GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 30.04.2015 20/2015 Tutkimustyöselostus malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 (ML2011:0026) vuosina 2011-2014 tehdyistä kultatutkimuksista Olavi Kontoniemi Koskee: ML2011:0026 Sievi, Pirttijärvi Länsi-Suomen malmipotentiaalin arviointihanke, nro 2551013
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.04.2015 MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Sievi, Pirtti 1 Raportin tekijä/tekijät: Kontoniemi Olavi Malminetsintäluvan tunnus: ML2011:0026 Luvan haltija(t): Geologian tutkimuskeskus Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Loppuraportti Raportin otsikko: Tutkimustyöselostus malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 (ML2011:0026) vuosina 2011-2014 tehdyistä kultatutkimuksista Tiivistelmä: Geologian tutkimuskeskus teki vuosina 2011 2014 kultatutkimuksia malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 Sievin kunnan eteläosassa. Alueella tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia ja syväkairausta kolmessa pisteessä. Kairauksilla lävistettiin IP-varautuvuuskartassa erottuva mineralisoitunut hiertovyöhyke. Vyöhykkeen kivilaji on blastoporfyyristä plagioklaasiporfyyriä, jonka voimakkaimmin hiertyneissä osissa on vaihtelevasti magneetti-, rikki-, arseeni- ja kuparikiisua. Hietutkimusten perusteella kultaa näyttäisi olevan sekä sulfidien että silikaattien yhteydessä. Paras kairauksissa tavattu lävistys saatiin reikään R17 välille 16.00 18.00 (2.00 m) keskipitoisuudella 1257 ppb kultaa. Sivumäärä: 14 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: 2 kpl ML2011_0026_template3_30.04.2015.xlsx ML2011_0026_template6_30.04.2015.xlsx Kirjallisuusviitteet: Luvan haltijan yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö PL 97, 67101 KOKKOLA Puh.: Olavi Kontoniemi 029-5035275, olavi.kontoniemi@gtk.fi Päiväys: Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: 30.04.2015 Olavi Kontoniemi, geologi Päiväys: Yksikön käsittely: 30.04.2015 Olli Breilin, aluejohtaja
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.04.2015 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 30.04.2015 / 20/2015 Authors Kontoniemi Olavi olavi.kontoniemi@gtk.fi Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Tutkimustyöselostus malminetsintälupa-alueella Pirtti 1 (ML2011:0026) vuosina 2011-2014 tehdyistä kultatutkimuksista. Abstract Geological Survey of Finland mapped during 2011-2014 gold potential of the Pirtti 1 target in Sievi, western Finland by geophysical measurements and diamond drilling. Exploration work resulted in a sheared, altered and mineralised zone within subvolcanic plagioclase porphyry. In the mineralisation, some pyrrhotite, pyrite, arsenopyrite and chalcopyrite are found. Gold occurs as inclusions in arsenopyrite and among silicate minerals. The best intersection was in DH 17 from 16.00 m to 18.00 m (2.00 m) @ 1257 ppb gold. Keywords Gold, shear zone, porphyry Geographical area Western Finland, Sievi, Pirttijärvi, Pirtti 1 Map sheet Q413 Other information Report serial Claim report Archive code 20/2015 Total pages 14 Language Finnish Price Confidentiality public Unit and section Western Finland office Project code 2551013 Signature/name Signature/name Olavi Kontoniemi Olli Breilin
