Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Kuva: Marja Laine 18-6-2012
Esipuhe Ely-keskukset ovat toimineet nyt reilut kaksi vuotta ja ovat tuona aikana osoittaneet roolinsa uutena vahvempana alueellisena kehittäjäviranomaisena. ELY-keskuksilla on myös aikaisempaa laajempi ja vahvempi rooli koko liikennejärjestelmän kehittäjänä yhteistyössä maakunnallisten liittojen, kuntien ja Liikenneviraston kanssa. Kainuun osalta merkittävä hallinnollinen muutos tulee tapahtumaan vuoden 2013 alusta, kun hallintokokeilu lakkaa ja liikennerahoitus palautuu Liikenneviraston tulosohjaukseen. Pohjois-Suomen kannalta merkittävä liikennepoliittinen saavutus oli sekä valtatie 4:n että Pohjanmaan radan noteeraaminen EU:n TEN ydinverkkoon. EU komission esitys vahvistaa n seudun asemaa koko Barentsin liikenteen solmukohtana ja avaa myös kyseisille väylille mahdollisuudet EU-rahoitukseen. Liikennepolitiikan tulevien vuosien tavoitteita on linjattu keväällä 2012 valmistuneessa liikennepoliittisessa selonteossa. Liikennepoliittisen selonteon otsikko on Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Liikennejärjestelmän tehtävä on luoda toiminta- ja kasvumahdollisuuksia sekä kilpailukykyä koko Suomelle. Sen tehtävä on saada ihmiset voimaan hyvin sekä tuottaa hyvät yhteydet kouluihin, työpaikoille ja ennen kaikkea ihmisten välille. Selonteko lupaa perusväylänpidon rahoituksen tasokorotusta seuraavalla hallituskaudella. Isoja investointeja on aikaisempaa vähemmän ja niiden painopiste on rataliikenteessä. Joukkoliikenteen asemaa sekä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisuutta korostetaan. Selonteossa valtatielle 22 Kajaani on osoitettu 45 M rahoitus, jolla tieosuuden liikennöitävyyttä voidaan parantaa merkittävästi. Lisäksi n kaupunkiseudulle selonteossa on osoitettu 10 M ns. MAL-rahoitus kuntien kanssa tehtäviin joukko- ja kevyenliikenteen hakkeisiin. Alueen toimijoiden tärkeimmäksi tiehankkeeksi listaama valtatien 4 kehittäminen n ja Kemin välillä on suurten hankkeiden 10-vuotislistalla. Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämien uusien tiejärjestelyjen rahoitusta ei selonteossa vielä päätetty, mutta siinä on varattu kuitenkin rahoitusosuus erikseen päätettäville elinkeinoelämän kuljetustarpeille. Taustatietoja Pohjois-Pohjanmaan ELYn liikennevastuualueesta Alue käsittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Alueella asuu 479 000 asukasta. Tämä on noin 9 % koko maan väestöstä Maantieverkon pituus on 16 % koko maan maantieverkosta Valta- ja kantateistä kaikki ja seututeistä valtaosa ovat päällystettyjä, yhdysteistä 55 % on sorateitä Vuoteen 2040 liikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Pohjanmaalla 45 % ja Kainuussa 22 % Henkilövahinko-onnettomuuksissa on ollut alueella viime vuosina laskeva kehitys NORJA Liikennejärjestelmän kehittäminen ja tiestön ylläpito kamppailee lähivuodet vähenevien määrärahojen kanssa. Linjausten mukaan panostetaan edelleen tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaamiseen, pääteiden ylläpitoon, liikenneturvallisuuteen ja joukkoliikenteen toimintakykyyn. Liikenneturvallisuustoimissa painottuvat pienet, tehokkaat toimenpiteet. Nykyisellä rahoitustasolla pienten investointien määrä on kuitenkin erittäin rajallinen. Tässä suunnitelmassa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tienpidon päälinjat ja rahankäytön kohdentuminen suunnittelukaudella 2012 2016. Linjaukset pohjautuvat Liikenneviraston ELYille määrittelemiin tulostavoitteisiin. ssa 18.6.2012 Matti Räinä Ylijohtaja 2 Botnian käytävä Tornio Luulaja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Barents Link RUOTSI Kajaani Vaasa 4 Rovaniemi 4 Kuusamo Kemi Jyväskylä Seinäjoki VENÄJÄ Helsinki Via Baltica
