Kirjakielikysymys Montenegrossa Jaakko Kölhi Slavistipäivä 15.2.2013 15.2.2013 1
Kirjakielikysymys Montenegrossa Montenegrolaisten kansallinen identiteetti Montenegron kieli Opiskelijoiden haastattelut Johtopäätöksiä 15.2.2013 2
Montenegrolaisten kansallinen identiteetti (1) Montenegrolaiset ovat pohjimmiltaan serbejä Jaettu etnis-uskonnollinen tausta Montenegrolaisuus serbialaisuuden alakategoria (2) Montenegrolaiset muodostavat oman erillisen kansakuntansa Erillinen poliittinen historia Vuoristolainen elämäntapa, klaaniyhteiskunta (+) Jugoslavialainen identiteetti, sittemmin hiipunut Kategoriat eivät aina toisiaan poissulkevia! Lisäksi varsinaiset vähemmistöt albaanit ja bosniakit 15.2.2013 3
Montenegrolaisten kansallinen identiteetti Vuoden 1991 väestönlaskenta: kansallisuus 62 % montenegrolaisia 9 % serbejä 4 % jugoslaaveja 15 % muslimeja (bosniakkeja) 7 % albaaneja 15.2.2013 4
Montenegrolaisten kansallinen identiteetti Vuoden 2011 väestönlaskenta: kansallisuus 45 % montenegrolaisia 29 % serbejä 0,2 % jugoslaaveja 12 % bosniakkeja 5 % albaaneja 15.2.2013 5
Kirjakielikysymys Montenegrossa 15.2.2013 6
Montenegron kieli Ei historiallista taustaa kuten esim. kroaatilla Vuoden 1992 perustuslaki määritti Montenegron viralliseksi kieleksi serbian Keskustelu omasta kielestä alkaa 1990-luvulla Vojislav P. Nikčević (1935-2007): Montenegrolaiset eivät voi olla kansa eivätkä muodostaa itsenäistä valtiota puhuen vierasta kieltä. Kielikysymyksestä osa itsenäistymispyrkimyksiä Serbimieliset vastustavat ajatusta montenegron kielestä Vuoden 2007 perustuslaki: Montenegron virallinen kieli on montenegro. Muut virallisessa käytössä olevat kielet ovat serbia, bosnia, albania ja kroaatti. 15.2.2013 7
Montenegron kieli Virallisen statuksen jälkeen komitea laatimaan kielelle standardi 2009 Pravopis ja 2010 Gramatika Eivät saa varauksetonta hyväksyntää Kielikysymys edelleen ajankohtainen ja osittain ratkaisematta Kouluissa oli tarkoitus siirtyä montenegron käyttöön syksyllä 2011 mutta hallitus joutui viime hetkellä myöntymään serbimielisen opposition vaatimuksiin Oppiaineen nimi on nykyään montenegro-serbian, bosnian, kroaatin kieli ja kirjallisuus 15.2.2013 8
Montenegron kieli: erityispiirteet Niin sanotut uudet jotaatiot, jotka tuottavat kaksi uutta foneemia, ś ja ź kirves sr. sekira, kr. sjekira, mn. śekira Tietyt adjektiivien ja pronominien taivutuspäätteet gen.sg. tämä : sr. ovog, mn. ovijeg lok.pl. hyvä : sr. dobrim, mn. dobrijem Lisäksi sanastoa vanhoista murteista Käytännössä ainoastaan eräät kansallismieliset järjestöt ottaneet vakituisesti käyttöön 15.2.2013 9
Montenegron kieli: tilastot Vuoden 2011 väestönlaskenta: äidinkieli 43 % serbia 37 % montenegro 6 % bosnia 5 % albania 2 % serbokroaatti 15.2.2013 10
Kirjakielikysymys Montenegrossa 15.2.2013 11
Montenegron kieli: tilastot Matica crnogorskan kysely kesäkuulta 2010: Mitä kieltä puhutte? 42 % serbia 38 % montenegro 12 % kyseessä on yksi ja sama kieli ja on samantekevää, miksi sitä kutsutaan Montenegron virallinen kieli on montenegro. Mitä mieltä olette siitä? 45 % samaa mieltä 24 % virallisen kielen tulisi olla serbia 14 % molempien kielten tulisi olla virallisia 16 % ei mielipidettä 15.2.2013 12
Opiskelijoiden haastattelut Maaliskuussa 2011 Cetinjessä ja Nikšićissa 15 montenegrolaista yliopisto-opiskelijaa 19-29 -vuotiaita Eri alojen opiskelijoita: musiikki, kielet, psykologia... Kaikki Montenegrossa syntyneitä Montenegron kansalaisia Puolistrukturoituja haastatteluja: valmiit kysymykset, avoimet vastaukset Lisäksi taustatiedot kotipaikasta, koulutuksesta, perhetaustasta 15.2.2013 13
Opiskelijoiden haastattelut JK: Ovatko ne [montenegro ja serbia] kaksi erillistä kieltä? Mies, 29, montenegronkielinen: Kyllä. Kaksi erillistä kieltä, tottakai. Ei erillisiä kuten suomi ja italia.. Mutta ne ovat kaksi erillistä kieltä siinä missä me olemme kaksi erillistä kansakuntaa. Mies, 24, serbiankielinen: Mielestäni mitään montenegron kieltä ei pitäisi olla lainkaan olemassa. Meillä voi olla valtio nimeltä Montenegro samalla kielellä, serbiaksi. Nainen, 20, mn.: Minulla on kaksijakoinen suhtautuminen sitä [kielikysymystä] kohtaan, mutta ottaen huomioon, että meillä on oma valtio, siinä mielessä meillä tulee olla oma kieli, mutta ei tällä tavalla kuten nyt. 15.2.2013 14
