Ajankohtaista lainsäädännössä Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki 6.4.2017
YK:n vammaissopimus Ratifioitiin pitkän prosessin päätteeksi ja tuli Suomessa laintasoisena voimaan 10.6.2016 Sopimus on elävä ja kehittyvä instrumentti Kehittyneiltä valtioita vaaditaan enemmän Sopimuksen toimeenpanoa valvoo kansainvälisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea Keinoina raportointi (Suomen ensimmäinen maaraportti 2018) ja yksilövalitukset (erillinen pöytäkirja) Sopimus edellyttää kansallista täytäntöönpanoa ja seurantaa, johon osallistettava vammaiset henkilöt Vastuussa yhteystaho (UM & STM), koordinaatiojärjestelmä (vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE) sekä kansallinen ihmisoikeusinstituutio (eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta)
YK:n vammaissopimus Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin Edellyttää isoja muutoksia asenteisiin ja tapaan, jolla vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia: yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta Alussa on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa Esim. kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa
Vammaissopimuksen sisältö Sopimuksessa on 50 artiklaa Artikloita 1-9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: 1.Sopimuksen tarkoitus 2.Määritelmät 3.Yleiset periaatteet 4.Yleiset velvoitteet 5.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6.Vammaiset naiset 7.Vammaiset lapset 8.Tietoisuuden lisääminen 9.Esteettömyys
Sopimuksen tarkoitus (art. 1) Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista Täysimääräinen yhdenvertaisuus kaikilla yhteiskunnan osaalueilla Ihmisoikeuksien edistäminen Tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen toiminta, esim. koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedonjako, asenteisiin vaikuttaminen Suojelu Valtion suora ja välillinen suojeluvelvoite oikeuksien loukkauksia vastaan, myös ei-valtiollisten toimijoiden oikeuksien loukkaukset Ihmisoikeuksien takaaminen Valtion tehtävä tosiasiallisia toimia, jotta täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet varmistetaan Edistettävä taattuja oikeuksia sekä tarkoitusperien toteutumista Vaatii riittäviä resursseja
Vammaisuuden käsite (art. 1) Vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja ympäristöstä sekä asenteista johtuvien esteiden välillä, joka estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Vammaisuus on kehittyvä, muuttuva käsite Vammaisuuden kattaminen mahdollisimman laajasti ottaen huomioon myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset Lähtökohtana oltava henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely Lähtökohta myös Suomen vammaispolitiikassa
Yleiset periaatteet (art. 3) a) Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen b) Yhdenvertaisuus c) Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan d) Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa e) Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus f) Esteettömyys ja saavutettavuus g) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo g) Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä
Yleiset velvoitteet (art. 4) Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa Valtiolla on suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta Valtiolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös eivaltiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä Toimenpiteet, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä edustavien järjestöjen kautta heitä koskevien asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt prosesseihin (esim. vammaisneuvostot) Ihmisoikeudet ja perusvapaudet on toteutettava samantasoisesti kuin muidenkin henkilöiden kohdalla Yleissopimuksen määräyksiin on sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa
Sopimuksen sisältöartiklat 10-31 Käsittelevät yleissopimuksen edellyttämiä kansallisia toimenpiteitä eli ovat varsinaisia sisältöartikloita: Artikla 10: oikeus elämään Artikla 11: vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Artikla 12: yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 13: oikeusjärjestelmän saavutettavuus Artikla 14: henkilön vapaus ja turvallisuus Artikla 15: vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta Artikla 16: vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä Artikla 17: henkilön koskemattomuuden suojelu Artikla 18: liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus Artikla 19: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Artikla 20: henkilökohtainen liikkuminen
