Ote (s.19-21 ja 113-118) dokumentista KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT STADSFULLMÄKTIGES HANDLlNGAR KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 1-2010
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 19 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA 8.2.2010 9 VT HEIKKI KARUN ALOITE NASTARENKAIDEN KÄYTÖN RAJOITIAMI- SESTA TAI KIELTÄMISESTÄ Kvsto 9.9.2009, asia 12 Khs 2009-1887 Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "'Lapsuuden talvea' ei Helsingissä ole nähty enää pitkiin aikoihin. Edelliset talvetkin ovat olleet leutoja, eikä vallitseva ilmastonmuutos ikävä kyllä anna lupausta pakkastalviin Helsingissä. Nastarenkaat kuluttavat katuverkostoa merkittävästi aiheuttaen kulumista ja uria. Haittapuolina syntyy lisäksi katupölyä, joihin nastarenkaat ovat myös osasyyllisiä. Myös ääni ja meteli lisääntyvät nastarenkaita käytettäessä. Joissain maissa on nastarenkaiden käytöstä luovuttu kokonaan. Ehdotan, että Helsingin kaupunki harkitsee ajoneuvojen nastarenkaiden käytön rajoittamista tai kieltämistä kokonaan." Aloitteesta on saatu 26.10.2009 ympäristölautakunnan, 2.11.2009 yleisten töiden lautakunnan ja 17.11.2009 teknisen palvelun lautakunnan lausunnot, jotka ovat liitteinä 20-22. Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunki ei voi omilla päätöksillään kieltää nastarenkaiden käyttöä alueellaan. Nastarengaskiellon käyttöönotto edellyttäisi lakimuutoksia. Rakennusvirasto on vuonna 2009 ryhtynyt selvittämään nastarenkaiden käyttöä ja vähentämiskeinoja. Tutkimus on osa Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toimenpiteitä. Selvityksen valmistuttua on edellytyksiä arvioida sitä, tulisiko kaupungin olla aloitteellinen valtion suuntaan lainmuutostyön käynnistämiseksi. Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Ryj I Kristiina Matikainen, puh. 310 36035)
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 20 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA 8.2.2010 10 VT SEIJA MUURISEN JA 8 MUUN VALTUUTETUN ALOITE ITÄKESKUKSEN KAUPPAKESKUKSEN JA TALLINNANAUKION YMPÄRISTÖN PARANTAMISESTA Kvsto 9.9.2009, asia 13 Khs 2009-1882 Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: "Itäkeskuksen kauppakeskuksen vieressä olevaa Tallinnanaukiota on viime vuosina kunnostettu fyysisiltä puitteiltaan, mutta edelleen se on yleisiimeeitään karu että elämänmenoltaan ongelmallinen alue. Kauppakeskuksen sisältä on poistettu istuinpenkkejä joidenkin penkkien käyttäjien häiriökäyttäytymisen vuoksi, ja nyt on keskusteltu penkkien poistamisesta myös Tallinnanaukioita samasta syystä. Tätä pienen vähemmistön ehdoille alistumista ei voi pitää oikeansuuntaisena politiikkana muita kaupunkilaisia ajatellen. Esim. iäkkäät ja toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt tarvitsevat penkkejä levähtämispaikoiksi sekä kauppakeskuksen sisällä että Tallinnanaukiolla jaksaakseen käydä ja liikkua kauppakeskuksessa. Siksi alueen kehittämiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusien toimintamallien kehittämistä. Penkkien poistaminen ei liene ainoa ratkaisu ongelmiin. Esitän, että Helsingin kaupunki käynnistää suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön muiden Itäkeskuksen toimijoiden kanssa Itäkeskuksen kauppakeskuksen ympäristön, erityisesti Tallinnanaukion esteettisyyden, viihtyisyyden sekä turvallisuuden lisäämiseksi ja alueen imagon parantamiseksi." Aloitteesta on saatu 26.10.2009 yleisten töiden lautakunnan, 4.11.2009 kiinteistölautakunnan ja 18.12.2009 hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston lausunnot, jotka ovat liitteinä 23-25. Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Tallinnanaukio on peruskorjattu vuonna 2005, ja aukion kiveys korjattiin 2008. Rakennusviraston on viimeistellyt aukion penkkejä vuoden 2009 aikana. Myös valaistukseen ja siisteyteen on panostettu. Tallinnanaukion rauhattomuutta on pyritty parantamaan mm. poliisin näkyvällä valvonnalla ja sosiaaliviraston lähityöhankkeella. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö eri osapuolten kesken on kuitenkin tarpeen. Khn tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta, rakennusvirastoa ja sosiaalivirastoa yhteistyössä muiden kaupungin asianomaisten hallintokuntien kanssa tehostamaan yhteistyötä poliisin sekä Itä-Helsingin alueen kaupunginosayhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Tallinnanaukion alueen ja sen ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi.
