MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen ohjauskeino maatalouden ympäristön- sekä vesiensuojelussa Ympäristötukiohjelmaan liittyminen on viljelijälle vapaaehtoista > vuonna 2009 Suomessa 90 % tiloista ja 95 % peltoalasta kuului ympäristötukijärjestelmän piiriin Ympäristötuki sisältää: Perustoimenpiteet, pakollinen Lisätoimenpiteet (0-2 kpl) Erityisympäristötukisopimukset, vapaaehtoinen Tarja Stenman 2
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Perustoimenpiteet, pakollinen Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Luonnonhoitopellot Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito Lisätoimenpiteet (0-2 kpl) Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Laajaperäinen nurmituotanto Tarja Stenman 3
Vesiensuojelua edistäviä erityisympäristötukia ovat: Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja hoito Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Valumavesien käsittelymenetelmät: säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivautusvesien kierrätys Luonnonmukainen tuotanto Pohjavesialueiden peltoviljely ERITYISYMPÄRISTÖTUET Lietelannan sijoittaminen peltoon Tarja Stenman 4
Muita maatalouden vesiensuojelua edistäviä toimia ovat esim. Suorakylvö Kevennetty muokkaus Viljelykierto Maan kasvukunnon parantaminen Yhteistyö ja urakointi Luonnonmukainen peruskuivatus Kalkitus Kasvinsuojeluaineiden tarkennettu käyttö MAATALOUDEN VESIENSUOJELU Lannan levityksen urakointia lantarekan avulla. (Kuva: Jaru Oy.) Tarja Stenman 5
SUOJAVYÖHYKE Suojavyöhyke Peltoalueelle vesistön varteen perustettu monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä hoidettu alue (lohko) Vähintään keskimäärin 15 m leveä Ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Hoidetaan niittämällä tai laiduntamalla - Karstulassa suojavyöhykesopimuksia tällä hetkellä 3 kpl - Kalmarin ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2003 ( Saarijärvi, Karstula ja Pylkönmäki) Tarja Stenman 6
ALAJÄRVEN YHTENÄINEN SUOJAVYÖHYKE Saarijärvellä Kalmarissa Alajärven rantapelloille on perustettu yhtenäinen suojavyöhyke kolme maanviljelijän yhteistyönä Vastaavia kohteita ei ole muualla Keski-Suomessa eikä tiettävästi kovin montaa koko Suomessa Tarja Stenman 7
MONIVAIKUTTEINEN KOSTEIKKO Pidättää ravinteita ja kiintoainesta > viipymän oltava kevättulvallakin vähintään 1 vrk > mitoitus tärkeä! Lisää viljelyalueiden maiseman ja luonnon monimuotoisuutta Perustamiseen mahdollista saada Ei-tuotannollista investointitukea max. 11 500 /ha (valuma-alueesta oltava peltoa vähintään 20 % ja kosteikon koko oltava vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta) Tukea voivat hakea viljelijät sekä yhdistykset Kosteikon valmistumisen jälkeen tehtävä 5 tai 10 vuoden hoitosopimus Tarja Stenman 8
POKEN MALLIKOSTEIKKO - Saarijärvelle Tarvaalaan Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle perustettiin mallikosteikko talvella 2012 - Kosteikkoa hyödynnetään opetuksessa ja erilaisissa koulutuksissa Tarja Stenman 9
MAATALOUSALUEIDEN KOSTEIKKOPÄIVÄ KARSTULASSA 12.10.2010 Järjestäjinä MTK:n TÄKY-hanke ja MAISA-hanke. Tarja Stenman 10
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU - MAISA-hanke auttaa viljelijöitä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden suunnittelussa Hanke on edistänyt tähän mennessä yhdeksän kosteikon ja viiden suojavyöhykekohteen perustamista Saarijärven reitin varrelle Tarja Stenman 11
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN EDISTYSASKELEET Lannan talvilevityksen kieltäminen Ympäristötuki ja erityisympäristötuet Siirtyminen lannan hajalevityksestä multaamiseen ja sijoittamiseen Lantavarastoiden riittävyyden vaatiminen Jätevesijärjestelmät Suorakylvön yleistyminen Nitraattiasetus Ympäristöluvitus Lähde: Valpasvuo-Jaatinen 2010, Alakukku, Hartikainen & Puustinen 2008. Tarja Stenman 12
VESIENSUOJELU KIINNOSTAA SAARIJÄRVEN VESIREITIN MAATILAYRITTÄJÄÄ Löytöjärvi, 2011: Viljelijöiden kiinnostus maatalouden vesiensuojelua kohtaan. Tarja Stenman 13
LISÄTIETOA MAATALOUDEN VESIENSUOJELUSTA - KSUra 5/2008 Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma, Karstula ja Kyyjärvi. Ilona Yliniemi, 2008 - KSUra 52/2003 Kalmarin ympäristön suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma (Saarijärvi, Karstula ja Pylkönmäki). Riipinen, Leskisenoja ja Laine, 2003. - www.maaseutu.fi - www.ymparisto.fi Tarja Stenman 14