-2, KH :00

-2, KH 2015-12-08 16:00 Kokouskutsu Tiistaina 8.12.2015 klo 16:00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

420, KH 2015-12-08 16:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

421, KH 2015-12-08 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 15. joulukuuta 2015. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Kenneth Holmgårdin ja Kari Koskelan pöytäkirjantarkastajiksi.

422, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 49/2015 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 422 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 422 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan 1.12.2015 kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainitussa liitteessä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta 1.12.2015 on tehnyt päätökset.

423, KH 2015-12-08 16:00 SOCHV: 340/2013 IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMAN 2014 2017 ARVIOINTI Sotel 17.11.2015 154 Valmistelu: vanhushuollon päällikkö Liite A: Arviointi Vanhuspalvelulain mukaisesti on sosiaali- ja terveysviraston kunnille laadittu yhteinen suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettu kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi suunnitelman 27.1.2015 15. Suunnitelman laatimisen lisäksi kunnan tulee vanhuspalvelulain ( 6) mukaan arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Lain mukaan kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa ja kuntalaissa (365/1995) 65 :ssä tarkoitettua talousarviota ja - suunnitelmaa. Vanhusneuvostojen arviot suunnitelman toteutumisesta tulee huomioida. Uudenkaarlepyyn vanhusneuvosto on antanut kirjallisen arvioinnin. Liitteessä A on esitetty väliarvio ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta. Arviointi on toteutettu vertailemalla syksyn 2014 tilannetta syksyn 2015 tilanteeseen. - Ostopalvelut ovat lisääntyneet suhteessa omaan toimintaan. - Painotus palvelujen kokonaisuudessa on kehittynyt oikeaan suuntaan. Muutos on suunniteltua hitaampi. - Kotihoidon asiakasmäärät ovat pysyneet ennallaan, mutta käyntimäärät ovat lisääntyneet. - Tavoitteena on, että asiakkaalle tarjotaan palveluntarpeeseen oikein kohdennettua palvelua, joka perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikilla kotihoidon asiakkailla ei ole hoitosuunnitelmaa tällä hetkellä. - Pitäytymällä suunnitelmassa B voidaan pitemmällä tähtäimellä saada kustannuksia alemmaksi palvelurakennetta edelleen muokkaamalla. Suunnitelmasta B ollaan vielä kaukana. Ympärivuorokautisia palveluja on liian paljon ja säännöllistä kotihoitoa liian vähän. - Kokonaispaikkamäärä on vähentynyt 30.9.2014 ja 30.9.2015 välillä 505:stä 502:een (-2 %). Kokonaiskustannukset ovat lisääntyneet 328.927 euroa eli 1,5 %. Vanhushuollon päällikkö: Ehdottaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta käy arvioivaa keskustelua ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman toteu-

423, KH 2015-12-08 16:00 SOCHV: 340/2013 tumisesta, palvelujen riittävyydestä ja niihin osoitettavista resursseista sekä päättää merkitä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja todeta vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna 2015. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja todeta vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna 2015. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja toteaa vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna 2015. Kh 8.12.2015 423 Arviointi: Liite 423 A ja B Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi.

423, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 423 A, kh 8.12.2015

423, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 423 B, kh 8.12.2015

424, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 233/2015 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAATIMINEN Kh 2.3.2015 108 Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntien valtuustoja käsittelemään kerran valtuustokaudessa laajaa hyvinvointikertomusta. Sen lisäksi valtuuston on käsiteltävä vuosittain hyvinvointikertomukseen liittyvä raportointi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä. Kuntalakikin lähtee siitä, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä. Hyvinvointikertomus voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Paras asiantuntemus kertomuksen laatimiseksi on sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin on nimettävä yhdyshenkilö. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - tilata hyvinvointikertomuksen laatimisen sosiaali- ja terveysvirastosta - nimetä kaupunginsihteerin kaupungin yhdyshenkilöksi kertomuksen laatimisessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 8.12.2015 424 Hyvinvointikertomus: Liite 424 Valmistelu: koordinoija Christina Lind-Kangas, puh. 044 7851415 Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Pietarsaaren yhteyshenkilönä on toiminut koordinoija Christina Lind-Kangas. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden 2009 2012 tuloksia ja kokemuksia ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi 2013 2016.

424, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 233/2015 Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien 2013 2016 hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien 2009 2012 arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. Kukin kunta käsittelee ja hyväksyy, mahdollisten muutosten jälkeen, oman osuutensa yhteisestä hyvinvointikertomuksesta. Kuntien hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen se julkaistaan osoitteessa Hyvinvointikertomus.fi. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien 2013 2016 hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua.

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 Pietarsaaren seutu: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Keskeneräinen Vastuussa olevat tahot ja henkilöt, jotka ovat laatineet kertomuksen (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Käsillä oleva hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Kuntien yhteyshenkilöitä ovat olleet kehityskoordinoija Christina Lind-Kangas (Pietarsaari), hallintojohtaja Carola Löf (Luoto), kaupunginsihteeri Tomas Knuts (Uusikaarlepyy) ja kansliapäällikkö Gundel Löf (Pedersöre). Kuntien johtoryhmien kokoonpanot ovat kuntien nettisivuilla. Myös muut kuntien asiantuntijat ovat eri tavoin osallistuneet sisällön laatimiseen. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden 2009 2012 tuloksia ja kokemuksia, ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi 2013 2016. Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien 2013 2016 hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien 2009 2012 arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. OSA I: PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNTIEN RAKENNE, TALOUS JA ELINVOIMAISUUS - Luodossa ja Pedersöressä väestömäärä kasvaa huomattavasta syntyvyyden enemmyydestä johtuen. Suuri lasten ja nuorten määrä johtaa kuitenkin siihen, että väestön ikärakenteessa seuraa lyhyemmällä tähtäimellä epäedullinen huoltosuhde. Syntyvyyden enemmyyden voidaan olettaa laskevan, jolloin väestönrakenne normalisoituu pitemmällä tähtäimellä. - Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä väestönkehitys on hyvin riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimaton (Uusikaarlepyy) tai negatiivinen (Pietarsaari). Jos tulomuutto ei kompensoi riittävällä tavalla ikäihmisten osuuden kasvua väestöön nähden, ikärakenne tulee jatkossakin aiheuttamaan epäedullisen huoltosuhteen.