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS MIETINTÖ LIITE A 21 HELSINGFORS STADSSTYRELSE BETÄNKANDE BILAGAA 8.2.2010 Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. (Ryj I Kristiina Matikainen. puh. 310 36035)
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 20 113 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Khs dnro / - 5tn dnr------ -------- - Saap./Anl. 26-10- 2009 LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEES- TA, JOKA KOSKEE NASTARENKAIDEN KÄYTÖN RAJOITTAMISESTA TAI KIELTÄMISESTÄ HELSINGISSÄ Ymk 2009-2141 Khs 2009-1887/651 ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus pyytää 30.10.2009 mennessä ympäristölautakunnan lausuntoa nastarenkaiden käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä Helsingissä (lausuntopyyntö 9.9.2009). Aloitteen sisältö Heikki Karu ehdottaa 9.9.2009 päivätyssä aloitteessaan, että Helsingin kaupunki harkitsisi ajoneuvojen nastarenkaiden käytön rajoittamista tai kieltämistä kokonaan. Aloitteen perusteluiksi valtuutettu esittää seuraavaa: "Lapsuuden talvea ei Helsingissä ole nähty enää pitkiin aikoihin. Edelliset talvetkin ovat olleet leutoja, eikä vallitseva ilmastonmuutos ikävä kyl- Iä anna lupausta pakkastalviin Helsingissä. Nastarenkaat kuluttavat katuverkostoa merkittävästi aiheuttaen kulumista ja uria. haittapuolina syntyy lisäksi katupölyä, joihin nastarenkaat ovat myös osasyyllisiä. Myös ääni ja meteli lisääntyvät nastarenkaita käytettäessä. Joissain maissa on nastarenkaiden käytöstä luovuttu kokonaan." Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.
HELSINGIN KAUPUNKI 83 114 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 Kokemuksia muista maista Ruotsissa ja Norjassa nastarenkaita pidetään merkittävimpänä katupölyn aiheuttajana. Näissä maissa on tehty viime vuosina runsaasti tutkimusta aiheesta. Ruotsissa on Vägverket esittänyt, että taajamien ilman hiukkaspitoisuuksia voidaan parhaiten alentaa vähentämällä nastarenkaiden määrää. Ruotsalaistutkimuksessa väitetään jopa, että nastarenkaiden määrän vähentyessä 10 prosenttia, alenevat ilman PM 10-pitoisuudet 10 Suomalaisten katupölytutkijoiden mukaan tämä vaikuttaa pahasti ylimitoitetulta väitteeitä. Uudemmassa ruotsalaistutkimuksessa esitetään, että vähentämällä Tukholmassa nastarenkaiden nykyinen 70 %:n osuus puoleen (30-40 %:iin) voitaisiin alentaa 20-25% Tukholman keskusta-alueilla. Norjassa on käytännön kokemuksia nastarenkaiden vähentämisen vaikutuksista ilman hiukkaspitoisuuksiin. Oslossa vähennettiin nastarenkaiden osuutta 82 %:sta 21 %:iin vuosina 1992-2001. Talviaikaisen arvioitiin vähenevän 1 nastarenkaiden määrän pienentyessä 10 prosenttia. Vaikutus on siten vain murto-osa ruotsalaisten arvioista. Japanissa säädettiin kesäkuussa 1990 laki, jolla kiellettiin nastarenkaiden käyttö tarkoituksena estää pölyhiukkasten muodostusta. Lailla oli suuri merkitys Hokkaidossa, jossa vallitsevat paikoin vaikeat talviolosuhteet. Seuraavan 10 vuoden aikana alenivat tuntuvasti, mutta samalla kasvoivat kielteiset vaikutukset: jäiset tienpinnat, liukkaudesta johtuvat onnettomuudet, talviliikenne vaikeutui ja kustannukset kasvoivat. Näiden haittojen seurauksena piti lisätä runsaasti jäätymistä estävien aineiden ja liukkaudentorjuntaan tarkoitettujen murskeiden käyttöä. Haittavaikutuksilta voitiin välttyä, jos nastarenkaiden osuus oli noin 20 prosenttia. Japanissa ja Norjassa nastarenkaiden kielto tai rajoitus alkoi 1990-luvun alussa. Niihin aikoihin nastojen kuluttava vaikutus oli huomattavasti suurempi kuin Suomessa nykyisin käytössä olevilla henkilöautojen nastoilla. Nastarenkaiden käyttöselvitykset Suomessa Rakennusvirastolta valmistui vuonna 2001 Nastarenkaiden käyttöselvitys, Case Helsinki. Siinä selvitettiin nasta- ja kitkarenkaiden hyötyjä ja haittoja, nastarenkaiden rajoitusten kansainvälisiä kokemuksia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Selvityksessä nastarenkaiden käyttökieilon
