Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.01.2017 Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika 25.01.2017 keskiviikko klo 17:40-19:40 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Nina From Kaija Hietanen Inka Hopsu Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala Antti Kainulainen Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Elli Perklén Harri Waltari Merja Vuori Minna Aitola Muut saapuvilla olleet Aulis Pitkälä Jukka Vilske Kaisu Toivonen Titta Tossavainen Juha Nurmi Tapio Erma Ilpo Salonen Markku Kälviä Kasper Sukselainen Jukka Penttinen Lasse Utti Juha Hovinen Juha Iivanainen Kaisa Pitkänen Tuija Seppänen sivistystoimen johtaja kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen opetustoimen johtaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö lukiolinjan päällikkö perusopetuslinjan päällikkö henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja asiantuntija, poistui klo 18.30 :n 15 käsittelyn jälkeen asiantuntija, poistui klo 18.30 :n 15 käsittelyn jälkeen suunnittelupäällikkö, poistui klo 18.50 :n 4 käsittelyn jälkeen hankekehityspäällikkö, poistui klo 18.50 :n 4 käsittelyn jälkeen tiedottaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.01.2017 Sivu 2 / 59 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.1.2017 Harri Waltari Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 3.2.2017 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.01.2017 Sivu 3 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 3 1 Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-6 2026 (pöydälle 20.1.2016) 4 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja 9 lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset ohjaavat periaatteet (palautettu 20.12.2016) 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan 20 opetuksen järjestäminen 6 3 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset 27 asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen 7 Urheiluakatemian yläkoulutoiminnan ja liikkuva koulu 32 toiminnan toteuttaminen Espoossa sekä Leppävaaran koulun urheiluyläkoulukokeilu 8 Lisäys perusopetuksen lukuvuoden 2017-2018 37 oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin 9 Rinnekodin koulun opetuksen järjestäminen 1.8.2017 38 alkane (pöydälle 20.12.2016) 10 Oikaisuvaatimus määräaikaisen esiluokanopettajan 41 valinnasta (työavain 3-1251-16) 11 Selitys hallinto-oikeudelle opettajan määräaikaisia 44 virkasuhteita koskevassa asiassa 12 Päätökset ja kirjelmät 48 13 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 49 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 14 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 52 varhaiskasvatusjaoston päätökset 15 Kokouksessa kuullut selostukset 54
Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 25.01.2017 Sivu 4 / 59 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.1.2017 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 25.01.2017 Sivu 5 / 59 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harri Waltari.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 25.01.2017 Sivu 6 / 59 5275/2016 10.03.02 213 20.12.2016 3 Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 (pöydälle 20.1.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877 2026 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Kaisa Alaviiri, puh. 050 363 5866 Merja Narvo-Akkola, puh. 043 825 4967 Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hyväksyy liitteenä olevan suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelman vuosille 2017-2026 ohjeellisena palvelujen suunnittelun pohjaksi. Koulukohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäviksi erikseen. Käsittely Esittelijän liitteeseen tekemä lisäys on huomioitu pöytäkirjassa. Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Selostus päätti jättää asian pöydälle. 1 Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma on kokonaistarkastelu siitä, miten suomenkielisen opetuksen tiloja on tarkoitus käyttää ja kehittää seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kokonaistarkastelu on välttämätön pohjustamaan yksikkökohtaisia ratkaisuja. Tilankäyttösuunnitelman tarkoituksena on turvata kuntalaisille laadukkaat koulu- ja lukiopalvelut kustannustehokkaasti. Tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä mutta että ne mahdollistavat opetussuunnitelmien laadukkaan toteuttamisen ja ovat terveellisiä ja turvallisia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 25.01.2017 Sivu 7 / 59 Tilankäyttösuunnitelman laatimisen lähtökohtina ovat olleet suomenkielisen opetuksen tällä hetkellä käytössä olevat tilat ja niiden käyttöaste, koulujen ja lukioiden oppilas- ja opiskelijamäärät, Espoon kaupungin väestöennuste vuosille 2017-2026 (josta on ruotsinkielinen väestö vähennetty) sekä valtuuston hyväksymä investointiohjelma vuosille 2017-2026. Tarkastelussa on myös huomioitu yksikkörajojen yli tapahtuva joustava tilankäyttö muiden tulosyksiköiden, erityisesti suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen kanssa, sekä koulu palveluna konseptin mukaiset tilaratkaisut. Lisäksi on huomioitu suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset periaatteet. Tilankäyttösuunnitelma on tarkoitettu ohjeelliseksi suunnitelmaksi, jota päivitetään vuosittain. Joiltakin osin suunnitelmassa on esitetty eri vaihtoehtoja. Kutakin kouluyksikköä koskevat ratkaisut tuodaan lautakunnalle päätettäväksi erikseen tai sopivina kokonaisuuksina. Päätöksenteon