TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto

Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila, Eero Nippala Kuntien rakennuskanta 2005 ISBN 952-213-110-5 2006

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala 1. painos ISBN 952-213-110-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) 771 2291 www.kunnat.net

Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta 2005 (tämä raportti, tekijöinä Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen ja Harri Nuuttila VTT:ltä sekä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. 2. Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 4. Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat saatavissa Internetistä sivulta http://www.kunnat.net/ k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528;42530. Sivu löytyy myös osoitteesta http://www.kunnat.net/toimitilat, kohdasta 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna 2005. C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Lähtöaineisto 5 Poimintaehdot ja rakennusten luokittelu 5 Käytössäolotilanne 6 Tietojen laskennallinen täydentäminen 6 2 Kuntien vuosien 1999 ja 2005 rakennuskantojen vertailu 8 Kokonaismäärä 8 Tyhjillään olevat rakennukset 12 3 Kuntien vuoden 2005 rakennuskannan analysointi 13 Rakennusten käytössäolotilanne 01 11 13 Rakennuskannan omistus 17 Kuntayhtymien julkinen rakennuskanta 18 Peruskorjatut rakennukset 19 Kuntien julkisten rakennusten lämmitys 20 4 Kuntien julkiset rakennukset erityyppisissä kunnissa 22 Asukasluvultaan isot kunnat ja pienet kunnat 22 Maankäytön tehokkuuden suhteen erilaiset kunnat 23 Väestökehityksen suhteen erilaiset kunnat 24 Rakennuskannan ikärakenne käyttötarkoistusryhmittäin 25 5 Yhteenveto 38 Liite A. Käytössäolotilanteen määrittäminen VRK rakennusrekisterissä 40 Liite B. VRK:n rakennustiedot ja kuntien taloustilaston kunnittain 41 4

1 Lähtöaineisto Poimin oimintaehdo taehdot t ja rak akennus ennusten luokittelu Väestötietojärjestelmästä poimittiin kohdekohtaiset tiedot kaikista niistä rakennuksista, joiden omistajaksi oli poimintahetkellä merkitty kunta, kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos. Rakennukset edustivat 84 eri käyttötarkoitusta. Tässä tilastoyhteenvedossa virallisten tilastojen mukaiset luokitukset yhdistettiin 13 ryhmään samalla tavalla kuin on tehty Kuntien rakennuskanta 2000 -raportissa (taulukko 1). Taulukko 1. Kuntien rakennuskanta 2005 käyttötarkoitusluokkien sisältö Rakennus ennusten kun untakan takantata- Viral allis listen tilastojen käyttötark tötarkoitusluokit oitusluokittelu käyttötark tötarkoitusluokit oitusluokittelu 10 Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot, 02 Rivi- ja ketjutalot, 03 Asuinkerrostalot, 13 Asuntolarakennukset 20 Hoitorakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset, 22 Huoltolaitosrakennukset, 24 Vankilat 23 Lasten päiväkodit 23 Lasten päiväkodit 30 Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset, 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset, 33 Seura- ja kerhorakennukset, 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset, 36 Muut kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 351 Jäähallit 45 Uimahallit 352 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammattioppilaitokset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset, 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 53 Muut opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset 60 Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 70 Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset, 11 Myymälärakennukset, 12 Majoitusliikerakennukset, 14 Ravintolat, 61 Energiantuotannon yms. rakennukset, 69 Teollisuuden tuotantorakennukset, 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset, 81 Kotieläinrakennukset, 89 Muut maatalousrakennukset, 931 Saunarakennukset, 941 Talousrakennukset 5

Käytössäolo säolotilanne Rakennusrekisterissä on tieto kohteen käytöstä. Vaihtoehtoja käytössäolotilanteelle on annettu yhteensä 11. Kuntien rakennuskanta 2000 -raportissa oli valittu tarkasteltaviksi kohteet, joiden käytössäolotilanne oli 01 05 eli kohteet, jotka olivat joko asuin- tai toimitilakäytössä tai tyhjillään (taulukko 2). Vertailtavuuden takia tässä raportissa kappaleessa 2 on käsitelty aineistoa samalla tavoin kuin aiemmin tehdyssä raportissa. Kappaleissa 3 5 on analysoitu tarkemmin ja laajemmalla otannalla rakennuskannan rakennetta. Mukana ovat myös kohteet, joiden käytössäolotilanne ei ole tiedossa (= 10) tai on jokin muu kuin taulukossa yksilöity (= 11). Taulukko 2. Rakennusrekisterin käytössäolotilannevaihtoehdot ja niiden huomiointi tässä raportissa (x = mukana tarkastelussa) Kappale 2 Kappaleet t 3,, 4 1999 ja 2005 2005 kantojen vertailu kannan analysointi 01 = asunto x x 02 = toimitila x x 03 = loma-asuminen asuminen asuminen asuminen x x 04 = muu tilapäinen asuminen x x 05 = tyhjillään lään x x 06 = purettu uudisrakennus 07 = puretttu muu syy 08 = tuhoutunut 09 = ränsistynyt hylätty 10 = käytöstä tä ei tietoa x 11 = muu x Tietojen laskennal ennallinen linen täyden dentäminen Vuoden 2005 rakennuskohtaisista tiedoista (käytössäolotilanne 01 05) puuttui 3 038 kohteesta tieto kerrosalasta ja 15 480 kohteesta tieto tilavuudesta (taulukko 3). Taulukko 3. Kuntien rakennuskanta vuosina 1999 ja 2005 Väestörekisterikeskuksen rakennusrekisterin mukaan käytössäolotilanne ja tietojen kattavuus (rak-kpl) Rakennus ennusten en Kerr erros osala alatie tieto Tilavuus vuustie tieto lkm puuttuu puuttuu 1999 2005 1999 2005 1999 2005 1 asuin 14 906 12 942 285 237 6 920 5 151 2 toimitila 13 277 14 012 484 520 5 243 4 923 3 vapaa-ajan asuminen 919 1 202 107 140 614 718 4 muu tilapäinen asuminen 236 264 7 8 99 93 5 tyhjillään 6 273 7 166 1 831 2 133 4 037 4 595 Yhteensä 35 611 35 586 2 714 3 038 16 913 15 480 Tässä yhteenvedossa täydennettiin lähtöaineistoa laskennallisesti siten, että puuttuneen kerrosalatiedon tilalle merkittiin asianomaisen rakennustyypin keskimää- 6