Sopimuksen sisältöartiklat Artikla 21: sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Artikla 22: yksityisyyden kunnioittaminen Artikla 23: kodin ja perheen kunnioittaminen Artikla 24: koulutus Artikla 25: terveys Artikla 26: kuntoutus Artikla 27: työ ja työllistyminen Artikla 28: riittävä elintaso ja sosiaaliturva Artikla 29: osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Artikla 30: osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun Artikla 31: tilastot ja tiedonkeruu
Yhdenvertaisuus lain edessä (art. 12) 1. Oikeus tulla tunnustetuksi henkilöksi lain edessä eli oikeuskelpoisuus Suomessa jokainen ihminen on oikeuskelpoinen 2. Oikeustoimikelpoisuus yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänalueilla 3. Oikeustoimikelpoisuutta käytettäessä tarvittava tuki ts. tuettu päätöksenteko 4. Suoja väärinkäytöksiä vastaan varmistaen, että henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä kunnioitetaan 5. Yhdenvertainen oikeus omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioita ja saada yhdenvertaisesti luottoa sekä varmistettava, ettei henkilön omaisuutta riistetä mielivaltaisesti
Tuettu päätöksenteko Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi Tuettu päätöksenteko on yksi tapa tukea oikeustoimikelpoisuuden toteutumista Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen Ratkaisevaa on henkilön oma tahto ja mieltymykset eivät hänen objektiiviset etunsa
Tuettu päätöksenteko on Vaikeiden asioiden selventämistä, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa Tuetusta päätöksenteosta on sotevalinnanvapauslakiehdotuksessa ehdotettu säännöksiä sosiaalihuollon asiakaslakiin ja potilaslakiin
Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (art. 19) Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet Sopimusvaltioiden toteutettava tehokkaat ja asianmukaiset toimet, jotta tästä oikeudesta voi nauttia täysimääräisesti, ja helpottaakseen vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallisuutta ja osallistumista yhteisöön, mm. varmistamalla: a) yhdenvertainen mahdollisuus valita asuinpaikka sekä missä ja kenen kanssa asuu, eikä velvoitetta käyttää tiettyjä asumisjärjestelyjä, b) saatavissa tarvittavat palvelut (mm. henkilökohtainen apu), c) yleiset palvelut yhdenvertaisesti saatavissa ja vastaavat tarpeisiin
Uudistettu sosiaalihuoltolaki Vahva yleislaki tuli voimaan pääosin 1.4.2015 Peruspalveluita vahvemmiksi, painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin ja korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn Palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus Osallisuuden vahvistaminen, asiakkaan etu ja asiakaslähtöisyys Monialainen yhteistyö, omatyöntekijä Lapset ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat Vammaisten henkilöiden palvelut silti edelleen pääosin edullisemman erityislainsäädännön nojalla
Uudistettu yhdenvertaisuuslaki Uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015 Kieltää laajasti syrjinnän eri perusteilla (mukaan lukien vammaisuus) kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, pl. yksityis- ja perhe-elämä sekä uskonnon harjoittaminen Parantanut huomattavasti mahdollisuuksia puuttua vammaisten ihmisten syrjintään Kiellettyä välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kehottaminen syrjintään sekä kohtuullisten mukautusten epääminen Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset viranomaiset, koulutuksen järjestäjät, työnantajat sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajat Positiivinen erityiskohtelu sallittu Yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta valvovat
Kehitysvammalain IMOsäännökset Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja myös viimesijaisen rajoitustoimenpiteiden käyttämisen edellytykset Vain tietynlaisissa yksiköissä määriteltyjen ammattilaisten toimesta rajoittamisen yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä; sekä rajoittamisen jälkiselvittely Näiden tilalle valmistellaan parhaillaan STM:ssä virkatyönä laajapohjaista IMO-lakia eduskuntaan keväällä 2018 ja voimaan 1.1.2019 (?) Laajapohjaisessa laissa tullaan toivottavasti korjaamaan joitain nykyisten IMO-säännösten haasteita STM:lle voi antaa niistä palautetta