ajankohta harkitaan tapauskohtaisesti niin, että se mahdollistaa riittävän valmistautumisajan muutokseen, mutta toisaalta niin, että ratkaisuja ei tarvitse tuoda uudelleen lautakunnan päätettäväksi tilanteiden muuttuessa. Yksikkökohtaisessa valmistelussa järjestetään yleensä keskustelutilaisuuksia oppilaille ja opiskelijoille, huoltajille ja koulujen ja lukioiden henkilökunnille. Johtokuntien, henkilökuntien ja oppilaskuntien lausunnot ja huoltajatilaisuuksien muistiot liitetään osaksi lautakunnan valmistelumateriaalia. Perusopetuksen osalta tarkastelu on tehty oppilasalueittain, koska lautakunnan hyväksymien oppilaaksiottolinjausten mukaan lähikoulu osoitetaan omalta oppilasalueelta. Pääsääntönä on ollut priorisoida lähipalvelu. Mikäli tilaa on ja lähipalvelutarve on täytetty, voidaan tämän jälkeen tiloihin sijoittaa myös alueellisen tai kaupunkitasoisen palvelun ryhmiä. Perusopetuksen lähipalvelutarve kullakin alueella perustuu kaupungin tuoreimpaan väestöennusteeseen ja tilastotietoon siitä, mikä osuus kunkin alueen lapsista on viime vuosina tullut lähikouluun. Lukioiden osalta tarkastelu on kaupunkitasoinen, koska lukiokoulutus on kaupunkitasoinen palvelu. Noin kolmasosa lukiolaisista on valinnut oman alueensa lähilukion. Lukion palvelutarvetta kunakin vuonna on arvioitu suomenkielisten peruskoulujen ikäluokkien koon perusteella. Tilankäyttösuunnitelma luo osaltaan myös pohjan seuraavan, vuosien 2018-2027 investointiohjelman valmistelulle, joka käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella. Investointiohjelman valmistelussa ja korjaustenaikaisissa väistötilaratkaisuissa tehdään kiinteää yhteistyötä tilapalvelujen, sivistystoimen tilat ja alueet -yksikön sekä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kesken Päätöshistoria 20.12.2016 213
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 25.01.2017 Sivu 8 / 59 Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hyväksyy liitteenä olevan suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelman vuosille 2017-2026 ohjeellisena palvelujen suunnittelun pohjaksi. Koulukohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäviksi erikseen. Käsittely Puheenjohtaja Waltarin kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös jätti asian yksimielisesti pöydälle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 9 / 59 1886/2016 12.01.00.00 212 20.12.2016 4 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset ohjaavat periaatteet (palautettu 20.12.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Kaisu Toivonen, puh. 09 816 52000 Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä hyväksyy osaltaan liitteen mukaiset suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen järjestämisen yleiset ohjaavat periaatteet ja esittää tilapalvelut-liikelaitokselle niiden huomioimista kaupungin tilaverkon ja toimitilojen kehittämisessä. Periaatteiden mukaiset yksikkökohtaiset ratkaisut esitetään tarveselvityksinä lautakunnan ja hankesuunnitelmina kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston erikseen päätettäviksi. Palveluverkkojen- ja suuralueiden kapasiteettitarve tarkistetaan vuosittain väestö- ja asiakasennusteiden perusteella. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Oheismateriaali päätti jättää asian pöydälle. 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset ohjaavat periaatteet - Ennakkoarviointi ohjaavista periaatteista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 10 / 59 Selostus Valtuusto on 2010 hyväksynyt Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020. Sivistystoimen palveluverkon rakentuminen ohjelmoidaan pääasiassa tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitysten perusteella. Viimeisin talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma koskee vuosia 2017-2026 ja ulottuu siten valtuuston hyväksymää tavoitetilaa pitemmälle tulevaisuuteen. Kaupunkirakenne ja palvelujen saavutettavuus tulevat muuttumaan merkittävästi sekä väestönkasvun että uusien joukkoliikenneratkaisujen johdosta. Lisäksi suomenkielisen taiteen perusopetuksen siirtyminen kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle 2014, 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki, 2015 hyväksytty kulttuuristrategia KulttuuriEspoo2030, 2016 voimaan astunut opetussuunnitelma ja kaupungin TATU-ohjelma sekä 2017 käyttöön otettava normmitasoinen varhaiskasvatussuunnitelma edellyttävät palveluverkkojen periaatteiden määrittelyä vuotta 2020 pitemmälle. Mikäli palveluverkkojen kehittämiselle ei määritellä ohjaavia periaatteita, jotka ulottuvat vuotta 2020 pitemmälle, oppilaaksioton ja tilakapasiteetin suunnitelmallinen yhdenmukainen yhteensovittaminen vaikeutuu, kaupungin tilaresurssit voivat olla epätasaisessa käytössä, tavoitteenasettelun puute vaikeuttaa johtamista ja hyväksyttyjen keinojen puute TATU-tavoitteiden saavuttamista, tilojen vajaakäyttö voi aiheuttaa taloudellista hukkaa ja palveluverkon epätasainen kuormitus eriarvoisuutta esim. oppilasalueiden ja suuralueiden sisällä. Palveluverkkojen ja niiden kuormituksen kehittyminen hallitusti ja johdonmukaisesti edistää avoimuutta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkko; kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Vuonna 2015 varhaiskasvatusikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista 71 prosenttia käytti varhaiskasvatuspalveluja. Heistä 66 % oli kunnallisissa päiväkodeissa, 6 % kunnallisessa perhepäivähoidossa, 14 % ostopalvelupäivähoidossa sekä 14 % yksityisen hoidon tuella. Lisäksi 21 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista oli kotihoidon tuella. Joulukuussa 2015 avointen varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa oli 409 lasta ja asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa keskimäärin 1 500 käyttäjää päivässä. Vuoden 2016 väestötieto ei ole vielä käytettävissä. Joulukuussa 2016 avointen varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa oli 577 lasta ja asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa keskimäärin 1 540 käyttäjää päivässä. Osa kaupungin varhaiskasvatuksen tiloista on rakennettu varta vasten tätä toimintaa varten, osa toiminnasta on sovitettu alun perin muuta toimintaa varten rakennettuihin tiloihin. Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko ei ole kysyntään nähden riittävä. Lapsia on sijoitettu ns. poikkeusjärjestelyihin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 11 / 59 varhaiskasvatustiloihin esimerkiksi perustamalla saliryhmiä tai lisäämällä lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä ryhmätiloissa. Keväällä 2017 noin 280 lapsen varhaiskasvatuspaikka on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 810 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 540 lapsella lisää. Kasvu on yhteensä noin 1 350 lasta. Pääosa varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennakoidusta kasvusta on kohdennettu palvelualueille. Osaa kasvusta ei ole pystytty kohdentamaan palvelualueille, minkä vuoksi Espoo-tason kasvu on suurempi kuin palvelualueilla yhteensä. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 10 uuden päiväkodin lisätarvetta 7-ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2026 mennessä. Varhaiskasvatuksen kunnallisten toimipisteiden rakentamisen ajoitusta voidaan tapauskohtaisesti arvioida uudelleen, jos alueelle toteutuu yksityistä varhaiskasvatusta. Samaan aikaan osa jo olevasta tilakapasiteetista on peruskorjausten johdosta poissa käytöstä ja toiminnan ja talouden kannalta epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä tulee voida korvata tarkoituksenmukaisilla. Espoonlahden alue Espoonlahden aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin noin 27 000 uutta asukasta. Sen lisäksi Finnoon-Kaitaan alueelle kaavoitetaan uutta asuntorakentamista jopa 20 000 uudelle asukkaalle. Espoonlahden alueella on nyt 27 kunnallista päiväkotitilaa, 5 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 4 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 5 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 10 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 17 ja yksityisiä 18. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 8 kerhoa. Espoonlahden alueella on nyt varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen vajetta ja 7 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 230 lapsella. Vuoteen 2026 mennessä lasten määrän ei arvioida kasvavan lisää, mutta ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta ja Espoonlahden aluekehittämisprojektin myötä suunniteltua täydennysrakentamista. Keski- ja Pohjois-Espoon alue Kaupunginhallitus on 30.11.2015 hyväksynyt Keski- ja Pohjois-Espoon osayleiskaavan tavoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa 20 000 uutta asukasta Koillis-Espooseen, 30 000 uutta asukasta Luoteis- Espooseen ja 10 000 uutta asukasta tiivistyvän Keski-Espoon alueelle 2050 mennessä. Keski- ja Pohjois-Espoon alueella on nyt 36 kunnallista päiväkotitilaa, 20 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 5 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 6 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 11
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 12 / 59 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 28 ja yksityisiä 42. Kunnallisten päiväkotien ja asukaspuistojen yhteydessä on 12 kerhoa. Keski- ja Pohjois-Espoon alueella on nyt varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 15 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 180 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä lasten määrän ennakoidaan vähenevän etenkin Keski-Espoon alueella. Ennuste ei ota vielä huomioon Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan uusia asukastavoitteita. Leppävaaran alue Leppävaaran aluekehittämisprojektin mukaan alueella tavoitellaan tiivistävän rakentamisen keinoin noin 17 000 uutta asukasta. Sen lisäksi kaupunginhallitus on 26.1.2016 hyväksynyt Keran osayleiskaavaehdotuksen nähtäville ja alueen asemakaavoitusta laaditaan osayleiskaavan rinnalla. Tavoitteena Keran alueelle on 14 000 uutta asukasta. Keran alueella ei ole nyt kunnallisia palveluita. Leppävaaran alueella on nyt 43 kunnallista päiväkotitilaa, 20 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 6 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 14 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 4 ja yksityisiä 35. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 15 kerhoa. Leppävaaran alueella on varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 20 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä vähenee vuoteen 2021 mennessä noin 150 lapsella, mutta kasvaa vuoteen 2026 mennessä noin 420 lapsella, kokonaiskasvu on ajanjaksolla 270 lasta. Ennuste ei ota täysin huomioon Keran alueen kaavoituksen vaikutusta. Matinkylä-Olarin alue Matinkylän aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin 13 000 uutta asukasta ja lisäksi uudelle rakennettavalle alueelle Suurpeltoon 15 000 uutta asukasta. Matinkylän alueella on nyt 23 kunnallista päiväkotitilaa, 4 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 2 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 17 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on kaksi ja yksityisiä 10. Asukaspuistojen ja päiväkotien tiloissa toimii lisäksi 6 kerhoa. Matinkylä-Olarin alueella ei ole vapaata varhaiskasvatuksen hoitopaikkakapasiteettia. Epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä on 9. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 13 / 59 varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä noin 205 lapsen verran ja vuoteen 2026 mennessä noin 50 lapsen verran lisää. Tapiolan alue Tapiolan aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetut alueet tulevat tiivistymään 8 500 uudella asukkaalla ja lisäksi Otaniemeen tavoitellaan 7 500 uutta asukasta 2030 mennessä. Tapiolan alueella on nyt 20 kunnallista päiväkotitilaa, 8 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 3 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 13 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 11 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 6 ja yksityisiä 32. Kunnallisissa päiväkodeissa ja asukaspuistojen yhteydessä on 10 kerhoa. Kaupungin varhaiskasvatuksen hoitopaikkavajeesta puolet koskee Tapiolan aluetta, jossa on myös 9 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 170 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä noin 230 lapsen verran lisää. Saavutettavuus ja sijoittuminen Varhaiskasvatuksessa palvelujen saavutettavuus on keskeinen asia. Nykyisin lähes koko väestö sijoittuu enintään kolmen kilometrin säteelle lähimmästä varhaiskasvatuksen toimipaikasta. Yksikkökokojen kasvattaminen merkitsee palveluverkon harventamista kuitenkin niin, että palvelu säilytetään edelleen alueellisena lähipalveluna. Ilta- ja ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa on noin kaksi prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Näitä palveluja ei ole toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää lähipalveluna, vaan sijoittuminen tulee suunnitella palvelualuetta ja koko Espoota silmällä pitäen ja niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palvelut on kohdennettu erityisesti kotona oleville lapsille ja vanhemmille sekä asukaspuistojen toiminta myös pienille koululaisille. Niiden hyvä saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä on kaikkien asiakasryhmien näkökulmasta olennaista. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on kustannustehokasta ja se edistää osaltaan kotona olevien lasten ja vanhempien hyvinvointia ja usein myös myöhentää lapsen siirtymistä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään palvelualuetasoisina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 14 / 59 Tilankäytön tehostaminen Tilankäyttöä on mahdollista tehostaa kasvattamalla ryhmään sijoitettavien lasten määrää, kun se on tilojen osalta mahdollista. Tämä edellyttää, että Espoo ottaa käyttöön päivähoitoasetuksen antaman mahdollisuuden kasvattaa ryhmään sijoitettavien lasten määrää ryhmissä, joissa on 3 vuotta täyttäneitä lapsia. Lisäksi tarvitaan toimipaikkakohtainen tilojen kartoitus ja lapsimäärän määrittely kussakin päiväkodissa. Palveluverkon rakenteellinen uudistaminen Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Vuonna 1996 päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tuolloin Espoossa oli kova pula päivähoitopaikoista ja lain toteuttamiseksi jouduttiin turvautumaan nopeisiin tilaratkaisuihin. Päivähoitokäyttöön otettiin myös tiloja, jotka oli suunniteltu johonkin muuhun toimintaan. Espoon varhaiskasvatuksen palveluverkolle on tyypillistä, että toimipaikkoja on paljon ja suuri osa niistä on suhteellisen pieniä. Päiväkodeista lähes puolet on toimitiloja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään noin 60 lasta ja Espoossa on paljon ryhmäperhepäiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään 12 lasta/toimipaikka. Näissä toimipaikoissa on varhaiskasvatuksessa yhteensä noin 2 800 lasta. Pienissä yksiköissä varhaiskasvatuksen järjestäminen on pedagogisen toiminnan järjestämisen kannalta haavoittuvampaa ja kalliimpaa muun muassa korkeampien henkilöstö-, ateria- ja siivouskustannusten vuoksi. Varhaiskasvatuksessa on meneillään rakennemuutos, jossa lapsista yhä useampaa haetaan päiväkoteihin. Palvelutarjonta on myös monipuolistunut ja pedagoginen toiminta korostunut varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön muutosten vuoksi. Esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Perhepäivähoito (hoitajan kotona tapahtuva sekä ryhmäperhepäivähoito) on menettämässä kiinnostavuutensa muun muassa aukioloaikojen rajoittuneisuuden vuoksi. Myös vuonna 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttaminen perhepäivähoidossa on haasteellista. Tällä hetkellä uudet päiväkodit toteutetaan pääasiallisesti 6-8 ryhmän päiväkoteina. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Jatkossa päiväkodit pyritään toteuttamaan ensisijaisesti 8 10 ryhmän päiväkoteina. Yksikkökoon suurentaminen merkitsee palveluverkon harventamista ja päiväkodeille varattavien tonttien riittävää kokoa. Tällaisia tontteja tulee kaavoittaa riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Edelleen on suositeltavaa rakentaa päiväkoti- ja koulutiloja samaan yhteyteen, jolloin saadaan paremmat mahdollisuudet kasvatuksen ja opetuksen jatkumon toteuttamiselle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 15 / 59 Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan mahdollisimman pian. Toimipisteet ja tontit, joista luovutaan, voidaan ottaa muuhun käyttöön. Espoossa on myös toimitilakokonaisuuksia, joissa samalla tontilla kunnan oman päiväkodin kanssa on ostopalveluna toteutettua varhaiskasvatusta. Jatkossa ostopalvelulle pyritään järjestämään korvaavat tilat muualta. Palveluntuottajille tarjotaan ensisijaisesti mahdollisuus siirtyä yksityisen hoidon tuen palveluntuottajaksi korvaavissa tiloissa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan mahdollisuutta jatkaa toimintaa ostopalveluna. Tilajärjestelyt selkiyttävät niin kunnallista kuin yksityistä toimintaa. Kunnalle järjestely mahdollistaa tehokkaamman toiminnan suunnittelun. Järjestely antaa kunnalle myös mahdollisuuden kehittää ja laajentaa yksikön toimintaa taloudellisesti tehokkaalla tavalla ja samalla turvaa yksityisen varhaiskasvatuksen jatkumisen. Yksityisten päiväkotien merkitys Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on tällä hetkellä noin 26 %, kun mukaan lasketaan sekä ostopalveluna että yksityisen hoidon tuella järjestetty varhaiskasvatus. Ostopalveluissa varhaiskasvatuspaikkojen määrä vähenee. Tavoitteena on yksityisen varhaiskasvatuksen painopisteen siirtäminen ostopalveluista yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen. Yksityisten päiväkotien hakeutumista Espooseen edistetään myöntämällä päiväkodin käynnistämiseen ns. starttirahaa, jolla palveluntuottaja voi osittain rahoittaa toimitilojen, irtaimiston ja välineistön hankintaa. Yksityisille palveluntuottajille on luovutettu Y-tontteja uusien päiväkotien rakentamista varten. Tavoitteena on luoda tonttien hakumenettely, jolla yksityistä palvelutuotantoa kohdennetaan suunnitelmallisesti alueille, joilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa tai on jo nykyisellään merkittävää. Yksityisen hoidon tuen harkinnanvaraisia kunnallisia lisiä kehitetään siten, että yksityinen varhaiskasvatus olisi nykyistä laajemman asiakaskunnan vaihtoehto. Yksityisen hoidon tuella toimivissa päiväkodeissa asiakkaan osuus kustannuksista on joka tapauksessa suurempi kuin kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa itse eikä kunnalla ole mahdollisuutta osoittaa asiakkaita niihin. Näin ollen tämä palvelu ei ole mahdollinen kaikille asiakkaille ja sitä pitääkin kehittää kunnallisen toiminnan rinnalla täydentämään kunnallista varhaiskasvatusta. Suurten asuntorakentamiskohteiden yhteydessä pyritään sitouttamaan toteuttajat siihen, että niihin sisällytetään varhaiskasvatuksen tilojen rakentamista. Vieraskielinen ja vaihtoehtopedagoginen varhaiskasvatustoiminta järjestetään yksityisenä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 16 / 59 Suomenkielisen perusopetuksen palveluverkko; lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Syyskuussa 2016 Espoossa on 78 kunnallista suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä 27 200 oppilasta. Koulujen keskikoko on noin 350 oppilasta. Koulujen tonteilla voi olla useita rakennuksia ja koulut voivat toimia useissa rakennuksissa. Pitkäaikaiset koulukiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaupungin tai kaupungin omistamien yhtiöiden omistuksessa. Kaupungin kouluverkko on kattava, mutta rakentunut pitkän aikavälin kuluessa paikallista palvelutarvetta vähitellen toteuttaen niin, että kaksi tai useampia kouluja saattaa sijaita lähekkäin toisiaan. Vanhimmat koulut on rakennettu toteuttamaan 1921 oppivelvollisuuslakia, osa on alun perin 1950-1960 -luvuilla syntyneitä yksityisiä oppikouluja, Espoossa on 1977 lähtien toteutettu peruskoulujärjestelmää. Perusopetuksen palveluverkkoa on kehitettävä vastaamaan kaupungin väestönkasvua ja sen on uudistuttava vastaamaan pedagogisen ja muun toiminnallisen tarpeen ajanmukaistamisen tarpeisiin. Kaupungin TATUohjelma ohjaa lisäksi tilojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön tiloissa tapahtuvia toimintatapojen muuttamisen kautta. Lähipalvelutarpeen kasvaessa on mahdollista siirtää tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia. Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Myös ryhmäkokoja säätämällä voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään Espoossa yleisen pedagogisen oppimisympäristösuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle uudis- tai peruskorjauskohteelle laaditaan kohdekohtainen pedagoginen toimintakulttuurisuunnitelma yhdessä tarveselvityksen kanssa. Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon myös tilojen tehokkaampi ja monimuotoisempi käyttö. Espoonlahden oppilasalue Syksyllä 2016 Espoonlahden alueen peruskouluissa on 5 627 oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla ja sen jälkeen kasvu tasaantuu. Oppilasmäärät kasvavat erityisesti Saunalahden-Tillinmäen alueella ja ensi vuosikymmenenä Finnoon-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 17 / 59 Kaitaan alueella. Ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta. Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueet Syksyllä 2016 Keski- ja Pohjois-Espoon alueen kouluissa on 7 234 oppilasta 24 koulussa. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois- Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski-Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti. Itäisen ja Läntisen Leppävaaran oppilasalueet Syyskuussa 2016 Leppävaaran alueen kouluissa oli 6 575 oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. Matinkylä-Olarin oppilasalue Syyskuussa 2016 Matinkylä-Olarin alueen kouluissa oli 3 926 oppilasta 10 koulussa. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto-Henttaan alueella. Tapiolan oppilasalue Syyskuussa 2016 Tapiolan alueen kouluissa oli 3 838 oppilasta 12 koulussa. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä täysin huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta. Uudet rakennettavat alueet Uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla tarvittavien peruskoulujen toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua 2020- luvulla vielä varmuudella tunneta. Taiteen perusopetuksen palveluverkko Taiteen perusopetus on siirtynyt 1.1.2014 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Palveluverkon kasvun tarpeeseen vastataan ensisijaisesti hyödyntämällä taiteen perusopetuksen toimitiloina koulujen ja oppilaitosten tiloja, joiden mitoituksessa ja varustelussa otetaan huomioon taiteen perusopetuksen erityiset tarpeet. Lisäksi käytetään olevia taiteen perusopetuksen omia toimipisteitä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 18 / 59 Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkko; kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Syyskuussa 2016 Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskelee yhteensä 4 525 opiskelijaa. Lukioverkko on painottunut kaupungin eteläosiin. Päivälukioiden opiskelijamäärä kasvaa ennusteen mukaan noin 1 300 opiskelijalla vuoteen 2026 mennessä. Saadun tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuonna 2016 lukiokoulutuksen valtakunnallisten erityistehtävien haun. Suomenkielisessä opetuksessa valmistellaan hakua siten, että erityistä koulutustehtävää haetaan Espoonlahden lukiolle (kieli ja kulttuuri), Etelä- Tapiolan lukiolle (IB), Leppävaaran lukiolle (urheilu), Olarin lukiolle (matematiikka-luonnontiede) sekä Tapiolan lukiolle (musiikki). Ruotsinkielinen palveluverkko Ruotsinkielinen palveluverkko eroaa rakenteeltaan ja kooltaan suomenkielisestä varhaiskasvatus-, koulu ja lukioverkosta. Suhteellisen pieni asiakaskunta saa ruotsinkielisiä palveluita (koulu, varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, nuorisotoiminta, taiteen perusopetus ja Arbis) maantieteellisesti laajalla alueella yhteiskäyttöisissä tiloissa. Rajallinen väestökasvu, maantieteellisesti hajautettu asiakaskunta ja yhteinen hallinto vaikuttavat ruotsinkielisen palveluverkon muotoutumiseen. Svenska rum -lautakunta on hyväksynyt ruotsinkielisen palveluverkon yleiset periaatteet 17.11.2016. Päätöshistoria 20.12.2016 212 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy osaltaan liitteen mukaiset suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen järjestämisen yleiset periaatteet ja esittää tilapalvelutliikelaitokselle niiden huomioimista kaupungin tilaverkon ja tilojen kehittämisessä. Periaatteiden mukaiset yksikkökohtaiset ratkaisut esitetään tarveselvityksinä lautakunnan ja hankesuunnitelmina kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston erikseen päätettäviksi. Palveluverkkojen- ja suuralueiden kapasiteettitarve tarkistetaan vuosittain väestö- ja asiakasennusteiden perusteella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 25.01.2017 Sivu 19 / 59 Käsittely Puheenjohtaja Hopsun, Kujalan ja Thure-Toivasen kannattamana teki ehdotuksen asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että esitystä täydennetään vaikutusten arvioinnilla. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen puheenjohtajan palautusehdotuksen. Päätös palautti yksimielisesti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että esitystä täydennetään vaikutusten arvioinnilla. Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Antti Mäntynen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 20 / 59 289/2017 12.00.01 5 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh. 046 877 3888 Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Varpu Ojala, puh. 050 501 0382 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä päättää, että kehittämispilottina alkanutta esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen toteuttamista jatketaan palvelutarpeen mukaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä. Lisäksi perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämistä esiopetusikäisille lapsille laajennetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä palvelutarpeen mukaan. Toimintaa kehitetään suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden yhteistyönä. varhaiskasvatuslautakunnalle raportoidaan perusopetukseen valmistavan opetuksen toteuttamisesta tulosyksiköiden vuosittaisten toimintakertomusten yhteydessä. Toimintaa laajennetaan lukuvuodesta 2017-2018 alkaen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Väliraportti esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotista - Tietoja suomen- ja muunkielisen varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisen väestön määrän kehityksestä Espoossa Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain 9 säädetään, että maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Perusopetusasetuksen (1998/9852) 3 :n mukaan perusopetuksen valmistavaa opetusta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 21 / 59 annetaan 6 10 -vuotiaille vähintään 900 tuntia. Asetuksen 2 :n mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta 20.9. tilanteen mukaan. Valtionosuus vuonna 2016 on 16 184,53 oppilasta kohti. kulttuuriministeriöltä saadun tiedon mukaan valtionosuutta tullaan todennäköisesti vähentämään vuonna 2017, jolloin valtionosuus olisi 10 854,68 perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta kohti. Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009 ( 13), että myös esiopetuksen osalta valmistavaa opetusta toteutetaan vain koulujen esiopetusryhmissä. Vieraskielisten lasten määrä Espoossa on kasvanut ja kasvu jatkuu lähivuosina. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esiopetusikäisten määrän jatkuvasti lisääntyessä näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi valmistavaa opetusta tulisi olla tarjolla pääsääntöisesti niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin ovat esiopetuksessa. päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on laatinut kokeilun ensimmäisen lukuvuoden osalta väliraportin. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 22 / 59 - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVAL-oppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna 2016-2017 perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokkaasteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Koulun esiluokilla kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee esiopettajan työparina. Lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä toimii lastenhoitaja, joka toimii lasten kanssa myös esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen aikana. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja suunnittelevat opetuksen yhdessä, tukevat suunnitelmallisesti valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen kehittymistä ja luovat valmiuksia ehjälle koulupolulle yleisopetusta kohti. Opetuksen suunnittelu tapahtuu esiopetuksen ulkopuolisena aikana. Suomen kielen taidon kehittymistä seurataan järjestelmällisesti ja lapsilähtöisesti, mm. Kielirepun avulla. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja työskentelee pääsääntöisesti samanaikaisopettajana esiopetusluokalla. Tarvittaessa luokka voidaan jakaa ryhmiin kahden opettajan kesken joustavin opetusjärjestelyin. Jos herää huoli valmistavan opetuksen oppilaan oppimisesta, koulun laaja-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 23 / 59 alainen erityisopettaja havainnoi lasta, tukee ja konsultoi esiopettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja esiopettaja tekevät tiiviisti yhteistyötä valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajien kanssa. Useimmat valmistavan opetuksen oppilaiden vanhemmat eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eivätkä koulujen toimintatapoja, joten huoltajat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta esiopetusvuoden aikana, mm. räätälöityä neuvontaa kouluun ilmoittautumisprosessin aikana. Koulujen esiopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat saavat tarvittaessa tukea ja apua kulttuuritulkeilta. Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle laaditaan portfolio (ns. keltainen kansio), joka sisältää oppilaan osaamista kuvaavaa materiaalia. Portfolio siirretään 1. luokan opettajalle siirtopalaverin yhteydessä. Suurin osan koulun esiluokilla olevista valmistavan opetuksen oppilaista jatkaa koulupolkua samassa koulussa 1. luokalla. Näin koulun opettajilla on perusteelliset tiedot koulutulokkaan suomen kielen taidosta ja muusta osaamisesta. Samalla kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden on helppo jatkaa yhteistyötä tuttujen opettajien kanssa. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti varhaiskasvatuksessa Perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetusikäisille lapsille on järjestetty vain koulujen toimintana. Vuosittain valmistavan opetuksen ulkopuolelle on jäänyt kasvava määrä valmistavan opetuksen tarpeessa olevia esiopetusikäisiä lapsia, jotka ovat sijoittuneet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmiin. Näistä lapsista Espoo ei ole saanut esiopetusvuoden osalta perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta valtiolta. päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Mainingin päiväkodin esiopetuksen kaksi ryhmää toimivat Mainingin koulun tiloissa. Kummassakin esiopetusryhmässä työskentelee esiopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu kokopäiväinen kielija kulttuuriryhmien lastentarhanopettaja, joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Mainingin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä työskentelee lisäksi yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja erityispedagogisena tukena. Tarvittaessa käytössä ovat myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Valmistavan opetuksen käynnistyessä hyödynnettiin suomenkielisen opetuksen asiantuntemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä. Toiminnan alkaessa kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja lukukauden edetessä Mainingissa luotiin varhaiskasvatukseen sopiva toimintamuoto, jota edelleen kehitetään.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 24 / 59 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset toimivat ja oppivat esiopetusryhmässä yhdessä suomenkielisten lasten kanssa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopettajat vastaavat Mainingin esi- ja valmistavan opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kieku -opettajan tehtävänä on toimia asiantuntijana ja resurssina suomi toisena kielenä opetuksessa. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä esiopettajien ja lastenhoitajien kanssa. Esiopettajien ja kieku-opettajan työajasta käytetään tarpeen mukaan noin 8 % lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten toiminnan suunnitteluun. Lukuvuonna 2015-2016 kahtena päivänä viikossa 4-6 lapsen pienryhmissä keskityttiin suomen kieleen ja kahtena päivänä matematiikkaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (samanaikaisopetusta mukautetulla sisällöllä). Yhtenä päivänä viikossa kieku -opettaja toimi samanaikaisopettajana etiikkaa, taito- ja taideaineita painottavassa toiminnassa. Mainingin valmistavan esiopetuksen henkilökunta tapaa esiopetuksessa olevien lasten perheet päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille on tarjottu vuoden aikana mahdollisuus kolmeen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (LEOPS) koskevaan keskusteluun yhdessä esiopettajan ja kieku -opettajan kanssa. Tarvittaessa yhteisiä tapaamisia on järjestetty enemmän. Yksikössä on järjestetty vuoden aikana useita yhteistyötä tukevia tapahtumia perheiden ja lasten osallisuuden ja kotoutumisen tukemiseksi. Kieku -opettajan ja esiopettajien tiimityö on mahdollistanut tiiviin yhteistyön perheiden ja muun muassa terveydenhuollon ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Asioiden puheeksiottaminen ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi oppilashuollon palveluihin hakeutumiseen on kieku -opettajalle luonteva osa kanssakäymistä perheiden kanssa. Valmistavan opetuksen kokeilussa oleville lapsille laaditaan esiopettajan ja kieku -opettajan yhteistyönä yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opinto-ohjelma, joka sisältyy lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (LEOPS). Kaikki toiminta perustuu jatkuvaan lapsen kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin, jota tehdään monin eri tavoin. Mainingin esiopetuksen henkilökunta ja koulun opettajat ovat kehittäneet yhteistyökäytäntöjä lukuvuoden aikana. Eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa olevat lapset ovat vierailleet toistensa toiminnassa. Koulun ja esiopetuksen lapsilla on ollut yhteisiä tapahtumia ja erilaisia pajoja liittyen esimerkiksi liikuntaan, matematiikkaan, musiikkiin ja draamaan. Laaja-alainen erityisopettaja on ollut yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö seuraa ja tukee valmistavan esiopetuksen kokeilua organisaation rakenteissa toimivissa kehittämisryhmissä (varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointiryhmä, osaamisen kehittämisen koordinointiryhmä, monikulttuurisen varhaiskasvatuksen verkosto ja esiopetuksen verkosto).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 25.01.2017 Sivu 25 / 59 Mainingin valmistavassa opetuksessa lukuvuonna 2015-2016 olleiden lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä lapsensa saamaan opetukseen sekä valmistavan opetuksen vaikutuksiin. Uuden lukuvuoden alussa (2016-2017) rakenteet ja kielen oppimista tukeva toimintakulttuuri ovat henkilökunnan näkemyksen mukaan vakiintuneet toimivaksi tavaksi tehdä työtä. Vanhempien palautteet ovat olleet positiivisia. Väliraportti esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotista lukuvuodelta 2015-2016 on esityslistan oheismateriaalina. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämismahdollisuudet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6v) espoolaislasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Etenkin 2010-luvulla kasvusta suurin osa on ollut vieraskielisten lasten määrän kasvua. Vieraskielisten lasten määrä on kaksinkertaistunut ja samalla sekä suomen- että ruotsinkielisten lasten määrä on vähentynyt. Espoon uusimman väestöennusteen mukaan sama kehitys jatkuu vuoteen 2030 asti. Vuonna 2020 joka neljäs espoolaislapsi on vieraskielinen ja vuoteen 2030 mennessä heidän osuutensa on kasvanut 30 prosenttiin. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 83 prosenttia (413 lasta) ja vuoteen 2025 mennessä 130 % (613 lasta). Syksyllä 2016 suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa on 342 vieraskielistä lasta. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa tulevina vuosina niin merkittävästi, että valmistavaa esiopetusta on välttämätöntä lisätä. Jo vuonna 2017 valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia arvioidaan olevan vähintään 350-360. Väestöennusteen mukaisen kasvun myötä vuonna 2020 näitä lapsia on jo vähintään 450. Suurin osa (yli 80%) esiopetusikäisistä lapsista tarvitsee kokopäiväistä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen ryhmissä työskentelee tarpeen mukaan kokopäiväinen henkilökunta, joten valmistavan opetuksen (900 h /vuosi, noin 5h / päivä) esiopetuksen tuntimäärää (760 h / vuosi, 4 h / päivä) laajempi tuntimäärä voidaan helposti järjestää. Valmistavan opetuksen oppilaskohtainen valtionosuus mahdollistaa myös lisäresursoinnin. Kieli- ja kulttuuriryhmien lastentarhanopettajia on mahdollista mitoittaa yksi opettaja noin kahta valmistavan esiopetuksen ryhmää kohti eli normaalin henkilökunnan lisäksi yksi opettaja lisää noin 20 valmistavaa opetusta saavaa esiopetusikäistä lasta kohden. Oman äidinkielen opetusta voidaan toteuttaa Suomenkielisen opetuksen toimintana kuten nykyisinkin. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat ovat käytettävissä kasvun ja oppimisen tukea tarvittaessa. Koulujen yhteydessä toimivissa ryhmissä yhteistyötä tulosyksiköiden välillä on tarkoituksenmukaista kehittää niin,