Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen trendejä Alueellinen eriytyminen ja lähentyminen Kaupunkien vetovoima Kaupungistumisen ongelmia Politiikka-aloitteita
Suomi on kaupungistunut nopeasti ja suunnan arvioidaan jatkuvan Suuret kaupunkiseudut ovat kasvaneet nopeasti vuosikymmeniä ja tämän ennustetaan jatkuvan Puolet Suomen väestöstä asuu 7 suurimmalla kaupunkiseudulla v. 2016 (31 % v. 1960) Keskisuurten ja pienten kaupunkiseutujen kasvu lähes pysähtynyt, seutujen välillä suuria eroja, mm. Vaasa, Uusikaupunki Maaseutumaisten alueiden väestö on vähentynyt pitkään eroja alueiden välillä Suuret kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Tilastotiedot: Tilastokeskus. Ennuste: Tilastokeskus 2015. Alueluokitus: Seppo Laakso.
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Indeksi 1987=100 Myös työllisyys on lisääntynyt nopeimmin suurilla kaupunkiseuduilla Työllisyyden kasvun suhteen eriytyminen on voimistunut kasvavien kaupunkiseutujen ja muun Suomen välillä Myös 2010-luvun taantuman aikana suuret kaupunkiseudut ovat pärjänneet vähemmän huonosti kuin muut seudut Kuitenkin muun Suomen seutujen välillä on suuria eroja 120 Työllisyys aluetyypeittäin (18-64-v.) Indeksi 1987=100 110 100 90 80 70 60 Helsingin seutu Suuret kaup.seudut Koko maa Muut kaup.seudut Maaseutualueet Suuret kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut Tietojen lähde: Tilastokeskus. Alueluokitus: Seppo Laakso
Ero koko maahan, %-yksikköä Osuus (%) 18-64-vuotiaista Vaikka työllisten määrän kasvu on eriytynyt alueiden välillä, työllisyysasteen alue-erot ovat kaventuneet 85,0 80,0 Työllisyysaste aluetyypeittäin (18-64-vuotiaat) Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta työikäisestä väestöstä (tässä 18-64-v.) Helsingin seudulla työllisyysaste on alentunut 2000-luvulla, vaikka työllisten määrä on kasvanut Syy: työikäinen väestö on kasvanut muuttoliikkeen vuoksi nopeammin kuin työllisten määrä Sen sijaan maaseutualueilla työikäinen väestö on vähentynyt enemmän kuin työlliset Vastaavasti työttömyys on lisääntynyt nopeimmin suurilla kaupunkialueilla, ja työttömyysasteen erot alueiden välillä ovat supistuneet 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Työllisyysasteen ero koko maahan verrattuna (18-64-vuotiaat) Helsingin seutu Koko maa Suuret kaup.seudut Muut kaup.seudut Maaseutualueet Helsingin seutu Suuret kaup.seudut Muut kaup.seudut Maaseutualueet -4,0 Suuret kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut Tietojen lähde: Tilastokeskus. Alueluokitus: Seppo Laakso -6,0-8,0
Väestökehityksen alueelliseen eriytymiseen 2000-luvulla vaikuttaa kansainvälinen muuttoliike ja maahanmuuttajien sijoittuminen suurille kaupunkiseuduille Case Helsingin seutu: väestönkasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttajataustaisiin Seudulle muuttaa vieraskielistä väestöä ulkomailta sekä muualta Suomesta. Muuttajat pääasiassa nuoria aikuisia. Vieraskielisten osuus muuttovoitosta yli 80 %. Suuri vaikutus ikärakenteeseen: työikäisten määrä kasvaa tasaisesti, mutta kantaväestön työikäiset vähenevät. Muualla Suomessa työikäinen väestö vähenee nopeasti. Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingin seudulla Helsingin seudun työikäinen väestö (20-64-v.) äidinkielen mukaan 2000-2015 ja ennuste >2030 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Suomi, ruotsi ja saame Muu kieli Tiedot ja ennuste: Helsingin kaupungin tietokeskus
