YHTEENVETO TAMPEREEN MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN KUNKUN PARKKI - HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA (YVA-SELOSTUS) ANNETUT LAUSUNNOT, 1.2.2016, (PIRELY/6/07.04/2013) Tampereen kaupunki, ympäristö- ja rakennus- ja ympäristönsuojeluyksikkö. Arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset pääosin hyvin. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston arviointiohjelmasta ja sen täydennyksestä antamissa lausunnoissa esittämät asiat on myös otettu pääosin huomioon. Ympäristönsuojeluyksikkö esittää, että arviointiselostusta tarkennetaan seuraavilta osin tai kyseiset näkökohdat otetaan muutoin hankkeen jatkosuunnittelussa huomioon. Melu Selostuksessa viitataan useassa kohdassa Rantatunnelin melupäätökseen. Tiedot ja johtopäätökset sallittavista työajoista ovat osin harhaanjohtavia ja ristiriitaisia; Rantatunnelin työmaalla kohtuuttomat haitat johtivat siihen, että ilta- ja yöaikaisia työaikoja rajoitettiin jälkikäteen osin alkuperäistä melupäätöstä tiukemmiksi. Mahdollisuus suorittaa louheen ajo päiväaikaan klo 7 22 tulee vielä tarkastella. Hankkeen mukaiset työt tulevat aiheuttamaan merkittävää häiriötä ajoramppien lähiasukkaille vuosien ajan, joten yöajat tulee pyrkiä rauhoittamaan. Ratinan kauppakeskuksen työmaan mittavat maamassojen kuljetukset toteutettiin päiväaikaan, eivätkä ne vilkkaasti liikennöidyllä alueella tuottaneet ongelmia. Sen sijaan Rantatunnelin työmaalla tunneliin pääsyä odottaneiden kuorma-autojen melu- ja pakokaasupäästöt sekä tunnelissa tehdyn rusnauksen ja louheen kaapimisen melu ovat aiheuttaneet yöaikaan kohtuuttomia haittoja lähiasukkaille. Tunnelien työnaikaisen ilmanvaihdon ja louheen mahdollisen käsittelyn (iskuvasarointi, murskaus) meluvaikutuksia ei ole selostuksessa käsitelty lainkaan. Tunnelien ilmanvaihdon ja louheen käsittelyn meluvaikutukset tulee selvittää. Selostuksen sivulla 73 viitataan rakentamisen aikaisesta melusta tehtyyn karttakuvaan. Jää kuitenkin epäselväksi, mihin kuvaan teksti viittaa. Karttakuva rakentamisen aikaisista melutasoista on tarpeen haittojen laajuuden ja merkittävyyden hahmottamiseksi. Tärinä Runkomelun riskialueet on kuvattu kartalla. Huomata tulee, että runkomelua saattaa aiheutua myös muissa kallioperusteisissa kohteissa. Häiriintyvien kohteiden kartoittamisessa on vielä tarkennettavaa. Ilmanlaatu Rakentamisen aikana pölyhaitat voivat olla erittäin merkittäviä. Keskusta-alueen herkkyyden vuoksi katujen likaantumisen seuranta ja pölyntorjunta on suunniteltava jatkuvaksi. Pintavedet Työmaavesien hallinta on suunniteltavat yksityiskohtaisesti ja suunnitelma hyväksytettävä ympäristönsuojeluyksikössä hyvissä ajoin ennen kaivutöiden alkua. Monet haitta-aineet sitoutuvat kiintoaineeseen, joten vesien käsittelyssä on aina, myös poikkeustilanteissa, pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen kiintoaineen erotukseen. Rakentamisen aikaisten vesien käsittelyn osalta tulee selvittää, voidaanko hulevesiviemäriin tai vesistöön johdettavat vedet laskeuttamisen, öljynerotuksen ja mahdollisen ph-säädön lisäksi johtaa suodatinrakenteen läpi.
