Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Inarijärven seurantaryhmä 26.9.2013 Saariselkä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari RKTL / Inari / Erno Salonen Photo: Erno Salonen
Paatsjoen vesistöalue ja Inarin velvoitealue
Kalatalousvelvoitteen istutustaseet (standardi-kpl) viisivuotisjaksoilla 2006-2010 sekä 2011-2015 Taimenvelvoite 115 000 kpl á 90 g Nieriävelvoite 250 000 kpl á 5g Siikavelvoite 1 108 000 kpl 0+ 2006-2010 + 63 294 kpl + 163 918 + 516 754 2011 + 19 787 + 9 940-30 717 2012 + 22 799 + 43 218 + 195 616 2013 +20% +20% +20% (sis. komp.) 2011-2012 + 42 586 + 53 158 + 164 899 Ylitykset nollautuvat siirryttäessä seuraavalle viisivuotisjaksolle, alijäämä siirtyisi.
Jakson 2011-2015 toteutuneet velvoiteistutukset kpl Vuosi Siika 1 kes. Taimen 1-2 v Taimen 3 v Nieriä 1 v Nieriä 2-3 v HN 2-3 v Pienet petokalat Isot petokalat 2011 567 780 15 500 103 168 163 800 0 26 040 179 300 129 208 2012 755 000 11 600 97 739 168 950 0 23 990 180 550 121 729 2012 RKTL oma 21 150 20 400 2013 suunnitel ma 2014 2015 584 000 21 000 109 109 200 000 198 920 15 000 0 221 000 124 109 Jakso 2011-2012 1 322 780 27 100 200 907 332 750 0 50 030 359 850 250 937
Nieriän 1v poikasistutuksia
Nieriän 1v poikasistutuksia
Taimenen kevätistutuksia
Photo: Ari Savikko Taimenen mäti-istutuksia http://www.rktl.fi/julkaisut/j/577.html
Ajankohtaista kalanviljelyssä Inarissa 2013 Harvinaisen lämmin, pitkä ja kuiva avovesikausi lrl -siioille hyvä Juutuan /laitoksen vesi pitkiä jaksoja jopa luokkaa 18-20 C Juutuan vesi harvinaisen alhaalla pitkään - laitokselle hädin tuskin vettä riittävästi - vesilupa 500 l/s, nyt lisälupa saatu 650 l/s Lämmin vesi myös vähähappisempaa ongelmia kaikille kaloille, mutta erityisesti emoraudut kärsivät: 15 C:n ylitys anemiaa ASA-tauti emorauduilla ja taimenillakin pitkään vaivana pitkät, rankat ja kalliit antibioottikuurit, henkilöstö päivystänyt viikonloput Emorautujen viljely vaatisi viileää vettä (Sarmijärvellä oli, Saimaalla on), Inarissa ei mahdollisuuksia lähistöltä jäähdytysjärjestelmä Inariin tarvittaisiin! (pari vastaavaa kesää peräkkäin jo kohtalokkaita) Emorautujen luonnosta täydennyspyynti Inarijärveltä meneillään
1925 27 30 32 34 36 38 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 7/7/ Jään lähtöpäivä Koko järvi 27/6/ 17/6/ Keskiarvo 9.6 7/6/ 28/5/ Keskiarvo 9.6 18/5/ 8/5/ 28/4/ 18/4/
1925 27 30 32 34 36 38 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 2011 13/1/ Inarijärven jäätymispäivä Koko järvi (88 v.) 7.1. 31.12 24/12/ Keskiarvo 20.11 4/12/ 14/11/ 25/10/ 5/10/ 15/9/
1964 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Inarijärven jään paksuus 1964-2013 (50 v.) 100 90 Jään paksuus (cm) Inarijärvi, Paksuvuono, Nellim 1.1 (30.12) 30,3 80 Keskiarvo 67 cm 70 60 50 40 Keskiarvo 40 cm 30 20 10 0
1951 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Inarijärven pintaveden lämpötilat 1951-2012 (62 v.) 2000 Lämpösumma asteina Inarijärven pintaveden lämpösumma (C) avovesikaudella Nellimissä Ennätyslämmin 2013! 1900 1800 1700 1600 1500 Keskiarvo 1951-2012 1400 1300 1200 Järven hydrologia sanelee reunaehdot myös kalastukselle
RKTL / INARI: Inarin velvoitetarkkailu ja siihen liittyvät tutkimukset Inarijärven velvoitepäätöksellä 1975 määrätty jatkuva tarkkailuvelvoite Järven kalansaalista tietoja jo jaksosta 1935-40 lähtien (ennen säänn.) V. 1977 lähtien vuotuiset kalastustiedustelut/haastattelut Kirjanpitokalastus- ja saalistietoja v. 1977-2011 Koekalastuksia: mm. järvellä koenuottaukset v. 2003 lähtien (siika), sähkökalastukset sivuvesistöjen jokialueilla v. 2004 lähtien (taimen) Kalamerkinnät ja niiden seuranta: kaikki istukkaat nykyisin merkitty Laajamittainen saalisnäytteenotto: järvi + keskeiset sivuvesistöt Taimenen ja muikun geneettiset tutkimukset (Turun ja Tromssan yo)