Tavoitteena on toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen, missä eri liikennemuodot sovitetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Olennaista on etsiä tienkäyttäjien ja yhteiskunnan kannalta pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Liikennejärjestelmän kehittämistä tarkastellaankin niin sanotun neliporrasajattelun mukaan, mikä tarkoittaa ensisijaisesti vaikuttamista maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkumuotojen valintaan. Neliporrasajattelussa tietoimenpiteissä edetään vaiheittain pienistä ratkaisuista isoihin. Liikenneturvallisuustyö on merkittävä osa liikennejärjestelmätyötä. ELY-keskuksen toiminta on viime vuosina painottunut yhteistyöhön erityisesti kuntien, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Viranomaisyhteistyöllä pidetään kuntakohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja edistetään kuntatason liikenneturvallisuustyötä. Kuva: Liikenneturva Joukkoliikenteen palveluja halutaan kehittää Ely-keskus on määritellyt tavoitteellisen joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueelleen vuosille 2012-2016. Tavoitteellinen palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Palvelutasoa halutaan nostaa erityisesti n seudulla sekä n ja muiden maakuntakeskusten välisessä liikenteessä. Haluttua palvelutasoa päästään toteuttamaan täysimääräisesti siirtymäkauden päätyttyä kesästä 2014 alkaen. Matkaketjujen toimivuus ja joukkoliikenteen sujuvuus ovat keskeisiä joukkoliikenteen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Suunnittelukaudella kehitetään erityisesti n seudulla ja ELY-alueen joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä joukkoliikenteen infraa matkaketjujen toimivuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden näkökulmasta. ELY-keskus ostaa alueellaan palvelujen turvaamiseksi kuntien välisiä vuoroja ja myöntää kaupunkiseuduille valtionavustuksia lippujen hinnanalennuksiin ja palvelujen ostoon. Palvelujen ylläpitämiseen osoitettu rahoitus ei ole seurannut kustannusten nousua ja uhkana on, että linja-autoliikenteen palvelut tulevat suunnitelmakaudella edelleen heikentymään harvaan asutuilla alueilla. Joukkoliikenteen palvelujen rahoitukseen on vuonna 2012 käytettävissä 5,6 milj. euroa. Yksityisteiden avustaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avustaa vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yksityisteiden parantamista, lauttoja, vuosittain purettavia siltoja ja talviteitä. Vuonna 2012 avustus teiden parantamiseen on 50 % ja siltojen parantamiseen 75 % hyväksytyistä kustannuksista. Kunnossapitoa ei avusteta. Avustamiseen käytettävä määräraha on tänä vuonna 1,3 M. Valtion apuun oikeutettuja yksityisteitä on noin 5100 km / 1500 kpl, josta Pohjois-Pohjanmaalla noin 3.500 km / 1000 kpl ja Kainuussa 1600 km / 500 kpl. Vuosittain myönteisiä avustuspäätöksiä tehdään hankkeiden koosta riippuen 30-50 kpl. Niukat määrärahat eivät ole mahdollistaneet kaikkien hakijoiden avustamista vuosittain. 3
