DATAN JÄLJET Projekti tutkimusdataan viittaamisen kehittämisestä Suomessa Heidi Laine, projektikoordinaattori, FCRD:in sihteeri

Transkriptio

1 DATAN JÄLJET Projekti tutkimusdataan viittaamisen kehittämisestä Suomessa Heidi Laine, projektikoordinaattori, FCRD:in sihteeri

2 Tässä esityksessä Taustaa projektista Dataviittaussuositukset ja tiekartta Saatu palaute Avoimia kysymyksiä

3 Taustaa projektista

4 Pähkinänkuoressa Tavoite: Data-asiain kansalliskomitea (FCRD) koordinoi ATT-hankkeen tilauksesta selvityksen tieteellisten dataviittausten hallinnoimisesta Suomessa. Selvitys koostuu nykytila- ja tavoitetila analyysistä sekä suosituksista dataviittauskäytäntöjen kehittämiseksi. Resurssit: EUR / 3,5 htk / TSV hallinnollisena alustana / Tieteiden talon tilat / viestintään / ohjausryhmän ja kansalliskomitean asiantuntemus

5 Miksi FCRD? Kattojärjestö CODATA ja dataviittaustyö: Data Citation Task Group Out of Cite, Out of Mind -raportti (2013) Data Citation Workshop -sarja ja Nordic Data Citation Workshop FCRD:in järjestämänä Helsingissä syksyllä 2016 Tarve osallistaa tiedeyhteisöä ja löytää työlle tekijä, joka pitää keskustelua yllä projektin jälkeenkin?

6 Johtoryhmä Projektipäällikkö Ari Asmi, Helsingin yliopisto Yksikön päällikkö Ella Bingham, Aalto-yliopisto Erityisasiantuntija Juha Hakala, Kansalliskirjasto Johtaja Helena Laaksinen, Tietoarkisto Johtaja Petri Myllymäki, HIIT / FCRD Tietoasiantuntija Susanna Nykyri, Helsingin yliopiston kirjasto Työhön osallistunut myös FCRD:in puheenjohtaja, professori Pekka Orponen, Aalto-yliopisto

7 Dataviittaussuositukset ja tiekartta

8 1. Importance 2. Credit and Attribution 3. Evidence 4. Unique Identification 5. Access 6. Persistence 7. Specificity and Verifiability 8. Interoperability and Flexibility Data Citation Synthesis Group: Joint Declaration of Data Citation Principles. Martone M. (ed.) San Diego CA: FORCE11; 2014 [ inciples-final]

9 FORCE11-suosituksia tukee 115 organisaatiota ja 258 henkilöä.

10 Sidosryhmät Tutkimusorganisaatiot Tutkimusrahoittajat Data-arkistot (datakeskukset, kirjastot, arkistot) Tieteelliset julkaisijat Tieteelliset seurat Tutkijat Päättäjät Kansalaiset

11 Viittausmallin elementit Tunniste Tekijä(t) Julkaisuajankohta Aineiston nimi Julkaisija (Aineistotyyppi) (Tekijänoikeudelliset ehdot)

12 Suositukset >> bit.ly/dataviittaus_r1 bit.ly/dataviittaus_r2

13 Saatu palaute

14 Ruusuja Hyvä dokumentti Tärkeä asia Hyödyllinen check-lista organisaatioille

15 Risuja Lisää käytännön esimerkkejä Biobliometriikka ei käänny suoraan datametriikaksi Stakeholderit voisi priorisoida Ei mainintaa koodista, fysikaalisista näytteistä Monet asiat tutkijoille vieraita, tarvitaan paljon fasilitoivia palveluja Lyhenteitä, käsitteitä avattava Historiantutkijoilla paljon annettavaa Tiekartta ei tunnu tunnistavan monikansallisia data-arkistoja

16 Avoimia kysymyksiä

17 Esikuvat ja käsitteet: mennäänkö metsään jos edetään bibliografisten viittausten mallin mukaan? Miten priorisoida toimenpiteita (kiireellisyys)? Millaisia yhteyksiä eri suositeltujen toimenpiteden välillä on? Mitkä ovat dataviittauksen kannalta keskeiset käsitteet, jotka olisi hyvä sisällyttää lopullisen raportin sanastoon / lyhennelistaan? Mitä projektin päättymisen jälkeen tulisi tapahtua, jotta asia etenisi? Mitkä nimeltä mainitut suomalaiset toimijat ovat avainasemassa dataviittausten juurtumisen kannalta? Millainen rooli Data-asiain kansalliskomitealla voisi olla asiassa projektin päätyttyä? Liittyykö dataviittauskäytäntöjen kehittämiseen joitakin riskejä, joista olisi hyvä olla tietoinen käynnistysvaiheessa, jossa olemme?

18 Kiitos! / heidi.laine@helsinki.fi