TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa SATAMAN JÄTEHUOLTO 10
|
|
- Jaana Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristöraportti Turun Sataman 2014
2 01 TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ 4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 Turun Sataman Ympäristöraportti 03 3 Ympäristöluvat Melu satamatoiminnasta Päästöt ilmaan Ympäristöperusteiset satamamaksut 2014 SATAMAN JÄTEHUOLTO RUOPPAUS- JA LÄJITYSTYÖT SATAMAN ENERGIAN- JA VEDEN- KULUTUS 14 5 Läjitetyt ruoppausmassat Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue 6 06 YMPÄRISTÖ JA TALOUS 16
3 01 TURUN SATAMA JA YMPÄRISTÖ Päämäärä Tavoite Itämeren tilan parantaminen Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Ympäristöohjelma Ilmastonmuutoksen torjunta Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Energiatehokkuuden parantaminen Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla Meluhaittojen vähentäminen Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama Oy pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama Oy on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristöohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet Sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama Oy edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Turun Satama Oy:n oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Satama Oy:n ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV GL:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO 1400-, ISO 900- sekä OHSAS standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti muun muassa tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten arviointien avulla. DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab arvioi säännöllisesti Sataman toimintajärjestelmää ja vuonna 2014 toteutettiin sertifikaattien ylläpitoon liittynyt määräaikaisarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti muun muassa juuri DNV GL:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Uusi Itämeri-haasteen toimintaohjelma vuosille julkistettiin tammikuussa 2014 ( EU:n TEN-T-ohjelmasta rahoitusta saanut LNG in Baltic Sea Ports -projekti alkoi vuonna 2012 ja loppui vuonna Kyseinen projekti keskittyi nestemäisen maakaasun (LNG) käyttöönoton ja käyttöönotossa tarvittavan infrastruktuurin edistämiseen mukana olleiden satamien piirissä. Mukana olleet satamat olivat Turku, Århus, Kööpenhamina-Malmö, Helsingborg, Helsinki, Tukholma ja Tallinna ( Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. Sataman ympäristöohjelma on ollut voimassa vuosille Uusi ympäristöohjelma vuosille hyväksyttiin vuoden 2014 lopussa. turun Satama Oy 4 turun Satama Oy 5
4 02 Vaikutukset ympäristöön Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu muun muassa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2014 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin euroa Ympäristöperusteiset alennukset Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu seuraavassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien Pansion sataman uutta ympäristölupaa sekä Pansion uutta ro-ro-alukselle soveltuvaa laituria. Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna Tarkasteltaessa vuoden 2014 melumittaustuloksia kokonaisuutena voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt vuodesta 2008 samalla tasolla eikä yhtenäistä muutosta melutasoissa ole havaittavissa. Mitatut melutasot olivat suhteellisen alhaisia ja mittauspisteistä kaikki sijaitsevat siten, että Ruissalontien ajoneuvoliikenteestä aiheutuvan melun vaikutuksia ei voida täysin eliminoida mittaustuloksista. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Turun Sataman ympäristöluvat Voimassaoloaika Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Voimassa vuoteen 2018 Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Toistaiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus 2015 Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Toistaiseksi Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. turun Satama Oy 6 turun Satama Oy 7
5 Alusliikenteen päästöt ilmaan satama-alueella NO x [t/a] Turun Satama myönsi vuonna 2014 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin euroa. Päästöt ilmaan 150 Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa Ilmanlaadun seurannan lisäksi Satama arvioi vuositasolla satamaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama on laskenut vuodesta 2009 alkaen Turun satamatoimintojen hiilijalanjälkeä. Vuodesta 2014 tehdyn laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa noin 80 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin 75 %. Merkittävää on, että sataman laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 3,4 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden kg CO 2 /aluskäynti. 25 SO 2 [t/a] 20 2 % Turun sataman CO ² -päästöt % Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) 10 5 Epäsuorat (ostettu energia) 80 % Satamatoiminnan ilmapäästöt Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa ja laskentaa. Vuositasolla seurataan omien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassaoloaikana alkaen. Aluksissa käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus on laskettu 0,1 %:iin vuoden 2015 alusta. Vuosi 2014 Alusliikenne (satamassa olo) Maaliikenne Yhteensä NO x [t/a] PM 10 [t/a] 3,0 0,1 3,1 SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Vuonna 2014 jatkui myönteinen kehitys satamatoiminnan päästöissä. Vuoden aikana laivojen satamassaoloaika pienentyi, mikä johti myös päästöjen vähentymiseen. turun Satama Oy 8 turun Satama Oy 9
6 03 Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Sataman jätehuoltoastioihin ja jäteasemille kertyvistä jätteistä vain noin 4 % joutui kaatopaikalle loppukäsiteltäväksi, valtaosa hyödynnetään polttamalla (66 %), muulla tavalla hyödyntämällä (27 %) tai kierrättämällä (3 %). Alusten öljypitoisia vesiä vastaanotettiin Turun Sataman toimesta noin 513 tonnia vuonna Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Matkustaja-alukset jättivät Turkuun vuonna 2014 jätevettä noin m 3. Turun kantasataman alueelle rakennettuun vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ei erityismaksua -järjestelmän kautta eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. 3 % 4 % Jätteiden käsittely 27 % Kierrätys ja uudelleenkäyttö Muu hyödyntäminen 66 % Loppukäsittely Poltto jätevoimalassa turun Satama Oy 10 turun Satama Oy 11