räinen kerrosala. Tilavuus laskettiin kerrosalatiedosta kertomalla se asianomaisen rakennustyypin keskimääräisellä kerroskorkeudella. Oheisessa taulukossa 4 on esitetty keskimääräiset kerroskorkeudet käyttötarkoitusryhmittäin laskettuna sekä vuoden 1999 että 2005 lähtöaineistoista. Taulukko 4. Rakennusten keskimääräiset kerroskorkeudet (m) 1999 2005 10 Asuinrakennukset 3,6 3,4 20 Hoitorakennukset 3,5 3,5 23 Päiväkodit 3,6 3,6 30 Toimistorakennukset 4,1 4,1 40 Kokoontumisrakennukset 4,7 6,8 44 Jäähallit 7,4 8,1 45 Uimahallit 5,4 5,4 51 Peruskoulut ja lukiot 4,5 4,4 52 Ammattioppilaitokset 4,0 4,1 53 Muut opetusrakennukset 4,0 3,9 60 Varastot 5,9 6,6 70 Liikenteen rakennukset 5,2 5,6 90 Muut rakennukset 5,5 5,5 Laajennukset tehtiin kohdekohtaisesti. Laskennallisten korjausten merkitys tarkasteltavaan rakennuskantaan (käytössäolotilanne 01 05) oli noin 1,45 miljoonaa neliömetriä (4 % lopullisesta kerrosalasta) lisää kerrosalaa ja 40 miljoonaa kuutiometriä (29 % lopullisesta tilavuudesta) lisää tilavuutta (taulukko 5). Tilavuustietojen puuttuminen on VRK:n rakennus- ja huoneistorekisterin ominaisuus. Rekisterin pidossa sekä sen pohjalta julkaistavissa tilastotiedoissa on tarkasteluyksikkönä käytetty ensisijaisesti rakennusten lukumäärää ja kerrosalaa. Taulukko 5. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 2005, käytössäolotieto 01 05 laskennalliset laajennukset Raken- nusten Kerr erros osala 1000 m 2 Tilavuus 1000 m 3 luku- Tilasto- Täydenn dennys Lopul- Tilasto- Täydenn dennys Lopul- määrä tieto linen tieto linen 10 Asuinrakennukset 12 914 4 950 100 2 % 5 050 11 160 6 080 35 % 17 240 20 Hoitorakennukset 3 021 5 650 200 3 % 5 850 15 600 4 420 22 % 20 020 23 Päiväkodit 1 318 820 20 2 % 840 2 510 480 16 % 2 990 30 Toimistorakennukset 1 412 1 920 80 4 % 2 000 5 870 2 280 28 % 8 150 40 Kokoontumisrakennukset 2 132 1 900 80 4 % 1 980 7 470 3 010 29 % 10 480 44 Jäähallit 31 160 0 0 % 160 1 260 70 5 % 1 330 45 Uimahallit 68 210 0 0 % 210 990 120 11 % 1 110 51 Peruskoulut ja lukiot 4 150 7 240 210 3 % 7 450 24 720 7 840 24 % 32 560 52 Ammattioppilaitokset 732 2 540 70 3 % 2 610 8 700 1 910 18 % 10 610 53 Muut opetusrakennukset 999 1 000 10 1 % 1 010 1 800 2 150 54 % 3 950 60 Varastot 941 740 150 17 % 890 3 020 2 590 46 % 5 610 70 Liikenteen rakennukset 468 490 30 6 % 520 1 320 1 330 50 % 2 650 90 Muut rakennukset 7 285 4 050 480 11 % 4 530 15 330 8 240 35 % 23 570 Yhteensä 35 471 31 670 1 450 4 % 33 120 99 760 40 520 29 % 140 280 Muut kuin asuinrakennukset 22 557 26 720 1 330 5 % 28 050 88 590 34 440 28 % 123 030 7

2 Kuntien vuosien 1999 ja 2005 rakennuskantojen vertailu Kok okonaismäärä onaismäärä Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamisen liikelaitosten omistaman rakennuskannan laajuus (ml. käytössäololuokat 10 ja 11) oli vuonna 2005 yhteensä 35 471 rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 33 miljoonaa neliömetriä ja 140 miljoonaan kuutiometriä (taulukot 5 ja 6). Kaikista rakennuksista 65 % lukumäärästä (22 557 kpl) ja 85 % kerrosalasta (28 milj. m 2 ) on muita kuin asuinrakennuksia eli julkisia rakennuksia (kuva 1). 8 000 6 000 Kuntien julkisten rakennusten kerrosala kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset käytössäolotilanne 01-05 1000 m 2 1999: 25 milj.m2 2005: 28 milj.m2 4 000 2 000 0 Lähde: VRK 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 1. Kuntien julkisten rakennusten (= muut kuin asuinrakennukset) kerrosala vuosina 1999 ja 2005 Suurimman ryhmän pinta-alaltaan ja tilavuudeltaan muodostavat peruskoulut ja lukiot, joita on neljännes koko rakennuskannasta (kuva 2). Näillä mittareilla toiseksi eniten on muita rakennuksia. Tässä ryhmässä on paljon teollisuusrakennuksia (60 %), erilaisia talousrakennuksia (30 %) ja liikerakennuksia (10 %). Kolmanneksi eniten kunnilla on terveyden hoitoalanrakennuksia. Kokoontumis- ja toimistorakennuskannat ovat keskenään samansuuruiset. 8

Kuntien julkisten rakennusten käyttötarkoitus 2005 35 % 30 % 25 % % rakennusten lukumäärästä (22 557 kpl) % kerrosalasta (28 milj.m2) % tilavuudesta (123 milj. m3) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lähde: VRK 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 2. Kuntien omistamien julkisten rakennusten (= muut kuin asuinrakennukset) käyttötarkoitus, suhteelliset osuudet koko kannasta vuonna 2005 Samanlainen rakennuskanta yhteenveto tehtiin myös vuonna 2000 koskien vuoden 1999 rakennuskantaa. Tuolloin rakennusten lukumäärän todettiin olevan 35 612 rakennusta, kerrosalan 30 miljoonaa neliömetriä ja tilavuuden 134 miljoonaa kuutiometriä. Muutokset vuodesta 1999 vuoteen 2005 johtuvat uudisrakentamisesta, rakennusten poistumisesta, omistajavaihdoksista ja muista omistamisjärjestelyistä mm. rakennusten yhtiöittämisestä kiinteistöyhtiön hallintaan. Kuntien omistamien asuinrakennusten ja muiden opetusrakennusten määrä on vähentynyt mutta muita julkisia rakennuksia, erityisesti erilaisia kokoontumisrakennuksia on tullut kuntien omistukseen siinä määrin lisää, että kuntien omistaman rakennuskannan kokonaispinta-ala ja tilavuus ovat kasvaneet yli 10 prosenttia runsaassa viidessä vuodessa, syksystä 1999 kevääseen 2005. Lukumääräisesti kasvu jää 6 prosenttiin, koska uudet kohteet ovat olleet isoja rakennuksia. 9

Taulukko 6. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 1999 ja 2005 Asuin- ja toimitilakäytössä tai tyhjillään olevat rakennukset(käytössäolotilanne 01-05) Rakennus ennusten lkm 1999 2005 km Kerr erros 2005 1999 osala 1000 m 2 Tila 1999 2005 2005 1999 vuus 1000 m 3 Er Tilavuus 1000 m 1999 2005 2005 Lkm Ero 1999 2005 erros Lkm Kerr osala ala Tila Tilavuus 10 Asuinrakennukset 14 259 12 914 5 160 5 050 21 770 17 240-9 % -2 % -21 % 20 Hoitorakennukset 3 066 3 021 5 520 5 850 19 160 20 020-1 % 6 % 4 % 23 Päiväkodit 1 226 1 318 750 840 2 680 2 990 8 % 12 % 12 % 30 Toimistorakennukset 1 426 1 412 1 790 2 000 7 370 8 150-1 % 12 % 11 % 40 Kokoontumisrakennukset 1 475 2 132 1 250 1 980 5 940 10 480 45 % 58 % 76 % 44 Jäähallit 28 31 140 160 1 010 1 330 11 % 14 % 32 % 45 Uimahallit 62 68 180 210 970 1 110 10 % 17 % 14 % 51 Peruskoulut ja lukiot 4 268 4 150 6 620 7 450 30 200 32 560-3 % 13 % 8 % 52 Ammattioppilaitokset 731 732 2 370 2 610 9 500 10 610 0 % 10 % 12 % 53 Muut opetusrakennukset 1 255 999 1 250 1 010 5 020 3 950-20 % -19 % -21 % 60 Varastot 911 941 730 890 4 270 5 610 3 % 22 % 31 % 70 Liikenteen rakennukset 477 468 460 520 2 370 2 650-2 % 13 % 12 % 90 Muut rakennukset 6 428 7 285 4 250 4 530 23 560 23 570 13 % 7 % 0 % Yhteensä 35 612 35 612 35 471 35 471 30 470 30 470 33 120 33 120 133 820 133 820 140 280 140 280 0 % 9 % 5 % uut kuin asuinr Muut k uin asuinrak akennuk ennukse set 21 353 21 353 22 557 22 557 25 310 25 310 28 050 28 050 112 050 112 050 123 030 123 030 6 % 11 % 10 % 10

