VÄLIRAPORTTI 1: AVAUKSIA MUUTOSPOLKUJEN RAKENTAMISEEN Tausta Tyypin 2 diabeteksen yleistymisen on uhka kansanterveydelle ja kansantaloudelle niin Suomessa kuin maailmalla. Terveellisen ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan avulla voidaan ehkäistä sairastumista, mutta haasteena on ollut sairastumisriskissä olevien tehokas tunnistaminen ja tavoittaminen sekä pysyvien elintapamuutoksia tukevien toimenpiteiden vakiinnuttaminen terveydenhuoltoon ja ihmisten elinympäristöihin. Stop Diabetes tiedosta ratkaisuihin (StopDia) tutkimushanke (2016-2019) on Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hyvinvointia yksilön ja ympäristön tasolla edistävä hanke (kuva 1). Hankkeessa tullaan kehittämään laajasti terveydenhuollossa ja myös muutoin yhteiskunnassa hyödynnettävä, liikunta- ja ravitsemusohjaukseen perustuva sekä digitaalisia ratkaisuja ja ryhmäohjausta hyödyntävä malli tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi ja terveyspalvelujen ja niiden aiheuttamien kustannusten vähentämiseksi. Kehitettävä toimintamalli yhdistää ainutlaatuisella tavalla diabeteksen ehkäisyn sekä yksilön, elinympäristön että yhteiskunnan tasolla. Kuva 1. StopDia - tutkimushanke Tässä esiteltävä ensimmäinen väliraportti keskittyy yhteiskunnalliseen muutokseen kohti terveellisempiä elintapoja sekä siinä havaittaviin estäviin ja edistäviin tekijöihin sekä toimijoihin näiden muutosten taustalla. StopDia-tutkimushankkeessa selvitetään yhteiskunnallisia muutosta mahdollistavia ja estäviä tekijöitä muutospolkujen mallintamiseksi hyödyntäen monitasoisen muutoksen mallia, sosio-teknisen muutoksen teoriaa ja juurruttamisen toimintamallia. Muutospolkuja ja niiden terveystaloudellisia vaikutuksia mallinnetaan kokoamalla yhteen keskeisistä toimijoista koostuvia työpajoja ja fokusryhmiä sekä haastatteluin.
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ei voi nykyisellään yksin vastata tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä ja terveellisten elintapojen edistämisestä, vaan siihen tarvitaan laaja-alaisesti uusiakin toimijoita. Sairauden ehkäisy vaatii systeemistä muutosta, joka edellyttää useiden eritasoisten kehityskulkujen keskinäistä vuorovaikutusta, joita on esimerkin omaisesti hahmoteltu kuvassa 2. Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan tarkastella kehityskulkuja ja keskinäistä vuorovaikutusta ( 1 Geels 2002, Schot & Geels 2008). Malli auttaa ymmärtämään dynamiikkaa, jossa toimijat ja yksittäiset toimenpiteet eivät yksin saa muutosta aikaiseksi. Kuva 2. Hahmotelma monitasoisen muutoksen mallista 2 tyypin diabeteksen kontekstissa StopDia-tutkijatyöpaja hyvinvoinnin jatkumoiden havaitsemiseksi StopDia-hankkeen tutkijoille järjestettiin hankkeen alussa työpaja, jonka yhtenä tavoitteena oli karkeasti kerätä ja hahmottaa aikajanalla jatkumoita, joita lähdetään jatkossa viemään eteenpäin (kuva 3). 1 Geels, F.W. 2002. Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level perspective and a case-study. Research Policy, issue 31, 1257-1274. Schot, J., & Geels, F.W. 2008. Strategic niche management and sustainable innovation journeys: Theory, findings, research agenda, and policy. Technology Analysis and Strategic Management, 20(5), 537-554.
Vallitsevan järjestelmää on kuvattu tässä StopDia-tutkijoiden toimesta erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta hyödyntäen eri poliittista, ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, teknologiaan ja etiikkaan liittyviä katsantokantoja. Näiden tulosten pohjalta nostimme esiin kolme jatkumoa: kokeilukulttuuri, digitaaliset taidot sekä terveys poikkisektorisena asiana. Nämä ovat ilmeisiä terveyden edistämiskeskustelussa esiinnousseita kiintoisia polkuja, joita on purettu alueellisen tason työpajoissa eteenpäin. Kuva 3. Hyvinvoinnin jatkumoita Työnantajat yhteen miettimään muutosta ja tarvittavia toimenpiteitä Järjestimme StopDia-hankkeessa syksyllä 2016 neljä työnantajatyöpajaa Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen alueilla. Tavoitteena näissä työpajoissa oli kertoa alueiden työnantajille StopDia-hankkeesta ja suunnitellusta ympäristöinterventiosta, ideoida työpaikoilla toteutettavia tuuppaustoimia sekä pohtia, miten työpaikka voi tukea työntekijöidensä terveellisiä elintapoja. Toisaalta, työpajojen tavoitteena oli myös luoda yhteistä käsitystä siitä, mitä 2 tyypin diabeteksen ehkäisy tarkoittaa ja miten muutosta voidaan tukea. Tavoitteena oli tunnistaa työnantajien näkökulmasta 2 tyypin diabeteksen kannalta edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä ja saada ensimmäisiä näkökulmia muutospolkujen muodostamiseen. Tässä väliraportissa vedetään yhteen etenkin ne tekijät, jotka ovat työnantajien mielestä oleellisia yhteiskunnallisen muutoksen kannalta ja hahmotellaan tulevia muutospolkujen ituja. Työpajoihin osallistui yhteensä 32 yrityksen edustajaa. Työpajassa pohdittiin yhdessä osallistujien kanssa terveyttä edistävää työpaikkaa sekä mitä muutoksia ja toimenpiteitä tulisi tapahtua ja tehdä tämän toteuttamiseksi. Osallistujat täyttivät noin 5 hengen ryhmissä pohjaa, joka ohjasi teeman pohtimista viiden ja kymmenen vuoden aikajänteellä (kuva 4). Osallistujat listasivat tarvittavia muutoksia, sen vaikutuksia, tarvittavia
toimijoita sekä muutoksen esteitä ja sen mahdollistajia. Osallistujat miettivät ensimmäiseksi näitä yksin noin 10 minuutin ajan ja tämän jälkeen ajatukset koottiin yhteiseen pohjaan ja niistä keskusteltiin noin 45 minuutin ajan. Osallistujilta pyydettiin työpajan lopuksi arvioimaan työpajan onnistumista ja heidän näkemyksiään menetelmästä. Osallistujat arvioivat muun muassa, että tilaisuus oli erityisen innostava ja hyödyllinen. Kuva 4. Työpajassa täytetty pohja Kokeilukulttuuri, digitaalisuus ja terveys poikkisektorisena asiana StopDia-tutkijat nostivat esiin omassa työpajassaan kolme jatkumoa, kokeilukulttuurin, digitaalisuuden ja terveyden poikkisektorisena asiana, joita avataan tarkemmin alueellisten työpajojen tulosten pohjalta. Työpajoissa nousi useasti esiin yritysten ja organisaatioiden halu muuttaa kokouskäytäntöjä, jotka voisivat olla osaltaan tukemassa terveellisempiä elintapoja. Kokouksissa ei tulisi tarjota enää makeita pullia vaan esimerkiksi hedelmiä ja kasviksia. Osallistujat eri työpajoissa nostivat esiin myös ajatuksen lähteä kokeilemaan kokouksia seisten tai kävellen. Tämä aktivoisi työntekijöitä ja kannustaisi terveellisempiin elintapoihin ja siten laskisi sairaslomien määrää. Erityisesti uudet innovatiiviset yritykset, kuten peliyritykset, nähtiin hyvänä esimerkkinä uudenlaisista toimintatavoista, joista voisi ottaa oppia. Asenteet ja vanhat tavat ovat esteenä kokeilujen käynnistämiselle, mutta yhteinen linja ja lupa tehdä asioita uudella tavalla mahdollistavat kokeilujen käynnistämistä. Terveyden ja terveellisten elintapojen edistäminen nähtiin jatkumona, jossa toimenpiteitä vaaditaan laajasti eri toimijoilta. Työpajoissa keskusteluun nousi esiin työpaikat, jotka tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää työaikaa liikuntaan. Tämä nähtiin erityisen hyväksi muutokseksi, jolla on positiivinen vaikutus niin yrityksen imagoon kuin työntekijöiden hyvinvointiin. Organisaatioiden ja yritysten tuen lisäksi osallistujat näkivät myös laajemmin yhteiskunnalla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin työpaikkaliikunnan kautta. Esimerkkinä tästä nostettiin esiin Suomen hallituksen kilpailukykysopimus, jonka tuoma työajanpidennys olisi voitu laittaa työntekijöiden liikuntaan. Osallistujat näkivät, että liikunnan lisäyksen vaikutukset tuottavuuteen voisivat olla moninkertaiset verrattuna pelkkään työajan pidentämiseen. Haasteena on kuitenkin taloudellisten vaikutusten osoittaminen. Keskusteluissa esiin nousivat myös eläkevakuutusyhtiöt, joiden rooli ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnin turvaajana voisi kasvaa merkittävästi. Digitaaliset ratkaisut nähtiin myös yhtenä keinona työyhteisöjen hyvinvoinnin ja terveellisten elintapojen tukemisessa. Erityisesti terveysongelmien ennaltaehkäisyssä digitaalisilla ratkaisuilla voisi olla suuri merkitys. Osallistujat näkivät myös, että digitaaliset ratkaisut voisivat tuoda apua työn aiheuttamaan paineeseen ja
stressiin auttamalla organisoimaan töitä paremmin. Lisäksi erilaiset taukosovellukset herättivät keskustelua useissa työpajoissa keinona lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Tästä eteenpäin Näiden esitettyjen tulosten, sekä vielä tulevien työpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden, pohjalta lähdetään hahmottelemaan muutospolkuja, joihin tullaan yhdistämään myös terveystaloudellisten vaikutusten arviointia. Näiden kautta muodostetaan muutospolkuja (kuva 5), jotka auttavat muodostamaan strategista päätöksentekoa tukevan mallin rakentamista ja juurruttamista. Kuva 5. Esimerkki muutospoluista monitasoisessa mallissa Yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuksen kannalta StopDia-hanke jatkuu seuraavaksi sidosryhmäanalyysillä sekä sen pohjalta toteutettavilla kyselyllä ja toimijoiden haastatteluilla. Tavoitteena on tunnistaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta oleelliset toimijat. Kuten työpajoissa tuli ilmi, oleelliset toimijat eivät rajoitu vain sote-sektoriin. Tarkoituksena on haastatella laajasti yhteiskunnallisia toimijoita, joiden rooli on oleellinen terveellisten elintapojen edistämisessä.