7 04 Ruoppaus- ja läjitystyöt Läjitetyt ruoppausmäärät [m 3 ] Pansion pengerallas Rajakari Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna Ryhmä koostuu Turun Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Tarkkailuohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Tämän hetkinen tarkkailuohjelma on laadittu vuosille Tarkkailuohjelman tavoitteena on Läjitetyt ruoppausmassat Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Vuosina läjitettiin Aurajoen puhdistusruoppauksen massat Pansion pengeraltaaseen, jossa ne käsiteltiin stabiloimalla eli kiinteyttämällä. Ruoppauskaudella vuonna 2014 Turun Satama teki pelkästään kunnossapitoruoppauksia Turun kantasatamaan johtavalla Pukinsalmen laivaväylällä välillä Pikku-Pukki satama-allas. Ruoppausmäärä vuonna 2014 oli yhteensä itd-m 3, joka läjitettiin proomuilla Rajakarin läjitysalueelle. Massojen läjityskelpoisuuden on hyväksynyt aluehallintovirasto päätöksellään HELCOM:n kuormituslaskennan mukaisesti arvioituna läjitysalueelle on ruoppausmassojen mukana siirretty laivaväylältä seuraavat määrät eri aineita [kg/vuosi]: Cd Cr Cu Hg Ni Pb Zn As kg/a PAH 9 kok PCB 7 kok TBT TPT kg/a varmistaa, että Sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitustoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla ja seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia. Vuoden 2014 tarkkailuohjelmaan sisältyi erittäin laajat tarkkailututkimusosiot. Rajakarin läjitysalue ja sen lähiympäristö luodattiin 100 % peittävällä luotauksella sekä luotauslinjoilla ennen ruoppauskauden alkua. Läjitysalueen ulkopuolella alueen kaakkoisosassa vuonna 2011 havaittu massojen siirtymä on tutkimusten perusteella tapahtunut ennen vuotta 2011 eikä massojen siirtymistä kohti syvännettä enää sen jälkeen ole havaittu. Lisäksi vuoden 2014 aikana olivat vuorossa luotausten lisäksi laajat läjitysalueen ja sen ympäristön sedimentti- ja pohjaeläintutkimukset, silakan mädin esiintymistä ja poikastuotantoa koskevat tutkimusosiot sekä kalojen ekotoksikologiset tutkimukset. Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2013 aloitettiin alueen pohjadynaamisen mallin tekeminen ja malli alueesta valmistui loppuvuonna Vuonna 2014 jatkettiin alueen tutkimuksia sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotoilla. Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat selvitykset olisivat valmiina vuonna turun Satama Oy 12 turun Satama Oy 13
8 05 Sataman energian- ja vedenkulutus Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna Turun kaupunginhallitus hyväksyi uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella Myös Turun Satama on ollut mukana energiansäästösopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2014 noin m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa noin m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus on laskenut vuoteen 2008 verrattuna noin 50 %, mikä on erittäin hyvä saavutus. Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (3 900 MWh) on laskenut vuoteen 2008 verrattuna 33 %, mikä on sekin erittäin kova saavutus. Kiinteistöjen vedenkulutus [m 3 ] Kiinteistöjen lämmönkulutus Lämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3] Lämmönkulutus [MWh] Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2014 oli noin MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi muun muassa aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m ] turun Satama Oy 14 turun Satama Oy 15
9 06 Ympäristö ja talous Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista euron edestä. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Tuotot Kulut Investoinnit 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Polttoainevero Sähkövero Ympäristötoimintakulut yhteensä Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus Täyttöpenkereet Toimitalon perusparannus Ympäristörakentaminen, Pansio Pengerallas, stabilointi, Pansio Ympäristörakentaminen, Länsisatama Muiden investointien poistot 367 Poistot yhteensä Kaikki yhteensä turun Satama Oy 16 turun Satama Oy 17
10 SANASTOA HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. LNG LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu on samaa maakaasua, jota käytetään myös kaasukäyttöisissä autoissa sekä teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa. Maakaasu tiivistyy nesteytettynä 1/600 osan tilavuuteen, jolloin kuljetus ja varastointi tehostuvat. Maakaasu nesteytyy -162 ºC lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Monikeilain Monikanavainen kaikuluotain, joka kerää täysin peittävää pistetietoa pohjan muodoista. Jälkikäsittelyssä siitä tuotetaan digitaalinen maastomalli. Natura-alue Natura verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. OHSAS Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Laskennassa hyödynnetään satama-alueella tapahtuvan liikenteen tietoja huomioiden myös itse satamaan ja satama-alueeseen liittyviä tietoja. Laskennan tuloksena saadaan lajiteltuja taulukoita ilmaa kuormittavista yhdisteistä valituilla tarkasteluajanjaksoilla. Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sedimentti Merenpohjan maaperän nimitys. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentor-junnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. turun Satama Oy 18 turun Satama Oy 19
11 Turun Satama Oy Juhana Herttuan puistokatu Turku puh
Ympäristöraportti SISÄLTÖ
Turun Sataman ympäristöraportti 2013 1 SISÄLTÖ Turun Sataman Ympäristöraportti 2013 1. Turun Satama ja ympäristö... 4 Sataman ympäristöpolitiikka...4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä... 4 Turun Sataman
LisätiedotTurun Sataman ympäristöraportti 2017
Turun Sataman ympäristöraportti 2017 satama ja ympäristö Turun Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama Oy pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla
LisätiedotTurun Sataman ympäristöraportti 2012