Suunnitelmien mukaan puolet louheesta ajetaan vesistötäyttöön Eteläpuistoon ja puolet Lielahteen. Selostuksessa on tuotu esiin toiminnan aiheuttama riski Epilän pohjavesialueelle. Vesilain mukaisten lupien saanti ei ole itsestäänselvyys, joten tarkasteltavaksi tulisi ottaa myös muita vaihtoehtoisia louheen hyödyntämis- tai sijoituskeinoja tai -paikkoja. Selostuksen mukaan kiviaineksen rikkipitoisuus tutkitaan, mikäli louhetta käytetään vesistötäyttöihin. Rikkipitoisuus on syytä tutkia myös, jos massoja läjitetään alueille, joissa maamassojen suotovesien sulfidi voi aiheuttaa pienten vesistöjen suolaantumista. Vaihtoehtojen vertailutaulukko Rakentamisenaikaisten vaikutusten yhteenvetotaulukossa ei asumisen osalta ole mainittu runkomelua, joka saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa laajemmallakin alueella. Myöskään pölyhaittoja ei ole ilmanlaadun osalta tuotu taulukossa riittävästi esiin, eikä vesistöläjittämistä ole mainittu pintavesivaikutusten kohdalla lainkaan. Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Yhteenvedossa ei ole mainittu läheskään kaikkia muualla selostuksessa mainittuja haittavaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinoja. Kokonaiskuvan saamiseksi yhteenvedossa tulisi vähintäänkin luetella kaikki oleelliset haittojen lieventämis- ja ehkäisykeinot tai viitata näiltä osin selostuksen aiempiin kohtiin. Vaikutusten seuranta Arviointimenetelmiä on syytä tarkentaa hankesuunnittelun edetessä ja seurantaohjelmat määrittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta seurantatuloksia saadaan riittävästi jo ennen rakentamisen alkua. Myös rakentamisen aikaisia häiriöitä on syytä seurata. Arviointiohjelmasta annettuun lausuntoon viitaten todetaan, että selostuksessa ei ole riittävässä määrin tarkasteltu rakentamisen ja käytön aikaisia onnettomuus- ja häiriötilanteita. Selostuksessa ei ole arvioitu syntyvien lietteiden määrää ja lietteiden sijoituspaikka on avoin. Mikäli on mahdollista, että lietteitä joudutaan esimerkiksi läjittämään väliaikaisesti ennen kuljetusta, on myös näiden toimien ympäristövaikutukset ja lupatarpeet arvioitava. Irtomaata syntyy hankkeessa enimmillään 25 000 kiintokuutiometriä. Irtomaan hyödyntämistä tai sijoittamista ei ole tarkemmin tarkasteltu selostuksessa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikkö Arviointiselostuksessa on selvitetty YVA -arvioinnin vaiheet sisältäen mm. hankkeen aikana toteutetut vuorovaikutusmenettelyt; tiedotus ja keskustelutilaisuudet, hankkeen aikana toteutetut teemaryhmät, karttapalautekyselyn ja hankkeesta järjestetyt yleisötilaisuudet syyskuussa 2015. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottamisesta on YVA -selostuksessa esitetty koostetusti taulukkomuodossa. Selostuksessa on esitetty hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset ympäristövaikutukset alueen asukkaiden terveyteen, virkistykseen ja asumiseen, alueen melutasoihin, tärinään ja pölypitoisuuteen. Vaikutukset on esitetty helposti vertailtavina taulukoina. Eri vaihtoehtojen erojen mm. käytön aikaisista vaikutuksista ihmisten terveyteen on esitetty vähäisiä.
