HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 04 Taloustutkimus Oy Marraskuu 04 Tuomo Turja 8..04 Markus Mervola
SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja otoksen muodostus.... Aineiston keruu....4 Tulosten luotettavuus.... AINEISTON RAKENNE.... TULOKSET... 4. Tehtyjen matkojen määrä... 4. Tehtyjen matkojen kulkutapa... 8. Tehtyjen matkojen tarkoitus....4 HSL:n matkakortin käyttäminen... 9.5 Liikkuminen ammatissa henkilöautolla... 44.6 Talouden käytössä olevat henkilöautot... 46.7 Joukkoliikenteen käyttäminen... 50.8 Polkupyörän käyttäminen... 5 ATK-TAULUKOT (erillinen Excel-tiedosto) KYSYMYSLOMAKE LUOTETTAVUUSRAJATAULUKOT
. JOHDANTO Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimeksiannosta.. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungissa tapahtuvien kaupungin sisäisten matkojen kulkutapajakauma. Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten Helsingin sisäisiä matkoja yhden vuorokauden aikana klo 04:00 :59 välisenä aikana. Tutkimus antaa käsityksen siitä, miten helsinkiläiset liikkuvat jalan, pyöräillen, joukkoliikennevälineillä, henkilöautolla tai muulla kulkuvälineellä. Kulkutavan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin matkojen määrä ja tarkoitus.. Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja otoksen muodostus Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin kaupungin 7 79-vuotias väestö. Haastatteluja tehtiin yhteensä 00 kpl. Näyte muodostettiin satunnaispoimintana Helsingin asukkaiden puhelinnumeroista. Otoksessa preferoitiin matkapuhelinnumeroita. Mikäli varsinaiselle kohdehenkilölle ei löytynyt matkapuhelin- tai lankanumeroa, haettiin viitehenkilön avulla talouden lankapuhelinnumeroa. Haastateltavien valinnassa noudatettiin sukupuoli-, ikä- ja aluekiintiöintiä. 7 4-vuotiaita tavoiteltiin heidän vanhempiensa kautta, joten otokseen poimittiin myös tieto 7 4-vuotiaiden lasten lukumäärästä. Alle 5-vuotiaiden haastattelut toteutettiin niin, että ensiksi soitettiin heidän jommallekummalle vanhemmalle ja pyydettiin lupa haastatteluun. Seuraavaksi kysyttiin pystyykö vanhempi vastaamaan lapsen puolesta vai tulisiko haastattelijan soittaa suoraan lapselle.. Aineiston keruu Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin tietokoneohjatun Taloustutkimuksen CATI-ohjelmiston avulla.9. 7.0.04 välisenä aikana. Työhön osallistui 55 tutkimushaastattelijaa Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa..4 Tulosten luotettavuus Tutkimuksen tulokset ovat tutkimusotoksen avulla saatuja estimaatteja, joihin saattaa sisältyä tiettyä satunnaistekijöiden aiheuttamaa virhettä. Virhemarginaalin suuruus riippuu otoksen tai osaotoksen koosta ja tulokseksi saadusta % -luvusta. Tutkimuksen päätulosten (n=054) virhemarginaali on enimmillään noin +,8 %.
. AINEISTON RAKENNE Tutkimusta varten poimittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla 000 henkilön perusotos helsinkiläisistä. Otos sisälsi vastaajien syntymävuoden, sukupuolen, postinumeron ja kuntakoodin. Oheisessa taulukossa on esitetty vertailu väestöstä ja vastaajajoukosta asuinalueen, sukupuolen ja iän mukaan. Taustamuuttuja Väestö Vastaajat N=55 000 n=00 Alue % % Kantakaupunki Esikaupunki 68 68 Sukupuoli % % Nainen 54 54 Mies 46 46 Ikäluokka % % 7 7 vuotta 0 0 8 9 vuotta 0 44 vuotta 4 4 45 64 vuotta 7 7 65 79-vuotta 8 8 Haastattelut kiintiöitiin vastaamaan väestöä. Vastaajajakauma toteutui joka ryhmässä tavoitellun mukaisesti. Vastaajajoukossa yliedustettuina oli 7-7-vuotiaat. Lopulliset tulokset painotettiin kuitenkin vastaamaan kohderyhmää väestössä. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli 7 min 0 s. Haastatteluja varten otoksesta käytettiin 7505 puhelinnumeroa. Haastattelusta kieltäytyi 659 vastaajaa. Toimimattomia puhelinnumeroita oli 9 kpl.