Rahoituskehys 2012 MAL-sopimus n kaupunkiseudulle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on osoitettu tienpitoon vuonna 2012 uutta määrärahaa yhteensä 59,2 milj.. Pohjois-Pohjanmaalla ja Vaalassa on käytettävissä 42,6 milj. ja Kainuun hallintokokeilualueella 16,6 milj.. Joukkoliikenteen tukeen Pohjois-Pohjanmaan ELY t oimialueelle on osoitettu 5,6 milj.. Lisäksi yksityisten teiden korjausavustuksiin on osoitettu 1,2 milj. ja maanhankintaa varten 1,1 milj.. Tieverkon hoito ja ylläpito vie käytössä olevasta tienpidon rahoituksesta, joka sisältää saldot ja ulkopuolisen rahoituksen, liki 70 %. Uus- ja laajennusinvestointeihin käytetään noin 12 % käytettävissä olevasta rahoituksesta. Suurimmat laajennusinvestoinnit ovat ntaipaleen ja Rukan EU osarahoitettavat hankkeet Kuusamossa. Korvausinvestoinneista merkittävin hanke on Vt 4 Ala-Temmes - Haaransilta leventämis- ja rakenteenparantamishanke. Vihannin pohjavesisuojauksia toteutetaan osana valtakunnallista pohjavesisuojausten teemaohjelmaa. Vuonna 2013 kokonaisrahoituksen ennakoidaan vähenevän jonkin verran nykyisestä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettelyn tavoitteena on eheän, toimivan ja kilpailukykyisen kaupunkiseudun luominen valtion ja seudun kuntien yhteistyönä. n seudulla valmistellaan parhaillaan MAL-sopimusta, valmiselutyössä on mukana myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sopimuksessa käsitellään liikenteeseen liittyvänä sekä liikennepalveluja että liikenneinfrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä. Liikennejärjestelmän osalta tavoitteena on erityisesti maankäytön ja liikenteen toimien yhteensovittaminen sekä kestävän liikkumisen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) edistäminen. MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä liikenneverkon kehittämistoimia n seudulla 5 M :lla. Rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat osoittavat rahoitusta vastaavalla summalla 5 M. Rahoitus on kuluvalle hallituskaudelle. MAL -hankkeet 10 M Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kokonaisrahoitus vuonna 2012 POP ELYn liikennevastuualueella 69,1 milj. euroa (alv 0%, ilman saldoja) Tienpidon rahoitus tuoteryhmittäin vuonna 2012 yhteensä 64,8 milj.euroa (alv 0%, sis. saldot) Tienpito alueittain: Pohjois-Pohjanmaa (+Vaala) Kainuu Ulkopuolinen rahoitus (Pohjois-Pohjanmaa) Muut: Maanhankinta Yksityistiet 2 1,1 1,2 16,6 42,6 Liikenteen suunnittelupalvelu Käyttö Korjausinvestoinnit Uus- ja laajenusinvestoinnit Ylläpito Hoito 1 2,3 8,1 9,8 20,6 23 Joukkoliikenne 5,6 Milj. euroa 0 5 10 15 20 25 milj.euroa 0 10 20 30 40 50 4
Ehdolla investointihankkeiksi 2012-2016 VUONNA 2012 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET POHJOIS-POHJANMAA kokonaiskustannukset KUNTA tuhatta euroa (alv 0%) NRO TIE NIMI 1153 4 n eritasoliittymän kehittäminen 400 1164 20 Lakari - Kellokangas, kevyen liikenteen väylä Pudasjärvi 650 1095 847 Linnanmaan länsirampin liikennevalot 100 1270 8692 Rukan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe I EU-rahoitus Kuusamo 1600 1001 8 Liikennejärjestelyt Ojanperänkankaan kohdalla Kuntarahoitus Liminka 