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.04.2015 1 JOHDANTO 1 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 2.1 Geofysikaaliset maastomittaukset 3 2.2 Syväkairaus 3 2.3 Petrologiset ja mineralogiset tutkimukset 6 2.4 Kemialliset analyysit 8 2.5 Aineiston varastointi ja arkistointi 8 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 9 4 LÄHDELUETTELO 9
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Sievin Pirttijärven tutkimusalue sijaitsee ns. Pikkuradan varressa lähellä Reisjärven ja Sievin rajaa n. 7 km Kangaskylästä luoteeseen. Tutkimuksia varten alueelle tehtiin varaus vuoden 2010 lopulla nimellä Pirttijärvi (2010130) ja vuotta myöhemmin haettiin malminetsintälupaa nimellä Pirtti 1 (ML2011:0026), joka myönnettiin 29.01.2014 (kuva 1). Malminetsintälupa raukesi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) aloitteesta 19.02.2015. Lupa-alue on lähes kokonaan Metsähallituksen omistuksessa, vain kaksi pientä palstaa on yksityisten hallinnassa. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat n. 10 km:n etäisyydellä, toinen lounaassa Aittosenneva ja toinen koillisessa Pesäneva. Kangaskylän alueen kultatutkimuksilla on pitkät perinteet. Outokumpu Oy:n malminetsintä teki töitä Kangaskylällä vuosina 1970-83 ja 1984-86. Töiden tuloksena paikannettiin kaksi pientä kultaesiintymää, Kangaskylä ja Ahveroinen. Tutkimukset on kuvattu Outokumpu Oy:n sisäisissä raporteissa 001/2341/TEH/84 ja 001/234112/EAS/87. Geologian tutkimuskeskus teki myös 1990-91 Tiaiskurun alueelta löydetyn (Aaro Paananen) hyvän Cu-Co lohkareen (K/901644) takia malminetsintätutkimuksia. Töistä on tehty tutkimuskortti M19/2341/-92/1/10 (Västi 1992). Vuosituhannen vaihteessa Kangaskylän alueelta lähetettiin taas runsaasti uusia malmiviitteitä, jonka seurauksena myös malminetsintätutkimukset vilkastuivat mm. GTK:n ja Belvedere Resources Ltd:n toimesta. GTK raportoi tutkimuksensa Norssinjärven (Kontoniemi & Mursu 2006) ja Katajanevan (Kontoniemi & Mursu 2007) työmailta. Tämän raportin aiheena olevalla Pirttijärven alueella ei ole tehty varsinaisesti malmitutkimuksia aikaisemmin. Sysäyksen tutkimuksille antoivat Reino Sainkankaan vuonna 2010 lähettämät kulta- ja kuparipitoiset lohkareet Pirttijärven NE-puolelta (taulukko 1). Taulukko 1. Reino Sainkankaan parhaimmat lohkareet Pirttijärvellä. Table 1. The best boulders found by Reino Sainkangas at Pirttijärvi. Tunnus ID 20102540 20102097 20102098 KKJ X_koord KKJ Y_koord Au (ppm) Cu (%) As (ppm) 7070635 7070634 7070635 3387885 3387890 3387892 56.6 1.64 1.68 0.05 0.19 0.21 5870 679 469 Käytännön maastotyöt ja tutkimukset on tehty allekirjoittaneen vetämässä Länsi-Suomen malmipotentiaalin kartoitus hankkeessa (2551013) tai sen ohjauksessa. Pirttijärven kohteen ympäristössä on pääosin vulkaanisia ja subvulkaanisia kivilajeja (kuva 2), mutta aivan kairauspaikan N-puolella on kapeahko osue tonaliittista, suuntautunutta syväkiveä ja tutkimusalueen luoteispuolella on laajahko alue montsoniittista, lähes suuntautumatonta syväkiveä. Kalliopaljastumissa on havaittu kapeita hiertosaumoja, joissa on merkit arseenikiisusta ja rautakiisuista.