4. TULOKSET. Tehtyjen matkojen määrä Tutkimuksessa matkalla tarkoitettiin siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Vastaajia pyydettiin kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänsä matkat aamusta kello 4.00:sta yöhön klo.59 asti sen kulkutavan mukaan, jolla tehtiin kilometreissä pisin matka. Mukaan otettiin vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat. Tutkimusajankohtana matkoja tehtiin kaiken kaikkiaan 600 4 kappaletta. Keskimäärin helsinkiläiset tekivät,90 matkaa päivässä. Kantakaupungissa matkoja oli hieman enemmän henkeä kohti. Kantakaupungissa liikuttiin esikaupunkia selvästi yleisemmin kävellen ja hieman yleisemmin joukkoliikenteellä. Esikaupungissa taas henkilöautoa käytettiin matkoihin kantakaupunkia selvästi useammin. Tehtyjen matkojen absoluuttinen määrä Helsingissä oli nyt pienempi kuin vuonna 0. Seuraavissa kuvioissa on esitetty helsinkiläisten matkojen kulkutavat sekä prosenttiosuuksina että matkojen lukumäärinä. Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) Helsingissä 04,5 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa,0,9 0,0,0 0,0 0,4,8 0,0,5 0,6 0,8,0,0,5 0,9 0, 0,9,0 0, 0, 0,5,0, 0,9 0,0 Kaikki vastaajat Kantakaupunki Esikaupunki
5 Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) Helsingissä 00, 0, 0 ja 04,5 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa,0,5,0,5,0 0,5,9 0,0 0,6 0,9 0,,0,0 0,0 0,7,0 0, 0,9,6 0,6,0 0, 0,7,8 0,0 0,8 0,9 0, 0,9,0 0,0 0,4,0 0,,,0 0,0 0,4, 0,,,7 0,, 0, 0,9,8,8 0,0 0,0 0,4 0,8,0 0,9 0, 0,, 0,9,9 0,0 0,8 0,9 0, 0,8,5 0,8 0,9 0, 0,5,8 0,0 0,9 0,9 0, 0,7 0,0 04 0 0 00 04 0 0 00 04 0 0 00 Kaikki vastaajat Kantakaupunki Esikaupunki
6 Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) Helsingissä iän ja sukupuolen mukaan 04 4,0,5,0,5,0,5,0 0,5,4 0, 0,4, 0,5, Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa,8 0,0 0,4, 0,0,,0 0,0,8 0,0 0,6, 0,0 0,4 0,5 0,9,0 0,4,5, 0,8 0,5 0,4 0, 0,,7, 0,9 0,9 0,9,0,8,8,7 0,0 0,0 0,0 0,5 0,6,,4 0,8 0,0, 0,4 0,9,,0 0,8 0,8 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9, 0,0 Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen 7-7 v. 8-9 v. 0-44 v. 45-64 v. 65+ v. Yht. Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen
7 Matkaluvut (matkaa/vrk/henkilö) Helsingissä iän ja sukupuolen mukaan 00, 0, 0 ja 04 4,0,5,0,5,0,5,0 0,5 0,0,6,6 0,0 0,,4,4 0,4 0, 0,5 0,5 0,6,,,, 0,5 0,6 0, 0,6,5,,4, Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa 04 0 0 00,9,0 0,0 0,0,8,8 0,4 0,5 0,4 0,5,,5,5, 0, 0, 0, 0, 0,9 0,7 0,6 0,7 04 0 0 00,,, 0,0 0,0,7 0,8 0,8 0,,0 0,9 0,9 0,9 0,9 0,4 0,4 0,7 0, 0,5, 0,9 0,8 0,5 04 0 0 00,8,8,7 0,0 0,0,4 0, 0,8 0,7 0,9 0,7 0,8 0,8 0,7 0,9 0, 0, 0, 0, 0,9 0,9 0,8 0,6 04 0 0 00,7 0,0,,4 0,0 0,6,0 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0, 0,5 0, 0, 0,,, 0,9 0,7 04 0 0 00,8,9,8 0,0 0,,6 0, 0,8 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0, 0,4 0, 0, 0,9 0,9 0,8 0,5 04 0 0 00 7-7 v. 8-9 v. 0-44 v. 45-64 v. 65+ v. Mies Nainen,0,0 0,0 0,0,9 0,5 0,5,6 0,6 0,4,,,, 0, 0, 0, 0,,,0,0 0,8 04 0 0 00
8. Tehtyjen matkojen kulkutapa Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (4 % tehdyistä matkoista), jonka osuus edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna on edelleen kasvanut. Kävelyn osuus korostuu erityisesti kantakaupungissa. Seuraavaksi useimmin matkoja tehtiin henkilöautolla kuljettajana (7 %) ja bussilla (5 %). Ainoa tilastollisesti merkittävä muutos verrattuna viime vuoteen on se, että metron käyttö pääasiallisena kulkutapana on hieman harvinaisempaa. Kävelyn lisäksi kantakaupungissa korostuu luonnollisesti raitiovaunulla kulkeminen, mikä olikin siellä kävelyn jälkeen eniten käytetty liikkumistapa. Esikaupungissa korostuu erityisesti henkilöauton käyttö kuljettajana ja bussilla kulkeminen. Matkoista tehtiin polkupyörällä %, metrolla ja raitiovaunulla 6 %. Muiden kulkutapojen osuudet jäivät näitä vähäisemmiksi. Raitiovaunulla tehdyt matkat, kuten liikennöintialueestakin voi päätellä, korostuvat kantakaupungissa asuvilla. Metrolla, henkilöautolla matkustajana ja junalla tehtyjen matkojen osuus on suurempi esikaupungissa asuvilla. Kantakaupungissa asuvien kävellen tehtyjen matkojen osuus on edellisvuoteen verrattuna suurentunut merkittävästi. Kaikkien muiden kulkutapojen osuus on joko pysynyt samana tai hieman pienentynyt. Suurinta lasku on ollut bussilla tehtyjen matkojen osuudessa. Esikaupungissa muutokset kulkuneuvojen käytössä ovat pieniä ja tilastollisesti ei-merkitseviä. Vuorokauden aikana tehdyistä matkoista %:ssa käytettiin joukkoliikennettä, 4 % matkoista käveltiin, %:ssa käytettiin henkilöautoa ja %:ssa pyöräiltiin. Tarkasteltaessa henkilöauton ja joukkoliikenteen osuuksia, on joukkoliikenteen osuus suurempi (59 %) kuin henkilöauton (4 %). Joukkoliikenteen käyttö korostuu erityisesti työmatkoissa ja opiskelu- ja koulumatkoissa. Seuraavissa kuvioissa on esitetty helsinkiläisten matkojen jakautuminen matkan pääasiallisen kulkutavan mukaan sekä prosenttiosuuksina että matkojen lukumäärinä.