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 - Kaikissa neljässä kunnassa korkeakouluopiskelijoiden ja ansiotyössä olevien nuorten poismuutto aiheuttaa osaamisen, aloitteiden, työvoiman ja verotulojen poisjääntiä. - Ammatikoulutuksen tarjonta on monipuolinen ja ammattiin kouluttautunut työvoima on sijoittunut hyvin työmarkkinoilla. - Koulutustaso jää kaikissa neljässä kunnassa alueellisten ja valtakunnallisten keskiarvojen alapuolelle. Onko syy ainakin osittain väestön ikärakenteessa? KOMMENTTEJA KAIKKI IKÄRYHMÄT - Äänestysaktiivisuus on korkea Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä, mikä ainakin tietyiltä osin osoittaa väestön luottamusta kunnallispoliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. - Alhaiset vertailuluvut sairastavuuden sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta antaa kuvan terveestä ja tyytyväisestä väestöstä Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. (Huomioitava, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset rekisteröidään kunnissa, joissa niitä tehdään, ei tekijän kotikunnassa.) - Epätasainen tulonjako ja matalatuloisten kotitalouksien määrä tarkoittaa kotitalouksien epätasa-arvoista turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kasvavia tulokuiluja. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - On huolestuttavaa, että 6 11 % vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee, ettei heillä ole läheistä ystävää, ja että 23 30 % on itse sitä mieltä, että oma terveys on keskitasoa tai huono. Nämä käsitykset ja olosuhteet, jotka ovat luoneet käsitykset, heikentävät lasten ja nuorten minäkuvaa. - Kaikissa neljässä kunnassa on niiden oppilaiden osuus, jotka kokevat vanhemmuudessa olevan puutteita, hieman suurempi kuin keskimäärin VSHP:n kunnissa ja koko maassa. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, rakentuvatko tiedot tilastollisesti luotettaville perusteille. Samalla tosiasiana on, että lastensuojeluasioiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti. - Ahtaasti asuttujen kotitalouksien määrä on todennäköisesti yhteydessä monilapsisten perheiden määrään. - Joka neljäs oppilas kokee, että vanhemmuudessa on puutteita; luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. NUORET JA NUORET AIKUISET - Nuorten ja nuorten aikuisten parissa on nähtävissä kaksi ongelmaa: läheisten ystävien puuttuminen ja oman terveyden huonoksi kokeminen. Kumpikin ongelma tulee selkeästi esiin myös lasten ja varhaisnuorten parissa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta mahdollisuuksien mukaan vältettäisiin ongelmat tulevaisuuden aikuisten parissa. - Näissä neljässä kunnassa 17 24 -vuotiaista runsaat 90 % on koulutusjärjestelmän piirissä. Kuitenkin lähes joka kymmenenneltä nuorelta aikuiselta tulee puuttumaan koulutus peruskoulun jälkeen. TYÖIKÄINEN VÄESTÖ - Työikäistä väestöä tarkastellessa mielenterveysongelman tai invalidieläkkeen vuoksi sairauspäivärahaa saavat ylittävät valtakunnalliset keskiarvot ainoastaan Pietarsaaressa. Kaikissa neljässä kunnassa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrä kasvaa, vaikka he ovat työikäisiä, ja tämä vaatii aktiivisia toimenpiteitä. - Työelämän ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi vaatii lisäpanostuksia. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ - Dementiaindeksi sekä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin ei heijasta ainoastaan ikääntyvien henkistä hyvinvointia ja kapasiteettia, vaan ehkä yhtä paljon sitä, miten laajalti heidän lääkityksen tarpeensa on huomioitu ja miten toimenpiteisiin on ryhdytty. - Ikääntyneiden terveyttä ja kapasiteettia mittaavan indeksin mukaan neljässä kunnassamme olevat ikääntyneet olisivat huonommassa kunnossa kuin samanikäinen keskivertoväestö. Muut tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. - Vanhushuollon rakennetta on kevennettävä ja kotona asuvien ikääntyneiden auttamista on pidettävä ensisijaisena.