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kuva 1. Malminetsintälupa-alue Pirtti 1:n sijainti. Lupatiedot TUKES 2015. Fig. 1. Location of the exploration license Pirtti 1. Base map MML and Haltik, license data from TUKES 2015. Kuva 2. Tutkimusalueen litologia DigiKP200/2015/GTK:n mukaan. Kairareiät punaisella. Pohjakartta MML ja Haltik. Fig. 2. Litology of the study area. DigiKP200/2015/GTK. Bore holes are marked by red circles. MONZ = monzonite, EVULK = mafic volcanite, ITUFF = intermediate tuffite, E-ITUFF = mafic-intermediate tuffite, PLAGPFT = plagioclase porphyrite.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset maastomittaukset Pirttijärven työmaalla tehtiin keväällä ja kesällä 2011 magneettista mittausta ja IP-mittausta SW-NEsuuntaisin profiilein yhteensä 0.96 km 2 :n alueella. Geofyysikkona toimi Matti Niskanen Itä-Suomen yksiköstä. Magneettinen mittaus tehtiin aluksi ns. jatkuvana mittauksena (3637 pistettä) gps-magnetometrillä ja myöhemmin protonimagnetometrillä (ENVI-Mag.) maa-asemakorjattuna 50 m:n linjavälillä ja 10 metrin pistevälillä (1613 pistettä). Maa-aseman taso oli mittausajankohtana 52310 nt. IP-mittaus tehtiin dipoli-dipoli mittauksena 100 m:n linjavälillä ja 20 m:n pistevälillä (a = 20 ja n = 3) ja Scintrex:n IPR-10- laitteella. Tuloskartat ovat nähtävissä kuvissa 3 ja 4. Lisäksi tehtiin gravimetrausta (CG3-autograv., letkuvaaitus) kolmelta eri profiililta yhteensä n. 2 km (106 pistettä). 2.2 Syväkairaus Pirttijärvellä kairattiin GTK:n GM150-kalustolla kahdessa vaiheessa vuoden 2014 aikana kolmessa pisteessä yhteensä 341 m (kuva 5, taulukko 2). Taulukko 2. Pirttijärven syväkairaukset vuonna 2014. Table 1. Diamond drilling at Pirttijärvi during 2014. Tunnus Hole ID N4132014R8 N4132014R17 N4132014R18 X_koord Northing 7067688 7067653 7067734 Y_koord Easting 387694 387833 387631 Z_koord 125.2 130.9 124.9 Kairaussuunta Azimuth 90 225 51 Lähtökaltevuus Dip Pituus (m) Length (m) 46.5 119.40 46.2 119.90 46.6 101.80 Yht. / Sum 341.10 Kaikissa kairanrei issä yleisin kivilaji oli puolipinnalliselta vaikuttanut, enemmän tai vähemmän porfyyrinen ja voimakkaasti hiertynyt plagioklaasiporfyyri, jossa oli hiertyneimmissä osissa kiisuja (magneettikiisu, rikkikiisu, arseenikiisu ja kuparikiisu). R17 alkoi (8.80-20.00) kuitenkin tonaliittisella kivellä, jossa oli kapeita kvartsijuonia ja satunnaisesti arseenikiisua. Parhaat analysoidut sydänpätkät ovat taulukossa 3. Taulukko 3. Parhaat kiisulävistykset Pirttijärvellä. Table 3. Best sulphide intersections at Pirttijärvi. Reikätunnus Hole-ID R8 R17 Yläsyvyys From 7.00 16.00 Alasyvyys To 10.00 18.00 Väli (m) Interval (m) 3.00 2.00 Au (ppb) As (ppm) Cu (ppm) 441 1257 1095 2295 824 321
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Kuva 3. Magneettinen kartta Pirttijärveltä. Pohjakartta MML ja Haltik. Fig. 3. Ground magnetig map of the Pirttijärvi target. Base map MML and Haltik.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Kuva 4. IP-varautuvuus kartta Pirttijärveltä (a = 20, n = 3). Pohjakartta MML ja Haltik. Fig. 4. IP-chargeability map of Pirttijärvi (a = 20, n = 3). Base map MML and Haltik.