9 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 04 % päivän aikana tehdyistä matkoista kävely* henkilöautolla kuljettajana bussi** polkupyörä metro raitiovaunu henkilöautolla matkustajana juna 9 6 4 8 6 4 5 4 5 0 5 7 7 6 0 4 4 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 taksilla muu kulkutapa 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
0 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT % päivän aikana tehdyistä matkoista kävely* henkilöautolla kuljettajana 7 7 7 4 6 0 bussi** polkupyörä metro raitiovaunu henkilöautolla matkustajana juna taksilla muu kulkutapa 9 6 89 7 6 77 4 66 4 5 68 5 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI % päivän aikana tehdyistä matkoista kävely* raitiovaunu bussi** polkupyörä henkilöautolla kuljettajana 9 8 4 metro 67 6 henkilöautolla matkustajana juna taksilla muu kulkutapa 0 4 8 90 6 78 9 8 5 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus % 4 4 04, N=540 5 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000
Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI % päivän aikana tehdyistä matkoista kävely* henkilöautolla kuljettajana bussi** 0 polkupyörä 0 8 metro 90 7 henkilöautolla matkustajana 5 8 7 juna 5 raitiovaunu taksilla 0 muu kulkutapa 0 9 5 6 7 7 0 7 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 04 Päivän aikana tehdyt matkat kävely* henkilöautolla kuljettajana bussi** polkupyörä metro raitiovaunu henkilöautolla matkustajana 50000 60000 58000 0000 0000 000 80000 0000 87000 5000 70000 4000 56000 85000 68000 000 9000 75000 5000 45000 550000 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 juna taksilla muu kulkutapa 8000 000 4000 8000 000 4000 6000 6000 55000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus matkaa
4 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - Päivän aikana tehdyt matkat kävely* henkilöautolla kuljettajana bussi** polkupyörä metro raitiovaunu henkilöautolla matkustajana juna taksilla muu kulkutapa 68000 77000 5000 8000 0000 9000 000 0000 0000 0000 0000 0000 70000 69000 87000 84000 6000 59000 57000 5000 000 000 9000 000 000 7000 000 000 56000 75000 76000 8000 06000 45000 57000 4000 0000 454000 550000 508000 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
5 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat kävely* raitiovaunu bussi** polkupyörä henkilöautolla kuljettajana metro henkilöautolla matkustajana juna taksilla muu kulkutapa 87000 87000 8000 86000 60000 7000 5000 5000 58000 58000 5000 6000 50000 5000 9000 9000 000 0000 000 6000 4000 000 5000 5000 8000 8000 4000 5000 4000 5000 4000 6000 4000 000 7000 000 000 96000 59000 95000 04, N=540 5 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
6 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat kävely* henkilöautolla kuljettajana bussi** polkupyörä metro henkilöautolla matkustajana juna raitiovaunu taksilla muu kulkutapa 0000 9000 0000 0000 80000 98000 89000 77000 56000 56000 7000 69000 55000 5000 4000 47000 5000 7000 0000 5000 8000 8000 5000 5000 6000 5000 5000 8000 9000 000 97000 59000 5000 6000 99000 67000 85000 85000 89000 78000 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 *) myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset **) myös palvelulinja, koulukuljetus %
7 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 04 % päivän aikana tehdyistä matkoista, N= 600 4 % % Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa 4% 4% % % 59%
8 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 04 % päivän aikana tehdyistä työmatkoista, N=6 000 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne 4% % % Henkilöauto Muu kulkutapa 5% % 49% 67%
9 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 04 % päivän aikana tehdyistä opiskelu-/koulumatkoista, N=80 000 Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne 6% % 0% Henkilöauto Muu kulkutapa % 49% 4% 89%
0 Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 % päivän aikana tehdyistä matkoista Kävely Polkupyörä Joukkoliikenne Henkilöauto Muu kulkutapa Kaikki matkat 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 Työmatkat 04, N=6 000 0, N=9 000 0, N=8 000 00, N=54 000 Opiskelu- ja koulumatkat 04, N=80 000 0, N=99 000 0, N=78 000 00, N=05 000 4 4 6 8 4 0 9 7 5 49 4 5 5 9 8 46 6 9 4 48 8 0 4 49 6 9 49 8 47 9 44 0 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa 00, 0, 0 ja 04 % joukkoliikenteellä ja henkilöautolla päivän aikana tehdyistä matkoista Joukkoliikenne Henkilöauto Kaikki matkat 04, N=870 000 0, N=907 000 0, N=855 000 00, N=887 000 Työmatkat 04, N=66 000 0, N=85 000 0, N=4 000 00, N=66 000 Opiskelu- ja koulumatkat 04, N=00 000 0, N=5 000 0, N=00 000 00, N= 000 59 4 60 40 6 9 55 45 67 7 9 64 6 6 7 89 85 5 84 6 8 9 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
. Tehtyjen matkojen tarkoitus Reilu kolmannes (6 %) kaikista matkoista oli vapaa-ajan matkoja. Myös kolmanneksessa (4 %) matkan tarkoitus oli työ-, koulu- tai opiskelumatka. Tarkemmin eriteltynä % oli työmatkoja ja % koulu- tai opiskelumatkoja. Vapaa-ajan matkojen osuus tehdyistä matkoista on hieman kasvanut viime vuodesta ja niiden osuus on nyt suurempi kuin työ- ja opiskelumatkojen osuus. Työ- ja opiskelumatkojen osuus on siten pienentynyt. Muita muutoksia matkojen tarkoituksessa ei ole tapahtunut edellisvuoteen verrattuna.. Myös ostosmatkojen osuus (6 %) on kasvussa. Työmatkojen osuus kantakaupungissa asuvilla on suurempi kuin esikaupungissa asuvilla. Esikaupungissa asuvien matkojen tarkoitus on sen sijaan useammin ollut jokin asiointimatka (muu kuin ostosmatka). Vastaajan ikä selittää tietenkin merkittävästi sitä, millaisia matkoja tehdään. Nuorten (7-7- vuotiaat) matkoista lähes puolet (49 %) on koulu- ja opiskelumatkoja ja 4 % vapaa-ajan matkoja. Yli 65-vuotiaiden matkat ovat useimmin joko vapaa-ajan matkoja (48 %) tai ostosmatkoja (9 %). Nuorilla aikuisilla (8 9-vuotiaat) vapaa-ajan matkat ovat hieman työmatkoja yleisempiä. 0-64-vuotiailla taas työ- ja vapaa-ajanmatkat ovat yhtä yleisiä. Seuraavien sivujen kuvioissa on esitetty helsinkiläisten matkojen pääasialliset tarkoitukset sekä prosenttiosuuksina että matkojen lukumäärinä.
