Luontosuhde ja ympäristö Ihminen luonnossa ja luonto ihmisessä
Ajatuksena on.. Analysoida luovin ja kokeellisin menetelmin ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta eli luontosuhdetta sekä yksilön että yhteisön kannalta. Pohditaan luonnollisen ja kaupunkiympäristön ominaisuuksia elinympäristönä. Perehdytään myös paikan käsitteeseen. Tutkia luontosuhteen ja ympäristön pohjalta ajankohtaisia teemoja kuten kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset ja matkailun kehittämistä aistimatkailun avulla. Oppia kulttuurimaantieteellistä ajattelua sekä menetelmiä, jotka ovat tyypillisiä tälle tieteenalalle
Miksi tällainen aihe? Luonto ja ympäristö ovat ajankohtaisia aiheita sekä tieteessä että mediassa Taustalla alati muuttuva ympäristö (kaupungistuminen, väestönkasvu, kaivokset yms..) Ihmisen elämäntyyli on muuttunut hurjasti viime vuosisadan aikana! suurin osa asuu isoissa kaupungeissa luontosuhde heikentynyt ja pahimmassa tapauksessa täysin katkennut tarvitaan uutta tutkimusta ja uusia menetelmiä! Ympäristö vaikuttaa ihmiseen monella eri tavalla Lukuisten tutkimusten mukaan luonto on hyväksi sekä ihmisen henkisen että fyysisen hyvinvoinnin kannalta Ihminen sopeutuu uusiin ympäristöihin ja kehittää uudenlaisia aikamme suuntauksien mukaisesti (luonnollisuus ja ekologisuus on nyt pinnalla) Näkökulmia aiheeseen on lukuisia voidaan tutkia esim. puhtaasti luontosuhteen kannalta, mutta aihe liittyy läheisesti mm. aluesuunnitteluun, paikkaidentiteettiin, hyvinvointiin, matkailuun yms.. Aihe ei ole uusi kulttuurimaantieteen kentällä ja se sisältää monia kyseisen tieteenalan osia sekä terminologisesti että menetelmien osalta mainio oppimisen kannalta
Aihe1: Luontosuhde ja biofilia-hypoteesi Luontosuhde on kirjallisuuden mukaan ihmisen ajatuksia, asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka ohjaavat hänen vuorovaikutustaan luonnon kanssa. Biofilia-hypoteesin mukaan ihminen etsii luonnostaan kontaktia elävän luonnon kanssa. Tehtävä: Ryhmä tutkii miten luontosuhde määritellään eri tieteellisissä lähteissä. Tutustukaa myös biofilia-hypoteesiin. Ryhmä toteuttaa valmiin luontosuhdetta koskevan kyselyn valitsemalleen kohderyhmälle. Suositeltavaa on hankkia tutkittavia eri ikäryhmistä. Lyhyen kyselyn voi myös laatia itse kirjallisuuden pohjalta. Ryhmä esittää kyselyn tulokset visuaalisesti esim. Exceliä hyödyntäen ja tulkitsee ne.