Kaupungistuminen 2000-luvulla eriytymistä ja lähentymistä Väestön ja työpaikkojen kasvu suuntautunut suurille kaupunkiseuduille Trendi samankaltainen kuin muissa pohjoismaissa ja muualla EU:ssa Maahanmuuton kasvu ja maahanmuuttajien sijoittuminen tuovat väestökasvua ja nuorentavat ikärakennetta suurilla kaupunkiseuduilla Työpaikat: Palveluiden työpaikat kasvaneet myös taantuman aikana suuret kaupunkiseudut palveluvaltaisia Teollisuuden työpaikat suuryritysten investointien ja tehtaiden sulkemisten alueellinen kohdentuminen Tuotanto, työpaikat ja väestö keskittyneet elinvoiman eriytyminen Samalla alueellisissa eroissa kaventumista: BKT/asukas Työllisyysaste, työttömyysaste Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot
Miksi kaupungit ovat vetovoimaisia Koska kasautumisen edut yrityksille ja kotitalouksille ovat suuremmat kuin sen haitat Kaupungissa sijaitsee lähekkäin paljon erilaisia asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita, joille läheisyydestä koituu monenlaisia etuja Tavaroiden ja palveluiden tuotannolle ja kaupalle Liikkumiselle, kommunikaatiolle ja kuljetukselle Työmarkkinoille Kasautumisen edut perustuvat innovaatioihin Tuotannossa (tuottavuus) Kuljetus- ja viestintäteknologissa (saavutettavuus) Sekä kulutus- ja työmahdollisuuksiin Korkea tulotaso, tiheät ja monipuoliset työmarkkinat Ihmisten ja hyödykkeiden kirjo
Tutkimustuloksia tuottavuusvaikutuksista Yritysten tuottavuus kasvaa, kun Kaupungin koko ja tiheys kasvavat Saman alan yrityksiä keskittyy kaupunkiin Kaupunkialan toimialarakenne monipuolistuu Yritykset sijoittuvat lähelle toisiaan fyysisesti, teknologisesti ja historiallisesti Tutkimusten mukaan kaupunkialueen koko sekä muiden keskittymien läheisyys vaikuttavat tuottavuuteen erityisesti: Liike-elämän palveluissa Informaatioaloilla Kaupassa Teknologiateollisuudessa Elintarviketeollisuudessa
Hinta /m2 Keskittyminen aiheuttaa myös ongelmia Maan, asuntojen ja toimitilojen korkea hinta Asumiskustannukset Asunnottomuus Segregaatio Työttömyyden ja huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen Ruuhkautuminen Liikenne, palvelut Haitat elinympäristölle Päästöt: liikenne, yhdyskunnat Melu Luonnonympäristön kuormitus Viheralueiden supistuminen 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Asuntojen hintataso pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa (Vanhat osakeasunnot) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pääkaupunkiseutu (PKS) Muu Suomi (koko maa - PKS)
Onnistuneen politiikan paradoksi Kun kasautumisen haittoja saadaan rajoitetuksi Elämänlaatu kaupungissa paranee Jolloin kaupungin vetovoima kasvaa Ja kaupunkiin muuttaa lisää yrityksiä ja ihmisiä Jolloin osin samat ongelmat uusiutuvat ja uusiakin ilmaantuu Mikä haastaa uudistamaan kaupunkipolitiikkaa jatkuvasti
Politiikka-aloitteita Eheytä ja tiivistä hajautuneita yhdyskuntarakenteita Paranna asuntotarjonnan kykyä seurata kysyntää Lisää asuntotarjontaa siellä, missä on kysyntää (korkeat hinnat) Paranna saavutettavuutta alueiden ja kaupunkien välillä sekä niiden sisällä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla Kaada raja-aitoja sekä liikkumisen ja vuorovaikutuksen esteitä maiden ja alueiden välillä Salli erilaisuutta ihmisten ja rakentamisen suhteen Sovella hyötyjä/aiheuttaja maksaa periaatetta Käytä maan arvonnousua infrahankkeiden rahoituksessa Älä estä muuttoliikettä Takaa hyvinvoinnin perustaso kaikilla alueilla Lähde: Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso. 2016. Tiivistyvä kaupunkikehitys Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta. Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö. Julkaisusarja 5.