Tehtyjen matkojen tarkoitus 04 % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 7 6 8 6 6 5 6 6 6 4 5 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
4 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 4 Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 7 7 9 7 6 6 5 4 4 7 7 7 04, N= 600 4 0, N= 608 000 Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen 4 4 0, N= 86 000 00, N= 49 000 Muu matka *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
5 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 45 Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 6 6 5 9 6 5 Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen 6 89 7 4 0 0 04, N=540 5 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
6 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 5 Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen 8 7 9 6 5 6 6 5 68 9 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 4 Muu matka *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
7 Tehtyjen matkojen tarkoitus 04 Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 88000 7000 5000 8000 46000 7000 0000 4000 0000 000 9000 5000 4000 95000 90000 64000 5000 579000 84000 544000 54000 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
8 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 579000 54000 447000 495000 544000 590000 56000 559000 Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 7000 0000 4000 000 46000 5000 6000 60000 4000 000 4000 6000 9000 5000 8000 4000 5000 58000 04000 6000 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
9 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 88000 84000 59000 60000 5000 9000 40000 44000 7000 6000 000 9000 0000 7000 000 9000 5000 9000 000 7000 95000 65000 55000 6000 90000 0000 6000 6000 04, N=540 5 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
0 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* / koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 84000 76000 9000 000 54000 89000 5000 97000 Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 8000 7000 84000 67000 000 5000 000 7000 0000 5000 0000 4000 4000 5000 5000 7000 64000 74000 45000 55000 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
Tehtyjen matkojen tarkoitus 04 % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Muu matka 7 6 8 0 6 6 5 6 6 6 6 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 4 Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) 44 7 7 9 7 6 6 5 4 4 46 4 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 45 Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 6 6 0 0 6 7 6 4 04, N=540 5 Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen 6 89 7 4 0 0 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
4 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - % päivän aikana tehdyistä matkoista Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) 6 5 Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen 8 7 9 6 5 6 6 5 4 5 4 4 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 4 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
5 Tehtyjen matkojen tarkoitus 04 Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen Muu matka 5000 88000 8000 9000 7000 5000 8000 46000 7000 0000 4000 0000 000 9000 5000 4000 64000 95000 8000 5000 5000 84000 6000 Kaikki, N= 600 4 Kantakaupunki, N=540 5 Esikaupunki, N= 060 09 579000 *) yleensä kodin ja työpaikan välinen 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
6 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 5000 58000 04000 6000 8000 99000 78000 05000 7000 0000 4000 000 46000 5000 6000 60000 4000 000 4000 6000 9000 5000 8000 4000 6000 9000 8000 54000 447000 495000 04, N= 600 4 0, N= 608 000 0, N= 86 000 00, N= 49 000 579000 54000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
7 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) Toisen henkilö kyyditseminen *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 95000 65000 55000 6000 8000 40000 6000 09000 88000 84000 59000 60000 5000 6000 47000 5000 5000 9000 40000 44000 7000 6000 000 9000 0000 7000 000 9000 5000 9000 000 7000 04, N=540 5 0, N=5 000 0, N=454 000 00, N=46 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
8 Tehtyjen matkojen tarkoitus 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - Päivän aikana tehdyt matkat Vapaa-ajan matka (liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) Työmatka* Ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) Koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan Asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) Toisen henkilö kyyditseminen Työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka) *) yleensä kodin ja työpaikan välinen Muu matka 5000 5000 000 44000 64000 74000 45000 55000 9000 8000 000 5000 8000 7000 84000 67000 000 5000 000 7000 0000 5000 0000 4000 4000 5000 5000 7000 9000 000 84000 76000 04, N= 060 09 0, N= 086 000 0, N=9 000 00, N= 08 000 0 00000 00000 00000 400000 500000 600000 matkaa
9.4 HSL:n matkakortin käyttäminen Kaikista vastaajista 89 %:lla on käytössään HSL:n matkakortti. Naisilla ja 8-9-vuotialla matkakortti on kaikista yleisin. 45-54-vuotiailla matkakortti on jonkin verran harvinaisempi (84 %:lla). Kantakaupungissa asuvat omistavat matkakortin hieman useammin kuin esikaupungissa asuvat. Matkakortti on yleistynyt joka vuosi tasaisesti vuodesta 00. Yli puolet (56 %) matkakortin käyttäjistä käyttää korttia lataamalla siihen arvoa. Kausilippuna matkakorttia käyttää kaksi viidestä (4 %). Arvoa lataavien osuus on nyt hieman korkeampi kuin viime vuonna ja siten kausilippua käytetään hieman harvemmin. Kantakaupungissa ja esikaupungissa asuvien välillä ei ole merkittävää eroa sen suhteen, käytetäänkö matkakorttia kausilippuna vai lataamalla siihen arvoa. Kausilippukäyttö on yleisintä 8-9-vuotiaiden keskuudessa ja harvinaisinta yli 65-vuotiaiden keskuudessa.