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 2. Keskeiset opit päättyvältä valtuustokaudelta PIETARSAARI Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki edellytykset kukoistaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa onnistumiseen vaaditaan selkeitä strategisia valintoja. Sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteiden tarkistaminen muodostaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Campus Allegro on tärkeä kulmakivi tietointensiiviseen toimialaan panostettaessa. Teollisuuden ja kaupan investointihankkeet ovat tärkeitä seudun tulevaisuudenuskon kannalta (mm. kauppakeskus torin luona ja toripysäköinti). Määrätietoisia tulevaisuudenpanostuksia ja peruspalveluita ei saa asettaa vastakkain. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehtävän aktiivisen panostuksen ansiosta on huomattavasti helpompi selvitä peruspalvelujen panostuksista pitemmän päälle. LUOTO Myönteisiä trendejä on, että väestö kasvaa ja on terve. Lapsiperheiden osuus on korkea ja perhe- ja asumisrakenne on myönteinen. Luodon sijainti ja saaristomiljöö ovat myönteisiä tekijöitä. Luoto valittiin eräässä tutkimuksessa onnellisimmaksi kunnaksi. Rikollisuus on alhaista ja asukkaiden äänestysprosentti ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja yhdistystoimintaan osallistuminen on korkea. Koulutustaso on noussut. Korkea työllisyys lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyysriskiä. Vaikeasti työllistettävien osuus on Luodossa pieni. Kielteisiä trendejä ovat korkea huoltosuhde ja ahdas asuminen, mikä voidaan selittää lasten suurella lukumäärällä. Työpaikkojen määrä on omassa kunnassa alhainen, mutta Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien läheisyyden ansiosta työmatkat eivät ole pitkiä. Hälyttävää on, että monet nuoret tuntevat itsensä yksinäisiksi eivätkä voi henkisesti hyvin. He kokevat myös puutteita vanhemmuudessa. Psykologien ja kuraattoreiden puute on ongelmallinen ja lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. UUSIKAARLEPYY Väestönkehitys on ollut viime vuosina myönteinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös myönteisiltä. Jakson aikana Uudessakaarlepyyssä on syntynyt keskimäärin 92 lasta/vuosi ja väestönmäärä on kasvanut. Uusikaarlepyy kansainvälistyy yhä enemmän ja valtaosan ulkomaisen taustan omaavista ryhmistä muodostavat virolaiset, ukrainalaiset ja vietnamilaiset. Uuudenkaarlepyyn kaupunki tekee jokaisella valtuustokaudella asukaskyselyn saadakseen suoraa palautetta kuntalaisiltaan kaupungin palveluiden toimimisesta. Vuonna 2012 suoritettu asukaskysely antoi suurimmilta osin myönteisemmän tuloksen kuin vuonna 2006 toteutettu kysely. Turvallisuuden tunteen ja asumisen indikaattorit osoittavat hyviä vertailulukuja. Uudenkaarlepyyn väestönkehitys on riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimatonta. Uudessakaarlepyyssä on paljon työpaikkoja ja työllisyysasteen ollessa n. 97 % Uusikaarlepyy selviää erittäin hyvin verrattuna samankokoisiin kuntiin. Uudenkaarlepyyn työttömyys on alhaista. Kuntaan suuntautuva työssäkäynti on lähes yhtä suuri kuin kunnan ulkopuolelle suuntautuva työssäkäynti. Uudenkaarlepyyn maantieteellinen sijainti on hyvä. Luonnonkaunis ympäristö on resurssi, josta huolehditaan ja merenläheinen asuminen on voimavara koko Uudellekaarlepyylle. PEDERSÖRE Haasteena on väestön väheneminen lähes kaikissa kylissä. Rikollisuus on vähäistä ja vaalien äänestysprosentti pysyy korkeammalla tasolla maan keskiarvoon verrattuna. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintojen tarjonta on hyvä ja yhdistystoiminta on hyvin aktiivista. Kansallisesta näkökulmasta katsottuna Pedersören kunnan voidaan todeta poikkeavan myönteisesti useilla osaalueilla. Pedersöre on kasvava kunta ja asukasmäärä on kasvanut tasaisesti menneellä kaudella. Kasvuvolyymi vaihtelee vuodesta toiseen, mutta ylipäänsä suuntaus on kasvava.

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 Pedersöre on viime vuosien aikana sijoittunut maan ehdottomaan kärkitasoon työllisyyden osalta. Työttömyysprosentti on ollut maan alhaisimpia ja ajoittain Pedersörellä on ollut alhaisin työttömyys Manner-Suomen kunnista. Työpaikkojen omavaraisuusaste on ollut noin 80 prosenttia. Ikäpyramidi on edullinen Pedersörelle ja kunnan väestö on ollut suhteellisen nuorta ja lapsimäärä on suuri. Sairastavuus on vähäistä, vähäisempää kuin kansallinen keskiarvo, ja kunta ja yhteiskunta koetaan turvallisiksi. Kansallisten tilastojen mukaan valtaosa seudun asukkaista kokee hyvinvoinnin olevan korkea ja terveyden olevan hyvä. Korkea työllisyysaste lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyyden riskiä. Asukkaiden osallisuus yhteiskuntaan mitataan mm. korkealla vaalien äänestysprosentilla, minkä voidaan suhteellisen pitkälle todeta heijastavan asukkaiden luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristöönsä ja arkeensa. Pedersören väestö kasvaa, ensisijaisesti huomattavan syntyvyyden enemmyyden ansiosta. Samalla väestön ikärakenne, eli lasten ja nuorten suuri määrä tarkoittaa, että huoltosuhde on epäedullinen lyhyemmällä tähtäimellä. Tämä on johtanut suureen investointipaineeseen päivähoidossa ja kouluissa. Samalla perhe- ja asumisrakenne ovat ylipäänsä myönteisiä. Huolestuttavaa on, että osa vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja että vanhempien tiedossa ja huolenpidossa on havaittavissa puutteita. Myös lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. Erityisesti on keskityttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden välttämiseksi tulevaisuuden aikuisten parissa. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset PIETARSAARI Pietarsaaressa on maan paras palvelu asukkaille tarjotaan osallisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua Pietarsaari on hyvä kasvuympäristö lapsille ja nuorille hyvä palvelu ja viihtyisä asuminen virikkeellisessä kaupunkiympäristössä takaavat asukkaiden hyvinvoinnin keskitytään ydintoimintaan hyvä palvelutaso valitussa ydintoiminnassa korkea asukaskeskittyneisyys o hyvä elinympäristö o voimakas kansalaisvaikuttavuus erityyppisillä asiakasvalinnoilla o laaja mahdollisuus tehdä valintoja sen pohjalta, kuinka asukkaat itse arvostavat palveluita o laadukkaan lakisääteisen palvelun saatavuus tärkeämpää kuin se, kuka kyseisen palvelun tuottaa vahva ennakointi o tuotannollisesti itsenäistä toimintaa o yhteistyö seudulla o toiminnan monimutkaisuutta vähennetään (toiminnan laajuutta vähennetään silloin, kun se on mahdollista) LUOTO kaupungin talous tasapainoon o tehokas resurssien hyödyntäminen o investointien rahoittaminen omilla varoilla o tietty % (määritellään myöhemmin) kilpailutetaan (erillisen prosessin mukaisesti) o veroasteen laskeminen seudun keskitasolle ja/tai alimmalle mahdolliselle tasolle (taloussuunnitelmakauden lopussa) o yrityksillä on hyvä toimintaedellytykset Pietarsaaressa