Taulukko 7. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 1999 ja 2005Asuin-ja toimitilakäytöstä tyhjillään jääneet rakennukset(käytössäolotilanne 01-05) Lukumäärä Tyhjien osuus kannasta 1999 2005 1999 2005 yhjien osuus Kerr erros osala ta 1000 m2 2005 1999 ala Tyhien yhien Tila 1000 m2 osuus kannasta 1999 2005 1999 2005 Tilavuus Tyhjien 1000 m3 osuus kannasta 1999 2005 1999 2005 ta 1000 m3 2005 1999 10 Asuinrakennukset 2496 2 779 18 % 22 % 394 460 8 % 9 % 3963 1 653 18 % 11 % 20 Hoitorakennukset 250 306 8 % 10 % 309 488 6 % 8 % 1164 1 798 6 % 9 % 23 Päiväkodit 96 139 8 % 11 % 36 57 5 % 7 % 129 202 5 % 7 % 0 0 0 30 Toimistorakennukset 132 141 9 % 10 % 45 110 3 % 5 % 184 467 2 % 6 % 40 Kokoontumisrakennukset 228 417 15 % 20 % 64 177 5 % 9 % 299 865 5 % 8 % 44 Jäähallit 5 4 18 % 13 % 11 13 8 % 8 % 48 78 5 % 6 % 45 Uimahallit 1 2 2 % 3 % 4 2 2 % 1 % 1 12 0 % 1 % 51 Peruskoulut ja lukiot 301 375 7 % 9 % 259 469 4 % 6 % 1169 2 039 4 % 6 % 52 Ammattioppilaitokset 75 75 10 % 10 % 76 148 3 % 6 % 336 653 4 % 6 % 53 Muut opetusrakennukset 68 69 5 % 7 % 37 55 3 % 5 % 148 228 3 % 6 % 60 Varastot 345 364 38 % 39 % 131 247 18 % 28 % 812 1 591 19 % 28 % 70 Liikenteen rakennukset 134 121 28 % 26 % 51 66 11 % 13 % 244 309 10 % 12 % 90 Muut rakennukset 2142 2 374 33 % 32 % 473 950 11 % 20 % 2711 5 766 12 % 22 % Yhteensä 6 273 7 166 18 % 20 % 1 890 3 241 6 % 10 % 11 209 15 660 8 % 11 % uut kuin asuinr Muut k uin asuinrak akennuk ennukse set 3 777 3 777 4 387 4 387 18 % 18 % 19 % 19 % 1 496 1 496 2 781 2 781 6 % 6 % 10 % 10 % 7 245 7 245 14 007 14 007 6 % 6 % 11 % 11

Tyhjil yhjillään lään olevat t rak akennuk ennukse set Julkisista rakennuksista (= muut kuin asuinrakennukset) oli tyhjillään vuonna 2005 yhteensä 4 387 rakennusta, joissa oli kerrosalaa 2,8 milj. m 2. Erityisen paljon tyhjillään oli sekä vuonna 1999 että on edelleen vuonna 2005 muita rakennuksia sekä terveyden hoitoalan rakennuksia että peruskouluja ja lukioita (kuva 3). Rakennusrekisterin mukaan tyhjillään kuntien rakennuskannasta on 7 166 kpl, noin 20 prosenttia rakennuksista ja 3,2 milj. m 2, noin 10 prosenttia kerrosalasta. Kaikkien rakennustyyppien tyhjien rakennusten suhteellinen osuus (osuus tarkasteltavan vuoden rakennuskannasta) on lisääntynyt vuodesta 1999 (taulukko 7). Myös kuntien rakennuskannan määrä on lisääntynyt mutta tyhjien määrä oli lisääntynyt koko kannan kasvua enemmän. Vuonna 2005 oli RHR:n mukaan tyjjillään lähes 400 peruskoulua ja lukiota. Tyhjien osuus oli lähes 10 prosenttia lukumäärästä ja 6 prosenttia kerrosalasta. 1 000 Kuntien tyhjilleen jääneiden julkisten rakennusten kerrosala 2005 yhteensä 2,8 milj.m 2 kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne 05 1000 m 2 800 600 400 200 0 20 Hoitorakennukset Lähde: VRK 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 3. Rakennusrekisterin mukaan tyhjilleen jääneet kuntien omistamat julkiset rakennukset vuonna 2005 12

3 Kuntien vuoden 2005 rakennuskannan analysointi Rakennus ennusten käytössäolo säolotilanne 01 11 Edellisessä kappaleessa käsiteltiin kuntien rakennuskannasta otantaa, jossa rakennusten käytössäolotilanne oli jokin vaihtoehdoista 01 05 eli rakennukset olivat joko asuin- tai toimitilakäytössä tai sitten ne olivat jääneet tyhjilleen. Otanta oli sama kuin vuoden 1999 kannan käsittelyssä, koska haluttiin tuottaa vertailukelpoiset luvut vuoden 1999 rakennuskanta-analyysin kanssa. Kuntien rakennuskannassa on huomattava määrä rakennuksia, joiden käytössäolotilanteesta ei ole tietoa (vaihtoehto10) tai käyttö on jokin muu (vaihtoehto 11), tai sitten rakennus on jostakin syystä käyttökelvoton (vaihtoehdot 06 09). Vuoden 2005 rakennuskanta jakaantui lukumäärillä mitattuna seuraavasti (taulukko 8): Taulukko 8. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset (lkm/kpl) käytössäolotilanteen mukaan 01 04 = asunto, toimitila 28 420 05 = tyhjillään 7 166 06 09 = purettu, tuhoutunut, ränsistynyt 3 896 10 = käytöstä ei tietoa 5 695 11 = muu 11 504 Yhteensä (kpl) 56 681 Käytössäolotieto puuttuu, on muu tai tuntematon monessa rakennuksessa. Kerrosalalla mitattuna tieto puuttuu 17 prosentista kohteita (kuva 5). Tätä asiaa tutkittiin tarkemmin ikäluokittain ja havaittiin, että käytössäolotieto puuttuu tai on muu usein uusissa rakennuksissa (kuva 6). Mikäli tyydytään otantaan käytössäolotilanne 01 05 jää tarkasteluista pois paljon uusia rakennuksia ja kuntien rakennuskanta näyttää ikäistään vanhemmalta. Epätietoisuus käytössäolotilanteesta liittyy erityisesti kokoontumisrakennuksiin, varastorakennuksiin, liikenteen rakennuksiin ja muihin rakennuksiin (kuten teollisuusrakennuksiin, kuva 7). Väestörekisterikeskuksen mukaan käytössäolotietoa ei kysytä rakennushanke-ilmoituksessa. Käytössäolotieto perustuu muuttoilmoituksiin. Kun rakennukseen muuttaa tai sieltä muuttaa pois yritys tai kotitalous, muuttotieto ajetaan rakennusrekisteriin käytössäolotiedoksi. Nämä tiedot päivitetään rekisteriin kaksi kertaa vuodessa. Tyypillistä kuitenkin on, ettei julkisilla rakennuksilla ole ensimmäistäkään oikeaa käytössäolotietoa vaan ne on kuitattu luokkiin 10 ja 11. Niin pitkään 13