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Kuva 5. Pirttijärven kairanreikien sijainti IP-kartalla. Fig. 5. Location of drill holes at Pirttijärvi on the IP-map. 2.3 Petrologiset ja mineralogiset tutkimukset Petrologisia ja mineralogisia tutkimuksia varten tehtiin yhteensä 6 kpl kiillotettuja ohuthieitä GTK:n hielaboratoriossa Kuopiossa. Yksi hie tehtiin aihelohkareesta (20102540), kolme kairanreiästä R8 ja kaksi R18. Pirttijärven N-puolitse SE-NW-suuntaan kulkeva, IP-kartassa erottuva (ks. kuva 5) hiertovyöhyke koostuu vaihtelevasti blastoporfyyrisestä plagioklaasiporfyyristä (kuva 6), jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, sinivihreä amfiboli ja biotiitti. Muuttumistuloksina esiintyy saussuriittia, kloriittia, serisiittiä ja karbonaattia sekä aksessoreina opaakkia, apatiittia, sinistä turmaliinia, titaniittia ja zirkonia. Malmimineraaleina esiintyy magneettikiisua, rikkikiisua, ilmeniittiä, arseenikiisua ja kuparikiisua. Kultaa on sekä arseenifaasissa että silikaattien joukossa yhdessä jonkun vaaleanharmaan Bi-Sb-Temineraalin kanssa (kuvat 7 ja 8).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuva 6. Kohtalaisesti muuttunutt plagioklaasiporfyyri. Näyte Q4132014R8 15.80 m. Fig. 6. Moderately altered plagioclase porphyry. Sample Q4132014R8 15.80 m. Kuva 7. Au- ja Bi-Sb-Te-min.-sulkeumia sulfidien yhteydessä. Kansannäyte 20102540. Fig. 7. Inclusions of Au and Bi-Sb-Te minerals within sulphides. Layman sample 20102540. ASKI = arsenopyrite, CUKI = chalcopyrite, MAGK = pyrrhotite.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuva 8. Au- ja Bi-Sb-Te-mineraaleja silikaattirakeiden välitiloissa. Kansannäyte 20102540. Fig. 8. Au- and Bi-Te-minerals between silicate grains. Same sample as in figure 6. 2.4 Kemialliset analyysit Tutkimusten kuluessa Pirttijärven alueelta tehtiin malmianalyysejä kairansydännäytteistä kaikkiaan 111 kpl. Kaikki analyysit tehtiin Labtium Oy:n menetelmillä heidän laboratorioissaan. Taulukossa 4 on lueteltu analyysit tyypeittäin ja analyysitilauksittain. Taulukko 4. Kemialliset analyysit Pirttijärven näytteistä. Menetelmäkoodit ovat Labtium Oy:ltä. Table 4. Chemical analyses of samples from Pirttijärvi. Method codes are from Labtium Oy. Näytetyyppi Analyysitilaus Sample type Order number KAIRASYDÄN 42548 42556 Analyysinumerot Analyse numbers L14040630 690 L14077345 394 Menetelmäkoodit Method codes 511PM, 705P 511PM, 705P Määrä (kpl) Amount 61 50 Malmianalyyseissä kairansydännäytteet otettiin puolittamalla timanttisahalla n. 1 m:n pituiset sydänpätkät, jotka murskattiin Mn-teräs-leukamurskaimella ja jauhettiin karkaistussa hiiliteräspannussa käyttäen robotoitua murskaus- ja jauhatuslinjaa. Jauhe liuotettiin kuningasvedellä 90 o C:ssa ja liuoksesta tehtiin monimetallimääritys ICP-OES ja ICP-MS -tekniikalla (511PM). Jalometallianalyysit tehtiin kuitenkin fire assay:llä 50 g:n punnituksesta (705P). 2.5 Aineiston varastointi ja arkistointi Tutkimusaineisto, mm kairasydänraportit, analyysitulokset ja muu paikkatietoon sidottu aineisto on tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen geotietoytimeen. Kairasydämet on lähetetty Lopella sijaitsevaan