Melun osalta Rantatunnelin valmistuminen tulee olemaan suurin vaikuttava tekijä vähentämällä Keskustorin läheisyydessä ja Hämeenkadulla. Pohjaveden osalta haitalliset vaikutukset tulisivat pinnantasojen osalta olemaan vähäisiä. Rakentamisen aikaiset häiriöt mm. maa-ainesten kuljetusten osalta merkittäviä ja ovat samankaltaisia kaikissa tunnelin toteuttamisvaihtoehdoissa. Rakentamisen aikaiset maanpäälliset toiminnot aiheuttavat hetkellisesti ja paikallisesti kohtalaisia, merkittäviä tai erittäin merkittäviä meluhaittoja ja paikallisesti kohtalaisia, merkittäviä tai erittäin merkittäviä meluhaittoja kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa. Ajotunnelien sijainti ratkaisee haittojen kohdentumisalueen. Työmaan tai kuorma-autojen pölyäminen, työmaamelu, tunnelin räjäytystyöt sekä työmaa-ajoneuvojen pakokaasut voivat olla viihtyvyyttä alentavia ja häiritseviä, mutta varsinaista terveysriskiä ei ole selvityksessä esitetty oletetun aiheutuvan. Selostuksessa on esitetty keinoja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Kainuun ELY-keskus, patoturvallisuusviranomainen Patoturvallisuuden viranomaistehtävät on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä keskitetty 1.9.2015 alkaen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (Kainuun ELY-keskus). Selostuksen kohdassa 1.6. on vielä vanha tieto, Hämeen ELY-keskus. Kohdissa 6.6.2 Padot ja patoturvallisuus sekä 7 Vaihtoehtojen vertailu ja merkittävät ympäristövaikutukset todetaan patoturvallisuuden osalta, että lähimpien 1. luokan mukaisten patojen etäisyys louhittaviin tunneleihin on vähintään 100 m. Asiakirjojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että suunnitellut yhteydet Näsinkallion eritasoliittymästä Rantatunneliin sijoittuisivat edellä mainittua lähemmäksi Yläkosken voimalaitoksen patorakenteista. Kohdassa 6.6.3 Vaikutukset on mainittu nykyisten patorakenteiden 6.4.2005 tehty vahingonvaaraselvitys ja sen päivitykset 1 ja 2. Kainuun ELY-keskus huomauttaa, että viimeisin versio vahingonvaaraselvityksestä on päivätty 31.10.2013 ja siinä kuvataan nykytilannetta, jossa Tammerkosken Yläkosken ja Keskiputouksen voimalaitosten patojen korjaustyöt ovat toteutettuna ja Palatsinraitin siltaan liittyvä säännöstelypato rakennettuna. Vahingonvaaraselvityksen päivittämiseen ei sinänsä ole tarvetta, kuten selostuksessakin todetaan. Hankkeesta vastaavan on hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista oltava yhteydessä Tampereen Energiantuotanto Oy:öön ja Alakoski Oy:öön patoturvallisuusnäkökohtien huomioimiseksi hankkeen toteutuksen aikana. Mahdollinen patorakenteiden työnaikainen tehostettu tarkkailuohjelma tulee toimittaa kaksi kuukautta ennen räjäytystöiden aloittamista, jotta päätös tarkkailuohjelman hyväksymisestä kuulemisineen ehditään tehdä ajoissa. Liikennevirasto muistutti YVA-ohjelman täydentämisestä antamassaan lausunnossa, että uudessa vaihtoehdossa Suppea+P päärataa alitettaessa Näsinkallion kohdalla on louhintatyön aiheuttaman tärinän vaikutukset rataan ja raideliikenteen turvallisuuteen arvioitava ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tätä ei ole kuitenkaan käsitelty selostuksessa. Jatkosuunnittelussa on huomioita Liikenneviraston ohje Louhintatyöt rautatien läheisyydessä (Liikenneviraston ohjeita 23/2013) ja oltava yhteydessä Liikennevirastoon, jos vaihtoehto Suppea+P tulee valituksi. Luonnollisesti myös mahdolliset vaikutukset tunnelissa kulkevaan valtatiehen 12 tulee ottaa huomioon.