kuin muuttoja ei tapahdu, ei myöskään käytössäolotieto toisenlaiseksi muutu. Tästä asiasta tarkemmin liitteessä A. Muuttojenkin yhteydessä voidaan edelleen säilyttää käytössäolotietona muu käyttö, koska julkisia tiloja ei mielletä toimitiloiksi vaan ne ovat varastokäytössä tai teollisuuden tuotantokäytössä tai jäähallikäytössä eli käyttötarkoitusluokituksensa mukaisesti muussa käytössä. Väestörekisterikeskuksen mukaan kohteet ovat kuitenkin ihan normaaleja käytössä olevia rakennuksia, vaikka ne tilastoteknisesti näyttävätkin toisarvoisilta kohteilta. Tämän raportin liitteenä B on kuntakohtainen julkinen rakennuskanta (kerrosala) sekä vastaava tieto kuntien taloustilastosta (huoneistoala). Luvut vastaavat varsin hyvin toisiaan, jos oletetaan, että kerrosala on noin 17 % enemmän kuin huoneistoala. Kuntien rakennuskanta 5/2005 yhteensä 41,4 milj.m2, käytössäolo Omistaja: kunta, kuntainliitto tai kunnan liikelaitos Ei sisällä: kiinteistöyhtiöiden ja säätiöiden omistuksia eikä osaomistuksia Purettu, tuhoutunut 0,9 2 % Ei tietoa 6,8 17 % ~ 8 % koko Suomen rakennuskannasta (510 milj.m 2 ) Tyhjillään 3,1 8 % Käytössä 30,0 73 % Lähde: VRK Kuva 5. Kuntien rakennuskanta 2005 käytössäolotilanne, kokonaistilanne 14

Kuntien rakennuskanta 2005 - käytössäolotilanne (% rakennusten kerrosalasta) - rakennusten valmistumisajankohdan mukaan 5 vuotisjaksoissa 11 muu 100 % 80 % 60 % 40 % 10 ei tietoa 06-09 poistunut 20 % 0 % 05 tyhjillään ennen 1949 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 rakennuksen valmistumisajankohta 2005-09 Ei tietoa 01-04 käytössä 01-04 05 06-09 10 11 käytössä tyhjillään poistunut ei tietoa muu Yhteensä ennen 1949 4 672 037 598 659 320 958 12 280 286 123 5 890 057 1950-54 2 229 888 199 084 66 606 4 731 60 395 2 560 704 1955-59 2 470 781 184 424 41 573 2 079 43 775 2 742 632 1960-64 2 535 913 148 310 83 757 1 887 93 410 2 863 277 1965-69 3 144 150 219 929 60 966 6 774 122 199 3 554 018 1970-74 3 021 773 156 820 63 044 6 766 182 913 3 431 316 1975-79 3 736 758 195 273 76 052 20 630 238 836 4 267 549 1980-84 3 312 185 308 425 80 396 29 331 487 159 4 217 496 1985-89 2 085 568 141 758 17 260 16 048 882 122 3 142 756 1990-94 1 414 366 325 720 14 860 38 999 934 008 2 727 953 1995-99 379 592 129 462 5 766 892 932 24 105 1 431 857 2000-04 250 516 19 472 2 325 1 382 350 13 455 1 668 118 2005-09 7 708 2 008 0 28 850 83 38 649 Ei tietoa 765 620 611 752 166 654 809 656 529 190 2 882 872 Yhteensä 1000 m2 30 027 3 241 1 000 3 253 3 898 41 419 72 % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % ennen 1949 16 % 18 % 32 % 0 % 7 % 14 % 1950-54 7 % 6 % 7 % 0 % 2 % 6 % 1955-59 8 % 6 % 4 % 0 % 1 % 7 % 1960-64 8 % 5 % 8 % 0 % 2 % 7 % 1965-69 10 % 7 % 6 % 0 % 3 % 9 % 1970-74 10 % 5 % 6 % 0 % 5 % 8 % 1975-79 12 % 6 % 8 % 1 % 6 % 10 % 1980-84 11 % 10 % 8 % 1 % 12 % 10 % 1985-89 7 % 4 % 2 % 0 % 23 % 8 % 1990-94 5 % 10 % 1 % 1 % 24 % 7 % 1995-99 1 % 4 % 1 % 27 % 1 % 3 % 2000-04 1 % 1 % 0 % 42 % 0 % 4 % 2005-09 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % Ei tietoa 3 % 19 % 17 % 25 % 14 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kuva 6. Kuntien rakennuskannan käytössäolotilanne rakennusten iän funktiona 15

Kuntien rakennuskanta 2005 - käytössäolotilanne (% rakennusten kerrosalasta) - rakennusten valmistumisajankohdan mukaan 5 vuotisjaksoissa 100 % 11 muu 80 % 10 ei tietoa 60 % 06-09 poistunut 40 % 05 tyhjillään 20 % 01-04 käytössä 0 % 10 Asuinrakennukset 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset 01-04 05 06-09 10 11 käytössä tyhjillään poistunut ei tietoa muu yhteensä 10 Asuinrakennukset 4 592 176 461 258 209 723 37 664 28 550 5 329 371 20 Hoitorakennukset 5 364 711 488 106 35 077 128 174 377 155 6 393 223 23 Päiväkodit 781 177 56 756 12 298 137 453 145 978 1 133 662 30 Toimistorakennukset 1 893 267 109 728 32 703 159 985 131 026 2 326 709 40 Kokoontumisrakennukset 1 818 101 185 884 50 019 345 410 452 867 2 852 281 44 Jäähallit 150 339 13 242 5 600 94 115 62 336 325 632 45 Uimahallit 212 577 1 717 0 19 500 20 423 254 217 51 Peruskoulut ja lukiot 6 982 010 468 659 48 263 519 432 455 420 8 473 784 52 Ammattioppilaitokset 2 465 208 148 314 15 124 171 774 301 948 3 102 368 53 Muut opetusrakennukset 951 260 55 361 9 289 14 206 13 390 1 043 506 60 Varastot 647 843 246 637 132 651 239 967 313 927 1 581 025 70 Liikenteen rakennukset 455 494 65 804 47 135 192 364 174 470 935 267 90 Muut rakennukset 3 712 692 939 630 402 293 1 193 269 1 420 283 7 668 167 Yhteensä (1000 m2) 30 027 3 241 1 000 3 253 3 898 41 419 72 % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % 10 Asuinrakennukset 86 % 9 % 4 % 1 % 1 % 100 % 20 Hoitorakennukset 84 % 8 % 1 % 2 % 6 % 100 % 23 Päiväkodit 69 % 5 % 1 % 12 % 13 % 100 % 30 Toimistorakennukset 81 % 5 % 1 % 7 % 6 % 100 % 40 Kokoontumisrakennukset 64 % 7 % 2 % 12 % 16 % 100 % 44 Jäähallit 46 % 4 % 2 % 29 % 19 % 100 % 45 Uimahallit 84 % 1 % 0 % 8 % 8 % 100 % 51 Peruskoulut ja lukiot 82 % 6 % 1 % 6 % 5 % 100 % 52 Ammattioppilaitokset 79 % 5 % 0 % 6 % 10 % 100 % 53 Muut opetusrakennukset 91 % 5 % 1 % 1 % 1 % 100 % 60 Varastot 41 % 16 % 8 % 15 % 20 % 100 % 70 Liikenteen rakennukset 49 % 7 % 5 % 21 % 19 % 100 % 90 Muut rakennukset 48 % 12 % 5 % 16 % 19 % 100 % Yhteensä 72 % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % Kuva 7. Kuntien rakennuskannan käytössäolotilanne rakennusten käytön funktiona 16