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 GTK:n kairasydänarkistoon. Analyysijauheet ovat joko Länsi-Suomen yksikön varastossa tai Lopen kairansydänarkistossa. Tähän raporttiin liittyvät aineistot on luovutettu TUKES:lle seuraavin liitetiedostoin (templates): ML2011_0026_template3_30.04.2015.xlsx ML2011_0026_template6_30.04.2015.xlsx Lisäksi on luovutettu seuraavat alkuperäiset analyysitiedostot, jotka on jaoteltu tilausnumeroittain: ML2011_0026_drill core assays_8.7.2014_order42548.xlsx ML2011_0026_drill core assays_23.12.2014_order42556.xlsx, ja alkuperäiset geofysiikan mittaustiedostot: ML2011_0026_mg_Q413_2011_Euref.xyz ML2011_0026_mg_gps_Q413_2011_Euref.xyz (jatkuva mittaus) ML2011_0026_ip_Q413_2011_IPR12_Euref.xyz ML2011_0026_gr_Q413_2011_Euref.xyz Tämän raportin liitteenä on myös CD-ROM, jossa on pdf-muotoinen raportti ja tarpeelliset kuva- ja aineistotiedostot eri hakemistoihin jaoteltuina. 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sievin Pirttijärvellä tehdyillä tutkimuksilla oli tarkoitus selvittää kansannäytteenä lähetettyjen kulta- ja kuparipitoisten porfyyrilohkareiden lähtöympäristö. Alueella tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia ja syväkairausta kolmessa pisteessä. Kairauksilla lävistettiin IP-varautuvuuskartassa erottuva mineralisoitunut hiertovyöhyke. Vyöhykkeen kivilaji on blastoporfyyristä plagioklaasiporfyyriä, jonka voimakkaimmin hiertyneissä osissa on vaihtelevasti magneetti-, rikki-, arseeni- ja kuparikiisua. Hietutkimusten perusteella kultaa näyttäisi olevan sekä sulfidien että silikaattien yhteydessä. Kairauksilla ei tavoitettu yhtä korkeita kultapitoisuuksia kuin aihelohkareessa oli, mutta lohkareet ovat kuitenkin Pirttijärven porfyyristä peräisin. Aihe ja sen ympäristö vaatisi jatkossa tutkimuksia suuremmalla satsauksella. Pirttijärven ja Norssinjärven alueen porfyyreissä esiintyvillä mineralisaatioilla on potentiaalia. Lisäksi olisi tärkeätä selvittää Pirttijärven NW-puolisen suuntautumattoman montsoniitin rooli alueen kulta- ja kuparirikastumissa. Koska näillä tutkimuksilla ei tavoitettu merkittävää mineralisaatiota, GTK ilmoitti luopuvansa Pirtti 1 malminetsintäluvasta 15.12.2014. 4 LÄHDELUETTELO Huhtala, T. 1984. Outokumpu Oy:n tutkimukset Reisjärven pitäjän Kangaskylän Au-aiheella vuosina 1970-1983. Outokumpu Oy, julkaisematon arkistoraportti 001/2341/TEH/84. Kontoniemi, O. & Mursu, J. 2006. Tutkimustyöselostus Reisjärven kunnassa valtausalueella Norssi 1 (kaiv.rek.nro 7818/1) ja sen ympäristössä tehdyistä kulta-kuparimalmitutkimuksista vuosina 2003 2005. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M06/2341/2006/1/10.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kontoniemi, O. & Mursu, J. 2006. Tutkimustyöselostus Reisjärven kunnassa valtausalueella Kataja 1 (kaiv.rek.nro 7994/1) tehdyistä kultamalmitutkimuksista vuosina 2004 2007. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M06/2341/2007/40. Sandberg, E. 1987. Reisjärven Kangaskylän kultatutkimukset vuosina 1984-1986 eli sadan vuoden (1887-1987) harhaaskeleiden viimeiset askeleet. Outokumpu Oy, julkaisematon arkistoraportti 001/234112/EAS/87. Västi, K. 1992. Lohkare- ja moreenigeokemiallinen tutkimus Reisjärven Lokkiperällä syksyllä 1990 ja talvella 1991. Geologian tutkimuskeskus, julkaisematon arkistoraportti M19/2341/-92/1/10.