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 Uusien asuinalueiden kaavoittaminen, eri ikäryhmien tarpeet ja viihtyminen huomioiden Toiminnassa ja kaavoittamisessa huomioidaan ympäristönäkökulma Fokuksessa asuminen veden äärellä ja hyvät palvelut lähiympäristössä Panostusta elinkeinoelämään ja kehittymismahdollisuuksia uusille yrityksille Työllistämistä edistäviä toimenpiteitä pidetään ensisijaisina, ja niitä toteutetaan yhteistuumin naapurikuntien kanssa Panostusta ulkoiluun, yhdistystoimintaan ja saaristoon kuntalaisten viihtyisyyden lisäämiseksi Erityispanostusta ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten vapaa-ajantoimintoihin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin Tukea erityislapsille aikaisessa vaiheessa ja päivähoitopalvelujen monipuolinen tarjonta Myös muiden kulttuurien edustajat toivotetaan tervetulleiksi uusiksi kuntalaisiksi UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupungin visiona on Uusikaarlepyy on kaupunki, jossa yhdessä onnistumme ja voimme hyvin. Yhteistoiminnalla, osallistumisella ja muutoksella kehitymme. Strategiaosiossa seuraavat yleiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2020: tehokas resurssien hyödyntäminen tyytyväiset asukkaat hyvät, tarpeisiin perustuvat palvelut terve ja kestävä talous myönteinen väestönkehitys täysi työllisyys houkutteleva asumisympäristö Kaupungin strategiassa nostetaan esiin me-henki, yhteistoiminta, tulevaisuuden usko ja mahdollisuudet kaupungin kehittymisen avaintekijöiksi. PEDERSÖRE Kasvava kunta, jossa elinvoimaiset kylät Kaavoitus, joka tukee elinkeinoelämää, palveluja ja asumista. Kunnassa on palvelualueita, joilla on hyvä palvelutaso ja hyvä palvelun laatu kohtuullisen välimatkan päässä valtaosalle asukkaista (esim. päivähoito, esikoulu, perusopetus, kirjasto ja sairaan- ja terveydenhoito). Kasvavalle ikääntyvälle väestölle sopiva hoiva ja huolenpito. Houkuttelevien asuinalueiden laajentaminen. Sellaisten asuinalueiden ja asumismuotojen saatavuus, jotka tuovat valinnanmahdollisuuksia (esim. elämäntapa-asuminen, ekokylät ja suuremmat ja pienemmät asuintontit). Kunnan työpaikkojen korkea omavaraisuusaste Hyvin toimiva infrastruktuuri Mahdollisuus kulttuurielämyksiin, virkistykseen ja urheiluun, sekä näiden saatavuus 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat PIETARSAARI Lapsi- ja nuorisopolitiikan selvitys ja toimenpideohjelma Meidän Pietarsaari. Palautettu uudelleen valmisteltavaksi kaupunginhallituksessa 8.1.2007. Vanhuspoliittinen ohjelma 2008 Peruspalveluohjelma 2009-2012 Asuntopoliittinen ohjelma 2012

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren liikenneturvallisuusohjelma 2014 Kotouttamista edistävä ohjelma 2014 2017 Pietarsaaren seudun kansainvälistymisohjelma 2015 2016 Kulttuuripoliittinen ohjelma työn alla kulttuurijaostossa 2015 LUOTO Strategiasuunnitelma Luoto 2017 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Luodon lastensuojeluohjelma 2008 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma 2014 2017 (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Urheilualueen kehittämissuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma UUSIKAARLEPYY Strategia Asuntopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma PEDERSÖRE Vammaispoliittinen ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma Koulutuspoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Oppilasterveydenhuollon organisaation suunnitelma Energianäkemys Strateginen yleiskaava 2030 Liikenneturvallisuussuunnitelma Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittinen ohjelma Alueellinen päihdesuunnitelma 2012 2015

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet PIETARSAARI Organisaation periaate Valinnanvapauden periaate Monimuotoisuusperiaate LUOTO Tavoitteena tehokas resurssien hyödyntäminen Asukkailla mahdollisuus valita palveluntuottaja kaupungin lakisääteisten palveluiden osalta palveluseteli valituilla palvelualueilla ja vahvistetun ajan puitteissa Ympäristönäkökulma huomioidaan toiminnassa mm. kunnallisen viemäriverkoston laajentamisessa Keskitytään rakentamaan keskusta, jossa on hyvin toimivat palvelut (kirjasto, terveysasema) Jatkopanostukset ennaltaehkäisevään työhön väestön parissa panostamalla ennen kaikkea Holmin urheilualueeseen ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin Liikenneturvallisuus, kiinteistöjen sisäilmasto ja teknisellä puolella fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentäminen. Keskittyminen perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan, jossa nuorten tarpeet huomioidaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään. Vanhemmuutta tuetaan ja psyykkiseen terveyteen panostetaan erityisesti nuoren väestön parissa. UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupunki on hyvinvoiva kaupunki, jota leimaa tulevaisuuden usko. Työttömyysaste on Pohjanmaan alhaisimpia Yksinkertaistettu hallinto Toimiva lähidemokratia Hyvä palvelu oikealla tavalla ja oikealla tasolla Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvin toimiva ja hyvin hoidettu koko seudulla Tarjotaan elämänlaatua kohottavia kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja Aktiivinen tonttipolitiikka, jonka puitteissa tarjotaan asuintontteja ja yrittäjyyttä koko kunnassa Kadut ja tiet, rakennukset ja kiinteistöt ovat osa hyvin hoidettua infrastruktuuria PEDERSÖRE 1. Toimivat peruspalvelut Erityissairaanhoidon toimintojen sovittaminen tarpeeseen ja taloudellisiin resursseihin Toimivien lähipalvelujen varmistaminen kaikilla palvelualueilla 2. Väestönkasvu Houkuttelevien asuintonttien saatavuus turvataan aktiivisen ja ennakoivan kaavoittamisen kautta Vuokra-asuntojen saatavuus turvataan Pidämme yhteyttä opiskelevaan nuorisoomme maksamalla heille kotikunta-avustusta opiskeluajan Otamme vuosittain vastaan kiintiöpakolaisia

424, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 424, kh 8.12.2015 3. Työpaikkojen saatavuus Aktiivinen maanhankinta- ja teollisuuspolitiikka Panostukset teollisuus- ja liiketiloihin Toimenpiteitä valtatien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Pännäisten kunnan keskustan vahvistaminen Yksityisten palvelujen lisääminen uusilla palvelumuodoilla Panostaminen edelleen yrittäjäkasvatukseen perusopetuksessa Edunvalvonnan jatkuminen, jotta varmistetaan valtion infrastruktuuripanostukset seudulle Kunta työskentelee aktiivisesti kunnan juna- ja lentoyhteyksien kehittämisen puolesta 4. Elinvoimaiset kylät Strateginen yleiskaava osoittaa asutuksen ja rakentamisen laajenemissuunnat kaikissa kylissä Kunta työskentelee aktiivisesti sen edestä, että hankitaan valtion tukemia yksittäisten teiden kunnostuksia, sekä vastaa edelleen näiden huolehtimisesta Selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja haja-asutuksen viemäripalveluille Kunta hoitaa yksityisten sivuteiden auraamisen korvausta vastaan Koosteena esitämme panostuksia seuraavilla alueilla: Strategisen yleiskaavan seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta Päivähoito- ja koulutusosasto käyttää Opetushallituksen suosituksia kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämissuunnitelma sisältää seuraavat alueet: oppiminen, henkilöstön osaaminen, johtajuus ja kestävä hyvinvointi. Kehittämissuunnitelmat yhdistävät valtakunnalliset tavoitteet kunnan paikallisiin kehittämistarpeisiin. Työtä yhteisen sosiaali- ja terveysviraston toiminnan parantamiseksi. Tavoitteena asianmukainen hoito ja paremmat hoitoketjut, resurssien tehokkaampi käyttö. Liikenneturvallisuuteen panostaminen keskusta-alueilla ja liikenteessä kulkevien koululaisten parissa Kunnan kiinteistöjen sisäilman seuranta Panostuksia uudisrakentamiseen ja kiinteistöjen peruskorjaukseen, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan. Lähiurheilupaikkoihin ja vaellusreitteihin panostaminen. Laaditaan kulttuurisuunnitelma, joka kattaa koko kulttuuriosaston työn, sekä kolmannen sektorin osallistumisen. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv.

425, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 905/2015 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALAISEEN KIELI- VALTUUSKUNTAAN ELY-keskuksen kirje: Liite 425 Kaupunginsihteeri: Pohjanmaan ELY-keskuksen alaisuudessa toimii kielivaltuuskunta. Toimikausi on viisi vuotta. ELY-keskus pyytää nyt kuntia nimeämään edustajan ja varajäsenen valtuuskuntaan. Ehdotus Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupunginlakimies Anne Ekstrandin varsinaiseksi jäseneksi ja hänelle yhden varajäsenen valtuuskuntaan.

425, KH 2015-12-08 16:00 / :s bilaga: Liite 425, kh 8.12.2015

426, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 827/2011 ANOMUS PIETARSAAREN KAUPUNGIN JA AB LIGA JARO OY:N (FF JARO) VÄ- LISEN SOPIMUKSEN PIDENTÄMISESTÄ Kh 26.9.2011 381 Jaron esittely: Liite 381 A Oravaisten vastaanottokeskuksen kirjelmä: Liite 381 B Kaupunginsihteeri: Ab Liga Jaron hallituksen puheenjohtaja Harald Finne ja tj. Niklas Storbacka esittelivät jalkapalloliigajoukkue FF Jaron toimintaa ja sen edellytyksiä kaupunginhallituksen 29.8.2011 pitämässä kokouksessa. Tilaisuudessa tuotiin esiin se, mikä merkitys Jarolla on kaupungille sekä se, millä tavoin kaupunki nykyisin avustaa Jaroa. Tuota taustaa varten voidaan todeta, että jalkapalloliigajoukkue FF Jaro antaa kaupungille ainutlaatuista ja arvokasta kansallista näkyvyyttä. Joukkue toimii Pietarsaaren lähettiläänä ja seutua yhdistävänä tekijänä, joka ylittää kieli-, kulttuuri- ja kuntarajat. Yhdistyksellä on junioritoimintaa, jonka piirissä on n. 350 junioria ja yli 60 valmentajaa. Seuran toiminnassa tehdään yli 1.000 tuntia ohjattua toimintaa viikossa. Lisäksi Jaron toiminnassa tehdään yli 25.000 talkootuntia vuodessa. Seura on siten tärkeä yhdistävä tekijä Pietarsaaren seudun sosiaalisessa pääomassa. Jalkapallo on kansainvälistä kieltä, ja tärkeä väline muista kulttuureista tulevien lasten ja nuorten integroituessa paikalliseen yhteisöön (ks. liite). Sponsor Insight -yritys on analysoinut urheilun medianäkyvyyttä, ja vuodelta 2010 olevassa tutkimuksessa todetaan, että Pietarsaari sai näkyvyyttä sähköisessä mediassa, kun 37,725 miljoona ihmistä näki siinä urheiluinserttejä Pietarsaaresta. Jaron osuus kokonaisnäkyvyydestä on 94,6 prosenttia. Lehdistössä näkyvyyden vastaava luku on 102,211 miljoonaa ja suhteellinen osuus 87 prosenttia. Kansallisen median lehtikuvista (HS, HBL, IS, IL) todettakoon, että Jaron osuus kokonaisnäkyvyydestä on 99 prosenttia. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että Viestin SM järjestettiin vuonna 2010 Pedersöressä, joten tavanomaisena vuonna Jaron suhteellinen osuus on vielä suurempi. Vaikka Sponsor Insight -yritys seuraa urheilun näkyvyyttä, muuttuu kuva suomenkielisessä Suomessa ainoastaan marginaalisesti, jos mukaan otetaan Pietarsaaren myönteinen kokonaismedianäkyvyys. Koska Jaro on Pietarsaaren tunnettuuden kivijalka ruotsinkielisen Suomen ulkopuolella, on liigajoukkue Jaron sponsorointia käsiteltävä laajemmasta näkökulmasta kuin ainoastaan urheilun sponsorointina.

426, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 827/2011 Koska Jaro on olemassa ja pelaa jalkapalloliigassa, kuuluu joukkue kulmakiviin rakennettaessa myönteistä tavaramerkkiä Pietarsaaresta. Jaro voi oikein käytettynä muodostaa ponnahduslaudan paikkakunnan yrityksille, yhteisöille ja ihmisille näiden edistäessä omaa toimintaansa. Jos Jaro menee nurin, täytyy paljon tuosta imagonluomistyöstä aloittaa puhtaalta pöydältä. Siksi on perusteltua tiukan talouden ajoista huolimatta tukea Liga Jaroa seuraavassa ehdotetuilla toimenpiteillä. Edellä mainitun lisäksi Jaro maksaa kaupungille vuokria ja veroja ja tuottaa epäsuorasti tuloa liigaotteluihin liittyvän lisääntyneen myynnin muodossa. Jaron olemassaoloon kaupungissa on syytä suhtautua kokonaistaloudelliselta kannalta. FF Jaron kaupungille tuottamat välittömät kustannukset perustuvat Pietarsaaren kaupungin ja sen väliseen yhteistyösopimukseen, joka tehtiin vuonna 2008 (kh 4.2.2008, 59. ). Sopimuksen mukaan Pietarsaaren kaupunki maksaa 10.000 :n vuotuisen summan sponsorirahaa ja 10.000 valaistuslaitteiden lunastussummana Jakobstads Ljusservice Oy:lle. Välittömät tulot koostuvat n. 46.000 :n kenttävuokrista sekä kaupungin osuudesta n. 30 työtekijän verotuloista, yhteensä n. 100.000. Välillisiä tuloja saadaan kaupungin hotellien, ravintoloiden, huoltoasemien, ruokatavarakauppojen jne. lisääntyneestä myynnistä. Lisäksi seura maksaa n. 75.000 vuodessa pelaajien asuntojen vuokria. Edustusjoukkueen ja junioritoiminnan väliset rahavirrat kulkevat lisäksi junioritoiminnan suuntaan. Jaron juniorit saavat vuosittain 35.000 40.000 euroa, mikä mahdollistaa sen, että juniorit saavat jatkaa harrastustaan huokeampaan hintaan. Pääkaupunkiseudulla on jalkapalloseuroja, jotka perivät saman maksun kuukaudessa, jonka Jaro perii junioreiltaan vuodessa. Tuolla pienellä maksulla on tärkeä tasa-arvoistava ominaisuus, ja se mahdollistaa lasten ja nuorten jalkapallon harrastamisen heidän vanhempiensa taloudellisesta asemasta riippumatta. Jos liigajoukkue menee nurin, jää tuo junioritoiminnan tuottoerä saamatta ja maksuja on korotettava vastaavasti. Jotta Jaro voisi edelleenkin jatkaa tuota myönteistä toimintaansa, on FF Jaron voitava pelata myös vastaisuudessa Suomen ylimmällä tasolla, ts. liigassa. Liga Jaro Oy:n johdon mukaan konkurssi on kuitenkin uhkaamassa, ja siihen loppuisivat joukkueen liigapelit. Kaupungin vuotuinen avustus Jarolle on n. 23.000 euroa, mitä on pidettävä vähäisenä siihen nähden, mitä kaupunki saa vastavuoroisesti FF Jarolta. Konkurssi aiheuttaisi moninkertaisen vahingon kaupungille ja sen elinkeinoelämälle seuraavassa esitettyyn tilapäisesti lisättyyn sponsoriosuuteen nähden. Ehdotus Kaupunginjohtaja:

426, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 827/2011 Kaupunginhallitus päättää, että FF Jaron kanssa tehtyä nykyistä yhteistyösopimusta (kh 4.2.2008, 59) laajennetaan tilapäisesti siten, että siihen jo sopimuksessa mainittujen yhteistyökohtien lisäksi lisätään seuraavat kohdat: - kaupunki ostaa 1.000 lippua à 10 euroa/kpl työntekijöilleen, ts. yhteensä 10.000 eurolla, ja että liput ovat voimassa vuosina 2011 2012 - että kaupunginhallitus puoltaa menettelyä, jonka mukaan sivistyslautakunnan liikuntajaosto pienentää Liga Jaron halli- ja kenttävuokria 20.000 :lla/vuosi vuosina 2012 2014. Liikuntajaostolle korvataan vastaava summa kaupunginhallituksen käyttövaroista vuosina 2012 2014. - kaupunki lisää sponsorisopimuksen summaa 20.000 vuodessa vuosina 2012 2014. Vastasuoritteista sovitaan erikseen vuosittain 20.12. mennessä sopimusvuotta edeltävänä vuonna. - Concordialle ehdotetaan10.000 euron määräisen vuotuisen yhteistyösopimuksen tekemistä FF Jaron kanssa vuosiksi 2012 2014. Sopimuksen kustannukset jaetaan suhteessa osakepääomaan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti lähettää asian talousarviovalmisteluun. Merkittiin, että jäsen Haldin poistui esteellisyyden vuoksi. Syy: Liga Jaro Oy:n hallituksen jäsen. Kh 28.11.2011 486 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää 26.9.2011 esitetyn ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus: Asia poistettiin. Merkittiin, että jäsen Haldin poistui esteellisyyden vuoksi. Syy: Liga Jaro Oy:n hallituksen jäsen. Kh 11.6.2012 281 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että FF Jaron kanssa tehtyä nykyistä yhteistyösopimusta (kh 4.2.2008, 59) laajennetaan tilapäisesti vuosina 2013 2015 siten, että siihen jo sopimuksessa mainittujen yhteistyökohtien lisäksi lisätään seuraavat kohdat: - että kaupunginhallitus puoltaa menettelyä, jonka mukaan sivistyslautakunnan liikuntajaosto pienentää Liga Jaron halli- ja kenttävuokria 20.000

426, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 827/2011 :lla/vuosi vuosina 2013 2015. Liikuntajaostolle korvataan vastaava summa kaupunginhallituksen käyttövaroista vuosina 2013 2015. - kaupunki lisää sponsorisopimuksen summaa 20.000 vuodessa vuosina 2013 2015. Vastasuoritteista sovitaan erikseen vuosittain 20.12. mennessä sopimusvuotta edeltävänä vuonna. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtaja teki keskustelun aikana uuden ehdotuksen, jonka mukaan viimeisessä luetteloviivassa oleva summa muutetaan 10.000 euroksi. Jarmo Ittonen ehdotti Helinä Sipisen kannattamana, että ehdotus hylätään. Puheenjohtaja ehdotti äänestyksen toimittamista nimenhuudolla siten, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ittosen ehdotusta kannattavat ei. Äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Wik, Surma-aho, Sjölund R, Ström, Forsman, Sjölund O, Hellstrand ja Boström) ja 2 ei-ääntä (Sipinen ja Ittonen). Kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisen päätöksen. Kh 8.12.2015 426 Anomus yhteistyösopimuksen pidentämisestä: Liite 426 Kaupunginsihteeri: Ab Liga Jaro Oy on jättänyt kaupunginhallitukselle anomuksen, jonka mukaan nykyistä kolmivuotista yhteistyösopimusta pidennettäisiin kolmella vuodella ajalle 1.1.2016 31.12.2018. Uusi sopimus olisi suunnilleen saman sisältöinen kuin nykyinen sopimus. Kaupunki vastaa Ab Liga Jaro Oy:n hallivuokrista 20.000 /vuodessa (alv 0 %). Lisäksi sponsorointitukena kaupunki maksaa Jarolle 10.000 /vuosi, jota nyt ehdotetaan nostettavaksi 15.000 /vuosi, mikäli Jaro nousee takaisin Veikkausliigaan uuden sopimuskauden sisällä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että FF Jaron kanssa tehtyä nykyistä yhteistyösopimusta (Kh 11.6.2012) jatketaan vuosina 2016 2018 seuraavan sisältöisenä: - kaupunginhallitus puoltaa menettelyä, jonka mukaan sivistyslautakunnan liikuntajaosto pienentää Liga Jaron halli- ja kenttävuokria 20.000 :lla/vuosi (alv 0 %) vuosina 2016 2018. Liikuntajaostolle korvataan vastaava summa kaupunginhallituksen käyttövaroista vuosina 2016 2018. - kaupunki maksaa sponsorointiavustusta 10.000 vuodessa vuosina 2016 2018. Vastasuoritteista sovitaan erikseen vuosittain 20.12. mennessä sopimusvuotta edeltävänä vuonna. Mikäli Jaro nousee sopimuskaudella takaisin Veikkausliigaan, on sponsorointiavustuksen suuruus 15.000.

427, KH 2015-12-08 16:00 TV: 968/2015 LIIKENNETURVALLISUUS KUUSISAARESSA JA TIEYHTEYS PEDERS- KUUSISAARI TL 1.12.2015 193 Liikenneturvallisuuden parantaminen Kuusisaaressa Kolpintiellä (kantatie 68) on ollut ajankohtainen aihe jo pidemmän ajan. Edustajia Pedersören kunnasta, Snellmanin lihanjalostuksesta ja Pietarsaaren kaupungista ovat useassa eri tilaisuudessa yrittäneet ratkaista ongelman. Vaihtoehtona Kolpintien risteyksen uudelleen rakentamiselle on myös keskusteltu tieyhteyden rakentamiseksi Pedersin ja Kuusisaaren välille. Tämän vaihtoehdon ongelmia ovat mm. se, että tarvittavat asemakaavat puuttuvat sekä Pietarsaaren, että Pedersören kunnan puolella, tieyhteys olisi Pedersören kunnan puolella, sopimus kustannusjaosta puuttuu ja poliittiset päätökset tieyhteyden toteuttamisesta puuttuvat. Tämän lisäksi ei vielä aikaisemmin ole ollut tiedossa kantatie 68 parantamisen toteutus aikataulusta. Nyt on kuitenkin ELY-keskukselta tullut tieto, että suunnittelu käynnistyy 2016 ja kaupunki on myös varannut määrärahan kaupungin osuudeksi suunnittelusta investointibudjettiehdotuksessaan. Muistiossa kokouksesta Diskussion gällande Peders- Granholmen 5.10.2015 jossa oli läsnä: Mikael Snellman, Henrik Snellman Snellman Lihanjalostuksesta, Anne Ekstrand, Peter Boström, Ulla Hellén ja Jarmo Ittonen Pietarsaaren kaupungista, Stefan Svenfors, Kaj Boström ja Ralf Lindfors Pedersörestä, sekä Jarl Sundqvist Keskipohjanmaan Kauppakamarista, on kohtaan 3. Päätös kirjoitettu: - Projekti toteutetaan yksityistienä, vain tie ja liikenneympyrä ohikulkutiellä rakennetaan 1 vaiheessa. - Pedersöre aloittaa tiesuunnittelun. - Pietarsaari saattaa loppuun liikenneympyrän suunnittelun. - Anne Ekstrand keskustelee Pietarsaaren Veden kanssa niin että vesi- ja viemärilinjan suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti kuin tie. - Suunnittelun valmistuttua jaetaan toteutuksen kustannukset erillisellä sopimuksella. - Pedersöre selvittää voiko hankkeelle anoa EU-tukea. - Sekä Pietarsaari että Pedersöre ottaa projektin mukaan 2016 budjettiin. Kaikki oli yksimielisiä että projekti tulee priorisoida ja toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Pedersören tekninen johtaja ja heidän kaavoittaja ovat selvittäneet mahdollisuutta saada EU-tukia ja tulemana on että yksityistien suunnitteluun ja rakentamiseen ei voi saada tukea. Edistyäkseen Peders-Kuusisaari tieyhteydessä on Pietarsaaren kaupungin kaavoitettava risteysalue Pedersissä jonka jälkeen voidaan tietoimituksella perustaa yksityistien. Tietoimitusta voi anoa joko Pietarsaari tai Pedersöre tai molemmat yhdessä. Jotta kaikilla osapuolilla olisi suurin hyöty tiestä tulee myös alue kaavoittaa. Kaavoituksesta vastaa Pedersöre. Tierakentamisen kustannusjaosta tulee sopia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on

