ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista? Korpukset kielenopetuksen tukena ISK:n arvostelut: Virittäjä 4/109 (2005) 1
TERMIT nipputunnus ( 57) edussana ( 441) verbiketju ( 496) kvanttoripronomini ( 740) tukipronomini ( 1145) NIPPUTUNNUS Nipputunnus on nimitys useammasta morfologisesta osasta koostuvalle ainekselle, jolla nykykielessä on kokonaisuutena oma vakiintunut tehtävänsä. Nipputunnuksia ovat esim. -van ~ -vän rakennetyypissä Huomasin hänen lähtevän, -neen rakennetyypissä Huomasin hänen lähteneen, -tua ~ -tyä rakennetyypeissä Syötyään hän lähti ulos, Hän sai kaiken syötyä, -vina-+possessiivisuffiksi rakennetyypissä Hän oli lähtevinään sekä -maisilla-+possessiivisuffiksi, esim. nukahtamaisillaan. Osien alkuaan erilliset tehtävät ovat näissä kokonaisuuksissa siis hämärtyneet. (» 57.) 2
Nipputunnus opetuksessa Teoreettisesti eroteltavissa olevat pääteja tunnusainekset toimivat käytännössä yhtenä nippuna: monikon partitiivi: -OitA, -eja, -ia passiivi: -(t)aan, -(t)tiin EDUSSANA Edussana on lausekkeessa se sana, jonka mukaan koko lauseke käyttäytyy lauseessa; se voi yksinkin edustaa koko lauseketta. Edussana on lauseyhteyden edellyttämässä taivutusmuodossa: Hän vaikutti [ täysin kyllästyneeltä kaikkeen ]. Lausekkeita nimitetään edussanansa sanaluokan mukaan, esim. adjektiivi muodostaa adjektiivilausekkeen ja substantiivi substantiivilausekkeen. (» 439 441.) Vrt. pääsana 3
PÄÄSANA Pääsana on termi, jonka avulla kuvataan ilmauksen osien suhteita hierarkkisessa rakenteessa. Pääsana on se sana, jota tarkasteltava ilmaus määrittää tai jonka täydennyksenä se toimii. Esim. ilmauksessa ihan mukava asunto adjektiivilauseke ihan mukava määrittää substantiivia asunto, joka on sen pääsana; astemääritteen ihan pääsana on vastaavasti adjektiivi mukava. (» 441.) Kokonaisen lausekkeen keskeistä sanaa taas sanotaan sen edussanaksi. ja opetuksessa auttaa mutkikkaiden lausekkeiden selvittelyssä: edussana on pakollinen koko lauseen kannalta, ei voi jättää pois pääsanoja voi olla monesssa kerroksessa 4
VERBIKETJU Verbiketju on nimitys kahden tai useamman verbin muodostamalle kokonaisuudelle, joka toimii lauseessa predikaattina. Verbiketjun alkuosana on modaalinen verbi (esim. täytyä, kannattaa, voida, tahtoa) tai muu abstrakti verbi (esim. alkaa, saada, ruveta, sattua, näyttää). Loppuosana on A-infinitiivi (kannattaa lähteä, en voi tulla), MA-infinitiivi (sattui näkemään) tai van - ~ vän-muoto (näytti onnistuvan). (» 496.) opetuksessa Opitaan könttänä, esiintyvät jo aivan alussa (voi mennä), monipuolistuvat kielitaidon kehittyessä (Vilja Paavolan gradu 2008) Vrt. nipputunnus: ei tarvetta ylenmääräiseen analyysiin. 5
KVANTTORIPRONOMINI Kvanttoripronomini on sellainen pronomini, joka kvantifioi eli ilmaisee jotakin puheena olevan joukon suuruudesta. Esim. kaikki lapset ilmaisee koko puheena olevaa lapsien joukkoa, molemmat lapset kumpaakin kahden joukosta ja moni lapsi suurta osaa lapsista. Kvanttoripronomineja ovat indefiniittiset (joku, jokin, jompikumpi), universaaliset (kaikki, jokainen, kukin, kumpikin, molemmat) ja kieltohakuiset pronominit (kukaan, mikään, kumpikaan) sekä samantekevyyttä (kuka tahansa, mikä vain, kumpi hyvänsä) ja suhteellista tai summittaista lukumäärää ilmaisevat pronominit (muutama, harva, jokunen, moni, monta, usea). Lopettaa ihmettelyn: Miten niin kaikki on indefiniittinen? TUKIPRONOMINI Tukipronomini on nimitys lauseessa lähinnä sijapäätteen kantajana toimivalle demonstratiivipronominille, esim. Huomasin kyllä sen, että talo oli tyhjillään; Olin epävarma siitä, tuleeko hän ajoissa. Rakenteellisesti tukipronomini on NP:n edussana ja alisteinen lause määrittää sitä; joskus tukipronominillinen ja - pronominiton lause ovat keskenään vaihtoehtoisia (vrt. Huomasin kyllä, että talo oli tyhjillään). Tukipronomini ja lause voivat olla toisistaan erillään, esim. Siitä ei ole epäilystäkään, että hän tulee ajoissa. (» 1145.) Kielissä, joissa ei sijapäätteitä, tällaista ei tarvita. 6
EROTTELUT: MA/A Luettelo siitä ( 496), mitkä verbit vaativat A- ja mitkä MA-infinitiivin, mitkä taas van-muodon: Nesessiiviverbit: kannattaa, pitää, sopia, tarvita, täytyä, kannattaa Muut A-infinitiivin saavat: alkaa, ehtiä, mahtaa, meinata olla vähällä, saada, saattaa, tahtoa, taitaa, tavata olla tapana, uhata, voida MA-infinitiivin saavat: alkaa, lakata, pakata pyrkiä, pyrkiä, ruveta, tupata, sattua van-muodon saavat vaikutelmaverbit: kuulua, näkyä, näyttää, osoittautua, tuntua, vaikuttaa EROTTELUT: MAlla/en MAllA- ja en-rakenteiden erojen esittely ( 516 518): Käynnistin auton kiroillen hiljaa itsekseni. Käynnistin auton kiroilemalla hiljaa itsekseni. 7
EROTTELUT: muita Pitkin matkaa on tarkoin mainittu, milloin ilmaus on myöntö-, milloin kieltohakuinen. Sijamuotojen semantiikkaa käsittelevät kohdat ( 1238 ) hyödyllisiä. Miksi Jyväskylään mutta Tampereelle? Selostukset opettajalle oppilaille harkiten. TAVALLINEN JA HARVINAINEN Eri vaihtoehtojen yleisyydestä vielä vähän tietoa (ks. kuitenkin 91 monikon genetiivin varianttien yleisyydestä). Järjestys: Adjektiivit ( 582 586) Puheenvuoron osat ( 1009) 8
ISK VERKOSSA http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php Kielioppini poikkeamat pitävät, vain säännöt eivät. ISK:n motto, Eila Kivikk aho 1995 9