Turun Sataman ympäristöraportti 2012

Turun Sataman Ympäristöraportti 2012 2

SISÄLTÖ 1. Turun Satama ja ympäristö... 5 Sataman ympäristöpolitiikka... 5 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä... 5 Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa... 6 2. Ympäristötyö... 8 Ympäristöluvat... 8 Melu satamatoiminnasta... 9 Päästöt ilmaan...10 Satamatoiminnan hiilijalanjälki...10 Ympäristöperusteiset satamamaksut...10 3. Sataman jätehuolto...13 4. Ruoppaus- ja läjitystyöt...16 Ruoppaus- ja läjitysmäärät...16 Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset...16 Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue...19 5. Sataman energian- ja vedenkulutus... 21 6. Ympäristö ja talous... 23 3

Ympäristö Turun Sataman toiminnassa on keskeisesti huomioitu ympäristöasiat. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Sataman oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista.

1. Turun Satama ja ympäristö Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristönhallintaohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO 14001-, ISO 9001- sekä OHSAS 18001 -standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti muun muassa tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. DNV Certification Oy arvioi säännöllisesti Sataman järjestelmät. Vuoden 2012 aikana toteutettiin sertifikaattien määräaikaisarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti muun muassa DNV:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. 5

Ympäristöohjelma 2010 2014 Päämäärä Itämeren tilan parantaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Energiatehokkuuden parantaminen Meluhaittojen vähentäminen Tavoite Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla 2005 2014. Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille 2010 2014. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat 27.10.2011 yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupunkien omaa vesistökuormitusta. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppausja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Turun Satama osallistuu vuoden 2010 loppupuolella käynnistyneeseen EU:n Itämeriohjelman rahoittamaan CleanShip-projektiin (Clean Baltic Sea Shipping). Projekti toteutetaan vuosina 2010 2013. Projektin tavoitteet liittyvät ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen Itämeren alueella. Projektissa on mukana kattavasti Itämeren alueen satamia ja sen vetäjänä toimii Trelleborgin satama. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta www.clean-baltic-sea-shipping.com. EU:n TEN-T-ohjelmasta rahoitusta saava LNG in Baltic Sea Ports -projekti alkoi vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2014 saakka. Kyseinen projekti keskittyy nestemäisen maakaasun (LNG) käyttöönoton ja tarvittavan infrastruktuurin edistämiseen mukana olevien satamien piirissä. Mukana olevat satamat ovat Turku, Århus, Kööpenhamina-Malmö, Helsingborg, Helsinki, Tukholma ja Tallinna. Lisätietoja osoitteesta www.lnginbalticseaports.com. Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Pro Saaristomeri -ohjelmassa, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. 6

7 Ympäristötyö

2. Ympäristötyö Ympäristöerä [1 000 ] 2008 2009 2010 2011 2012 Pilaantuneiden maiden tutkimukset 5 37 5 0 0 Pinta- ja pohjavesitutkimukset 6 3 9 7 4 Ympäristöselvitykset 24 34 19 12 56 Turun Sataman ympäristölupia Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Pansion junalauttalaiturin ja öljylaiturin sekä niihin liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttäminen (2004) Jätelupa masuunikuonan ja rengasrouheen hyödyntämiseksi sataman laiturirakenteissa (2000) Voimassaoloaika Töiden aloittamislupa. Toistaiseksi. Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus 2015. Toistaiseksi. Toistaiseksi. Toistaiseksi. Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu yllä olevassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien uutta Pansion sataman ympäristölupaa sekä Pansion uutta ro-ro-laituria. 8

Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna 2006. Verrattaessa vuoden 2012 mittaustuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt vuodesta 2008 samalla tasolla. Lähimmässä mittauspisteessä mittaustulos oli jopa aikaisempia vuosia alhaisempi. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Pansion sataman ympäristömeluselvitystä päivitettiin vuonna 2012 sekä mallintamalla mahdollisen korotetun ja jatketun meluaidan vaikutus että mittaamalla yhden reitillä ajoittain käyvän ro-ro-aluksen melu. Tietojen perusteella arvioitiin Pansion satamatoiminnan meluvaikutuksia Ruissaloon. Laskentapiste Ruissalossa Sataman kokonaismelun keskiäänitaso L Aeq (db) Ruissalon mahdollisten meluhaittojen arvioinnissa keskimääräiset liikkumis- ja oleskeluajat ovat ajan osalta ensisijainen tarkastelutapa, koska melua arvioidaan käyttäen keskiäänitasoa L Aeq. Laskenta tehtiin neljään laskentapisteeseen Ruissalossa, jotka olivat mahdollisen haitan kannalta edustavissa paikoissa. Kaikissa lasketuissa tapauksissa Pansion sataman aiheuttama melu täytti ympäristöluvan vaatimukset Ruissalossa sekä asuintalojen pihapiireissä että luonnonsuojelualueilla. Päivän ja yön keskiäänitasot L Aeq eivät ylittäneet tiukempiakaan raja-arvoja 45 db (päivä) ja 40 db (yö). päivä yö Finnbreeze 1 40 36 2 42 38 3 43 40 4 43 40 Finnkraft 1 40 36 2 41 38 3 42 39 4 41 39 9

Päästöt ilmaan Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa ja laskentaa. Vuositasolla seurataan omien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassa oloaikana 1.7.2010 alkaen. Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama määritteli vuoden 2010 aikana ensimmäistä kertaa Turun satamatoiminnan hiilijalanjäljen. Vuodesta 2012 tehdyn uuden laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa noin 75 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin 70 %. Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 4,4 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden 4 900 kg CO 2 / aluskäynti. Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti 1.1.2006 alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu muun muassa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2012 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista 650 000. Alusliikenteen päästöt ilmaan satama-alueella Alusliikenteen NO x [t/a] Alusliikenteen SO 2 [t/a] SO 2 [t/a] 25 160 20 140 15 120 10 100 2008 2009 2010 2011 2012 5 2008 2009 2010 2011 2012 10

Turun sataman -päästöt Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) Epäsuorat (ostettu energia) Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Ympäristöperusteiset alennukset 650 000 630 000 610 000 590 000 570 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2011 11

Jätehuolto

3. Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Alusten öljypitoisia vesiä kerättiin Turun Satamassa talteen lähes 3 000 tonnia vuonna 2012. Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Matkustaja-alukset jättivät Turkuun vuonna 2012 jätevettä noin 63 000 m 3. Turun kantasataman alueelle rakennettuun vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Turun Satama tarjosi risteilijöille jäteveden vastaanoton vuonna 2012 ilmaiseksi. Muilta aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ei erityismaksua -järjestelmän kautta, eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. 13

Ympäristöerä [1 000 ] 2008 2009 2010 2011 2012 Ympäristötuotot Alusjätemaksutuotot 145 1118 110 89 66 Ympäristökulut Rakennusten jätevesimaksut 20 23 18 16 18 Satama-alueen jätehuolto 191 192 150 133 136 Jätevero 9 8 8 5 5 2012 Sataman jätemäärät 2008-2012 2011 2010 2009 2008 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Polttokelpoinen jäte Hyötyjätteet Alusten öljypitoiset vedet Ongelmajätteet 14

Ruoppaus ja läjitys Turun Satamalla on käytössä omassa ruoppauskalustossaan ns. ympäristökauha, jolla on mahdollista estää haitallisten aineiden vapautuminen veteen pilaantuneiden sedimenttien ruoppaustöissä. Tätä ympäristökauhaa käytetään myös normaaleissa kunnossapitoruoppauksissa, jolloin alueen samentuminen on vähäisempää.

