Tieteellisen kirjallisuuden vaihto

Samankaltaiset tiedostot
Julkaisuvaihtojen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus Georg Strien 2012

Vaihtotoiminta elää ja voi hyvin Georg Strien & Inga Kontula & Hannele Pakarinen

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

VAIHTOKESKUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ

Kuva 1 Vaihdon merkitys hankintatapana. Prosenttia vastanneista kirjastoista, joilla on vaihtoja 2007

IfL. IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) Hyvää paivää! - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - Folie 1

Tieteellisten seurojen julkaisutoiminta Eeva-Liisa Aalto

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

Vaihtotoiminnan kehitys maailmalla

Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

VAIHTOKESKUKSEN KASVUNÄKYMÄT

Tiedejulkaisijoiden näkemyksiä julkaisujensa taloudesta ja tulevaisuudesta. Johanna Lilja ja Riitta Koikkalainen

Julkaisuvaihto ja verkkojulkaiseminen

Kotimainen tieteellinen julkaiseminen ja avoimuus. Johanna Lilja Kirjastoverkkopäivät

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Tieteellisten lehtien avoimuuspolitiikat

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Alternative access vaihtoehtoisia polkuja artikkeleiden luo

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Varastosopimukset. Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari Johanna Lilja ja Sami Jokinen

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, Jyrki Ilva

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma

JURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä. Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto

E-TIEDON VALTATIE Apua agentista, hyötyä yhteistyöstä - miten voit parhaiten hyödyntää välittäjäsi asiantuntemusta

TSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

KIRJASTON PALVELUHINNASTO 2018

AVOIMEN JULKAISEMISEN TUKEMINEN - HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON KUULUMISIA

FinELibin sopimusneuvottelut ja open access

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tieteelliset seurat. 1. Minkälainen merkitys omalla julkaisutoiminnalla on seurallenne?

Taloustilastoinnin perusteista

Oikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Kirjasto-alan edustajien paneelikeskustelu

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Tutkimuksen vastuullinen elinkaari

OKM:N BIBLIOMETRIIKKASEMINAARI

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

Arkistojen hankintapoliittinen yhteistyö. Juha Henriksson Arkistonjohtaja, Musiikkiarkisto

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty Kirjaston käyttö

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta /2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Kun rahat ei riitä, mitä otetaan ja mitä jätetään. Hanna- Riina Aho, Centria- amma3korkeakoulu

Julkaisufoorumien luokittelu

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Kuva: Mika Perkiömäki

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

Suomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

DATAN JÄLJET Projekti tutkimusdataan viittaamisen kehittämisestä Suomessa Heidi Laine, projektikoordinaattori, FCRD:in sihteeri

OJS:n käyttö tieteellisten lehtien toimitustyössä ja TSV:n kehittämishanke. Antti-Jussi Nygård

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari

Kaupalliset kirjastojärjestelmät

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

OPEN ACCESS HELSINGIN YLIOPISTOSSA

SEKO seminaari Maaret Lehtovirta

Kuoleeko kaukopalvelu? - Kaukopalvelun todellisuus Suomessa tilastojen valossa

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto

JYK ja Varastokirjasto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Kotilava Hemvett. Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan

Transkriptio:

Tieteellisen kirjallisuuden vaihto Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus Georg Strien 2005-2007 Vaihdon tunnusmerkit - Kolme syytä vaihtoon: = Tutkimustulosten levittäminen = Hankinta = Julkaisujen mainostaminen - Keskeiset periaatteet: = Maksuttomuus = Vastavuoroisuus - Julkaisut eri muodossa: = paperi = mikrokortteja = elektroninen = 1

Tunnusmerkit: julkaisumuodot Vaihdon tunnusmerkit 2 - Eri vaihtomuodot = Virallisten asiakirjojen vaihto = Väitöskirjojen vaihto = Tarjouslistat = Sarjojen vaihto -Vaihtokumppanit: yleensä kirjastoja, tieteellisiä seuroja, tutkimuslaitoksia, museoita, lehtien toimituksia jne. - Vaihto voi suuntautua sekä ulkomaille että kotimaahan 2