Turun Sataman ympäristöraportti 2012 Turun Sataman Ympäristöraportti 2012 2 SISÄLTÖ 1. Turun Satama ja ympäristö... 5 Sataman ympäristöpolitiikka... 5 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä... 5 Turun Sataman
LisätiedotYmpäristöraportti 2011
Ympäristöraportti 2011 Turun Sataman Ympäristöraportti 2011 2 SISÄLTÖ 1 Turun Satama ja ympäristö...4 Sataman ympäristöpolitiikka...4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä...5 Turun ja Tukholman satamien välinen
LisätiedotJulkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 Julkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku www.portofturku.fi Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino Turun Sataman ympäristöraportti
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotTurun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)
15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Kuva: Portti Päijänteelle 3/2018 A.J. ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Anniina Jäntti Asikkala 3/2019 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotYMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017)
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2016 Kunnanhallitus 30.3.2017 (KH/2017) Kunnanvaltuusto 22.5.2017 (KVALT/2017) Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta
LisätiedotEU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET
16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston
LisätiedotGASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.
GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Lisätiedot9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1
9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto
LisätiedotYMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta (YHTMK XX) Kunnanhallitus (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2017 Yhteistyötoimikunta 26.3.2018 (YHTMK XX) Kunnanhallitus 26.3.2018 (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.2018 (KVALT XX) 2 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja tulojen
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotTurun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun panostus Itämeri-työhön Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelman teemat 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2. Hajakuormituksen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotAjankohtaista ympäristönsuojelusta
Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Pekka Jalkanen Ympäristöministeriö Hallitusohjelman keskeiset hankkeet Yleiset tavoitteet Käynnissä olevat prosessit Uudet aloitteet Kansainvälisen toiminnan painopisteet
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Päijänne / Ykskoivu 7/2015 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2016 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotLCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano
LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen
LisätiedotITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008
ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari 3.12.2008 Ritva Touré 3.12.2008 1 Ritva Touré Laatujohtaja Johtava asiantuntija, tekniset palvelut Ritva Touré 3.12.2008 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos Aluetoimisto
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMerilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja
Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotYmpäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotMeriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori
Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori 16.4.2019 2 Helsingin sopimus HELCOMin Suositukset MARPOL 73/78- yleissopimus Merenkulun ympäristönsuojelulaki ja -asetus PRF-
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotMerenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet
Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 02.03.2015 Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Sisältö 1. Merenkulun ympäristöasioiden
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015
YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotHyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon
Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan.
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotKAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotVastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotItämerihaaste simpukankuoressa
Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi
LisätiedotMeriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotTOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ATOR-CONSULTANTS OY / TIMO RUOTSALAINEN
2016 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ATOR-CONSULTANTS OY / TIMO RUOTSALAINEN SISÄLLYS 1.0 TOIMINNAN KUVAUS... 2 2.0 KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU... 2 2.1 Käyttötarkkailu... 2 2.2
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotNurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2010 Ympäristölautakunta
Nurmijärvi 2011 Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2010 Ympäristölautakunta Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2011 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 3
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotHUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ
HUHTIKUU 2018 Saint-Gobain Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ SAINT-GOBAIN MAAILMALLA YLI 75% LIIKEVAIHDOSTA RAKENNETUSTA
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotDemo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama
Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama Vuosaaren satama Helsinki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Sataman ympäristöperiaatteisiin
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKatsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut
Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotLaivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin
Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 - IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin Liikenne- ja viestintäministeriö Lolan Eriksson 1 Meriympäristön suojelua koskeva sääntely
Lisätiedot