Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi - Työpaketti 1b: Maatalouden kehitystä koskevien mallianalyysien toteutus 7.9.01 Prof. Heikki Lehtonen MTT
Maatalouden kehitystä koskevat mallianalyysit - Mitä ja miksi? Kuluneen runsaan 10 vuoden aikana MTT:ssä on tehty laajasti mallipohjaisia arvioita maatalouspolitiikan ja maataloustuotteiden markkinoiden sekä maatalouden rakenteen muutoksista yritys-, alue- ja sektoritasolla (mm. seuraavat suomenkieliset raportit eri sidosryhmille) Agenda 000: vaikutusarviointi tila- ja sektoritasolla Ala-Mantila, O., Lehtonen, H., Aakkula, J., Knaapinen, P., Laurila, I. & Niemi, J. 000. Agenda 000:n vaikutus Suomen maatalouteen. MTTL:n tutkimuksia nro 44. Helsinki. 103s. Fischler-reformin (004-006) vaikutusten arviointi Lehtonen, H. (toim.) 004. CAP-uudistus Suomen maataloudessa. MTT :n selvityksiä 6. 140 s. In Finnish, includes a 9-paged executive summary in English. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts6.pdf Lehtonen, H. (toim.) 007. EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset Suomen maitosektorille. MTT:n selvityksiä 144: 89 s. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts144.pdf Rakennearvioita: Pyykkönen, P., Lehtonen, H. & Koivisto, A. 010. Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 00. Pellervon Taloustutkimuksen (www.ptt.fi ) Työpapereita nro 4. 35 s. ISBN 978-95-4-061-3 (pdf), ISSN 1796-4784 (pdf). http://www.ptt.fi/dokumentit/tp15_1111100930.pdf Kauppapolitiikan arviointia: Lehtonen, H. 008. Kauppapolitiikan vaihtoehtojen vaikutukset Suomen maatalouteen. In: Niemi, Jyrki (toim.). Kansainvälisen maatalouskaupan vapautumisen vaikutukset Suomessa. MTT:n selvityksiä 164: 17-36. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts164.pdf Markkina- ja politiikkamuutosten kokonaisuus: Lehtonen, H. 010. Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutus maatalouteen: osittaistasapainomalli. In: Jyrki Niemi ja Pasi Rikkonen (toim.). Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointi Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun? MTT Raportti 7: s. 44-6. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01
Muita tehtyjä töitä maatalouden kehitykseen ja politiikkaohjaukseen liittyen Eräitä EU-komissiolle ja MMM:lle tehtyjä (osin mallitarkasteluihin perustuvia) malliarviointeja Anon 007. Sector level economic analysis of Nordic Aid in Finnish agriculture using DREMFIA sector model in Analysis part of An evaluation on the impact Nordic Aid schemes in northern Finland and Sweden. Evaluation by MTT Agrifood Research Finland and Swedish institute for food and agricultural economics (SLI), prepared for European Commission, DG Agriculture and Rural Development and DG Economic Analyses and Evaluation. http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/nordic/fulltext_en.pdf Niemi, J., Koivisto, A., Latukka, A., Lehtonen, H. Liesivaara, P., Rikkonen, P., Tauriainen, J., Knuuttila, M. & Vatanen, E. 011. Etelä-Suomen kansallisen tuen vaikutusten arviointi. Komission päätöksen K(008)696) mukaisten toimenpiteiden soveltaminen ja vaikutukset Suomessa. MTT Raportti 57. 100 s. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti57.pdf Ravinnekierto: Lehtonen, H., Niemi, J.K, Koikkalainen, K., Knuuttila, M. 011. Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla. In: Sari Luostarinen, Johanna Logrén, Juha Grönroos, Heikki Lehtonen, Teija Paavola, Katri Rankinen, Jukka Rintala, Tapio Salo, Kari Ylivainio, Markku Järvenpää (toimittajat). Lannan kestävä hyödyntäminen. MTT Raportti 1: s. 56-87. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti1.pdf Muutamia muita: Lehtonen, H. 004. Impacts of de-coupling agricultural support on dairy investments and milk production volume in Finland. Acta Agriculturae Scandinavica, Section C Economy, Vol. 1. Nr. 1 / April 004, p. 46-6. Lehtonen, H., Peltola, J. & Sinkkonen, M. 006. Co-effects of climate policy and agricultural policy on regional agricultural viability in Finland. Agricultural Systems 88 (006) 47-493. Lehtonen, H., Lankoski, J. & Koikkalainen, K. 007. Economic and environmental performance of alternative policy measures to reduce nutrient surpluses in Finnish agriculture. Agricultural and Food Science Vol. 16 (007): 40-441. http://www.mtt.fi/afs/pdf/mtt-afs-v16n4p41.pdf Regina, K., Lehtonen, H., Nousiainen, J. & Esala, M. 009. Modelled impacts of mitigation measures on greenhouse gas emissions from Finnish agriculture up to 00. Agricultural and Food Science, Vol.18, 3-4: 477-493. http://www.mtt.fi/afs/pdf/mtt-afs-v18n3-4p477.pdf Törmä, H. & Lehtonen, H. 009. Macroeconomic and welfare effects of the CAP reform and further decoupling of agricultural support in Finland: A CGE modelling approach. Acta Agriculturae Scandinavica Section C: Food Economics, Vol. 6, Issue, June 009, p.73 87. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01 3
DREMFIA sektorimalli simuloi maataloustuotannon kehitystä kilpailullisilla markkinoilla alueittain vuoteen 050 Main areas and support regions C4 Northern Finland C3 Ostrobothnia C C north. C1 Middle Finland B A Southern Finland Optimisation MAX: producer and consumer surplus - annual market equilibrium - different yields and inputs in regions - feed use of animals changes endogenously - constraints on energy, protein and roughage needs of animals - non-linear yield functions t = t + 1 for dairy cows - domestic and imported products are imperfect substitutes - processing activities of milk and sugar - export cost functions Results/Initial values production land use consumption prices imports exports transportation Policy scenarios supports for farmers EU prices Crop yield functions - optimal level of fertilisation Steering module - bounds for land use variables; validated to observed data - trends in consumption - inflation - increase in crop and animal yield potential Model of technology diffusion - endogenous sector level investment and technical change - investments depend on relative profitability and accessibility of each technique - gradual shifts of capital to best performing techniques
Esimerkki: Maidontuotannon (milj. litraa) kehitys AB-alueella (Lähde: em. 141-tuen arviointi 01) 17.1.01
Esimerkki: Maidontuotannon (milj. litraa) kasvu C-alueella mahdollinen (Lähde: MTT:n julkaisemattomat laskelmat em. 141-tuen arvioinnin 01 yhteydessä) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01 6
Miksi tähänastinen ohjauskeinojen arviointi ei enää riitä? Nyt ollaan monimutkaisempien ja usean tason muutosten ja tavoitteiden äärellä kuin perinteisessä maatalouspolitiikan arvioinnissa ( sonnipalkkioanalyysit ; suora linkki maatila-markkinat) Maankäytön (pellon kysyntä ja tarjonta) alueittain muutos pitkällä aikavälillä maatila- ja aluekohtaiset erityispiirteet ja tuotannon alueellinen eriytyminen (alueelliset klusterit- toimialan sisäiset muutosvoimat ja ulkoisvaikutukset) Teknologiset muutokset (automaattilypsy, työnjako, rajusti kasvava tilakoko) Taloudelliset muutokset moninaisempia Maataloustuotteiden reaalihintojen kehitys epävarma (ollut pitkään laskeva, nouseva kehitys mahdollinen) Panosten ja tuotosten hintaheilunta voimistunut, samoin epävarmuus Politiikkamuutokset entistä moninaisempia (ei vain kansalliset ja EU-tuet) Vesiensuojelu-, luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet Esim. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen osuu eniten tiloille, joilla eloperäisiä maita ja/tai nautakarjaa suuret tilakohtaiset erot Ravinnekiertotavoitteet suhteessa tilakoon kasvuun ja alueelliseen keskittymiseen maatilat ja alueet hyvinkin erilaisissa lähtökohdissa Alueelliset ja kansalliset tavoitteet ja ristiriidat - maankäyttö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01 7
Ohjausjärjestelmien ohjelmakauden mittaisen arvioinnin lisäksi tulisi arvioida maatalouden keskeisiä kipupisteitä, eri tavoitteita ja mahdollisia suunnanmuutoksia pitkällä aikavälillä Maatalousalueiden erikoistuminen vahvoille tuotantoalueilleen markkinoiden ja tilakoon kasvun seurauksena vahvistuu todennäköisesti edelleen Monien tason tekijöiden ajama voimakas kotieläintilojen kasvu ( lumipalloefekti ) johtaa tuotannon kasvuun ja keskittymiseen yhä harvalukuisempaan joukkoon kuntia, muualla kotieläimet vähenevät Esim. maidontuotanto kasvaa edelleen n. 0-30 kunnassa, jotka pääosin maan keskiosissa, ja vähenee Etelä-Suomessa => paheneva pula pellosta kasvualueilla => joillakin alueilla peltoala voi kasvaa merkittävästikin jos raivaus jatkuu pitkään, samalla pellon kysyntä voi heiketä olennaisesti muualla Eri ohjauskeinoilla yritetään vaikuttaa siihen, että toteutuisi yhteiskunnan kokonaisetu monien eri tavoitteiden suhteen Mutta onko realistista odottaa, että em. lumipalloefektit tuotannon keskittymisessä kumoutuvat yksittäisillä keinoilla em. tavoitteiden saavuttamiseksi? Mikä on politiikkaohjauksen merkitys? Esimerkiksi vesiensuojelu-, ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaanko niitä edes alueilla, joilla kotieläintalous vähenee? Tässä hankkeessa tehtävä työ rajoittuu niiden politiikkavaihtoehtojen arviointiin, joita ei ole tähän mennessä arvioitu tai arviointi on ollut vähäistä Maatalouden kehitys alueittain pitkällä aikavälillä huomioiden peltoalaresurssin kehitys alueittain, ravinnekiertoa edistävät teknologiat, maataloustukien maksuperusteiden huomattava muuttuminen (pellon kallis hinta kasvitilojen mielestä suurin tuottavuuskehityksen este) Esimerkiksi maankäyttöä rajoittavat ohjauskeinot vaikuttavat siihen, miten ja millä ehdoin ja seuraamuksin maaresursseja voidaan hyödyntää eri alueilla Missä määrin rajoitukset ja ehdot tai kannustimet vaikuttavat eri tiloilla ja alueilla? Jos nykyisten tuotantokeskittymien kasvua rajoitetaan, riittääkö innokkaita jatkajia ja laajentajia maataloustuotannolle? Vai aleneeko samalla myös kokonaistuotanto? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01 8
Hankkeen aikana arvioidaan erityisesti seuraavia, toistaiseksi suhteellisen vähän arvioituja politiikkamuutoksia maataloudessa: (1) Maataloustuen kokonaismäärän ja maksuperusteiden huomattava muuttuminen Entä jos pellon kasvukunnon heikkeneminen vähentäisi tukea oleellisesti? joitakin objektiivisia mittareita kuten ph, murutesti yms. () Maataloustuen maksaminen esim. maan hiilivaraston muutoksen perusteella, ml. pellonraivaussakot Kuinka paljon on raivauskelpoisia maita eri alueilla? Mihin johtaisi pellon metsittämisen voimakas tukeminen? (3) Laajamittainen lantaravinteiden kierrätyksen edistäminen Lannankäsittelyn investointituet kotieläintiloilla ja kannustimet välttää epäorgaanisia lannoitteita? Missä määrin tämä vähentäisi paineita raivata uutta peltoa? Vai johtaako päinvastoin tilakoon kasvattamiseen entisestään? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.1.01 9