550 1022 18637 ntulli-iinatintie kevyen liikenteen väylä 250 1007 86 /88Vihannin pohjaveden suojaus Vihanti 2000 KAINUU 1263 76 Juuvintie- Juholantie kevyen liikenteen väylä Sotkamo 425 1200 5Varistien littymäjärjestelyt Kajaani 335 VUOSILLE 2013-2016 EHDOLLA OLEVAT HANKKEET TEIDEN JA LIITTYMIEN PARANTAMINEN 1006 5 Liittymäjärjestely Vt5/Lomakyläntie Suomussalmi 250 1186 4 Rantsilan kohdan liittymäjärjestelyt Siikalatva 2100 1102 18150 Alavieskan taajamajärjestelyt Alavieska 670 1216 8520 Kuivaniemen ratasilta, ELY (50%) LIVI (50%) Ii 2000 1248 815 Mt 815 Vihiluodontien ja Teppolantien liikennevalot Kempele 230 1009 5/6Sotkamontien liittymäjärjestelyt Kajaani 300 1008 5/28 Mainuan liittymäjärjestelyt Kajaani 300 2156 787 Merijärven taajamajärjestelyt ja kevyen liikenteen väylä Merijärvi 500 1085 20 Purontien liittymän liikennejärjestelyt Kiiminki 1000 1010 800 Vaalan taajamajärjestelyt Vaala 900 1140 86 Kaisaniemenkadun kiertoliittymä Ylivieska 500 2146 18596 Paavolan taajamatien pienet järjestelyt Siikajoki 250 1215 8881 Ristijärven taajama, osa II Ristijärvi 500 KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN 1005 5 Jalonkaarteen kevyen liikenteen alikulku Suomussalmi 400 1069 833 Vesala-Ylikiiminki kk kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi 1750 1090 27 Junttikangas - Ojalanperä kevyen liikenteen väylä Nivala 1700 2762 27 Raudaskylän Hyttisillan kevyen liikenteen väylä Ylivieska 850 1137 848 Kiiminki-Alakylä, kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Kiiminki 1700 1196 63 Sievin taajama -Järvikylä, kevyen liikenteen väylä Sievi 1600 1094 27 Tyngän kevyen liikenteen alikulkukäytävä Kalajoki 750 2784 18666 Tupos-Liminka kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Liminka 2600 1219 816 Ailasto-kirkonkylä kevyen liikenteen väylä Hailuoto 850 1286 8460 Huvipolku-Keiskanmutka kevyen liikenteen väylä Haukipudas 250 1292 8300 Markkuu-Sanginsuu kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi 700 1003 813 Värminkoski-Iivarinpolku kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Liminka 300 1259 912 Koulukadun alikulkukäytävä Kuhmo 520 1146 27 Reisjärventie -Kumisevantie kevyen liikenteen väylä Haapajärvi 400 1245 28 Järvikyläntie -Raivaajantie kevyen liikenteen väylä Nivala 400 1194 7702 Pyhäjärventien kevyen liikenteen väylä Pyhäjärvi 300 1242 4 Olhava - Seljänperän th. kevyen liikenteen väylä Ii 300 1004 8240 Pakarintie-Ollilantie kevyen liikenteen väylä Tyrnävä 400 ERILLISRAHOITETTAVAT HANKKEET 1272 89 Paltamo-Vartius tien leventäminen, ENPI CBC-rahoitus Kuhmo 4050 1234 18565 Mattilanperä-Kopsa kaivostien parantaminen Raahe 1300 1178 7780 Kalajoen taajamatien saneeraus Kalajoki 1700 1270 8692 Rukan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe II Kuusamo 1500 1301 862 Syötteen liittymä ja alikulku Pudasjärvi 800 1273 89 Vartiuksen raja-aseman liikennejärjestelyt I, ENPI CBC-rahoitus Kuhmo 700 1265 870 Kontijoen kevyen liikenteen väylä ja alikulku Sotkamo 2500 2012-2015 KÄYNNISTYVÄT KEHITTÄMISHANKKEET (LIVI) 22 -Kajaani useita kuntia 45 000 MAL-hankkeet LiVi 50% kunnat 50% n seutu 10 000 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit (ehdolla) useita kuntia 30 000 5