Proportion Proportion of stocked fish in the Lake Inari catch according to mass marking 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Uusimmat merkintätulokset: Taimen n. 60 % Nieriä n. 60 % Pohjasiika n. 40 % Istutuksista peräisin 30 % 20 % 10 % 0 % Arctic charr Brown Trout Whitefish 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Year class
35-40 50-55 60-64 66-70 77 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Inarijärven kalansaaliita arvioitu jo noin 75 v. 600 000 Saalis kg 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 Muikku Nieriä+Harmaanieriä Taimen+Järvilohi Muut lajit Siika 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0
Pyyntiponnistus: keskeisimmät pyyntimuodot 2005-2012 Pyyntiponnistus Pyydysyksiköinä / vrk 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Isorysät kpl 25 24 22 21 18 18 17 20 Isorysät pyyntivrk >1000 1000 1000 700 700 750 700 850 Trooliparit 1 1 1 1 2 3 1 1 Talvinuottakunnat 2 2 2 2 2 2 2 2 Talvinuottauskerrat yht. 38 53 36 40 43 44 36 47 Verkkovrk alle 50 mm 167 800 149 000 232 200 214 800 229 500 275 600 194 600 261 300 Verkkovrk vähint. 50 mm 106 500 132 900 154 100 212 500 154 900 168 400 121 700 156 500 Verkkovrk yht. 278 700 282 400 386 300 427 300 385 200 444 000 316 300 417 700 Vetouisteluvrk yht. 76 500 83 800 109 400 123 800 98 200 72 100 66 000 75 200 Vuosi
Inarijärven saaliit kalastajaryhmittäin 200 000 180 000 Ammattimaiset kalastajat Ulkopaikkak.virkistyskalastajat Inarijärven saalis kg Kotitarvekalastajat Ulkopaikkak.mökkiläiset 160 000 140 000 19 % 120 000 100 000 80 000 59 % 60 000 40 000 20 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 22 %
Inarijärven saalis pyydyksittäin Inarijärvi 2012 Ahven Isorysä Made Hauki Trooli Harjus Talvinuotta Harmaanieriä Nieriä Verkot Järvilohi Taimen Muikku 60 % 32 % 80 % Vavat Muut pyyd. Reeska ym. Siika 11 % 86 % 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 kg
Inarijärven saalis ja lajisuhteet 200 000 190 000 180 000 170 000 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Saalis kg Sa INARIJÄRVEN 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi 2012 Muut lajit 20 % HR, HA, MA, AH Salmonidit 23 % JT, JL, NI,HN Coregonidit 57 % Kaikki Siikamuodot + Muikku Ahven Made Hauki Harjus Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Taimen Muikku Reeska ym. Siika
Inarijärven kalansaaliin arvo 2012 paikallisten kalastajahintojen perusteella Kokonaissaaliin arvo noin 1,1 milj. v.2012 10 10 6,5 0.42 milj. 7,5 Siika Reeska ym. Muikku Taimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä Harjus Hauki Made Ahven 11 0.26 milj. 5,5 0.13 milj.
VL1994 VL1995 VL1996 VL1997 VL1998 VL1999 VL2000 VL2001 VL2002 VL2003 VL2004 VL2005 VL2006 VL2007 VL2008 VL2009 VL2010 VL2011 VL2012 Inarijärven talvinuottaseuranta v. 1995-2013 1-vuotiaiden lukumäärä/ nuottauskerta 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 TALVINUOTTA JOKISUUNSELKÄ V.1995-2013 Muikku 1v. Reeska 1v. Lin. (Muikku 1v.) 4 näytettä 2013 0
Muikun ikäjakauma pyydyksittäin v. 2012 Vuosiluokka 2005
Inarijärvellä ajankohtaishavaintoja 2013 Talvikaudella talvinuotalla hyvin muikkua Avoveden kalastuskausi käynnistyi hyvin varhain Isorysäsaaliit hyviä alkukesästä > veden nopea lämpeneminen Petokalojen osalta ainakin rautusaaliista hyviä tietoja / havaintoja Isojakin taimenia saatu saaliiksi, myös RKTL:n näytteiksi, sekä järveltä että Juutuanjoelta Juutuanjoen taimenen pyynti paljon esillä mediassa (C&R-pyynti) Siikasaaliit verkoilla myös kohtuullisia, vesi lämmintä siiat normaalia syvemmällä vielä syksylläkin Pitkäaikaisennusteiden mukaan myös syksy jatkuu lämpimänä - avovesikalastuskausi saattaa jatkua pitkäänkin???
Kiitokset mielenkiinnosta! Photos: Erno Salonen