40 Onko teillä HSL:n matkakortti 00, 0, 0 ja 04 % vastaajista Kyllä Ei Kaikki vastaajat 04, n=00 0, n=054 0, n=00 00, n=08 Kantakaupunki 04, n=967 0, n=995 0, n=6 00, n=4 Esikaupunki 04, n=05 0, n=059 0, n=685 00, n=704 89 87 84 6 80 0 9 9 89 87 79 87 86 4 8 8 80 0 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
4 Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti? 04 % vastaajista, joilla on matkakortti Lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen 56 55 56 Helsingin sisäisenä kausilippuna 4 4 4 Jonain muuna kausilippuna Koululaislippuna Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 5 7 4 Kaikki, n=660 Kantakaupunki, n=884 Esikaupunki, n=776 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
4 Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti? 00, 0, 0 ja 04 KAIKKI VASTAAJAT - % vastaajista, joilla on matkakortti Lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen Helsingin sisäisenä kausilippuna Jonain muuna kausilippuna Koululaislippuna Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 5 6 4 7 4 4 45 4 44 5 5 56 6 04, n=660 0, n=660 0, n=88 00, n=8 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
4 Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti? 00, 0, 0 ja 04 KANTAKAUPUNKI - % vastaajista, joilla on matkakortti Lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen Helsingin sisäisenä kausilippuna Jonain muuna kausilippuna Koululaislippuna Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 7 7 5 9 4 46 40 47 50 5 55 6 04, n=884 0, n=889 0, n=7 00, n=58 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
44 Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti? 00, 0, 0 ja 04 ESIKAUPUNKI - % vastaajista, joilla on matkakortti Lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen Helsingin sisäisenä kausilippuna Jonain muuna kausilippuna Koululaislippuna Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 4 5 4 6 4 4 44 4 4 56 5 5 6 04, n=776 0, n=77 0, n=565 00, n=564 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
45.5 Liikkuminen ammatissa henkilöautolla Kahdeksantoista vuotta täyttäneistä vastaajista 4 % oli liikkunut tutkimusajankohtana ammatissaan henkilöautolla kuljettaen henkilöitä tai tavaroita, mikä on hieman enemmän enemmän kuin viime vuonna, mutta hieman vähemmän kuin vuonna 0. Osuus on sama kantakaupungissa että esikaupungissa asuvilla. Liikuitteko eilen (tutkimuspäivänä) ammatissanne henkilöautolla kuljettaen henkilöiltä tai tavaroita 00, 0, 0 ja 04 % yli 8-vuotiaista vastaajista Kyllä Ei Kaikki vastaajat 04, n=708 0, n=844 0, n=90 00, n=9 Kantakaupunki 04, n=9 0, n=955 0, n=98 00, n=06 Esikaupunki 04, n=795 0, n=889 0, n=605 00, n=67 4 96 97 6 94 5 95 4 96 97 5 95 4 96 4 96 97 6 94 6 94 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
46.6 Talouden käytössä olevat henkilöautot Vastaajista 6 %:lla oli taloudessaan käytössä vähintään yksi henkilöauto. Autottomien osuus on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Kantakaupungissa autottomia on huomattavasti enemmän, hieman yli puolet (5 %) siellä asuvista. Puolella helsinkiläistalouksista on yksi auto. Kaksi autoa on %:lla ja kolme autoa tai enemmän %:lla talouksista. Autoista työsuhdeautoja on 9 %. Valtaosalla (8 %) on käytössään vakinainen pysäköintipaikka kotona, mutta vain vajaalla kolmasosalla työpaikalla. Kantakaupungissa vakinaisten pysäköintipaikkojen osuudet ovat luonnollisesti pienemmät kuin esikaupungissa. Vastaajista (täysi-ikäiset, joiden taloudessa on auto/autoja käytössä) käyttää autoa päivittäin kolmannes ja niin ikään kolmannes muutaman kerran viikossa. Joka kymmenes käyttää autoa kerran viikossa. Tätä harvemmin autoa käyttäviä on joka kymmenes. Noin joka kymmenes niistä täysikäisistä, joiden taloudessa on auto, ei käytä autoa koskaan itse. Esikaupungeissa asuvat käyttävät autoa aktiivisemmin kuin kantakaupungissa asuvat. Esikaupungissa asuvista autoa päivittäin käyttävien osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 0. Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? 00, 0, 0 ja 04 % vastaajista Kaikki vastaajat 04, n=00 0, n=054 0, n=00 00, n=08 Kantakaupunki 04, n=967 0, n=995 7 40 5 0, n=6 00, n=4 Esikaupunki 04, n=05 0, n=059 0, n=685 00, n=704 + Ei yhtään / ei vastausta 50 8 49 7 49 8 5 4 5 4 5 6 40 54 6 44 49 4 54 4 54 0 54 4 56 7 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
47 Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja? 00, 0, 0 ja 04 % vastaajista, joiden taloudessa auto/autoja käytössä + Ei yhtään / ei vastausta Kaikki vastaajat 04, n=86 0, n=907 0, n=66 00, n=679 Kantakaupunki 04, n=46 0, n=469 0, n=46 00, n=64 Esikaupunki 04, n=99 0, n=48 0, n=470 00, n=55 9 9 9 90 0 89 88 0 90 9 90 0 90 87 9 9 9 90 9 89 0 89 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
48 Onko teillä vakinainen pysäköintipaikka? 04 % vastaajista, joiden taloudessa auto/autoja käytössä 8 Kaikki vastaajat, n=86 0 Kantakaupunki, n=46 6 Kotona Työpaikalla Esikaupunki, n=99 89 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
