Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta

Samankaltaiset tiedostot
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Metsäklusterin tutkimus v

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

SLN LOG SOPIMUS YHTEISTYÖN VAHVISTAMISESTA METSÄBIOTALOUDEN ALALLA SAVONLINNASSA ETELÄ-SAVOSSA DRAFT

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Projektisysteemiajattelu - case Finavia. Martti Nurminen

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Onnistunut metsänuudistaminen

Ajankohtaista maaseuturahaston kehittämishankkeista. Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Built Environment Process Reengineering (PRE)

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Kutsu. RFID uudet tuulet seminaariin ja RFID-koulutuspäivään

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Biotalouden globaalit näkymät

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

SSTL, puhtausalan kehityspäivä Tuija Silván, tuotantopäällikkö,tampereen Voimia Liikelaitos 11/11/ Tampereen Voimia

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Tilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta. Mervi Härkönen KOTA-seminaari, , Lahden ammattikorkeakoulu

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, Timo Leinonen, Metla

Transkriptio:

Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta Tuija Aronen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa 18.11.2014 klo 12-16

Luke Luonnonvarakeskus 2015 pohjaa biotaloudelle Tilastot

Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Palvelukanavat Luken toiminnallinen rakenne Maa- ja metsätalousministeriö Strateginen johto Pääjohtaja Strateginen suunnittelu ja johtaminen Asiakas Biotuotanto Vihreä teknologia Uudet liiketoimintaratkaisut Talous ja yhteiskunta Tilastopalvelut Asiakastarpeet Asiakkuusprosessi TKI : tutkimusohjelmat ja -hankkeet Asiakasratkaisut: julkiset ja kaupalliset palvelut Palveluyksikkö Tutkimuksen tuki, infra ja tietovarannot Sisäiset palvelut Hyöty asiakkaalle 19.11.2014 3

Tutkimus jatkuu tutkimusohjelmissa ja hankkeissa

Solukkolisäyksen tulevaisuus tutkimus jatkuu Vaihe 1. Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Vaihe 2. Kuusen metsänviljelyaineisto Vaihe 3. Arvopuut Menetelmien käyttöönotto kaupalliseen tuotantoon yritys-tutkimuslaitosyhteistyössä Käytännön massatuotantomenetelmien kustannustehokkuuden parantaminen Metsänviljelyaineiston kauppalain vaatimien kirjanpitokäytäntöjen ja muiden työketjujen pilotoiminen alustavasti testatuilla klooniyhdistelmillä Tuotannon mittakaavan kasvattaminen rekisteröidyillä klooniyhdistelmillä Solukkolisättyjen havupuiden pysyvän kysyntätilanteen varmistaminen uusilla, houkuttavilla tuotteilla Lisäarvon hakeminen siirtymävaiheessa tehdyille investoinneille

Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Erikoismuotojen lisäystarha varte- ja pistokasoksia saatavissa kaupalliseen lisäykseen yhteyshenkilö: Teijo Nikkanen Erikoismuotojen risteytyksistä syntyneet solukkolinjat istutettu kenttätesteihin 2014 saatavissa kaupalliseen lisäykseen koristeominaisuuksien varmennuttua Olemme avoimia näitä aineistoja hyödyntävälle tutkimusyhteistyölle 11/19/2014

Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Vanhojen puiden solukkolisäyksen tutkimus jatkuu - aloitusten ajoitus - metylaatioinhibiittorista apua? Silmustus / in vitro pistokkaat vaihtoehtoisina menetelminä vanhojen puiden lisäyksessä (amk-opinnäytetyö) Lisää solukkolinjoja siemenalkioista, kun halutut kuusen erikoismuodot kukkivat ja niitä voidaan risteyttää Tutkimukset toteutetaan osana hanketta Metsäpuiden kasvullinen lisäys 2016 ; tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito 11/19/2014

Solukkokuusia metsänviljelyyn; tutkimus jatkuu Meillä on tutkimuslaboratorio, jossa pystymme tuottamaan, testaamaan ja säilyttämään kuusen solukkolinjoja suomalaisesta jalostusaineistosta. Ensimmäiset solukkotaimet on istutettu kentälle 2014.