Rakennuskannan omistus Kun tarkasteluun poimitaan rakennukset, joiden käytössäolotilanne on 01 05, 10 ja 11, saadaan kuntien rakennuskannan kokonaislaajuudeksi yhteensä 52 682 rakennusta, 40 miljoonaa kerrosneliötä ja 187 miljoonaa kuutiometriä. Tästä julkisen rakennuskannan laajuus on puolestaan yhteensä 39 464 rakennusta, 35 miljoonaa kerrosneliötä ja 169 miljoonaa kuutiometriä. Tässä aineistossa kuntien omistamia rakennuksia on yhteensä 47 672 kpl (julkisia 35 812), kuntayhtymien 2 763 kpl (julkisia 2 106) ja kuntien omistamien liikelaitosten rakennuksia 2 247 kpl (julkisia 1546, taulukko 9 ja kuva 8). Kunnat omistavat tästä kokonaiskannasta noin 90 prosenttia rakennuksista (~ 85 % kerrosalasta ja tilavuudesta). Kuntayhtymät omistavat merkittäviä määriä ainoastaan hoitoalan rakennuksia (lukumäärästä 21 %, kerrosalasta ja tilavuudesta ~ 35 %) ja ammatillisia oppilaitoksia (lukumäärästä, kerrosalasta ja tilavuudesta ~ 36 %). Kuntien liikelaitokset omistavat toimistoja, jäähalleja, liikenteen rakennuksia sekä varastoja (taulukko 10). Taulukko 9. Kuntien rakennuskanta 2005, omistajat Rakennus ennusten lkm (kpl) Kerr erros osala 1 000 m 2 Tilavuus 1 000 m 3 Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä 10 Asuinrakennukset 11 860 701 657 4 019 695 382 13 730 2 387 1 292 20 Hoitorakennukset 2 694 11 705 3 971 9 2 264 14 071 33 7 432 23 Päiväkodit 1 750 4 20 1 107 3 11 4 000 11 40 30 Toimistorakennukset 1 492 73 78 2 037 119 118 8 401 462 523 40 Kokoontumisrakennukset 3 695 17 24 2 723 34 20 16 079 203 104 44 Jäähallit 75 4 2 286 19 15 2 339 135 122 45 Uimahallit 83 0 2 235 0 19 1 271 0 113 51 Peruskoulut ja lukiot 4 786 12 13 8 365 24 35 36 699 98 156 52 Ammattioppilaitokset 588 11 338 1 870 66 1 117 7 812 301 4 627 53 Muut opetusrakennukset 1 034 3 14 1 017 3 13 3 999 11 57 60 Varastot 2 010 140 91 1 189 217 38 7 745 1 632 213 70 Liikenteen rakennukset 986 115 60 627 179 79 3 082 1 177 312 90 Muut rakennukset 16 619 1 156 759 6 180 769 293 38 802 5 127 1 913 Yhteensä 47 672 2 247 2 763 33 626 2 135 4 405 158 030 11 575 16 904 Muut kuin asuinrakennukset 35 812 1 546 2 106 29 607 1 440 4 023 144 300 9 188 15 612 17

Kuntien julkisen rakennuskannan kerrosala, yht. 35 milj.m2 Käytössäolotilanne 01-05, 10, 11 10 000 8 000 6 000 Kuntayhtymä 4 milj.m2 Liikelaitos 1,4 milj.m2 Kunta 29,6 milj.m2 4 000 2 000 0 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 8. Kuntien rakennuskannan omistajaorganisaatiot Taulukko 10. Kuntien rakennuskanta 2005, omistajatyyppien osuudet eri käyttötarkoitusluokissa Rakennus ennusten lkm Kerr erros osala Tilavuus Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä 10 Asuinrakennukset 90 % 5 % 5 % 79 % 14 % 8 % 79 % 14 % 7 % 20 Hoitorakennukset 79 % 0 % 21 % 64 % 0 % 36 % 65 % 0 % 35 % 23 Päiväkodit 99 % 0 % 1 % 99 % 0 % 1 % 99 % 0 % 1 % 30 Toimistorakennukset 91 % 4 % 5 % 90 % 5 % 5 % 90 % 5 % 6 % 40 Kokoontumisrakennukset 99 % 0 % 1 % 98 % 1 % 1 % 98 % 1 % 1 % 44 Jäähallit 93 % 5 % 2 % 89 % 6 % 5 % 90 % 5 % 5 % 45 Uimahallit 98 % 0 % 2 % 93 % 0 % 7 % 92 % 0 % 8 % 51 Peruskoulut ja lukiot 99 % 0 % 0 % 99 % 0 % 0 % 99 % 0 % 0 % 52 Ammattioppilaitokset 63 % 1 % 36 % 61 % 2 % 37 % 61 % 2 % 36 % 53 Muut opetusrakennukset 98 % 0 % 1 % 98 % 0 % 1 % 98 % 0 % 1 % 60 Varastot 90 % 6 % 4 % 82 % 15 % 3 % 81 % 17 % 2 % 70 Liikenteen rakennukset 85 % 10 % 5 % 71 % 20 % 9 % 67 % 26 % 7 % 90 Muut rakennukset 90 % 6 % 4 % 85 % 11 % 4 % 85 % 11 % 4 % Yhteensä 90 % 4 % 5 % 84 % 5 % 11 % 85 % 6 % 9 % Muut kuin asuinrak akennuk ennukse set 91 % 4 % 5 % 84 % 4 % 11 % 85 % 5 % 9 % Kun unta tayh yhtymien julkinen rak akennuskan ennuskanta Kuntayhtymät omistavat 2 105 julkista rakennusta, joiden kerrosala on 4 milj. m 2 ja tilavuus 17 milj. m 3. Kuntayhtymät eivät ole rakennuttaneet uusia rakennuksia vaan niiden rakennuskanta on peräisin varhaisemmilta vuosikymmeniltä (kuva 9). Vuonna 1999 kuntayhtymät omistivat (ml. käytössäololuokat 10 ja 11) selvästi vähemmän rakennuksia vain 1990 kpl. Myös rakennustyyppijakauma näytti vuonna 1999 erilaiselta, sillä tuolloin kuntayhtymät omistivat enemmän peruskouluja ja lukioita, joita taas 2005 aineistosta ei löytynyt (kuva 10). 18