Lähteet Valkonen, J., & Salonen, T. (2013). Reittejä luontosuhteeseen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. [Soilelta] Capaldi, C. A., Dopko, R. L., & Zelenski, J. M. (2014). The relationship between nature connectedness and happiness: a meta-analysis. Frontiers in Psychology, 5, 976. [Soilelta] Kellert, S. R., & Wilson, E. O. (1993). The biophilia hypothesis. Washington (D.C.): Island Press. [Pegasus] Knuuttila, S., & Piela, U. (2014). Ympäristömytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. [Oulun kaupunginkirjasto] Hakusanoja: nature connectedness, connectedness to nature, nature relatedness, the biophilia hypothesis
Aihe 2: Mielipaikka kaupungissa ja maalla/taajamassa Paikka on yksi tärkeimmistä kulttuurimaantieteellisistä käsitteistä Miten mielipaikka muodostuu? Minkälaisia tunteita mielipaikkaan liittyy? Minkälaisia eroja mielipaikoissa on kaupungin ja maaseudun välillä? Ryhmä tutustuu paikan käsitteeseen kirjallisuuden avulla ja valitsee yhden seuraavista tehtävistä: Tehtävä 1: Ryhmä valitsee 5 tutkittavaa ja pyytää heitä laatimaan mielikuvakartat mielipaikoista Tehtävä 2: Ryhmän valitsema kohderyhmä (5 tutkittavaa) valokuvaa omia mielipaikkojaan, jotka ryhmä koostaa ja analysoi
Lähteet Cresswell, T. (2014). Place: an introduction. John Wiley & Sons. [E-kirja] Sepänmaa, Y., Lehtinen, A., Naukkarinen, O., Tuan, Y., Karjalainen, P. T., Siim, P.,... Aarnipuu, P. I. (2006). Paikka: Eletty, kuviteltu, kerrottu. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. [Pegasus] Ylimäki, T. (2000). Mielipaikkani viherympäristössä. Tutkimus 12-13-vuotiaiden koululaisten mieluisimmista paikoista viherympäristössä, ja heidän suhtautumistavoistaan luontoon. Oulu: [T. Ylimäki]. [Pegasus] Korpela, K., Kyttä, M., & Hartig, T. (2002). Restorative experience, self-regulation, and children's place preferences. Journal of environmental psychology, 22(4), 387-398. [Soilelta] Granö, P., Keskitalo, A., & Ronkainen, S. (2013). Visuaalisen kokemus: Johdatus moniaistiseen analyysiin. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. [Pegasus] Hakusanat: paikka, paikkaidentiteetti, place, place-identity, place preferences,
Aihe 3: Suomalainen luontomaisema taiteessa Luonto on ollut läsnä monen suomalaisen taitelijan teoksissa kautta aikojen. Miten luonto esiintyy suomalaisessa taiteessa? Ilmeneekö suomalainen luontosuhde taiteen välityksellä? Tehtävä: Ryhmä tutustuu yhden suomalaistaiteilijan luontoa kuvaaviin teoksiin ja toteuttaa sopivan taideanalyysin. Taiteenlajin ryhmä voi päättää itse. Muistakaa rajaus! Tarkoituksena ei ole analysoida taiteilijan koko tuotantoa, eikä analyysin tarvitse olla tässä yhteydessä liian syvällistä. Muistakaa myös maantieteellinen näkökulma analysoinnissa.
Lähteet: Karjalainen, P. T., Raivo, P. J., & Raivo, P. (1995). Johdatusta kulttuurimaantieteelliseen maisematutkimukseen. Oulu: Oulun yliopisto. [Pegasus] Kinisjärvi, R., Malmberg, T., & Sihvonen, J. (1994). Elokuva ja analyysi: Katsauksia elävän kuvan erittelyyn ja tulkintaan. Helsinki: Painatuskeskus. [Pegasus] Barker, M., & Austin, T. (2000). From Antz to Titanic: Reinventing film analysis. London: Pluto. [Pegasus/E-kirja] Kauppinen, H. (1981). Taiteen tarkastelun opas. [Hki]: Kirjayhtymä. [Pegasus] Granö, P., Keskitalo, A., & Ronkainen, S. (2013). Visuaalisen kokemus: Johdatus moniaistiseen analyysiin. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. [Pegasus]
Aihe 4: Kaupunkipuistojen historia ja merkitys Miksi ihminen rakentaa puistoja? Mikä on kaupunkipuistojen merkitys ihmisen hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja luontosuhteen kannalta. Tehtävä: Ryhmä valitsee yhden mieluisan näkökulman puistotutkimukseen. He laativat lyhyen puistojen käyttöön liittyvän kyselyn ja haastattelevat tavoittamaansa kohderyhmää (5 tutkittavaa).