Vaihdon tunnusmerkit 3 - Luonnollinen edellytys: pitää olla jotain vaihdettavana - Tasapaino: vaihdon toimivuuden tärkein mittapuu. = useita laskutapoja: sarja sarjasta, niteiden määrä, rahallinen arvo, sivujen määrä, kaikki julkaisut = käytännössä vaikea, koska on monta poikkeusta: kehitysmaat, julkaisijan tahto, joustavuus toisesta syystä. = Tarjouslistojen perusteella tapahtuva vaihto vaikea pitää tasapainossa. Vaihto aineiston hankinnassa - Eri näkökulmat: tutkijat ja yliopistot haluavat levittää tutkimustuloksia; kirjastot näkevät hankintapuolen. - Hankinta = tarvittavan aineiston saaminen kirjastoon. - Vaihto on osa hankintaprosessia - Hankinta on osa kokoelman kehittämisestä 3

Vaihto aineiston hankinnassa 2 - Kokoelman kehittämisestä monet erilaiset mallit, johon sisältyvät monet eri vaiheet. - Vaihdolle tärkeät kokoelman kehittämisen osat: = yleinen hankintasuunnittelu: Hankintapoliittinen ohjelma, yleiset hankintasäännöt = konkreettinen hankintapäätös: mitä hankitaan? = päätöksen toteuttaminen: millä tavalla hankitaan? Vaihto aineiston hankinnassa 3 - Muut vaiheet vaikuttavat myös vaihtoihin (esim. poistopäätös), mutta niiden vaikutukset ei eroa niistä muihin hankintatapoihin. - Vaihdolle pätevät kuitenkin samat hankintasäännöt - Neljä hankintatapaa: = osto = lahja = vapaakappaleoikeus = vaihto 4

Vaihtojen järjestelyt kirjastoissa joko omana alaosastona / oma vastuuhenkilö => erikoisosaaminen, parempi tasapainon arvioiminen. Tiedealojen asiantuntemus heikko. - tai vastuu jaettu toimialanvastuuhenkilöille => useita eri yhteyshenkilöitä, kokonaiskuva kateissa, mutta: parempi tiedealan asiantuntemus - Pienissä kirjastoissa: muun hankinnan yhteydessä => tiedealan tuntemus, yksi yhdyshenkilö, mutta heikko vaihdon erikoisosaaminen Vaihdon erikoispiirteet - Monet piirteet samanlaisia kuin muissa hankintatavoissa, mutta korostuvat eri tavalla. - Nämä erikoispiirteet usein argumentteja vaihdon puolesta tai sitä vastaan. - Keskustelu perustuu molemmin puolin usein tunteisiin, ei faktoihin. Arviointi tapahtuu monesti henkilökohtaisiin kokemuksiin ja päätelmiin, ei varmoihin tietoihin vedoten. - Vaikea saada luotettavaa tilastotietoa 5

Erikoispiirteet: kielet Vaihdon erikoispiirteet 2 - Kieli: useammin eksoottinen kieli, joka ei sovi kirjaston hankintapolitiikkaan -Tietty epävarmuus sarjojen saapumisesta. Koskee etenkin uusia vaihtosuhteita. Tavallisesti toimii luotettavasti. => Vaihdot petostarkoituksella => Vaihtojen lopetus 6