Museovirasto lausuu selostuksesta vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Hankealueen rajaukseen kuuluu Tammerkosken vesialuetta, koska louhintatöitä tullaan tekemään myös Tammerkosken alapuolella. Tammerkosken pohjalla on 2010 kosken kuivilla ollessa havaittu kulttuurihistoriallisia rakennelmia, jotka liittyvät pääosin Tampereen teollisuushistoriaan. Yksi kohteista, muinaisjäännösrekisterin kohdetammerkoski 9, nro 1000023810, on arvioitu muinaisjäännökseksi. Museovirasto kommentoi Kunkun parkki -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman täydennystä 2.4.2015 toteamalla, että Museovirastolla olevan tiedon perusteella louhintatyön ei voi olettaa vaikuttavan koskenpohjan pinnalla olevaan muinaisjäännökseen eikä vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää selvitystarvetta ole. Museovirastolla ei ollut huomautettavaa YVA-ohjelmasta. On myönteistä, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaikutusten arviointia käsittelevässä osuudessa mainitaan muinaisjäännösten ohessa myös Tammerkosken uoman pohjalla 2010 havaitut kulttuurihistorialliset rakennelmat. Rakentamisen vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioitaessa todetaan koskiuoman pohjalla olevista kohteista, että kohteet huomioidaan rakentamisen aikaisen tärinän kannalta Tammerkosken alitusta toteutettaessa. Vedenalainen kulttuuriperintö on huomioitu arviointiselostuksessa riittävällä tavalla eikä Museovirastolla ole selostuksesta huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnot sekä hankkeen YVA-ohjelmasta ja kyseisen ohjelman täydentämisestä että hankkeeseen liittyvän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Hankealue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa ja on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset liittyvät pysäköintiluolan kulkuaukkojen ja teknisten rakenteiden sijoittamiseen arvokkaaseen kaupunkiympäristöön sekä suhteessa muinaisjäännöksiin ja muihin kulttuuriperintökohteisiin. Myös louhinnasta ja rakentamisesta johtuvan tärinän vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja toteaa, että se on kulttuuriympäristön osalta laadittu pääosin riittävän huolellisesti ja asiantuntevasti. Vaikutuksia on havainnollistettu kiitettävästi myös kuvasovittein. Muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten osalta selostuksessa todetaan mm., että Tammerkosken vedenalaiset kohteet on huomioitava erityisesti rakentamisen aikaisen tärinän kannalta (s. 62). Luvussa 6.4. Tärinä ja taulukossa 7.2 vaikutuksia muinaisjäännöksiin ei kuitenkaan ole arvioitu. Tärinän vaikutuksia arkeologisten kohteiden kiinteiden rakenteiden kuntoon on arvioitava koko hankkeen vaikutusalueella. Lisäksi tulee huomioida tärinän vaikutukset hankealueen ympäristön arvokkaisiin museokokoelmiin maakuntamuseon lausunnon 356/2013 mukaisesti. Muilta osin museolla ei ole ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta huomautettavaa. Ympäristövaikutusten arviointi osoittaa selkeästi Hämeenpuistoon sijoitettavien ajoramppien voimakkaat, negatiiviset vaikutukset alueen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi osoittaa selkeästi Hämeenpuistoon sijoitettavien ajoramppien voimakkaat, negatiiviset vaikutukset alueen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa Kunkun parkin suunnittelijoita valitsemaan jatkosuunnitteluun vaihtoehdon, johon kyseiset ajorampit eivät sisälly.
Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousyksikkö yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö toteaa, että arvioinnissa on huomioitu sekä porausten, räjäytysten ja louhinnan kuivatusvesien kiintoaine- ja räjähdysainejäämien että louheen mahdollisen vesistöläjityksen kalatalousvaikutuksia. Kuivatusvesien asianmukaisella käsittelyllä ja/tai johtamisella puhdistamolle tai muuhun sopivaan paikkaan kalataloushaitat voidaan minimoida. Arviointiselostuksesta poiketen on louheen vesistöläjityksillä pysyviä vaikutuksia kala- ja rapukannoille sekä kalastukseen ja ravustukseen, sillä kalojen ja rapujen elinympäristö muuttuu radikaalisti. Tältä osin haitat on mahdollista kompensoida kalataloudellisin hoitotoimin. Muilta osin kalatalousyksiköllä ei ole huomauttamista YVA-selostuksesta.