Opiskelijoiden haastattelut Nainen, 22, sr.: Jokaiselle kansalle on tärkeää, että sillä on oma kielensä, kuitenkin.. [...] tosiasiassa kyseessä on ikään kuin sama kieli, kunhan ymmärrämme, että serbit ja montenegrolaiset eivät ole sama, kansoina. Mies, 24, mn.: Eroja ei ole, mielestäni se on vain symbolinen kysymys. Mitä tulee kielitieteeseen, kyseessä on yksi kieli, mutta.. [...] On vain se symbolinen funktio, joka on taas kytköksissä identiteettiin ja joka on kyllä sinänsä tärkeä. Mies, 20, mn.: En tiedä, jos Montenegro on kerran nimeltään Montenegro, pitää kielenkin olla montenegro. 15.2.2013 15
Opiskelijoiden haastattelut Nainen, 22, sr.: Täällä olen syntynyt ja tämä maa, mitä minä tiedän, on nimeltään Montenegro. Jos olen täällä syntynyt ja asunut 20 vuotta, sitten olen varmaan montenegrolainen. Olen kuitenkin aina puhunut serbiaa enkä näe nyt syytä muuttaa sitä. Nainen, 19, sr.: Minun mielestäni.. aksentti, murre on jotain, mitä jokaisella maalla on, mutta se ei tarkoita sitä, että sille pitää luoda oma erillinen kielensä. Nainen, 20, sr.: Se [serbia] on meidän äidinkielemme, jos iso Amerikkakin voi puhua englantia miksi emme voisi me [puhua serbiaa]. 15.2.2013 16
Opiskelijoiden haastattelut JK: [Mikä on] äidinkielesi? Nainen, 20, sr.: Sitä en tiedä enää.. Sanoisin, että serbia. Luulen, 12 vuotta sitä ja sitten.. Joku haluaa muuttaa sen joten en tiedä, sanoisin, että minun on serbia ja seuraavan sukupolven osalta en tiedä. Mies, 24, sr.: Äidinkieli.. En tiedä.. Olen opiskellut.. Kun aloitin peruskoulun, opiskelin Vukin mukaan, serbian kieltä. Ja jotenkin, nyt en tiedä.. Sanoisin serbian kieli. Nainen, 19, sr: Mitä minä tiedän niin kaikki meidän kirjamme olivat serbiaa. Ja kaikki kirjat mitä meillä oli oli tehty Serbiassa. 15.2.2013 17
Opiskelijoiden haastattelut Mies, 24, mn.: Jugoslavian liittovaltio, kaksi suurinta kansaa olivat serbit ja kroaatit ja heillä ei ole ongelmia sen [kielikysymyksen] kanssa. Mutta muut kansat, bosniakit, montenegrolaiset, heillä on ongelmia, tosi suuria. Tosi monimutkaista. Nainen, 20, sr.: Voin kuvitella että lapsilla, he ovat jotain seitsemän nyt, ja menevät nyt kouluun, heillä ei tule olemaan mitään ongelmia sen kanssa, he voivat tottua siihen, OK, kieli on montenegro. Mutta minulle se on vaikeaa. 15.2.2013 18
Johtopäätöksiä Yhteiskunnan kahtiajakautuneisuus näkyy myös opiskelijoissa Opiskelijoita erotti toisistaan toisaalta itse kieli, toisaalta asenteet ja niiden voimakkuus Uusi, erillinen montenegron kirjakieli ei ole saanut laajamittaista, varauksetonta hyväksyntää Montenegro nähdään keinotekoisena, poliittisena kielenä Itsenäisellä valtiolla tulisi kuitenkin olla oma kielensä Koululla ja siellä opittavalla kielellä on ollut suuri vaikutus opiskelijoiden kieli-identiteettiin Toistaiseksi vaikutus ollut serbiaa tukeva, voi muuttua tulevaisuudessa 15.2.2013 19
Johtopäätöksiä Perhetausta vaikuttaa paljon, samoin kuin kansallinen identiteetti, joka ei kuitenkaan aina korreloi suoraan kieliidentiteetin kanssa Kansallisuudeltaan montenegrolainen voi puhua serbiaa mutta ei toisinpäin Jotkin opiskelijat irtisanoutuivat suoraan perinteisestä kieli=kansakunta ajattelusta Serbiankieliset olivat useammin seka-avioliitoista Monet opiskelijoista pitivät kielikysymystä hankalana ja monimutkaisena, jopa ahdistavana 15.2.2013 20
Johtopäätöksiä Sosiaaliset ja poliittiset tekijät vaikuttivat montenegron kirjakielen syntyyn enemmän kuin kielelliset Montenegron itsenäistyminen oli ratkaiseva askel Montenegrolaisten kansallinen identiteetti ei perustu kieleen vaan ensisijaisesti muihin tekijöihin Kirjakielen standardointiprosessi edelleen kesken Kieliyhteisön selkeä hyväksyntä puuttuu Uusi oikeinkirjoitus ei laajamittaisesti käytössä Voidaanko oikeastaan edes puhua erillisestä montenegron kielestä? 15.2.2013 21