Rantsila 1178 1069 1085 2784 1292 1003 1273 1272 Ii Kuhmo Kuusamo Pudasjärvi Suomussalmi Sotkamo Vaala Kajaani Puolanka Taivalkoski Pulkkila Utajärvi Yli-Ii Pyhäjärvi Sievi Hyrynsalmi Paltamo Ruukki Muhos Kalajoki Ristijärvi Haapavesi Pyhäntä Nivala Liminka Raahe Haapajärvi Vihanti Kärsämäki Oulainen Ylivieska Pyhäjoki Reisjärvi Kiiminki Haukipudas Hailuoto nsalo 1005 1140 1001 1219 1234 1194 1265 1242 1022 1102 1094 1301 1006 1004 2156 2146 1216 1270 1090 1196 1186 1245 1010 1007 1263 2762 1146 1286 1215 1164 1009 1200 1248 1137 1095 1259 1008 1153 Rahoitettaviksi esitetyt alueelliset investointihankkeet 2012-2016 1001 1085 Kiiminki 1069 1137 2784 1292 Muhos 1003 1095 1153 1022 1248 Liminka Kempele nsalo Pohjakartta Karttakeskus L 4356 100km 6
Tiestön hoito ja ylläpito Tiestön hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisilla linjauksilla, joiden tavoitteena on taata mahdollisimman yhtenäinen laatutaso yhteysvälettäin. Hoidon tason määrittelyssä otetaan huomioon erityistarpeet, kuten mm. elinkeinoelämän kuljetukset ja joukkoliikenne. Tiestön hoidon alueurakoitsijat 1.10. 2012-1.10. 2013 Talvihoito ennakoitavat keliolosuhteet Tiestön talvihoitoa ohjataan talvihoidon toimintalinjoilla, joilla määritetään tiestön palvelutaso talviaikaan.tavoiteltava palvelutaso määritetään laatuvaatimuksilla, jotka puolestaan ohjaavat tehtäviä toimenpiteitä mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti päätieverkon hoidon taso on korkeampi kuin muulla tieverkolla. Talvihoitoon käytettävä rahoitus suunnittelukaudella on noin n. 13 milj. euroa vuodessa. Destia Oy Koillistie Määttä Oy NCC Roads Oy YIT Rakennus Oy Raahe-Ylivieska Ii Siikalatva Pudasjärvi- Taivalkoski Puolanka Kajaani Kuusamo Suomussalmi Kuhmo Talvihoitoluokat maanteillä 1.10.2012 1s, normaalisti aina paljaana 1, paljas, läpi talven suolattava 1b, osan talvea lumipintaisena T1b, 1b-luokka taajama-alueella II, pääosin lumipintainen III, lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa Kuusamo Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Ii Haukipudas Kiiminki Hailuoto nsalo Kempele Puolanka Suomussalmi Lumijoki Liminka Muhos Raahe Ruukki Tyrnävä Utajärvi Hyrynsalmi Pyhäjoki Vihanti Rantsila Vaala Ristijärvi Paltamo Kalajoki Merijärvi Oulainen Pulkkila Kestilä Kajaani Alavieska Ylivieska Haapavesi Pyhäntä Sotkamo Kuhmo Sievi Nivala Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi 7 Pohjakartta Karttakeskus L 4356 100 km
Päällystettyjen teiden ja siltojen ylläpito päätieverkon kunto säilyy ennallaan Päällystettyjen teiden ylläpitoon on vuosittain käytettävissä noin 16-17 milj. euroa. Tällä rahoituksella päällysteitä voidaan uusia noin 250 km vuodessa. Tienpidon strategian mukaisesti päätieverkon kunto pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Muiden päällystettyjen teiden kunto heikkenee. Lisäksi vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä joudutaan muuttamaan sorateiksi. Siltojen ylläpitoon on käytettävissä vuosittain noin 5 milj.. Suunnittelukaudella toteutetaan huonokuntoisten siltojen perus- ja vauriokorjauksia. Huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyy. Sorateiden hoito ja ylläpito liikennettä tyydyttävä kunto Sorateiden hoidossa ja ylläpidossa teiden liikenteellinen merkitys saa aikaisempaa enemmän painoarvoa. Tiet jaetaan kolmeen hoitoluokkaan. Luokittelu tapahtuu liikennemäärän, tien