HELSINGIN KAUPUNKI 83 115 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 arvioitiin lisäävän Iiikennetapaturmia ja liukkaudentorjuntatarvetta kuten hiekoitusta. Vuonna 2008 valmistui nastavalmistajan Tikka Spikes Oy:n tutkimus, jonka johtopäätöksenä oli, että renkaat ovat riskitekijä 37 prosentissa talvikelionnettomuuksista. Tutkijalautakuntien mukaan kitkarenkaat ovat rengasonnettomuuksissa selvästi yliedustettuna niiden liikenteessä esiintymiseen nähden. Tutkimus koski koko Suomea. Uusimpien katupölytutkimusten mukaan kitkarenkaat nostattavat katupölyaikaan nasta- ja kesärenkaita tehokkaammin aikaisemmin talvella muodostunutta pölyä ilmaan. On myös arvioitu, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman talvien lämpenemisen ja kitkarenkaiden kehittymisen seurauksena ei Etelä-Suomen olosuhteissa välttämättä ole jatkossa tarvetta käyttää liikenneturvallisuuden takia nastarenkaita. Toisaalta nastarenkaat lisäävät turvallisuutta ennakoimattomien nollan molemmin puolin vaihtelevissa keleissä, joiden arvioidaan lisääntyvän ilmaston lämmetessä. Helsingin i1mansuojelu- ja meluntorjuntaohjelma Yhteenveto Kaupunginhallitus hyväksyi 19.5.2008 Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 ja 17.11.2008 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008. Ohjelmissa on Rakennusviraston vastuulle asetettu toimenpide: "Selvitetään ja otetaan käyttöön nastarenkaiden käytön vähentämiskeinot." Rakennusvirasto on ilmoittanut aloittavansa selvityksen laadinnan vielä tämän vuoden 2009 aikana. Selvityksen sisällöksi on ilmansuojelun toimintaohjelmaan kirjattu: "Selvitetään mm. muiden kaupunkien (mm. Oslo, Tukholma) kokemukset nastarenkaiden vähentämisestä, menetelmät vähentää tai kieltää ne (tiedotus, käyttökielto, käyttömaksu), vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja katupölyn määrään, rajoitusalue (mahdollinen ympäristövyöhyke) ja lainsäädäntöön tehtävät muutokset. " Ympäristölautakunta toteaa, että nastojen käytön vähentämisellä voidaan pienentää katujen pinnan kulumista, pölyn muodostusta ja melua. Mikäli nastarenkaita vähennetään dramaattisesti voi olla seurauksena tarve lisätä liikenneturvallisuuden vuoksi suolausta ja hiekoitusta, jotka puolestaan lisäävät katupölyn muodostusta. Tärkeätä on, että laaditaan riittävän kattava selvitys, jossa huomioidaan mm. liikenneturvallisuus, vaikutukset meluun ja pölyyn sekä taloudelliset vaikutukset ja lainsää-
HELSINGIN KAUPUNKI 83 116 YMPÄRISTÖlAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 20.10.2009 dännölliset tarpeet. Selvityksessä tulisi olla selkeät suositukset toimenpiteiksi, joilla voidaan vähentää nastarenkaita liikenneturvallisuuden vaarantumatta. Erityisesti Tukholman ja Oslon kokemukset olisi syytä selvittää huolella. Ympäristölautakunta huomauttaa, että nastarenkaat ovat vain yksi osa pölyongelmaa. Tärkeätä on, että keväisin vältettäisiin pölyepisodien syntyminen ja pitkittyminen riippumatta mikä on pölyn talven aikana synnyttänyt. Yksi olennainen jatkuvan kehittämisen kohde on hiekoitushiekan ja hiukkasten poiston tehostaminen ja nopeuttaminen. Tämä tapahtuu kehittämällä poistomenetelmiä ja laitteita. Tärkeätä on myös kehittää talvikunnossapitoa