Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla Heidi Nurminen
Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä Tutkimusryhmällä vesiensuojeluhankkeita vuodesta 2007 lähtien Työntekijöitä ~15, jonka lisäksi opiskelija-assistentteja sekä vierailevia tähtiä Tutkimusryhmän painopisteet: Jatkuvatoimiset mittausmenetelmät Vesiensuojelun tekniset ratkaisut Vesiensuojelun strategiat ja toimintamallit Vesihuollon ja vesiensuojelun opetus
Turun hulevesitutkimuksia 2011-2015 Veden laatua ja virtaamia seurattiin jatkuvatoimisesti Kuninkojassa ja Jaaninojassa, sekä kartoitettiin vesinäytteiden avulla ravinnepitoisuuksia Tutkimuksen mukaan hulevesien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat korkealla tasolla eri puolilla kaupunkia Valuntakertoimet vaihtelevat erittäin paljon vuodenajasta riippuen Talvella 2015 jopa 95% sateesta näkyi kaupunkiojien virtaamissa Vuonna 2015 Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa kaupunkialueen hulevesissä havaittiin suuria määriä mikromuoveja.
Turun hulevesitutkimukset 2016 Jatketaan veden laadun ja virtaamien jatkuvatoimista seurantaa, sekä analysoidaan raskasmetalleja hulevesinäytteistä Turun kaupungin rahoituksella Kattava haitallisten aineiden kartoitus neljästä hulevesikohteesta NonHazCity hankkeen puitteissa Mukana mm. perfluoriyhdisteitä, ftalaatteja, raskasmetalleja.. Kohteita kaupungin keskustassa ja teollisuusalueella Hankkeessa pyritään kehittämään keinoja, joilla olisi mahdollista vähentää haitallisista aineista aiheutuvaa kuormitusta Rahoitus EU BSR-Interreg
Turun hulevesitutkimukset 2016 EU-Kiina rankkasadetulvapilotti Sataman valuma-alueen hulevesien laadullisten ja määrällisten ongelmien ratkomista Kartoitetaan alueen riskikohteet, toteutetaan hulevesien laadun seurantaa Hankkeen lopputuloksena Stormwater Flood Risk Management Plan Hankkeen vetäjänä VS-Ely, mukana Turun kaupunki, Aalto yliopisto, Luode Consulting, FCG, Turun yliopisto Sisarhanke Kiinassa Rahoitus Maa- ja Metsätalousministeriö
Kaarinan kaupungin Rauhalinnaan rakennettavan asuinalueen hulevesien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota niin, että uudesta alueesta tulee hulevesien käsittelyn esimerkkikohde. Konsultti laati yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa suunnitelman alueen hulevesien hallintaan. Suunnitelma sisältää keskitettyjä alueellisia ratkaisuja, lisäksi yksityisiä rakentajia kannustetaan tonttikohtaisiin ratkaisuihin Suunnittelussa otetaan huomioon myös rakentamisenaikainen kuormitus, johon ensimmäisessä vaiheessa kuului suodatuspatoketjun toteutus Turun AMKn tehtävänä seurata toteutettujen kohteiden käytännön toimivuutta, sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta veden laatuun ja virtaamiin Rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Kaarinan kaupunki
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tutkittu rakennustöiden alkamisen vaikutuksia Rauhalinnanojan virtaamaan ja veden laatuun Rauhalinnanojaan asennettiin mitta-asema marraskuussa 2014 Mitta-asemalla sijaitsee YSI-moniparametrianturi ja Keller DCXpinnakorkeusanturi
Otettujen vesinäytteiden perusteella fosforin määrä rakennettavan alueen maaperässä erittäin korkea Ojaveden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet nousivat moninkertaisiksi rakennustöiden aloituksen jälkeen Suodatuspatojen rakentamisen jälkeen vesinäytteet otettiin ennen ja jälkeen patojen Kolmesta näytteenotosta kahdessa pitoisuudet nousi suodatuspatojen jälkeen
Suodatuspatojen toteutus ei täysin vastannut suunnitelmia, mistä johtuen padot eivät toimineet toivotulla tavalla Savimaan ongelmat Patoketjun rakennus tapahtui kuormituksen kannalta liian myöhään
Seuranta jatkuu rakennustöiden toisen vaiheen käynnistyessä. Tällöin kohteeseen rakennetaan kerros- ja rivitaloalueet sekä koko alueen kattavat virkistysalueet. Rakennusaikaisten hulevesien kuormituksen hallinnasta hyvin vähän tietoa ja vastuut usein hajautettu Tarve yhtenäiselle ohjeistukselle
Kiitos!