, jotka auttavat hakijaa selviytymään itsenäisesti Hakijan tulisi hakemuksessa perustella, miten luotto tukee hänen itsenäistä selviytymistään. Luoton määrä olisi enintään 5.000. Luoton määrästä päätettäessä arvioitaisiin hakijan kyky maksaa luotto takaisin. Luotosta perittäisiin voimassaoleva Suomen Pankin viitekorko. Sosiaalisesta luotosta ei perittäisi toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 230 Kunnanvaltuusto 70 20.06.2016 Kunnanhallitus 182 22.08.2016 Perusturvalautakunta 97 21.09.2016 Kunnanhallitus 218 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 100 31.10.2016 Takaisinmaksuehdot sovitaan luotonsaajan kanssa hänen todellisen maksukykynsä mukaan. Luoton takaisinmaksuaika voisi olla enimmillään viisi vuotta. Luotosta tehtäisiin luottosopimus, jossa sovitaan takaisinmaksuehdot. Mäntsälässä 20.6.2016 Vasemmistoliiton Valtuustoryhmä Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Vihreitten valtuustoryhmä Sari Martniku" Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus 22.08.2016 182 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen perusturvan toimialalle valmisteltavaksi. Perusturvalautakunta 21.09.2016 97 Sosiaalisesta luototuksesta on säädetty laki (2002/1133). Lain mukaan luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta päättää itse sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta. Sen järjestäminen on lakiin perustuva kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Mikäli kunta päättää ottaa sosiaalisen luototuksen palveluvalikoimaansa, on kunnan määriteltävä kriteerit luoton saamiselle. Kriteerien tulee perustua lakiin sosiaalisesta luototuksesta, yleisiin sosiaalihuollon säännöksiin, yleisiin hallinto-oikeudellisiin perusteisiin kuten yhdenvertaisuuden, objektiivisuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteisiin. Sosiaalisen luototuksen valmistelu ja päätöksenteko on yleensä keskitetty aikuissosiaalityöntekijälle/erityissosiaaliohjaajalle ja toimistosihteerille. Toimeentulotuki on ensisijainen sosiaaliseen luototukseen nähden. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017 lukien. Tehtävän siirrolla ei ole kunnassa merkitystä sosiaalityöntekijöiden resurssitilanteeseen koska n. 90 % perustoimeentulotukipäätöksistä on tehty etuuskäsittelyssä. Perusturvan aikuissosiaalityössä ei ole omaa toimistosihteeripalvelua.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 231 Kunnanvaltuusto 70 20.06.2016 Kunnanhallitus 182 22.08.2016 Perusturvalautakunta 97 21.09.2016 Kunnanhallitus 218 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 100 31.10.2016 Kunnalle Kelalle siirron jälkeen edelleen täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Mustijoen perusturvan kaksi etuuskäsittelijää siirtyvät perustoimeentulotuen siirtymisen myötä toisiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan sosiaalisen luototuksen myöntäminen on havaittu yhdeksi keinoksi vähävaraisten ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja että sosiaalinen luotto olisi aiheellista saada käyttöön koko maassa. Sosiaalisen luototuksen asemasta tulevassa uudessa sote-mallissa ei ole tietoa. Tällä hetkellä noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Edellä mainitussa ministeriön selvityksessä esitetään sosiaalisten luottojen rahaliikenteen selvittämistä kolmen vaihtoehdon mukaan, jotka olisivat: 1. Sote-alueen malli, jossa luoton pääoma ja mahdollisten luottotappioiden menot kerätään kunnilta laajemmille alueyksiköille. Yksikkö järjestää luototuksen rahaliikenteen hoitamisen koko alueella. Yksiköt määrittyisivät tulevaisuudessa sote-uudistuksen perusteella. 2. Kela-malli, jossa rahaliikenteen käsittely keskitetään Kelalle. Luottopääoma saataisiin valtion budjetista, mutta kunnat vastaisivat asukkaidensa luotoista aiheutuvista luottotappioista. 3. Takuu-Säätiön malli, jossa luotot käsiteltäisiin erillisessä säätiössä. Samoin kuin Kela-mallissa, sosiaalisten luottojen tarpeen arviointi tehtäisiin kunnassa, jossa laadittaisiin myös luottohakemus perusteluineen. Luottopääoma tulisi valtion budjetista. Luottohakemusten valmistelusta vastaisivat kunnat, jotka saisivat siihen valtionosuutta. (Valmistelija/lisätietoja: sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, puh. 040 314 5082) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sosiaalista luototusta ei otettaisi käyttöön ennen kuin valtakunnallisella tasolla tulee ratkaistuksi sosiaalisen luototuksen organisointi ja asema suhteessa tulevaan sote-malliin. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus 10.10.2016 218 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen vastauksena

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 232 Kunnanvaltuusto 70 20.06.2016 Kunnanhallitus 182 22.08.2016 Perusturvalautakunta 97 21.09.2016 Kunnanhallitus 218 10.10.2016 Kunnanvaltuusto 100 31.10.2016 valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Aloitteen käsittely saatetaan edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kunnanvaltuusto 31.10.2016 100 Esitys: Kunnanvaltuusto merkitsee aloitteen käsittelyn tiedoksi.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 233 Kunnanhallitus 328 01.12.2014 Kunnanhallitus 73 09.03.2015 Kunnanvaltuusto 22 23.03.2015 Kunnanhallitus 272 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 118 16.11.2015 Kunnanhallitus 235 17.10.2016 Kunnanvaltuusto 101 31.10.2016 Kunnanhallituksen vaali vuosille 2013-2016 / Eroanomus Mirka Kuitunen 619/00.02.00/2014, 498/00.00.01/2016 Kunnanhallitus 17.12.2012 329 Mäntsälän kunnan hallintosäännön 38 :n mukaan kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenten keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja I ja II varapuheenjohtaja. Kuntalain 19 :n mukaan toimielinten jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen on säädöksiä kuntalain pykälissä 35 / vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen ja 34 / vaalikelpoisuus valtuustoon. Kuntalain 35 kuuluu seuraavasti: "Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta: eikä 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä." Kuntalain 34 kuuluu seuraavasti: