FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015

SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella 3. Yhteenveto

1. Elinvoima

Analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien 2000-2014 välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys ja osaaminen ja TKI-toiminta) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa Forssan seudun positio suhteessa rakenteeltaan samankaltaisiin verrokkiseutuihin. Vertailuanalyysin kohteena oli Forssan seutu ja kahdeksan muuta seutua (Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Loimaan, Pietarsaaren, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Varkauden ja Ylä-Savon) Analyysin aikajänne käsitti vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Noin 10-15 vuoden aikajakso mahdollistaa alueiden kehityksessä tapahtuneen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Forssan seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen ja koko maan kehitykseen. Forssan seutu on vertailuanalyysin keskiössä.

Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

2. Elinvoima-analyysin teemat kuudella osa-alueella

2. Työllisyysdynamiikka 1.Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka Forssan seudun elinvoimaanalyysin teemaosiot 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

2a. Aluetalousdynamiikka

BTV-indeksin* (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön) muutos vuosina 2000-2012 -1,92-1,58-0,93-0,76 Jämsän Varkauden Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Forssan seudun BTV-indeksi oli kohtalainen verrokkiseutuihin nähden vuosina 2000-2012 -0,58 Etelä-Pirkanmaan *BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotantoon (BKT), työn määrään ja muutokseen sekä väestön määrään ja muutokseen. -0,52 Forssan -0,49-0,31-0,06 Ylä-Savon Loimaan Pietarsaaren Kaikkien verrokkiseutujen kehitys oli negatiivinen vuosina 2000-2012 -2,5-2 -1,5-1 -0,5 0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuosina 2000 ja 2012 KOKO MAA Pietarsaaren Jämsän Varkauden Forssan 30116 30017 29536 36770 36637 Forssan seudun BKT nousi asukasta kohden laskettuna noin 10 000 vuosina 2000-2012 Vakka-Suomen 29430 Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan 27802 26502 25013 24935 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 BKT /as. 2013 BKT /as. 2000 Verrokkiseutujen väliset erot olivat suuret BKT:n näkökulmasta. Kaikki seudut jäivät koko maan keskiarvon alle 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Bruttokansantuotteen muutos % asukasta kohden vuosina 2000 ja 2012 70,0 60,0 50,0 40,0 Koko maan BKT:n muutos % 39,7 41,4 44,0 45,2 51,3 57,2 65,7 Forssan seudun BKT nousi suhteellisesti 3:nneksi eniten verrokeista vuosina 2000-2012 30,0 22,0 20,0 10,0 0,0 2,4 14,8 Metsäteollisuuden rakennemuutos ilmenee Jämsän, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden BKT:n kehityksessä 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Taloudellinen huoltosuhde* vuonna 2000 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen Forssan Etelä-Pirkanmaan 1,31 1,37 1,38 1,4 1,41 1,32 1,44 1,37 1,47 1,43 Koko maan taloudellinen huoltosuhde 1,32 (2012) *Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Ei-työllisiä ovat mm. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Mitä alhaisempi luku, sitä kilpailukykyisempi alue väestörakenteen näkökulmasta Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Jämsän Varkauden 1,54 1,63 1,65 1,69 1,59 1,75 1,69 1,83 Pietarsaaren seudun taloudellinen huoltosuhde parempi kuin koko maan keskiarvo. Varkauden heikoin 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

2b. Työllisyysdynamiikka

Työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2000 Pietarsaaren Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Forssan 14246 16177 13693 15282 21481 20430 21084 21625 Forssan seudulla työpaikkojen määrä väheni yhteensä noin 1600:lla vuosina 2000-2012 Loimaan 13605 13641 Vakka-Suomen Varkauden Jämsän Pohjois-Satakunnan 8657 9192 9139 12258 13723 11735 13878 10731 Työpaikkojen määrä väheni 2000-luvun aikana kaikilla verrokkiseuduilla paitsi Pietarsaaren seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 5000 7000 9000 11000 13000 15000 17000 19000 21000 23000

Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos % vuosina 2000-2012 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Koko maan työpaikkojen kasvu 5,0 % -0,3 5,1 Forssan seudulta hävisi keskimäärin joka kymmenes työpaikka vuosina 2000-2012 -4,0-2,5-6,0-5,3-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-15,4-14,3-11,9-10,7-10,4 Työpaikkojen määrä väheni eniten Varkauden, Jämsän ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana -18,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän jakautuminen sektoreittain vuonna 2012 Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Ylä-Savon 1,8 26,7 1,2 51,7 18,7 Varkauden 1,5 24,9 1,0 61,1 11,5 Vakka-Suomen 0,8 22,6 1,3 57,7 17,6 Forssan seudulla ei merkittäviä poikkeamia työssäkäyvien jakautumisessa eri sektoreille verrokkeihin nähden Pohjois-Satakunnan 6,1 25,2 1,0 46,5 21,2 Loimaan 1,9 23,7 1,2 51,0 26,2 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 3,3 1,2 3,9 1,7 22,6 26,3 23,4 25,5 9,3 0,8 1,4 1,4 51,6 59,3 56,2 58,3 13,2 12,4 15,0 13,1 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista suurin Varkauden seudulla ja yrittäjien osuus korkein Loimaan seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2000 Pietarsaaren 12741 11698 Ylä-Savon 10893 9745 Etelä-Pirkanmaan 8307 10173 Forssan 7699 9017 Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 1300:lla vuosina 2000-2012 Varkauden 7169 8625 Vakka-Suomen Loimaan Jämsän Pohjois-Satakunnan 4742 5468 4023 4028 7075 7548 6938 6676 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi Ylä- Savon, Pietarsaaren ja Loimaan seuduilla 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 1000011000120001300014000

Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2000-2012 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0 Koko maan yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu 7,8 % -0,1 3,9 8,9 11,8 Forssan seudulla yksityisen sekto-rin työpaikkojen muutos % -14,6 % 2000-2012 -3,0-6,0-9,0-12,0-15,0-18,0-21,0-18,3-16,9-14,6-13,3-6,3 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % koko maan keskiarvoa parempi Ylä-Savon ja Pietarsaaren seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työllisyysaste (%) vuosina 2000 ja 2012 Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen 68,5 71,8 73 70,8 70,6 76,3 Forssan seudun työllisyysaste oli koko maan keskiarvon yläpuolella vuonna 2000 ja hieman alapuolella vuonna 2012 Forssan 69,3 68,3 Etelä-Pirkanmaan 66 68,8 Pohjois-Satakunnan Jämsän Ylä-Savon Varkauden 62 58,7 61,3 60,1 66,8 65,5 63,4 64,5 Koko maan työllisyysaste 69,6 % vuonna 2012 Pietarsaaren työllisyysaste oli Suomen korkeimpien joukossa vuonna 2012. Yli 70 %:in pääsivät Loimaan ja Vakka- Suomen seudut 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Työllisyysasteen muutos % vuosina 2000-2012 7 6 5 4,5 4,8 5,8 Forssan seudun työllisyysasteen muutos oli alhaisin verrokkiseuduista vuosina 2000-2012 4 3 Koko maan työllisyysasteen muutos % 2,4 2,8 2 1 0 1 1,2 2,1 2,1 2,2 Työllisyysaste kohentui kaikilla verrokkiseuduilla vuosina 2000-2012: suurin parannus Ylä- Savon seudulla Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