pölymäärän synnyn vähentämiseksi. Kirje kaupunginhallitukselle (PL 1) ja pöytäkirjanote ympäristönsuojeluja tutkimusyksikölle (Viinanen). Lisätiedot: Viinanen Jari, ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 31519 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Lea Saukkonen puheenjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI YLEISTEN TÖiDEN LAUTAKUNTA LAUSUNTO LIITE 21 117 22.10.2009 578 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) Saap./Anl. 02-11- 2009 00099 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO HEIKKI KARUN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOS- KEE NASTARENKAIDEN KÄYTÖN RAJOITTAMISTA TAI KIELTÄMIS- TÄ HELSINGISSÄ HKR 2009-1541, Halke 2009-1887/65116.9.2009 Yleisten töiden lautakunta toteaa, että rakennusvirasto on tehnyt asiasta selvityksen viimeksi vuonna 2001. Tällöin johtopäätöksissä mainittiin, että nastat aiheuttavat mm. valtaosan päällysteiden kulumisesta, synnyttävät liikennemelua ja lisäävät ilman pienhiukkaspitoisuutta. KäyttökiellaIla saavutettaisiin esimerkiksi pienhiukkasten määrän vähenemistä hengjtysilmassa, mutta raportissa todettiin myös, että nastarenkaiden luoma liikenneturvallisuus tunnustetaan Suomessa lähes yksimielisesti. Tutkimuksen yhteydessä tehdyssä sidosryhmähaastattelussa ei yksikään taho puoltanut nastarengaskieltoa voimakkaasti. Helsinkiä koskevaan nastarengaskieltoon ryhtyminen edellyttäisi lakimuutoksia, jotka puolestaan vaatisivat laajoja lausunto- ja käsittelykierroksia. Lisäksi olisi päätettävä kuinka valvonta ja mahdolliset nastarengasmaksut tai rikemaksut järjestettäisiin, tai miten suhtauduttaisiin esim. Helsingin ulkopuolelta saapuviin autoihin, joilla ei ole kotipaikkakunniliaan nastarengaskieltoa. On selvää, että katupäällysteiden uusimistarve nopeutuu nastarenkaiden aiheuttamien kulumien vuoksi. Rakennusviraston katu- ja puistoosasto seuraa jatkuvasti nastarenkaiden ympärillä käytävää keskustelua, ja käynnistää vielä tämän vuoden aikana, yhdessä Teknillisen Korkeakoulun kanssa, uuden nastarengastutkimuksen, jossa tutkitaan nastarenkaiden käyttöä ja niiden käytön vähentämiskeinoja. Tutkimus on osa Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toimenpiteitä. Lisätiedot: Vältö Jyrki, ylläpiloinsinööri, puhelin 310 38631 r ' YLEISTEN TÖiDEN LAUTAKUNTA XXXXXXXXXX XXXXXXXXXX puheenjohtaja XXXXXXXX Anna-Leena Salo-Halinen
t HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA LIITE 22 118 12.11.2009 Kaupunginhallitukselle Khs dnro / 51n dnr--------------i--- t Saap./Anl. 17-11- 2009 LAUSUNTO NASTARENKAIDEN KAYTÖN RAJOITTAMISESTA TAI KIELTÄMISESTÄ HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin hallintokeskus on pyytänyt 30.10.2009 mennessä teknisen palvelun lautakunnalta lausuntoa nastarenkaiden käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä Helsingissä. Määräaikaa lausunnon antamiselle on myöhemmin jatkettu marraskuun loppuun. Teknisen palvelun lautakunnan alaisen rakentamispalvelun yksiköt tuottavat mm. katujen talvikunnossapito-, puhtaanapito- ja uudelleenpäällystyspalveluja rakennusviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on sopimuksissa tilaajana ja rakentamispalvelu palveluntuollajana. Rakentamispalvelu noudattaa palvelutuotannossaan tilaajan kanssa tehtyjä sopimuksia ja tilaajan antamia ohjeita. Lausuntopyynnössä esitettyyn asiaan ei ole palveluntuottajan näkökulmasta lausullavaa. Lisätied ot: Suuperko Mauri, toimitusjohtaja, puhelin 310 39269 XX XX Mirka Vainikka puheenjohtaja puolxxxxxxx XXXXXXX XXXXXXX Hannu Hämäläinen pöytäkirjanpitäjä