4. Ruoppaus- ja läjitystyöt Ruoppaus- ja läjitysmäärät Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien 2009 2010 aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Satama-altaan ja päätuloväylän ruoppausmassat hyväksyttiin v. 2011 läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle. Kunnossapitoruoppaukset aloitettiin vuoden 2011 elokuussa keskittyen satama-altaan syvyyden palauttamiseen. Vuonna 2012 jatkettiin kunnossapitoruoppauksia kantasatamaan johtavalla väylällä. Kunnossapitoruoppauksissa syntyi v. 2012 läjitettäviä massoja noin 38 000 m 3, jotka kaikki läjitettiin Rajakarin läjitysalueelle. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppausja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 1996. Ryhmä koostuu Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojeltoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppausja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppausja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Ympäristöviranomaisten hyväksymään seurantaohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Uusi tarkkailuohjelma valmistui keväällä 2011 ja sen on laadittu vuosille 2011 2018. Uusitun tarkkailuohjelman tavoitteena on mm. varmistaa, että Sataman harjoittaman ruoppausja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla, seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppausja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia sekä kartoittaa vaikutusalueen laajuutta. 16

Vuoden 2012 tarkkailuohjelmaan sisältyi Rajakarin vaikutusalueen merkkiainetutkimus, sedimenttitutkimukset, Rajakarin läjitysalueen luotaus, silakan mädin esiintyminen ja kuolleisuusselvitys sekä silakanpoikasten Gulf-V-näytteenotto. Merkkiainetutkimuksen perusteella voitiin todeta, että alueella esiintyy luonnostaan voimakasta meriveden sekoittumista, joka nostaa alueen sameustason noin viisinkertaiseksi taustatasoon nähden. Lämpötilan ja suolapitoisuuden vaihtelut ovat voimakkaita myös kesäaikaan. Merenpohjaan asennettua hitaasti liu- kenevaa merkkiainetta havaittiin kauemmillaan noin 150 metrin etäisyydellä liukenemispisteestä 1,5 tuntia merkkiaineen asentamisen jälkeen. Läjityskokeen perusteella voimakkaita sameusvaikutuksia näkyy noin 75 100 metrin etäisyydellä läjityspaikasta, kun taas liukoisten aineiden pitoisuuksia oli havaittavissa vain noin 25 metrin etäisyydellä läjityspaikasta. Sameuden laajempi leviäminen perustuu pohjalle iskeytyvän läjityskuorman aiheuttamaan resuspensioon, joka nostaa alueella esiintyvää pohja-ainetta vesimassaan. Läjitykseen liittyvä sameusarvojen kohoaminen palautuu taustapitoisuuden tasolle noin 1 1,5 tunnin kuluessa. Ympäristöerä [1 000 ] 2008 2009 2009 2011 2012 Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu 114 92 125 96 88 Kalatalousmaksu 10 11 12 12 12 Läjitetty määrä [irto- ] 3 Läjitetty määrä [irto -m ] 450 000 400 000 Pansion penger Rajakari 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 17

Sameuden syvyyssuuntainen jakauma eteläpohjoissuuntaisella linjalla heti läjitystapahtuman jälkeen. Monikeilaluotaimen avulla muodostettu kuva Rajakarin ympäristön merenpohjasta. 18