verkollisen aseman, maankäytön ja asiakastarpeiden perusteella: vilkkaat soratiet, perussoratiet sekä vähäliikenteiset soratiet. Sorateiden päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehditaan hoidon avulla. Sorateiden rakenteiden kunnostukseen on käytettävissä hieman alle miljoona euroa vuodessa. Pahimpien runkokelirikkoisten kohtien kunnostuksia voidaan tehdä noin 10 km vuodessa. Tiestöllä tapahtuu vuoden 2012 aikana Siltojen korjaus ja uusintakohteet Päällystystöitä Kuusamo Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Ii Haukipudas Kiiminki Hailuoto Raahe nsalo Kempele Lumijoki Liminka Ruukki Muhos Tyrnävä Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Pyhäjoki Vihanti Rantsila Vaala Ristijärvi Kalajoki Merijärvi Kestilä Paltamo Alavieska Oulainen Kajaani Himanka Ylivieska Haapavesi Pyhäntä Sotkamo Kuhmo Sievi Nivala Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi 100 km Reisjärvi 8 Pohjakartta Karttakeskus L 4356
Merkittäviä rahoituspäätöksen saaneita tiehankkeita Vt 22 -Kajaani Hallitus sopi keväällä 2012 hallituskaudella 2012-2015 aloitettavista liikennehankkeista. Pohjois- Pohjanmaan ELYn toiminta-alueella valtatien 22 valikoitui toteuttamisohjelmaan. Valtatie 22 yhdistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskukset n ja Kajaanin. Tie on valtakunnallinen matkailutie (Tervantie). Autoliikenteen sujuvuus paranee etenkin n kaupunkiseudulla ja säilyy muilla vilkasliikenteisillä osuuksilla vähintään nykyisellä tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Valtatien ja liittymien liikenneturvallisuus paranee.kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus paranevat. Aikataulu Tie- ja rakennussuunnitelmien laadinta aloitetaan välittömästi. Toteuttamisvalmius on olemassa osalle liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Toteuttaminen etenee vaiheittain ja painottuu TTS-jakson loppupuolelle. Kustannukset Koko yhteysvälin kustannusennuste on 45 milj. hankkeen arvioidun toteutusajankohdan hintatasossa. Hankkeessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: n kaupungin alueella tie levennetään nelikaistaiseksi välillä Joutsentie Iinatti, ja Iinatin eritasoliittymää täydennetään uusin rampein ssa parannetaan Poikkimaantien ja nlahdentien liittymiä Tietä levennetään välillä Utajärvi Vaala ja Vaala Paltamo. Viskaalinmäen, Hyrkkään ja Kivesvaaran kohdille ohituskaistoja Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä n, Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kohdilla Pohjaveden suojaus Vaalan kohdalle. Luonnos toimenpiteiksi: 9
Rahoituspäätöstä odottavia merkittäviä tiehankkeita Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Fennovoima Oy on tehnyt päätöksen rakentaa Pyhäjoen Hanhikiveen ydinvoimalaitoksen. Voimala-alueelle on rakennettava valtatieltä (vt 8) uusi tie sekä tarvittavat kevyen liikenteen väylät. Lisäksi edellytetään toimenpiteitä välille Kalajoki-Liminka. Ehdotetut toimenpiteet Vt 8:ltä voimalaitokselle uusi maantieyhteys ja kevyen liikenteen väylät järjestelyineen Hanhikiven kohdalle kanavoitu liittymä ja kevyen liikenteen väylä 4 km (Parhalahti Hurnasperä) Pyhäjoen vesistösiltojen (2 kpl) parantaminen Raahen ja Pyhäjoen tasoliittymäjärjestelyt Raahe - Liminka ohituskaistat (4 kpl) Lapinkankaan kohdalla tien ja radan ylikulkusillan parantaminen Lisäksi tievalaistusta 5 km, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, kevyen liikenteen väyliä ja alikulkukäytävä sekä riista-aitoja. Kustannukset Kustannusennuste on noin 30 M. Vt 8 parantamiskohteiden osuus noin 24 M. Ydinvoimalaitoksen tieyhteys 6 M esitetään toteutettavaksi jälkirahoitushankkeena. 10
Rahoituspäätöstä odottavia merkittäviä tiehankkeita Haaparanta Tornio Kemi Simo Vt 4 - Kemi Pohjois-Suomen tärkein liikenneyhteys on pahoin ruuhkautunut ja turvaton. Tarvittavat toimenpiteet ovat: Ii - Simon Maksniemi keskikaiteellisia ohituskaistoja riista-aidoin Taajamien kohdille liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä Eritasoliittymät Kuivaniemelle ja Viantiejoelle Haukiputaalle 2+1-ohituskaistatie ja 2+2- moottoritie n kohdalla: eritasoliittymiä parannetaan kolmannet kaistat välille Kainuuntie (vt22) - Kuusamontie (vt20) melusuojauksia lisätään nopean joukkoliikenteen järjestelytl Kustannusarvio on 130 milj. euroayt 1. vaiheen kustannusarvio on113 milj.euroa. Valtatie 4 -Kemi -yhteysväli Kehittämisen tavoitetila Moottoritie Moottoritie 3+3 kaistaa Jatkuva ohituskaistatie Hailuoto Haukipudas Kuivaniemi Ii Kello Liminka Olhava 8 4 Iin kohdan ohikulkutievaraus 20 22 20 km Havainnekuva WSP Environmental Oy. Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen Hailuodon lauttayhteydeltä odotetaan nykyistä parempaa palvelutasoa, lisäksi lauttayhteys on kallis ylläpitää. Selvitysten perusteella kiinteä yhteys voitaisiin rahoittaa nykyiseen liikennepalveluun käytettävällä vuosirahoituksella. Kiinteän yhteyden kustannusarvio on 60 milj. euroa. Hailuodon liikenneyhteys Lauttayhteyden korvaaminen kiinteällä Hailuoto Haukipudas yhteydellä Kello 20 Ii 4 22 11 Liminka 8 4
Pohjois-Pohjanmaan ELYn toimialat ja tehtävät Liikenne-ja infrastruktuuri vastuualue yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys liikennejärjestelmä teiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat joukkoliikenne saaristoliikenne liikenneturvallisuus ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus kulttuuriympäristön hoito luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö vesivarojen käyttö ja hoito ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen osaaminen ja kulttuuri kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi 20 km maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen Yhteystiedot www-osoite: www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Veteraanikatu 5, 90130 OULU PL 86, 90101 OULU puhelinvaihde: 0295 038 000 s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi s-posti kirjaamo: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lisätietoja suunnitelmasta antavat Ylijohtaja Matti Räinä puh. 0295 038 279 Yksikön päällikkö, Ohjaus Tuomo Kanniainen puh. 0295 038 253 Yksikön päällikkö, Suunnittelu Risto Leppänen puh. 0295 038 262 Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Timo Mäkikyrö puh. 0295 038 268 Asiakasneuvonta Tieliikenteen asiakaspalvelu: 0206 90300 (ma-pe klo 9-16) Neuvonta ja palautteet: liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi Tienkäyttäjän linja - ilmoitukset tiestönkunnosta ja liikenteen ongelmista: 0200 2100 (24 h/vrk) Neuvonta yksityisteiden valtionavustuksista: 0206 90303 (ma-pe klo 9-16)