427, KH 2015-12-08 16:00 TV: 968/2015 91 määräyksiä maanomistajien velvollisuudesta osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Koska kantatie 68 projekti nyt on myötätuulessa ja tulee todennäköisesti toteutetuksi nopeammalla tai samalla aikataululla kuin tieyhteys Peders-Kuusisaari sekä välttääkseen, että nämä investoinnit tapahtuisi samanaikaisesti, on parempi varata ensin määrärahat kantatie 68 ja sen jälkeen tieyhteydelle Peders- Kuusisaari. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle - että kaupunginhallitus päättää toteuttaa Pedersin risteysalueen sekä kantatie 68 kaavoituksen, - että kaupunki varaa ensisijassa määrärahaa kantatie 68:lle ja päättää myöhemmin Peders-Kuusisaaren tieyhteyden suunnittelusta, investoinnista ja rakentamisesta. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 8.12.2015 427 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää toteuttaa Pedersin risteysalueen sekä kantatie 68 kaavoituksen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupunki varaa ensisijassa määrärahaa kantatie 68:lle (tarkoitukseen on varattu jo suunnitteluvarat vuoden 2016 talousarviossa (15.000 ) ja vuoden 2017 taloussuunnitelmassa (35.000 ) ja päättää myöhemmin Peders-Kuusisaaren tieyhteyden suunnittelusta, investoinnista ja rakentamisesta.

428, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 985/2015 ANOMUS AVUSTUKSESTA YHTEISLAULU-DVD:N "LIVSKVALITET FÖR ÄLDRE GENOM MUSIKUPPLEVELSER" TUOTTAMISTA VARTEN Hakemus: Liite 428 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitukselle on toimitettu avustushakemus musiikkidvd:n tuottamista varten. Hanke on yhteishanke alueen Rotaryjärjestöjen ja sosiaali- ja terveysviraston vanhushuollon kanssa. Tarve lisäavustukseen on 4.000, jotta hanke saadaan toteutetuksi. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää tukea hanketta 500 :lla. Varat myönnetään sopivasta perintörahastosta.

429, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 990/2015 KUNTALIITON TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 10. 12.2.2016 Kaupunginsihteeri: Kuntaliiton vuosittainen talous- ja rahoitusfoorumi järjestetään laivaristeilynä 10. 12.2.2016. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että foorumiin osallistuvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja mahdollisesti kaupunginjohtaja.

430, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 981/2015 MUUTOSSUUNNITELMA, JOKA KOSKEE POLISIIN LUPAPALVELUITA PIETAR- SAARESSA Lausuntopyyntö: Liite 430 Kaupunginsihteeri: Pohjanmaan poliisilaitos on lähettänyt kaupungille lausuntopyynnön lupapalveluiden vähentämisestä. Vähentyvän lupapalveluhenkilöstön sijoittaminen muuttuvaa kysyntää ja tarkoituksenmukaista palvelurakennetta vastaamaan koko poliisilaitoksen alueella merkitsee, että poliisilaitos kaavailee lopettavansa asetarkastusten tarjonnan Pietarsaaren poliisiasemalla, koska asetarkastukset päättyvät myös Kannuksessa ja Kaustisella, jolloin poliisiresurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö sekä resursseja sitovien päällekkäisyyksien poistaminen puoltavat asetarkastusten keskittämistä alueella Kokkolan poliisiasemalle. Asetarkastuksia suoritetaan poliisilaitoksen alueella jatkossa Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Muu nykyinen palvelutarjonta säilyisi Pietarsaaressa. Uudistus olisi Pietarsaaren seudun kannalta valitettava. Pietarsaaren poliisiasema palvelee koko seutua, ja pietarsaarelaisten lisäksi Pedersören, Luodon, Kruunupyyn ja Uudenkaarlepyyn asukkaita. Palveluiden sijainti kohtuullisen lähellä asiakasta on tarkoituksenmukaisinta varsinkin tällaisissa tilanteissa, joissa asia on hoidettava henkilökohtaisella käynnillä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää lähettää yllä mainitun selvityksen lausuntonaan asiassa.

431, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 975/2015 MARIA MALMIN PYSÄKÖINTI PYSÄKÖINTILUPA KOTIHOIDON HENKILÖSTÖL- LE Kirjelmä: Liite 431 Kaupunginsihteeri: Seniorikeskuksen henkilöstö on tyytymätön siihen, että pysäköinti Maria Malmin tontilla muuttuu maksulliseksi tammikuun alusta 2016. Henkilöstön mielestä heitä kohdellaan väärin, koska he joutuvat maksamaan jatkossa 30 /kk päästäkseen töihin. Kirjelmässä todetaan myös, että muilla kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus paljon edullisempaan pysäköintiin. Esimerkiksi Malmin sairaala-alueella työskentelevien pysäköinti on maksuton, mikäli ei tarvitse lämmitystolpallista paikkaa. Kaupungintalon takana oleva pysäköinti maksaa 50 /vuosi. Kaupungintalon takana olevat pysäköintipaikat ovat kuitenkin kaikki täynnä eikä paikkoja riitä kaikille halukkaille, joten moni kaupungintalon työntekijä joutuu etsimään maksullisen pysäköintipaikan muualta. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee kirjelmän tiedoksi.

432, KH 2015-12-08 16:00 CFV: 962/2015 JAKOBSTADS GYMNASIUMIN URHEILUYHDISTYS: AVUSTUSANOMUS LILLA LANDSKAMPEN -MAAOTTELUKUSTANNUKSIA VARTEN Anomus: Liite 432 Kaupunginsihteeri: Jakobstads Gymnasiumin urheiluyhdistys anoo tukea maaottelukustannuksiin. Yhdistys on osallistunut Skellefteåkampeniin vuosittain vuodesta 1947. Vuonna 2016 ottelu järjestetään Pietarsaaressa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää ottelulle 200.