Omais- ja perhehoitolakien muutokset Voimaan pääosin 1.7.2016 Tarkoitus tukea omaishoitajien jaksamista: kaikille sopimusomaishoitajille vapaita hoidon sitovuuden mukaan porrastetusti 2 tai 3 vuorokautta (ja muillekin omaishoitajille SHL:n mukaan harkinnanvaraisesti) Omaishoitajille tarvittaessa valmennusta, koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia Kuntainfo 6/2016 suunnitelmat päivitettävä vastaamaan uusia säännöksiä 31.3.2017 mennessä Perhehoitoa tarkoitus lisätä ja parantaa hoitajan jaksamista: vapaapäiväoikeus, palkkioiden korotus, hyvinvointi- ja terveystarkastukset + hoidettavien enimmäismäärän korotus (kuntainfo 7/2016)
Uudistettu hankintalaki Perustuu uudistettuihin EU:n hankintadirektiiveihin Voimaan 1.1.2017, sovelletaan sen jälkeen aloitettuihin hankintaprosesseihin Oma luku sote-hankinnoista (12 luku), säännöksiä mm. substanssilainsäädännön noudattamisesta, asiakkaiden osallistamisesta, laadusta ja esteettömyydestä, muttei oikeusturvakeinoja asiakkaille Vammaisjärjestöjen tavoite vammaisten henkilöiden välttämättömien palvelujen jättämisestä hankintalain ulkopuolelle ei toteutunut Eduskunta edellytti, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla Sote-uudistus vähentämässä näitä kilpailutuksia
Vammaislainsäädännön uudistaminen Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen vuonna 2015 työnsä valmiiksi saaneen ns. Valas-työryhmän ehdotuksen pohjalta uudistus tarkoitus toteuttaa kokonaisuutena (?) Uudistukseen kohdistettu säästöpaineita Vammaisfoorumin pj Kalle Könkkölä teki selvityksen siitä, mitä keinoja säästöihin pääsemiseksi voitaisiin käyttää Lakiluonnos on tulossa lausuntokierrokselle nyt kevään aikana ja menossa eduskuntaan ensi syksynä Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019
Keskeistä vammaislakien uudistamisessa Tarkoituksena on turvata yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut (ei siis enää diagnoosilähtöistä) Subjektiiviset oikeudet tarkoituksen toteuttamiseksi välttämättömään apuun ja tukeen silloin, kun yleiset palvelut eivät ole sopivia ja riittäviä Palvelutarpeen arviointi, palveluiden suunnittelu, palvelujen toteutumisen arviointi, asiakkaan osallisuus, lapsi asiakkaana tarkennuksia kuitenkin vain sosiaalihuoltolakiin? Kehitysvammaisille ihmisille erityisen tärkeitä palveluita, jotka myönnetään nykyisin erityishuoltona: valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito Myös asumisen tuki ja palvelut, henkilökohtainen apu, liikkumisen tuki ja palvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä perheiden tuki
Sote- ja maakuntauudistus Palvelurakenne uudistuu: Suomeen 18 maakuntaa, joiden järjestämisvastuulle siirtyvät mm. sote-palvelut Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Sote-palveluissa on tarkoitus toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välillä Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki ovat eduskunnan käsittelyssä Valinnanvapauslain lausuntokierros päättyi 28.3.2017 eduskuntaan lähiviikkoina? Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018, uusi järjestelmä voimassa 1.1.2019(?) Olennaista maakuntien yhteistyö kuntien kanssa (esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
Sote kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta Leveämmät hartiat, yhdenvertaisemmat palvelut? Kilpailutusten sijasta asiakkaan henkilökohtaisella budjetilla tai asiakassetelillä valitsemat palvelut? Myös paljon tukea tarvitsevien täytyy voida valita, ja heidän täytyy saada siihen tarvitsemansa tuki Halutaanko tätä joukkoa asiakkaaksi tai alipalvellaanko heitä? Syntyykö koko maahan riittävästi laadukkaita palveluita? Miten monituottajajärjestelmässä sovitetaan yhteen paljon palveluja tarvitsevien palvelut? Nousevatko asiakasmaksut tai heikkenevätkö palvelut, jos säästöjä ei muuten saada? Miten varmistetaan riittävä valvonta?
Muita uudistuksia Toimeentulotuki Kelaan, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muutokset Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Asiakasmaksulainsäädännön uudistus Kuntoutuslainsäädännön uudistaminen TEOS-ehdotuksen jatko? Liikennekaari, invapysäköintilupa Apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet jne
Kiitos! Tanja Salisma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry lakineuvonta@kvtl.fi www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/