Rajakarin läjitysalueen ja Kuuvan entisen läjitysalueen pohjasedimentin tila vastasi pehmeäpohjaisen läjitysalueen pohjan tilaa. TBT-pitoisuudet olivat matalampia kuin vuonna 2006 eivätkä ylittäneet Rajakarin läjitysalueelle määrättyä TBT- ja TPT-summapitoisuuksien raja-arvoa 150 µ/kg. Silakan lisääntymisaluetutkimuksissa havaittiin, että kutumäärät olivat suurempia kuin edellisenä tutkimusvuonna 2010. Jos verrataan vuotta 2012 neljään viimeisimpään 2000-luvulla tehtyyn mädin kuolleisuustutkimukseen, se oli tulokseltaan selvästi parempi. Kerättyjen mätimunien määrä oli viiden vertailuvuoden toiseksi suurin. Kokonaisuutena silakan kutu onnistui paremmin kuin viime vuosina keskimäärin. Silakanpoikasten GULF-V-haavinnoissa sekä Airiston tutkimusalueen että Mynälahden vertailualueen poikasmäärät olivat vuonna 2012 lisääntyneet vuoden 2009 tasolle. Vuoteen 2000 verrattuna poikasten määrät ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna 2011. Tavoite oli kartoittaa potentiaalisten alueiden pohjadynamiikka ja sedimentin laatua läjitettävien massojen kulkeutumisen ja pohjan laadussa tapahtuvien muutosten kannalta. Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2012 jatkettiin selvitystyötä alueen luotaustutkimuksilla sekä sedimentti- ja pohjaeläintutkimuksilla. Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat selvitykset olisivat valmiina vuonna 2015. Yleiskartta Turun sataman kunnossapitoruoppauksien alueesta ja Rajakarin läjitysalueen sijainnista. Kuva: FCG Finnish Consulting Group 19

Energian ja vedenkulutus

5. Energian- ja vedenkulutus Ympäristöerä [1 000 ] 2008 2009 2010 2011 2012 Energiansäästötoimet 14 14 15 10 9 Sähkövero 56 53 64 45 41 Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna 1998. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 19.11.2007 uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella 2008 2016. Myös Turun Satama on ollut mukana energiansäästösopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2012 noin 2 200 m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa 18 000 m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus laski 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (5 100 MWh) laski edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2012 oli noin 2 400 MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi muun muassa aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin 9 600 MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. Kiinteistöjen lämmönkulutus Lämmönkulutus [MWh] 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Lämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] 40 30 20 10 0 Kiinteistöjen vedenkulutus [m 3 ] 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 21

Ympäristö ja talous Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista 650 000 :n edestä.

6. Ympäristö ja talous Ympäristöerä 2011 2012 YMPÄRISTÖTUOTOT Myyntituotot Alusjätemaksut Kiinteiden jätteiden jätehuoltomaksut 30 25 Öljyisten jätteiden jätehuoltomaksut 60 40 Muut tuotot Tuet ja avustukset 0 55 YMPÄRISTÖTUOTOT YHTEENSÄ 90 120 YMPÄRISTÖKULUT Ympäristötoiminnan käyttö- ja kunnossapitokulut Pilaantuneet maat Tutkimus- ja puhdistustyöt 0 0 Energiansäästötoimet 10 9 Muut ympäristökulut Tarkkailun ja seurannan maksut Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu 96 88 Pinta- ja pohjavesitutkimukset 7 4 Jätevesimaksut Rakennukset 16 18 Jätehuoltomaksut Satama-alueen jätehuolto 133 136 Ympäristöhallinnon kulut Ympäristölupamaksut 2 2 Ympäristöselvitykset 12 56 Ympäristöjärjestelmän ylläpito 13 4 Ympäristöhallinnon kulut 57 57 Tiedotusmateriaali, painotuotteet 0 0 Kehittämistoiminta 12 9 Korvaukset ja kompensaatiot Läjitykseen liittyvä kalatalousmaksu 12 12 Jäteverot ja veronluonteiset maksut Jätevero 5 5 Sähkövero 45 41 Polttoaineverot 30 30 YMPÄRISTÖKULUT YHTEENSÄ 450 471 Ympäristöinvestointien poistot 381 381 TULOS -741-732 25

SANASTOA HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO 1400 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. Natura-alue OHSAS 18001 Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. Orgaaninen tinayhdiste Katso Tributyylitina. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. 26

SANASTOA Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Vaaralliset aineet Aineet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa vuoksi. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. Ympäristöohjelma Vuosittain laadittava ympäristön tilan parantamiseen tähtäävä toimenpideluettelo. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentorjunnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. 27

Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku puh. 02 2674 111 www.portofturku.fi