800 1000 m 2 Kuntayhtymien omistaman julkisen rakennuskannan kerrosala 2005 yhteensä 4 milj.m 2 kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne 01-05,10,11 600 400 200 0 ennen 1949 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 Ei tietoa Lähde: VRK Kuva 9. Kuntayhtymien omistamien rakennusten ikäjakauma Perusk eruskorja orjatut rak akennuk ennukse set Rakennusrekisteriin kirjataan tieto siitä, jos kohteella on haettu peruskorjauslupa. Kuntien julkisesta rakennuskannasta on lupa haettu 42 prosenttia kohteista (kuva 10, taulukko 11). Eniten lupia on haettu uimahallien ja koulujen peruskorjauksiin (taulukko 12). Korjausluvista vain muutama prosentti on haettu ennen vuotta 1980. 80 % 60 % 63 % 64 % Peruskorjatut kuntien julkiset rakennukset % tilavuudesta 70 % 70 % 71 % 56 % 54 % 40 % 42 % 25 % 20 % 16 % 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % ennen 1949 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 Ei tietoa Lähde: VRK Kuva 10. Peruskorjatut rakennukset (korjauslupa haettu) ikäluokittain. Peruskorjattujen tilavuuden suhde kannan kokonaistilavuuteen 19

Taulukko 11. Julkiset rakennukset, joille haettu peruskorjauslupa Taulukko 12. Kuntien rakennukset, joille haettu peruskorjauslupa Perusk eruskorja orjattu tu Kok oko Perus erus- tilavuus kerr erros osala tilavuus korja orjattu tu Kpl 1 000 m 3 1 000 m 2 1 000 m 3 % a. 49 2 600 14 646 3 029 23 196 63 % b. 50 54 798 5 598 1 449 8 712 64 % c. 55 59 883 6 677 1 775 9 482 70 % d. 60 64 785 7 092 1 809 10 071 70 % e. 65 69 851 8 385 2 220 11 851 71 % f. 70 74 716 7 635 1 719 13 582 56 % g. 75 79 925 8 463 2 146 15 553 54 % h. 80 84 809 7 132 1 634 17 142 42 % i. 85 89 367 3 478 671 13 695 25 % j. 90 94 190 1 961 368 11 994 16 % k. 95 99 44 528 99 7 378 7 % l. 00 04 0 0 0 9 063 0 % m. 05 09 0 0 0 160 0 % n. ei tietoa 1 2 0 18 332 0 % Yhteensä 8 969 71 597 16 920 170 208 42 % Perusk eruskorja orjattu tu Kok oko Perus erus- tilavuus kerr erros osala tilavuus korja orjattu tu Kpl 1 000 m 3 1 000 m 2 1 000 m 3 % 10 Asuinrakennukset 2 401 5 153 1 497 17 468 29 % 20 Hoitorakennukset 1 481 12 791 3 846 22 009 58 % 23 Päiväkodit 669 1 385 400 4 051 34 % 30 Toimistorakennukset 692 4 655 1 172 9 463 49 % 40 Kokoontumisrakenn. 786 4 661 898 16 391 28 % 44 Jäähallit 27 1 159 143 2 596 45 % 45 Uimahallit 51 852 174 1 384 62 % 51 Peruskoulut ja lukiot 2 602 23 198 5 324 36 958 63 % 52 Ammattioppilaitokset 492 8 115 2 044 12 833 63 % 53 Muut opetusrakenn. 191 864 218 4 073 21 % 60 Varastot 173 1 279 225 9 616 13 % 70 Liikenteen rakennukset 119 1 068 226 4 594 23 % 90 Muut rakennukset 1 686 11 568 2 252 46 242 25 % Julkiset rakennukset yht. 8 969 71 597 16 920 170 208 42 % Yhteensä 11 370 76 750 18 417 187 676 41 % Kun untien julkis kisten rak akennus ennusten lämmitys Kuntien julkisista rakennuksista suurin osa (77 % tilavuudesta) lämmitetään vesikeskuslämmityksellä. Rekisterin mukaan 5 prosenttia kannasta on ns. kylmiä rakennuksia ilman lämmitystä. Kuntien julkisista rakennuksista 55 prosenttia on VRK tietojen mukaan liitetty kaukolämmityksen piiriin. 20

Taulukko 13. Kuntien julkisten rakennusten lämmitystapa Tilavuus1000 m 3 Osuus % Vesikeskuslämmitys 130 77 % Ilmakeskuslämmitys 10 6 % Suora sähkölämmitys 10 6 % Uunilämmitys 1 1 % Ei kiinteää lämmityslaitetta (ns. kylmä rakennus) 9 5 % Ei tietoa 9 5 % Yhteensä 169 100 % Taulukko 14. Kuntien julkisten rakennusten lämmönlähteet Kauko- tai aluelämpö 93 55 % Kevyt polttoöljy 36 21 % Raskas polttoöljy 4 3 % Sähkö 12 7 % Kaasu 2 1 % Kivihiili, koksi tms. 0 0 % Puu 4 2 % Turve 0 0 % Maalämpö tms. 0 0 % Muu 1 0 % Ei tietoa 17 10 % Yhteensä 169 100 % 21

4 Kuntien julkiset rakennukset erityyppisissä kunnissa Asukasluvultaan isot t kunna unnat t ja pienet t kunna unnat Kuntien rakennuskanta on jaettu kolmen erikokoisen kuntatyypin kanssa sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on asukkaita vuonna 2004 joulukuussa. Vuoden 1999 kanssa pienten kuntien (asukkaita < 10 000) osuus rakennuskannasta oli 27 prosenttia, nyt osuus on noussut koko kannasta 29 prosenttiin ja julkisten rakennusten osalta 28 prosenttiin (kuva 11). Vastaavasti isojen kuntien osuus rakennuskannan omistuksesta on pienentynyt. Julkinen rakennuskanta erikokoisissa kunnissa yht. 35 milj.m 2 vuonna 2005 Omistaja: kunta, kuntayhtymä, liikelaitos Käyttössäolo: 01-05, 10, 11 yli 20 000 asukasta 20 790 59 % alle 10 000 asukasta 9 927 28 % 10-20 000 asukasta 4 588 13 % Lähde: VRK Kuva 11. Erikokoisten kuntien osuus rakennuskannasta Taulukko 15. Rakennuskannan määrä erikokoisissa kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne 01 05, 10, 11 Alle le 10 000 asukasta 10 20 000 asukasta Yli 20 000 asukasta Kpl Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala Kpl vuus ala Kpl vuus ala 1000 1000 1000 1000 1000 1000 m 3 m 2 m 3 m 2 m 3 m 2 Asuinrakennukset 5 647 6270 1871 1 905 2 348 690 5 703 8 850 2 553 Julkiset rakennukset 15 663 48 649 9 927 5 535 21 695 4 588 18 332 99 864 20 790 Yhteensä 21 310 54 919 11 798 7 440 24 043 5 278 24 035 108 714 23 343 22