49 Käytättekö itse taloutenne käytössä olevaa autoa? 00, 0, 0 ja 04 % yli 8-vuotiaista vastaajista, joiden taloudella auto/autoja käytössä Kaikki vastaajat 04, n=6 0, n=666 0, n=55 00, n=556 Kantakaupunki 04, n=4 0, n=46 0, n=5 00, n=44 Esikaupunki 04, n=98 0, n=40 0, n=98 00, n=4 Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Kerran, pari kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan 4 4 9 6 5 4 0 8 5 7 9 7 4 9 4 9 6 4 7 5 8 0 0 5 6 4 6 7 5 7 5 4 0 6 9 4 7 4 4 6 5 9 6 4 0 7 8 5 4 44 4 7 4 8 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
50.7 Joukkoliikenteen käyttäminen Lähes kaikki vastaajat käyttävät joukkoliikennettä ainakin joskus. Päivittäin joukkoliikennettä käyttää 5 % ja muutaman kerran viikossa 7 prosenttia vastaajista. Kerran viikossa joukkoliikennettä käyttäviä on %, kerran-pari kuukaudessa käyttäviä on 5 % ja sitä harvemmin käyttäviä on 8 %. Vain % vastaajista ei käytä joukkoliikennettä lainkaan. Joukkoliikennettä päivittäin käyttävien osuus on hieman laskenut, mutta lasku ei ole tilastollisesti riittävän merkittävä. Joukkoliikennettä käyttävät selvästi aktiivisimmin 8 9-vuotiaat ja siten opiskelijat/koululaiset. Muita aktiivisempia käyttäjiä ovat myös naiset ja kantakaupungissa asuvat. Joukkoliikenteen käyttäminen on vähäisempää talouksissa, joissa on käytössä auto. Käytättekö itse joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu)? 00, 0, 0 ja 04 % vastaajista Kaikki vastaajat 04, n=00 0, n=054 0, n=00 00, n=08 Kantakaupunki 04, n=967 0, n=995 0, n=6 00, n=4 Esikaupunki 04, n=05 0, n=059 0, n=685 00, n=704 Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Kerran, pari kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan 5 7 5 8 7 6 5 8 5 8 0 5 9 4 6 6 0 40 4 4 9 5 7 5 7 4 9 6 5 7 0 5 4 0 8 0 4 7 9 6 4 0 9 4 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
5.8 Polkupyörän käyttäminen Noin kolmella neljästä helsinkiläisestä on käytössään polkupyörä vähintään silloin tällöin ja kahdella kolmesta aina tai melkein aina. Kuten aikaisempinakin vuosina neljäsosalla ei ole käytössä lainkaan polkupyörää. Esikaupungissa asuvilla on käytössään pyörä useammin kuin kanta-kaupungissa asuvilla. Yleisimmin talouksista löytyy kaksi tai useampia aikuisten pyöriä ja lasten pyöriä. Potkupyörien ja muiden pyörien osuudet ovat vähäisiä. Onko teillä käytettävissänne polkupyörä? 00, 0, 0 ja 04 % vastaajista Aina tai melkein aina Silloin tällöin Ei Kaikki vastaajat 04, n=00 0, n=054 0, n=00 00, n=08 Kantakaupunki 04, n=967 0, n=995 0, n=6 00, n=4 Esikaupunki 04, n=05 0, n=059 0, n=685 00, n=704 66 8 6 6 5 6 6 6 6 6 7 58 6 7 5 6 68 9 6 4 6 6 65 4 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
5 Mitä polkupyöriä taloudessa on? 04 % vastaajista + Ei yhtään / ei vastausta Kaikki vastaajat, n=00 Aikuisten 0 8 8 Lasten 6 8 8 78 Potkupyörä eli kickbike 98 Jokin muu polkupyörä 98 Kantakaupunki, n=967 Aikuisten 7 8 5 Lasten 5 7 86 Potkupyörä eli kickbike 98 Jokin muu polkupyörä 98 Esikaupunki, n=05 Aikuisten 5 7 5 Lasten 7 0 9 74 Potkupyörä eli kickbike 98 Jokin muu polkupyörä 97 Keskiarvo,7 0,44 0,0 0,0,49 0,6 0,0 0,0,8 0,5 0,0 0,04 0 0 0 0 40 50 60 70 80 90 00 %
HAASTATTELULOMAKE
Puhelinhaastattelu 5-79-vuotiaat Ohje haastattelijalle: Matkoista ja kulkutavoista Matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Matkoja ovat esim. meno kotoa töihin tai työpaikalta kokoukseen. Matkoja voidaan jakaa ryhmiin mm. kulkutavan tai matkan tarkoituksen (esim. ostosmatka) mukaan. Matkoiksi luetaan lyhyetkin kävelymatkat, lukuun ottamatta rakennuksen sisällä tapahtuvia matkoja. Lenkin muotoinen matka esim. kävelylenkki kotoa kotiin, ilmoitetaan kahdeksi matkaksi siten, että ensimmäinen matka on lähtöpisteestä lenkin etäisimpään pisteeseen ja toinen sieltä takaisin. Henkilöhaastattelun kysymykset Olen tutkimushaastattelija NN Taloustutkimuksesta, hyvää iltaa. Teemme parhaillaan helsinkiläisten tekemiä matkoja ja matkojen kulkuvälineitä koskevaa tutkimusta. Voimmeko esittää muutamia kysymyksiä koskien edellisen päivän matkojanne? Haastattelu kestää noin 7-8 minuuttia. SUOSTUU > SIIRRY KYSYMYKSIIN KIELTÄYTYY > Sitten en vaivaa teitä pidempään. Mukavaa illan jatkoa! Lomakkeen aluksi kysyn muutaman taustatietokysymyksen.... Asutteko Helsingissä? ) Kyllä ) Ei -> LOPETA. Mikä on ikänne? vuotta. Mikä on asuinpaikkanne postinumero? Sitten siirrymme tutkimuskysymyksiin 4. Pyydämme teitä nyt kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänne matkat aamusta klo 4.00:sta yöhön klo.59 sen kulkutavan mukaan, jolla teitte kilometreissä pisimmän matkan. Mukaan otetaan vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat eli jos olette töissä esim. Vantaalla, matkaa ei huomioida. Pienet poikkeamiset kioskille, kauppaan yms. eivät katkaise matkaa. Mikäli olette ammattimaisesti liikkuva, kuten autonkuljettaja, taksinkuljettaja, postinkantaja tms. pyydämme teitä ilmoittamaan matkat niiltä osin, kun ne eivät ole ammattiin liittyviä matkoja. A. Ensin kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja aamulla, eli kello 4.00.00 välisenä aikana.
Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan aamulla?... 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli aamulla tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli aamulla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matkan Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA MIKÄLI HAASTATELTAVA EI VASTAA HETI. MIKÄLI PITÄÄ TARKENTAA, KYSY TARKENTAVIA KYSYMYKSIÄ, ESIM. OLIKO HENKILÖAUTOSSA KULJETTAJANA VAI MATKUSTAJANA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA B. Sitten kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja päivällä, eli kello.0 7.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan päivällä? 8. 9. 0.. 4. 5. 6 4. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN C
Mikä oli päivällä tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli päivällä tekemänne ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA C. Sitten kysyn edellisen vuorokauden aikana tekemiänne matkoja illalla, eli kello 7.0 04.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa teitte edellisen vuorokauden aikaan illalla?... 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY kysymykseen 5 Mikä oli illalla tekemänne ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilö kyyditseminen 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI
8. muu matka Entä mikä oli illalla tekemänne ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla kuljitte kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA 5. Onko teillä HSL:n matkakortti?. Kyllä. Ei 6. JOS ON MATKAKORTTI: Käytättekö matkakorttianne pääsääntöisesti LUETELLAAN, VOI VALITA USEITA. lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen. Helsingin sisäisenä kausilippuna. jonain muuna kausilippuna 4. koululaislippuna 5. Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 7. Liikuitteko edellisenä vuorokautena (tutkimuspäivänä) ammatissanne henkilöautolla kuljettaen henkilöitä tai tavaroita? (HAASTATTELIJA: tähän kuuluvat mm. autonkuljettaja, taksinkuljettaja, lähetti, postinjakaja ruokapalvelun työntekijä, autokoulun opettaja yms. Tähän EI kuulu esim. toimistotyöntekijät, jotka menevät asiakasneuvotteluihin henkilöautolla.). kyllä. ei 8. Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? kpl Ei yhtään 9. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja? kpl Ei yhtään
0. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Onko teillä vakinainen pysäköintipaikka LUETELLAAN a. Kotona b. Työpaikalla Kumpaakin vastausvaihtoehdot.kyllä. Ei. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO, JA VASTAAJA ON 8-VUOTIAS TAI VANHEMPI: Käytättekö te itse taloutenne käytössä olevaa henkilöautoa LUETELLAAN - 6:. päivittäin. muutaman kerran viikossa. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan. Käytättekö te joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu) LUETELLAAN -6. päivittäin. muutaman kerran viikossa. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan. Onko teillä käytettävissänne polkupyörä LUETELLAAN -. aina tai melkein aina. silloin tällöin. ei 4. Montako polkupyörää taloudessanne on? LUETTELE, KAIKKIIN VASTAUS NUMEROINA. Montako aikuisten pyörää?. Montako lasten pyörää?. Montako kickbikea (ei lasten) 4. Jokin muu polkupyörä Lopuksi kysymme vielä muutaman taustatietokysymyksen vastausten tilastollista luokittelua varten 5. MERKITSE VASTAAJAN SUKUPUOLI ) mies ) nainen 6. Kuinka monta henkilöä kuuluu talouteenne te mukaan lukien?
henkilöä 7. JOS HENKILÖITÄ ON ENEMMÄN KUIN : Kuinka monta alle kouluikäistä lasta talouteenne kuuluu? henkilöä Ei yhtään 8. Asutteko. kerrostalossa. rivitalossa tai paritalossa. omakotitalossa 4. muu asumismuoto 9. Kuinka moni taloudessanne asuvista käy tällä hetkellä säännöllisesti ansiotyössä? henkilöä Ei yhtään 0. Käyttekö työssä kokopäiväisesti vai osapäiväisesti vai oletteko ollenkaan ansiotyössä tällä hetkellä? HAASTATTELIJA: LUETTELE VAIHTOEHDOT TARVITTAESSA. Eläkeläisellä voi olla osapäivätyö. Silloin ei ole eläkeläinen vaan osapäivätyöläinen.. vähintään 0 tuntia viikossa (kokopäivätyö). alle 0 tuntia viikossa (osapäivätyö). vaihtelevasti 4. olen koululainen/opiskelija 5. olen eläkkeellä 6. olen työtön 7. olen varusmies/siviilipalvelumies 8. en ole ansiotyössä tällä hetkellä (kotiäiti tai -isä) EOS. JOS KÄY TÖISSÄ VÄHINTÄÄN VAIHTELEVASTI, K8 VAST -: Jos käytte töissä, mikä on työpaikkanne postinumero? JOS EI MUISTA POSTINUMEROA, KYSY KADUN NIMEÄ EOS Tässä olivatkin kaikki kysymyksemme. Teitä haastatteli tutkimushaastattelija NN, hyvää illan jatkoa!
Puhelinhaastattelu 7-4-vuotiaat Ohje haastattelijalle: Matkoista ja kulkutavoista Matkalla tarkoitetaan siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Matkoja ovat esim. meno kotoa töihin tai työpaikalta kokoukseen. Matkoja voidaan jakaa ryhmiin mm. kulkutavan tai matkan tarkoituksen (esim. ostosmatka) mukaan. Matkoiksi luetaan lyhyetkin kävelymatkat, lukuun ottamatta rakennuksen sisällä tapahtuvia matkoja. Lenkin muotoinen matka esim. kävelylenkki kotoa kotiin, ilmoitetaan kahdeksi matkaksi siten, että ensimmäinen matka on lähtöpisteestä lenkin etäisimpään pisteeseen ja toinen sieltä takaisin. Henkilöhaastattelun kysymykset Olen tutkimushaastattelija NN Taloustutkimuksesta, hyvää iltaa. Teemme parhaillaan helsinkiläisten tekemiä matkoja ja matkojen kulkuvälineitä koskevaa tutkimusta. Voisimmeko esittää muutaman kysymyksen teidän 7-4-vuotiaan lapsen edellispäivän matkoista? Haastattelu kestää noin 7-8 minuuttia. Jos vastaaja ilmoittaa oma-aloitteisesti, että toivoisi, että lasta haastateltaisiin puhelimitse, kysytään lapsen puhelinnumero ja soitetaan suoraan lapselle. Tällöin kysymykset esitetään tähän käsikirjoitukseen kirjoitetusta lapsenne matkat -muodon sijasta muodossa matkasi. SUOSTUU > SIIRRY KYSYMYKSIIN KIELTÄYTYY > Sitten en vaivaa teitä pidempään. Mukavaa illan jatkoa! LAPSENNE NIMI (Jos useita 7-4-vuotiaita valitaan se, jolla oli viimeksi syntymäpäivä): LAPSEN PUHELINNUMERO: Lomakkeen aluksi kysyn muutaman taustatietokysymyksen.... Asutteko Helsingissä? ) Kyllä ) Ei -> LOPETA. Mikä on lapsenne ikänne? vuotta. Mikä on asuinpaikkanne postinumero? Sitten siirrymme tutkimuskysymyksiin 4. Pyydämme teitä nyt kertomaan lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemät matkat aamusta klo 4.00:sta yöhön klo.59 sen kulkutavan mukaan, jolla lapsenne teki kilometreissä pisimmän matkan. Mukaan otetaan vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat eli jos lapsenne on koulussa tai töissä esim. Vantaalla, matkaa ei huomioida. Pienet poikkeamiset kioskille, kauppaan yms. eivät katkaise matkaa.