2c. Yritysdynamiikka

TOIMIALA Forssan seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä nettoperustanta toimialoittain vuosina 2005-2012 ALOITTANEET YRITYKSET LOPETTANEET YRITYKSET NETTO- PERUSTANTA A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 88 49 39 B Kaivostoiminta ja louhinta 1 2-1 C Teollisuus 128 126 2 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 8 3 5 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanap 11 8 3 F Rakentaminen 345 250 95 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 295 253 42 H Kuljetus ja varastointi 88 77 11 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 95 83 12 J Informaatio ja viestintä 40 30 10 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 12 6 6 L Kiinteistöalan toiminta 63 61 2 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 171 107 64 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 78 53 25 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 0 0 0 P Koulutus 21 7 14 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 43 27 16 R Taiteet, viihde ja virkistys 59 39 20 S Muu palvelutoiminta 127 75 52 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tav 2 0 2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 X Toimiala tuntematon 6 8-2 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten nettoperustanta (aloittaneetlopettaneet) vuosina 2000-2012 700 600 500 400 363 417 480 619 654 Forssan seudun yritysperustanta oli noin 420 uutta yritystä vuosina 2005-2012 320 300 281 200 100 0 173 191 Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla vuosina 2005-2012 laskevasta väestönkehityksestä huolimatta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten nettoperustanta suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuosina 2005-2012 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Koko maan nettoperustanta 13,1 promillea 2005-2012 7,5 8,4 11,8 12,5 13,2 15,3 16,7 Forssan yritysten nettoperustanta oli 11,8 yritystä 1000 asukasta kohden 6,0 4,0 2,0 0,0 5,2 5,5 Yritysten nettoperustanta oli muita seutuja korkeampaa Varsinais-Suomen seuduilla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Toimivien yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuonna 2012 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 50,4 Koko maan yrityskanta 66,5 promillea 2012 54,9 56,1 63,0 67,6 67,7 82,1 84,6 84,7 Forssan seudulla oli 67,7 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden vuonna 2012 30,0 20,0 10,0 0,0 Loimaalla, Vakka- Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa oli yli 80 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten uusiutumisaste* ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan (%) vuosina 2005-2012 22,0 20,0 18,0 16,0 Koko maa luova tuho 17,3 % vuosina 2005-2012 15,9 16,4 16,6 16,7 16,8 18,6 18,8 19,2 19,4 Forssan seudulla yritysten uusiutumisaste eli luova tuho oli melko dynaaminen vuosina 2005-2012 14,0 12,0 10,0 *Yritysten uusiutumisasteessa lasketaan yhteen seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja verrataan yhteissummaa seudun yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) on sitä vilkkaampaa, mitä suurempi arvo on. Luova tuho kuvaa yrityskannan uusiutumisen dynaamisuutta, kun uusia yrityksiä perustetaan paljon ja elinkelvottomat yritykset poistuvat Luova tuho oli suurinta Varkaudessa ja vähäisintä Vakka-Suomen seudulla vuosina 2005-2012 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