Maankäytön tehokk ehokkuuden suhteen erilaiset t kunna unnat Tilastokeskus luokittelee kunnat myös maankäytön tehokkuuden mukaan: 1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. 2. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. 3. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. Kuntien rakennuskannasta omistavat kaupunkimaiset kunnat 61 prosenttia ja maaseutumaiset kunnat 22 prosenttia. Erityyppisten kuntien julkinen rakennuskanta yht. 35 milj.m 2 v. 2005 Omistaja: kunta, kuntayhtymä, liikelaitos Käyttössäolo: 01-05, 10, 11 Maaseutumaiset kunnat 7 913 22 % Kaupunkimaiset kunnat 21 520 61 % Taajaan asutut kunnat 5 873 17 % Lähde: VRK Kuva 12. Erityyppiset kunnat rakennuskannan omistajina Taulukko 16. Rakennuskannan määrä erityyppisissä kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössäolotilanne 01-05, 10, 11 Maaseutumaise aaseutumaiset t kunna unnat Taa aajaan asutut kunna unnat Kaupunkimaiset t kunna unnat Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala vuus ala vuus ala 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Asuinrakennukset 4 757 5 056 1 512 2 767 3 343 998 5 731 9 069 2 604 Julkiset rakennukset 13 105 39 486 7 913 7 457 27 250 5 873 18 968 103 473 21 520 Yhteensä 17 862 44 542 9 425 10 224 30 592 6 870 24 699 112 542 24 124 23

Väestök tökehityk ehityksen suhteen erilaiset t kunna unnat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jakanut aluetutkimuksissaan seutukunnat väestönkasvun suhteen kolmeen ryhmään: seutukunnat, joissa väestö on kasvanut, pysynyt lähes ennallaan tai vähentynyt. Väestökehitys näkyy myös rakentamisessa: kasvaville alueilla rakennetaan vilkkaasti julkisia rakennuksia (kuva 13). Julkisen rakennuskannan ikärakenne väestökehityksen mukaan jaoteltuna yht. 35 milj.m2 vuonna 2005 2 500 2 000 1000 m 2 O i t j k t k t ht ä liik l it Väestö kasvaa : 13 milj.m2 Väestökehitys vakio: 12 milj. m2 Väestö vähenee10 milj.m2 1 500 1 000 500 0 Lähde: VRK ennen 1949 1950-54 1955-59 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 Ei tietoa Kuva 13. Julkisten rakennusten ikärakenne väestökehityksen mukaan jaoteltuna erityyppisissä kunnissa Taulukko 17. Rakennuskannan määrä väestökehityksen suhteen erityyppisissä kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössäolotilanne 01-05, 10, 11 Väestö kasvaa aa -kunna unnat Väestök tökehitys vakiin akiint. Väestö vähenee -kunna unnat Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala vuus ala vuus ala 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Asuinrakennukset 3 175 4 476 1 274 5 305 7 449 2 187 4 775 5 543 1 653 Julkiset rakennukset 11 085 61 190 12 681 14 322 57 583 12 377 14 123 51 435 10 248 Yhteensä 14 260 65 666 13 955 19 627 65 032 14 563 18 898 56 978 11 901 24

Rakennuskannan ikärak akenne käyttötark tötarkoi oistusryhmit tusryhmittäin täin 10 Asuinrakennukset 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 25

700 600 kerrosala 1000 m 2 10 Asuinrakennukset yhteensä 5100 tuhatta k-m2 keski-ikä 32 vuotta 500 400 300 200 100 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 3 501 2 381 626 12 % 37 % b. 50-54 927 1 223 335 7 % 44 % c. 55-59 736 986 278 5 % 37 % d. 60-64 775 1 075 319 6 % 40 % e. 65-69 814 1 704 497 10 % 45 % f. 70-74 788 1 891 573 11 % 52 % g. 75-79 1 096 2 031 623 12 % 38 % h. 80-84 1 070 1 486 456 9 % 17 % i. 85-89 1 106 1 292 403 8 % 5 % j. 90-94 1 174 1 612 500 10 % 3 % k. 95-99 409 735 203 4 % 1 % l. 00-04 325 591 166 3 % 0 % m. 05-09 19 25 7 0 % 0 % n. ei tietoa 417 372 109 2 % 4 % yhteensä 13 157 17 403 5 096 100 % 29 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 26

1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 a. -49 kerrosala 1000 m 2 20 Hoitoalan rakennukset yhteensä 5920 tuhatta k-m2 keski-ikä 35 vuotta b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Hoitoalan rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 524 3 190 919 16 % 73 % b. 50-54 217 1 270 389 7 % 68 % c. 55-59 161 1 130 361 6 % 87 % d. 60-64 205 1 354 397 7 % 80 % e. 65-69 274 1 966 565 10 % 82 % f. 70-74 163 1 621 454 8 % 73 % g. 75-79 271 2 721 880 15 % 66 % h. 80-84 269 2 730 779 13 % 57 % i. 85-89 208 1 303 344 6 % 29 % j. 90-94 177 1 340 323 5 % 16 % k. 95-99 57 370 101 2 % 11 % l. 00-04 48 363 84 1 % 0 % m. 05-09 4 9 2 0 % 0 % n. ei tietoa 164 1 006 327 6 % 0 % yhteensä 2 742 20 374 5 924 100 % 58 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 27

23 Lasten päiväkodit 200 180 kerrosala 1000 m 2 yhteensä 1110 tuhatta k-m2 keski-ikä 31 vuotta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Lasten päiväkodit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 229 360 100 9 % 80 % b. 50-54 56 120 30 3 % 85 % c. 55-59 53 130 30 3 % 92 % d. 60-64 66 150 40 4 % 68 % e. 65-69 72 150 40 4 % 80 % f. 70-74 96 220 70 6 % 71 % g. 75-79 189 450 130 12 % 48 % h. 80-84 250 640 180 16 % 30 % i. 85-89 270 650 180 16 % 8 % j. 90-94 192 450 120 11 % 11 % k. 95-99 91 240 60 5 % 0 % l. 00-04 128 370 90 8 % 0 % m. 05-09 5 8 2 0 % 0 % n. ei tietoa 77 130 40 4 % 0 % yhteensä 1 774 4 068 1 112 100 % 34 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 28

600 kerrosala 1000 m 2 30 Toimistorakennukset yhteensä 2290 tuhatta k-m2 keski-ikä 49 vuotta 500 400 300 200 100 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Toimistorakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 495 2 050 510 22 % 65 % b. 50-54 111 460 120 5 % 75 % c. 55-59 117 380 100 4 % 69 % d. 60-64 115 590 150 7 % 64 % e. 65-69 109 1 010 250 11 % 85 % f. 70-74 105 900 210 9 % 52 % g. 75-79 136 870 220 10 % 49 % h. 80-84 144 1 040 240 10 % 41 % i. 85-89 95 780 180 8 % 14 % j. 90-94 61 350 80 3 % 14 % k. 95-99 32 170 40 2 % 5 % l. 00-04 51 520 110 5 % 0 % m. 05-09 0 0 0 0 % 0 % n. ei tietoa 74 360 80 3 % 0 % yhteensä 1 645 9 480 2 290 100 % 49 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 29

700 600 40 Kokoontumisrakennukset kerrosala 1000 m 2 yhteensä 2780 tuhatta k-m2 keski-ikä 34 vuotta 500 400 300 200 100 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Kokoontumisrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 861 3 340 657 24 % 52 % b. 50-54 110 280 63 2 % 63 % c. 55-59 92 200 50 2 % 45 % d. 60-64 84 369 78 3 % 82 % e. 65-69 101 481 127 5 % 77 % f. 70-74 141 870 161 6 % 64 % g. 75-79 195 813 167 6 % 32 % h. 80-84 463 1 930 336 12 % 32 % i. 85-89 569 2 452 401 14 % 19 % j. 90-94 336 2 033 267 10 % 4 % k. 95-99 223 1 182 144 5 % 0 % l. 00-04 179 1 680 179 6 % 0 % m. 05-09 5 30 3 0 % 0 % n. ei tietoa 381 750 149 5 % 0 % yhteensä 3 740 16 410 2 781 100 % 28 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 30