A. Ensin kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista aamulla, eli kello 4.00.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan aamulla?... 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY KOHTAAN B Mikä oli lapsenne aamulla tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilön kyyditseminen (älä luettele) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne aamulla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kukutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matkan Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA MIKÄLI HAASTATELTAVA EI VASTAA HETI. MIKÄLI PITÄÄ TARKENTAA, KYSY TARKENTAVIA KYSYMYKSIÄ, ESIM. OLIKO HENKILÖAUTOSSA KULJETTAJANA VAI MATKUSTAJANA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA B. Sitten kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista päivällä, eli kello.0 7.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan päivällä? 8.
9. 0.. 4. 5. 6 4. En yhtään - > SIIRRY KOHTAANC Mikä oli lapsenne päivällä tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilön kyyditseminen (älä luettele) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne päivällä tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA C. Sitten kysyn lapsenne edellisen vuorokauden aikana tekemistä matkoista illalla, eli kello 7.0 04.00 välisenä aikana. Kuinka monta matkaa lapsenne teki edellisen vuorokauden aikaan illalla?... 4. 4 5. 5 6. 6 7. En yhtään - > SIIRRY kysymykseen 5 Mikä oli lapsenne illalla tekemän ensimmäisen matkan tarkoitus? Oliko se.. LUETELLAAN -8 ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA KOKO LISTA, SITTEN TARVITTAESSA:
. työmatka (yleensä kodin ja työpaikan välinen). työasiamatka (työhön liittyvä asiointimatka, lounasmatka). koulu/opiskelumatka, tai lapsen oma matka päivähoitopaikkaan 4. ostosmatka (päivittäistavarat ja muut) 5. asiointimatka (lääkäri, pankki, lounas yms.) 6. toisen henkilön kyyditseminen (älä luettele) 7. vapaa-ajan matka(liikunta, harrastus, kulttuuri, vierailut) VAI 8. muu matka Entä mikä oli lapsenne illalla tekemän ensimmäisen matkan pääasiallinen kulkutapa? Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla lapsenne kulki kilometreissä pisimmän matka Oliko se LUETELLAAN ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA -0. kävely (myös juoksu, potkukelkka, pyörätuoli, rollaattori, rullaluistimet, rullasukset). polkupyörä. bussi (myös palvelulinja, koulukuljetus) 4. metro 5. raitiovaunu 6. juna 7. henkilöautolla kuljettajana (älä luettele) 8. henkilöautolla matkustajana 9. taksilla VAI 0. muu kulkutapa SAMAT KYSYMYKSET KAIKISTA MATKOISTA 5. Onko lapsellanne käytössä HSL:n matkakortti?. Kyllä. Ei 6. JOS ON MATKAKORTTI: Käyttääkö lapsenne matkakorttia pääsääntöisesti LUETELLAAN, VOI VALITA USEITA. lataamalla siihen arvoa, eli maksamalla jokaisen matkan erikseen. Helsingin sisäisenä kausilippuna. jonain muuna kausilippuna 4. koululaislippuna 5. Jonain muuna, esimerkiksi vapaalippuna 7. Kuinka monta henkilöautoa taloudellanne on vakituisessa käytössä? kpl Ei yhtään 8. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Kuinka monta näistä on työsuhdeautoja? kpl Ei yhtään
9. JOS KÄYTÖSSÄ ON AUTO: Onko teillä vakinainen pysäköintipaikka LUETELLAAN a. Kotona b. Työpaikalla Kumpaakin vastausvaihtoehdot.kyllä. Ei 0. Käyttääkö lapsenne joukkoliikennettä (bussi, juna, metro, raitiovaunu) LUETELLAAN -6. päivittäin. muutaman kerran viikossa. kerran viikossa 4. kerran, pari kuukaudessa 5. harvemmin 6. ei koskaan. Onko lapsellanne käytettävissä polkupyörä LUETELLAAN -. aina tai melkein aina. silloin tällöin. ei. Montako polkupyörää taloudessanne on? LUETTELE, KAIKKIIN VASTAUS NUMEROINA. Montako aikuisten pyörää?. Montako lasten pyörää?. Montako kickbikea (ei lasten) 4. Jokin muu polkupyörä Lopuksi kysymme vielä muutaman taustatietokysymyksen vastausten tilastollista luokittelua varten. MERKITSE LAPSEN SUKUPUOLI (Jos ei selviä kyselyn aikana, kysy onko lapsenne tyttö vai poika)? ) poika ) tyttö 4. Kuinka monta henkilöä talouteenne kuuluu te mukaan lukien? henkilöä 5. JOS HENKILÖITÄ ON ENEMMÄN KUIN : Kuinka monta alle kouluikäistä lasta talouteenne kuuluu? henkilöä Ei yhtään 6. Asutteko