Solukkokuusia metsänviljelyyn; tutkimus jatkuu Seuraavaksi: kustannus- ja energiatehokkuuden parantaminen, käsityön vähentäminen solukkotaimien tuotantoprosessissa Enemmän linjoja laboratoriosta kenttätestaukseen Kenttätestauksen nopeuttaminen Massamonistuksen kehittäminen; pilotit toimijoiden kanssa:

EAKR-hankehakemus Etelä-Savon maakuntaliitolle: Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa - Toteutusaika 2015-16 (2017) - 3 tutkijaa (FT Saila Varis, 2 määräaikaista) - Budjetti noin 536 000, josta tukea 70 %. - Yhteistyötahot: Mikkelin ammattikorkeakoulu Elektroniikan 3K-Tehdas UPM, Joroisten taimitarha SweTree Technologies Ab Metsänjalostusohjelma

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Työpaketti I: Solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan - suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavat tietokantaja tunnistejärjestelmät - LED-teknologian hyödyntäminen viljelmien valaisussa - bioreaktorisovellukset viljelmien monistukseen ja alkiotuotantoon suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen korkealaatuinen ja perinnöllisesti monimuotoinen metsänviljelyaineisto teknologiatuki massamonistukselle

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Työpaketti II: Solukkolinjojen kenttätestausta tehostetaan - yhdistetään solukkolisäys- ja pistokasteknologioita - integroidaan solukkolinjojen testaus metsänjalostuksen kanditestaukseen Linjat nopeammin kenttätesteihin Ei erillistä solukkolinjojen testausohjelmaa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Työpaketti III: Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa - ruotsalaisten kehittämän liuoskasvatuksen ja automaation testaaminen suomalaisilla linjoilla - tutkimuslaboratorion tuottamien solukkotaimien koekasvatus taimitarhalla Arvio teknologioiden toimivuudesta ja yhteensopivuudesta Toimijoille mahdollisuus suunnitella erikoistumista ja mahdollisia kumppanuuksia solukkotaimien tuotantoketjussa

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa Hankkeessa on tuotettu männyn solukkolinjoja, joiden uuteainepitoisuus tunnetaan. Uuteaineiden (stilbeenin) pitoisuus vaihtelee suuresti linjojen välillä. Tuotetut taimet valmiita istutettavaksi kenttäkokeisiin. Alustavien kokeiden perusteella solukkolinjat kestävät sienen hyökkäystä koemaljoilla eri tavoin; paljon stilbeenejä sisältävät ovat kestävämpiä

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa I) Korkean ja matalan stilbeenipitoisuuden mäntylinjojen juurikääpäkestävyyden testaus - solukkotaimilla perustettu kenttäkoe juurikäävän saastuttamalle alueelle - 2v. solukkotaimien saastutus 10 sienikannalla kasvihuoneessa - solukkoviljelmien laboratoriotestaus (sienillä / UV-valolla) - tulosten vertailu Kuva: Jarkko Hantula Löytyykö kestäviä linjoja? Onko kehitettävissä pikamenetelmää kestävyyden testaamiseen?

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa II) Inventoitu juurikäävän saastuttama männyn kenttäkoe, josta löydetty myös kestäviä puita Kuva: Jarkko Hantula solukkoviljelmiä terveistä ja sairaista puista, testataan niitä eri menetelmin Löytyykö kestäviä linjoja? Onko kehitettävissä pikamenetelmää kestävyyden testaamiseen? Toteutetaan osana hanketta Puun laatuominaisuudet ja niiden fenotyypitys metsänjalostuksen tarpeisiin Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimusohjelmassa 2014-18; yhteistyössä metsägeneetikkojen ja patologien (mm. FT Anni Harju, MMT Seppo Ruotsalainen, prof. Jarkko Hantula, MMT Tuula Piri) kanssa

Kiitos!