Vaihdon erikoispiirteet 3 - Viive: sarjat kulkevat vähintään yhden käden kautta lisää kuin tavallisesti. Jotkut keräävät kokonaiset vuosikerrat ennen lähettämistä - Julkaisujen tieteellinen taso arveluttaa usein: vaihdosta tulee vain roskaa => hankintaperiaatteet => Arvioiminen usein hankala; makuasia => Myös vaihtokeskuksen sarjojen oltava yhteensopivia hankintasääntöjen kanssa. Vaihdon erikoispiirteet 4 - Lähes kaikkien tiedealojen julkaisut saatavana - Pienten alojen julkaisut saa joskus vain vaihtona - Aikaa vievä toiminta: saapumisvalvonta kortistolla. Lisäksi usein viive kirjeenvaihdossa - Vaihdon valuutta : vaihtokumppanille pitää löytyä sopiva sarja. - Budjetti: vaihdossa maksaa = lähetettävä sarja = postituskulut = saapuvan aineiston käsittely 7

Vaihdon erikoispiirteet 5 - Säästöjä: = saapumisvalvonnassa -> riippuu valvonnan tehokkuudesta ja tavoitteesta = valuuttojen vaihdossa - Arvonlisävero ja tulli = ei joudu maksamaan tullia = Maahantulo-ALV:n voi joutua maksamaan; riippuu käsittelijän hyvästä tahdosta = vaihtokeskus Unesco-sopimuksen perusteella vapautettu, mutta sekin tulkinta-asia. Library of Congressin lähetys 8

Vaihdon erikoispiirteet 6 - Taloudellisuus eli kokonaisuuden arviointi: = puutteellinen tilastointi = sarjojen hinta usein ei tiedossa = tieteellinen taso ei voi arvioida matematiikalla = aineiston käyttöä vaikea tilastoida Vaihtokeskuksen toiminta arvioitu 1996 pelkkien kustannusten ja sarjojen hintojen perusteella => tulos: kannattavaa Vaihdon erikoispiirteet 7 - Takautuva toimittaminen: kaupalliselta julkaisijalta saa vain harvoin, vaihdossa usein takautuvasti sarjan osia. - Vaihtojen merkitys ja arvostus: = Eroja tiedealojen välillä: luonnontieteissä usein nopea julkaiseminen tärkeä, humanistisissa tieteissä kokonaiskuvan hahmottaminen =>OAjulkaiseminen luonnontieteessä = Tämä kiire ei oikein sovi yhteen vaihdon kanssa 9

Vaihdon käytäntö - Vaihdot kirjastoissa usein toissijaisia: = ei tilastointia, = liian pieniä resursseja, = liian vähän henkilökuntaa - Ongelma: kirjastojärjestelmissä ei vaihdossa tarvittavia ominaisuuksia. => Vaihtokeskus kehitti oman sovelluksensa, mikä tehostaa työtä huomattavasti => Kirjastot voivat hakea tiedot websivuiltamme Vaihtokeskuksen tietokanta 10

Vaihdon käytäntö 2 - Kirjastoihin saapuvien sarjojen / niteiden määrässä suuria eroja kirjastojen välissä 0% - 100%. Suomessa korkein tunnettu luku 58%. - Vaihtosarjojen käyttö usein pienempi kuin muiden sarjojen: - Hankintasääntöjä ei siis aina noudateta ihan johdonmukaisesti Vaihtotyön arki - Sarjan pyytäminen vaihtona työläs = julkaisijan löytäminen, lisäksi usein = mahdollisen vaihtokumppanin löytäminen = vaihdosta sopiminen - Tarjottavien sarjojen korkea lukumäärä ja alojen laajuus helpottavat vaihtoa - Vaihdon lopettaminen periaatteessa yksinkertaista, mutta vastine tulee usein silti vielä - Paljon itsenäistä työskentelyä. Työ vaatii lisäksi pitkäjänteisyyttä ja kielitaitoa. 11

Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Ensimmäiset vaihdot Suomessa n. 1750 - Tieteellisten seurain kirjasto 1899-1979 - Vuodesta 1979 vaihtokeskus - Nykyään Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) alainen osasto - Toimintaa rahoittaa opetusministeriö - Tieteellisten seurojen lisäksi on tänään myös tutkimuslaitoksia, kirjastoja ja yliopistolaitoksia mukana Vaihtokeskuksen tilastotieto - tällä hetkellä n. 3200 vaihtokumppania - Vaihtokumppaneita 115 maassa - ~8000 saapuvaa sarjaa, ~23 000 nidettä/vuosi - ~8300 lähtevää sarjaa, ~19 000 nidettä/vuosi - vaihtoon lähetetään 142 eri sarjaa 71 seurasta - vaatii 4,7 henkilötyövuotta - ~100 sijoituskirjastoa Suomessa 12

Vaihtojen kehitys 14000 12000 10000 8000 Vaihtokumppanit 6000 4000 2000 0 1979 1981 1983 Saapuvat sarjat 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Elektroniset julkaisut - Open Access-julkaisut: = vaihtoa parhaassa muodossa = kilpailija perinteiselle vaihdolle: nopeampi ja maksuton - lisensoidut verkkojulkaisut = voi vaihtaa = hankalaa toteuttaa = saapumisvalvonta vaikeaa - ulkoinen tallennusväline kuten CD-Rom = tapahtuu samalla lailla kuin perinteinen vaihto = samat edut ja haitat 13

Tulevaisuus vai onko tulevaisuus? Keskeiset kysymykset: - Miten kehittyvät elektroniset julkaisut? - Miten kehittyvät paperijulkaisut elektronisten rinnalla? - Miten kehittyy rahatilanne? Vaihtojen määrä tulee joka tapauksessa pienentämään, mutta millä vauhdilla? Kirjallisuus Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy kovin vähän. Tässä on mainittu muutama, joista saa ainakin perustiedot vaihdoista Suomessa ja muualla maailmassa. - Allardyce, Alex : Letters for the international exchange of publications : a guide to their composition in English, French, German, Russian, and Spanish. - München : Saur, 1978 - Ekonen, Kirsti et al. (toim.): Handbook on the International Exchange of Publications. - München : Saur, 2006. Genzel, Peter (Ed.) : Studies in the international exchange of publications. - München : Saur, 1981 - Kuusela, Kimmo : Vaihtotoiminnan kehitysnäkymien selvitys ja kehittämissuunnitelma vaihtokeskukselle, 2003. Julkaistu TSV:n websivuilla http://www.tsv.fi/vaihtoraportti/ 14

Kirjallisuus 2 - Strien, G., Kontula, I., Pakarinen, H. (2005). Vaihtotoiminta elää ja voi hyvin. Signum 38:3, 18-22 - Södergård, Pia : Bytesverksamhetens betydelse för de vetenskapliga biblioteken i Finland : en förstudie, 1992. - Tammekann, Eeva-Maija : Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen evaluointi, 1996 - Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus: Juhlaseminaarissa 17.9.2004 pidetyt esitelmät, julkaistu osoitteessa http://www.tsv.fi/vaihtok/ajank/vkseminaari/index.htm - 67. IFLA-kokouksen workshopin "Exchange of Publications and Projections for its Future" esitelmät IFLAn websivuilla http://www.ifla.org/iv/ifla67/pprog-e.htm; pidetty 20.9.2001. Kiitos! Lisätietoa saa Vaihtokeskuksen websivuilta www.tsv.fi/vaihtok/vk1.html Vastaamme myös mielellään kysymyksiin: georg.strien@tsv.fi tai vaihtokeskus@tsv.fi puh: 09-228 69 238 15

Jako aloittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1980 1985 1990 Humaniora Luonnontiede 1995 2000 2005 Vaihdot mannermaittain 1991/2006 12 % 72 % 63 % 14 % 17 % 4 % 2 % 13 % 2 % 1 % Aasia Amerikka Afrikka Oseania Eurooppa 16

Tietokanta: saapumisvalvonta Tietokanta: lähtevät julkaisut 17

Tietokanta: ulkomaiset monografiat Tietokanta: kotimaiset monografiat 18