Lähteet Havens, T. R. H. (2011). Parkscapes: Green spaces in modern Japan. Honolulu: University of Hawaii Press. [E-kirja] Sherer, P. M. (2003). Why America needs more city parks and open space. The Trust for Public Land. [Soilelta] Harnik, P. (2010). Urban green: Innovative parks for resurgent cities. Washington, DC: Island Press. [E-kirja] Metlan työraportteja 52: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf
Aihe 5: Vihreä kaupunki vs. harmaa kaupunki Minkälainen on ulkoisesti ja toiminnollisesti vihreä kaupunkiympäristö? Minkälaisia elementtejä se voi sisältää? Mitä elementtejä tulisi poistaa vihreän kaupungin toteuttamiseksi? Tehtävä: Ryhmä tutustuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tekee luovan suunnitelman vihreästä Oulusta. Tarkoituksena on pyytää ihmisiä lisäämään erilaisia vihreään kaupunkiin sopivia elementtejä Oulun pohjakartalle sekä poistamaan sinne heidän mielestään kuulumattomia kohteita. Ryhmä tekee kyselyn pohjalta luonnostelman uudesta vihreästä Oulusta. Ryhmä voi halutessaan tehdä suunnitelman koko Oulusta tai valita yhden kaupunginosan. Karttapohjia voi hankkia mm. osoitteista: https://www.retkikartta.fi tai https://kartta.ouka.fi/ims
Lähteet Roo, M. d., Konček, H., Roozen, N., Long, M., Holmlund, N., & Närhi, S. (2012). Green City -ohjeisto: Terveellinen asuttava kaupunki. [Helsinki]: Viheraluerakentajat. [Finna, verkkoaineisto] Hackauf, U., Haikola, P., & Maas, W. (2010). Green dream: How future cities can outsmart nature. Rotterdam: NAi. [Pegasus] Wolch, J. R., Byrne, J., & Newell, J. P. (2014). Urban green space, public health, and environmental justice: The challenge of making cities just green enough. Landscape and Urban Planning, 125, 234-244. [Soilelta]
Aihe 6: Luontoympäristö ja kaivokset Miten kaivostoiminta vaikuttaa maisemaan ja asukkaiden kulttuuriperintöön? Tehtävä: Ryhmä tutustuu lyhyesti kaivosten ympäristövaikutuksiin kirjallisuuden avulla painottaen sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi, ryhmä tutkii noin viittä eri nettikeskustelua, joissa sekä puolustetaan että kritisoidaan kaivostoimintaa. Tehdään diskurssianalyysi niiden pohjalta.
Lähteet Steel, T., Turunen, A., Lillbroända-Annala, S., Santikko, M., & Hakamies, I. (2014). Muuttuva kulttuuriperintö: Det föränderliga kulturarvet. Helsinki: Ethnos. [Pegasus] Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2009). Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino. [Pegasus/E-kirja] Jartti, T. (2014). Sosiaalisen toimiluvan ehdot ja rajat: Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakuntien asukkaiden näkemykset kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto. [Finna, verkkoaineisto]
Aihe 7: Luontoelementit matkailussa Minkälaisia aistielementtejä voidaan eritellä luonnollisesta ympäristöstä/kaupunkiympäristöstä? Aistimaailma käsittää äänet, tuoksut ja visuaalisen maiseman Miten luontoelementtejä voidaan hyödyntää matkailussa? Tehtävä: Ryhmä valitsee aiheekseen joko luonto- tai kaupunkiympäristön. He tutkivat aihetta aistimenetelmän avulla havainnoimalla valitsemansa ympäristön aistimaailmaa. Ryhmä koostaa tulokset haluamallaan tavalla ja pohtii niitä matkailun näkökulmasta käyttäen hyväksi aiempaa kirjallisuutta.
Lähteet Ampuja, O., & Peltomaa, M. (2014). Huutoja hiljaisuuteen: Ihminen ääniympäristössä. [Helsinki]: Gaudeamus.
Yhteenveto aiheista Aihe1: Luontosuhde ja biofilia-hypoteesi Aihe 2: Mielipaikka kaupungissa ja maalla/taajamassa Aihe 3: Suomalainen luontomaisema taiteessa Aihe 4: Kaupunkipuistojen historia ja merkitys Aihe 5: Vihreä kaupunki vs. harmaa kaupunki Aihe 6: Luontoympäristö ja kaivokset Valitaan yksi ja tehdään opettajan kanssa tarvittavat lisärajaukset Omaa päätä saa käyttää!
Vinkkejä Pysykää annetuissa rajoissa Työn tekemiseen ei ole kovin paljon aikaa Aloittakaa työskentely heti Opetelkaa käyttämään lähteitä monipuolisesti (sekä suomalaisia että kansainvälisiä), tässä työssä ihanteellinen määrä on noin 10 lähdettä