70 60 kerrosala 1000 m 2 44 Jäähallit yhteensä 320 tuhatta k-m2 keski-ikä 15 vuotta 50 40 30 20 10 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa 4 Jäähallit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 0 0 0 0 % 0 % b. 50-54 1 2 1 0 % 100 % c. 55-59 0 0 0 0 % 0 % d. 60-64 0 0 0 0 % 0 % e. 65-69 2 130 20 6 % 100 % f. 70-74 5 290 30 9 % 100 % g. 75-79 4 170 30 9 % 100 % h. 80-84 8 430 50 16 % 52 % i. 85-89 17 560 60 19 % 55 % j. 90-94 10 240 30 9 % 13 % k. 95-99 18 390 50 16 % 0 % l. 00-04 13 330 40 12 % 0 % m. 05-09 0 0 0 0 % 0 % n. ei tietoa 3 60 10 3 % 0 % yhteensä 81 2 602 321 100 % 45 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 31

80 70 60 50 40 30 20 10 0 kerrosala 1000 m 2 45 Uimahallit yhteensä 260 tuhatta k-m2 keski-ikä 29 vuotta a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa 4 Uimahallit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 3 50 10 4 % 100 % b. 50-54 1 20 3 1 % 100 % c. 55-59 2 130 20 8 % 100 % d. 60-64 2 20 5 2 % 0 % e. 65-69 6 100 20 8 % 100 % f. 70-74 25 320 70 27 % 98 % g. 75-79 14 230 50 19 % 76 % h. 80-84 10 130 20 8 % 47 % i. 85-89 7 100 20 8 % 0 % j. 90-94 6 140 20 8 % 0 % k. 95-99 3 40 10 4 % 0 % l. 00-04 4 90 10 4 % 0 % m. 05-09 0 0 0 0 % 0 % n. ei tietoa 2 20 2 1 % 0 % yhteensä 85 1 390 261 100 % 62 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 32

51 Peruskoulut ja lukiot 1 400 1 200 kerrosala 1000 m 2 yhteensä 8420 tuhatta k-m2 keski-ikä 48 vuotta 1 000 800 600 400 200 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Peruskoulut ja lukiot Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 1 289 7 490 1 240 15 % 81 % b. 50-54 514 3 320 840 10 % 78 % c. 55-59 632 4 640 1 160 14 % 80 % d. 60-64 373 3 350 860 10 % 82 % e. 65-69 317 3 490 930 11 % 78 % f. 70-74 197 2 050 520 6 % 80 % g. 75-79 249 2 690 670 8 % 71 % h. 80-84 258 1 890 440 5 % 43 % i. 85-89 202 1 910 430 5 % 24 % j. 90-94 168 1 550 340 4 % 24 % k. 95-99 121 950 210 2 % 16 % l. 00-04 184 1 460 300 4 % 0 % m. 05-09 3 30 10 0 % 0 % n. ei tietoa 307 2 160 470 6 % 0 % yhteensä 4 814 36 980 8 420 100 % 63 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 33

450 400 kerrosala 1000 m 2 52 Ammattioppilaitokset yhteensä 3080 tuhatta k-m2 keski-ikä 31 vuotta 350 300 250 200 150 100 50 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Ammattioppilaitokset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 120 920 220 7 % 52 % b. 50-54 42 763 191 6 % 63 % c. 55-59 50 820 201 7 % 45 % d. 60-64 67 1 085 311 10 % 82 % e. 65-69 89 1 620 400 13 % 77 % f. 70-74 78 1 060 266 9 % 64 % g. 75-79 92 1 290 336 11 % 32 % h. 80-84 122 1 613 382 12 % 32 % i. 85-89 100 1 350 270 9 % 19 % j. 90-94 52 690 140 5 % 4 % k. 95-99 20 170 40 1 % 0 % l. 00-04 25 380 83 3 % 0 % m. 05-09 0 0 0 0 % 0 % n. ei tietoa 88 1 080 240 8 % 0 % yhteensä 945 12 841 3 081 100 % 28 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 34

300 kerrosala 1000 m 2 53 Muut opetusrakennukset yhteensä 1040 tuhatta k-m2 keski-ikä 45 vuotta 250 200 150 100 50 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa Muu opetusrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 441 959 243 23 % 31 % b. 50-54 162 760 190 18 % 23 % c. 55-59 146 619 154 15 % 24 % d. 60-64 81 401 120 12 % 14 % e. 65-69 61 400 100 10 % 23 % f. 70-74 57 300 70 7 % 18 % g. 75-79 52 380 100 10 % 7 % h. 80-84 17 160 40 4 % 0 % i. 85-89 3 10 2 0 % 32 % j. 90-94 3 10 3 0 % 100 % k. 95-99 8 20 5 0 % 0 % l. 00-04 9 30 10 1 % 0 % m. 05-09 1 1 0 0 % 0 % n. ei tietoa 12 22 4 0 % 0 % yhteensä 1 053 4 072 1 040 100 % 21 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 35

60 Varastot 200 180 kerrosala 1000 m 2 yhteensä 1430 tuhatta k-m2 keski-ikä 29 vuotta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 226 1 080 190 13 % 30 % b. 50-54 57 430 60 4 % 4 % c. 55-59 44 160 34 2 % 4 % d. 60-64 64 370 70 5 % 10 % e. 65-69 81 430 70 5 % 27 % f. 70-74 117 1 090 150 11 % 10 % g. 75-79 142 560 90 6 % 24 % h. 80-84 266 950 140 10 % 15 % i. 85-89 297 1 120 143 10 % 17 % j. 90-94 264 970 130 9 % 11 % k. 95-99 241 890 110 8 % 12 % l. 00-04 224 720 103 7 % 0 % m. 05-09 7 30 5 0 % 0 % n. ei tietoa 216 850 130 9 % 0 % yhteensä 2 246 9 650 1 425 100 % 13 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 36

120 kerrosala 1000 m 2 70 Liikenteen rakennukset yhteensä 910 tuhatta k-m2 keski-ikä 27 vuotta 100 80 60 40 20 0 a. -49 b. 50-54 c. 55-59 d. 60-64 e. 65-69 f. 70-74 g. 75-79 h. 80-84 i. 85-89 j. 90-94 k. 95-99 l. 00-04 m. 05-09 n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 000 m 3 1 000 m 2 % % tilavuudesta a. -49 89 398 83 9 % 47 % b. 50-54 46 260 70 8 % 50 % c. 55-59 47 200 42 5 % 57 % d. 60-64 42 182 38 4 % 36 % e. 65-69 57 190 49 5 % 27 % f. 70-74 55 232 41 4 % 46 % g. 75-79 95 403 84 9 % 21 % h. 80-84 151 569 111 12 % 40 % i. 85-89 160 390 77 8 % 18 % j. 90-94 125 380 84 9 % 6 % k. 95-99 123 383 78 9 % 0 % l. 00-04 95 651 79 9 % 0 % m. 05-09 3 5 1 0 % 0 % n. ei tietoa 77 324 77 8 % 0 % yhteensä 1 165 4 568 914 100 % 23 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05, 10-11 37