2d. Väestödynamiikka

Asukasluku ja asukasluvun määrällinen muutos vuosina 2000-2013 Forssan seudun väkiluku vähentyi yhteensä noin - 1200 hlöä vuosina 2000-2013 Väkiluku kasvoi verrokeista vain Pietarsaaren ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina 2000-2013 SEUTUKUNTA ASUKAS- LUKU 2000 ASUKAS- LUKU 2013 ASUKASLUVUN MUUTOS ABS. Ylä-Savon 63074 56792-6282 Pietarsaaren 48343 49874 1531 Etelä-Pirkanmaan 42141 43342 1201 Loimaan 37203 37110-93 Forssan 35866 34682-1184 Varkauden 35975 32277-3698 Vakka-Suomen 33519 30993-2526 Jämsän 27996 24547-3449 Pohjois-Satakunnan 24821 21819-3002 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina 2000-2013 6,0 4,0 2,0 0,0 Koko maan väkiluvun kasvu 5,2 % (2000-2013) -0,2 2,8 3,2 Forssan seudun väkiluvun lasku oli maltillista verrattuna useisiin muihin verrokkiseutuihin 2000-2013 -2,0-4,0-3,3-6,0-8,0-10,0-12,0-12,3-12,1-10,3-10,0-7,5 Neljän seudun väkiluku vähentyi yli 10 %:lla vuosien 2000-2013 välisenä aikana -14,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Verrokkiseutujen nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina 2000-2013 Etelä-Pirkanmaan Loimaan -434 Forssan 770 1745 Forssan seudun nettomuutto oli -434 henkilöä vuosina 2000-2013 -812 Pietarsaaren -1719 Jämsän -4227-2461 -2081-2087 Pohjois-Satakunnan Vakka-Suomen Varkauden Ylä-Savon Kaikilla seuduilla siirtolaisuuden merkitys kasvoi 2000-luvun aikana ja osittain tasapainotti muutotasetta -5000-4500 -4000-3500 -3000-2500 -2000-1500 -1000-500 0 500 1000 1500 2000 2500 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Verrokkiseutujen nettomuutto tuhatta asukasta kohden (promillea per vuosi) vuosina 2000-2013 6,0 4,0 2,0 0,0 2,1 4,1 Forssan seudun muuttotase oli suhteessa keskiväkilukuun vain lievästi negatiivinen 2000-2013 -2,0-1,6-1,2-4,0-6,0-8,0-10,0-9,1-7,3-7,2-6,7-6,6 Etelä-Pirkanmaan ja Loimaan seutu vahvistuivat muuttoliikkeen ansiosta. Tilanne haastavin Pohjois-Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000 ja 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2000 Varkauden Forssan Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Vakka-Suomen Pietarsaaren Loimaan Jämsän 0,54 0,55 0,56 0,58 0,53 0,51 0,56 0,63 0,63 0,62 0,62 0,64 0,65 0,65 0,66 0,67 0,68 Koko maan väestöllinen huoltosuhde 0,56 (2013) *Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten määrää suhteessa 15-64-vuotiaaseen työvoimaan. Mitä alhaisempi luku on, sitä parempi seudun elinvoiman näkökulmasta 0,7 Forssan seudulla oli 0,63 lasta tai eläkeläistä yhtä työikäistä kohden 2013 Väestöllinen huoltosuhde ylitti koko maan keskiarvon kaikilla verrokkiseduilla 2013 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 0,85 0,9 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvajat

2e. Osaamis- ja TKIdynamiikka

Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Ylä-Savon Varkauden Vakka-Suomen Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2000 52,5 56,9 55,1 64,6 64,8 66,7 Forssan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 64 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Pohjois-Satakunnan 51,0 62,1 Loimaan 51,9 63,0 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 54,6 52,9 53,5 55,2 65,0 63,9 64,0 67,2 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 2000-luvun aikana kaikilla seuduilla: muutos 10-12 %- yksikköä Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2000 Etelä-Pirkanmaan 24,0 18,3 Varkauden 23,8 19,4 Pietarsaaren 23,5 18,4 Forssan 22,1 18,5 Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 22,1 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Jämsän Loimaan Vakka-Suomen Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan 16,4 17,0 14,9 14,9 18,6 19,1 18,7 20,8 20,6 21,5 Koko maa 29,3 % (2013) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla, mutta jäi edelleen kaikilla seuduilla alle koko maan keskiarvon Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 24,0 26,0 28,0 30,0

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2013 6,0 5,0 4,0 3,0 3,0 Koko maa muutos 5,9 %-yksikköä 3,6 3,6 3,7 4,3 4,4 4,4 5,1 5,7 Forssan seudulla korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi 3,6 %- yksikköä 2000-2013 2,0 1,0 0,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi eniten Etelä-Pirkanmaan ja Pietarsaaren seuduilla 2000-2013 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2000 Forssan Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Varkauden 101 330 356 315 236 515 714 999 Forssan seudun T&K-menojen määrä oli huomattavan korkea asukasta kohden laskettuna vuonna 2000 ja 2013 Pietarsaaren 301 230 Koko maa 1.226 /as. (2013) Loimaan Pohjois-Satakunnan Jämsän Vakka-Suomen 99 46 73 73 62 93 32 158 T&K-menojen määrä on korkea pääsääntöisesti suurilla korkeakouluseuduilla tai yksittäisissä toimialakeskittymissä -100 100 300 500 700 900 1100 1300 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % vuosina 2000-2013 300,0 250,0 200,0 150,0 251,1 Forssan seudun T&K-menojen muutos oli 39,9 % vuosien 2000-2013 välisenä aikana 100,0 Koko maan muutos % 43,6 115,8 50,0 0,0-50,0-100,0-80,0-33,1 0,9 31,0 33,5 39,9 56,1 T&K menojen muutoksiin kannattaa suhtautua varauksella joidenkin seutujen kohdalla alhaisen lähtötason vuoksi Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

3. Yhteenveto

Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna kohtalaista. Kaikkien verrokkiseutujen BTV-indeksi oli negatiivinen vuosina 2000-2012. Bruttokansantuote oli Forssan seudulla noin 30 000 euroa vuonna 2012. BKT oli asukasta kohden 4:nneksi korkein ja nousi noin 10 000 euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012. BKT:n suhteellinen muutos oli 3:nneksi korkein verrokkien joukossa ja ylitti selvästi koko maan keskiarvoisen muutoksen. Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli 1,44 eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,44 ei-työllistä henkilöä. Työllisyysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli kaksijakoista. Forssan seudulla oli noin 13 700 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä väheni kuitenkin 1 600 työpaikalla vuosien 2000-2012 välisenä aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin koko maassa 5,4 %, mutta Forssan seudulla työpaikkojen suhteellinen muutos oli -10,4 % vuosina 2000-2012. Forssan seudun työpaikkakehitys oli verrokkeihin verrattuna keskimääräisellä tasolla. Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 1 300:lla vuosina 2000-2012. Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät -14,6 % vuosina 2000-2012, joka oli suhteellisesti 3:nneksi suurin pudotus verrokkiseutuihin nähden. Työllisyysaste oli Forssan seudulla koko maan keskiarvon tasolla ja verrokkiseutujen kärkijoukossa. Työllisyysaste kohentui kuitenkin vähiten vertailujoukosta vuosina 2000-2013. Yritysdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkiseutuihin verrattuna keskimääräistä. Forssan seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli 407 yritystä positiivinen vuosina 2005-2012. Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla. Forssan seudulla yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla (pl. kaivostoiminta ja louhinta). Forssan seudulla perustettiin keskimäärin 11,8 yritystä vuodessa tuhatta asukasta kohden, joka oli verrokkiseutujen keskimääräistä tasoa, mutta vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvoa (13,1). Forssan seudulla oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 67,7 tuhatta asukasta kohden, joka oli vertailujoukon neljänneksi korkein ja hieman koko maan keskiarvon yläpuolella (66,5). Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli Forssan seudulla vertailujoukon kolmanneksi korkein ja koko maan keskiarvon yläpuolella.

Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin nähden keskimääräistä parempaa. Forssan seudulla asui 34 682 asukasta vuoden 2013 lopussa. Forssan seudun väkiluku vähentyi noin 1200 henkilöllä vuosina 2000-2013. Verrokkiseuduista väkiluku kasvoi vain Pietarsaaren ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana. Forssan seudun asukasluvun väheneminen oli maltillinen verrokkiseutujen joukossa. Forssan seudun kokonaisnettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) oli yhteensä -434 henkilöä vuosina 2000-2013. Muuttotappio oli vähäinen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutuun (-4 200) tai Varkauden seutuun (-2 500). Forssan seudun nettomuutto tuhatta asukasta kohden oli vertailujoukon kolmanneksi kilpailukykyisin. Väestöllinen huoltosuhde (0,63) eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli paras vertailujoukosta yhdessä Varkauden seudun kanssa, mutta oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (0,56) Osaamisdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkien keskitasoa ja T&K kehityksen osalta verrokkien kärkeä. Forssan seudulla oli 64 % yli 15-vuotiaista suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla vuosina 2000-2013. Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 22,1 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla, mutta osuus jäi selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (29,3 %). Forssan seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat verrokkiseutujen korkeimmat. Forssan seudun kaikki T&Kmenot olivat 999 euroa asukasta kohden, joka on enemmän kuin esimerkiksi ns. yliopistokeskusseuduilla (so. Lahden, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Mikkelin ja Kajaanin seuduilla) tai pienemmillä yliopistoseuduilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos oli lisäksi Forssan seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuosien 2000-2013 välisen aikana.

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890