Pahamaailman alue sisältää lisäksi Suomen ympäristökeskuksen arvokkaiksi luokittelemia harjuja.

Samankaltaiset tiedostot
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

NATURA VERKOSTO

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67.

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Koskskogen-Maraholmsträsket

VALOKUVIA LIITE 22 PUNKAHARJUN KESKUSTAAJAMA ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2010

Tervahaudan halssi, eteläkaakkoon.

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Aura OK

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Transkriptio:

Liite A ympäristöjärjestöjen (SLL, GP, LL) lausuntoon 29.9.2011. Kohdekohtaiset kommentit lausunnolla olleisiin rajauksiin. Lausunto Kalevalapuiston luonnonsuojelualueiden perustamisesta (YM 4/500/2011) sekä eräiden Suomussalmen ja Puolangan kunnissa sijaitsevien valtion omistamien alueiden muodostamisesta luonnonsuojelualueiksi (YM 5/500/2011) KALEVALAPUISTO (YM 4/500/2011) Pahamaailma Alueeseen liittyy alue-ekologisen suunnittelun suojelemia vanhoja metsiä, jotka pitäisi liittää rajaukseen, kts. kartta (kalevala_liite_1_pahamaailma.pdf). Merkittävämpi puute on kokonaan suojelemattomien lajistollisesti arvokkaiden metsien puuttuminen rajauksesta, kts. kartta (kalevala_liite_1_pahamaailma.pdf). Pahamaailman metsäalue alkaa lähes välittömästi Hossan kylän ja sen suositun retkeilyalueen läheisyydestä ulottuen idässä aina valtakunnan rajaan saakka. Pahamaailma ja sen mäntykankaat osoittautuivat alueella tehdyissä kääpäinventoinnissa lajistoltaan huippuarvokkaiksi. Metsien suojeluarvon arvioimiseksi kehitetyn pisteytysjärjestelmän (Kotiranta ja Niemelä mukaan) Pahamaailma sai pisteytyksessä mäntylajien osalta yhteisarvon 33, mikä sijoittaa sen suojeluarvoiltaan ylimpään luokkaan "erittäin arvokas, ainutlaatuinen alue". Pahamaailman alue sisältää lisäksi Suomen ympäristökeskuksen arvokkaiksi luokittelemia harjuja. Vieremänsuo Rajauksesta puuttuu dialogiprosessissa suojeltuja alueita etelässä ja idässä, kts. kartta (kalevala_liite_2_vieremansuo.pdf). Näistä itäinen kuvio on soidensuojelualueen reunametsää joka vähintään kuuluisi mukaan lakisääteiseen suojelurajaukseen. Tormuan Pohjanvaara Miksi Riitasuon läntiset alueet puuttuvat lausunnolla olevista kartoista? Onko ne perustettu suojelualueeksi jo aiemmin? Koordinaattipisteessä N 7254824 E 3609146 on suojelematon vanha metsä, joka rajautuu soidensuojelualueeseen. Sen on inventoinut Ystävyyden puiston tutkimuskeskus jo 1990- luvun lopulla ja alue on todettu suojelullisesti arvokkaaksi vanhaksi metsäksi, ja se tulisi nyt liittää lakisääteisen suojelun rajaukseen. Alue saattaa olla MH:n suunnitelman luontokohde. Karttaa ei ole tämän lausunnon liitteenä mutta ilmakuvasta sijainti selviää oheisella koordinaatilla yksiselitteisesti.

Rajauksesta puuttuu dialogiprosessissa suojeltuja osia: Lumperoisvaara sekä hieman erillisinä Halla-aho sekä Pieni Näätivaara, kts. kartta (kalevala_liite_3_tormuan_pohjanvaara.pdf). Edelleen puuttuu näihin liittyviä suojelemattomia osia, kts. kartta (kalevala_liite_3_tormuan_pohjanvaara.pdf). Kala-Peuro Alueeseen liittyy eteläpuolella välittömässä läheisyydessä dialogiprosessissa suojeltu Pahkosuo- Honkavaaran alue joka olisi nyt helppo ottaa lakisääteiseen suojeluun mukaan, kts. kartta (kalevala_liite_4_kalapeuro.pdf). Lisäksi liittyy suojelemattomia osia, kts. kartta (kalevala_liite_4_kalapeuro.pdf). Housuaho Alueeseen liittyy suoraan alue-ekologisen suunnittelun suojelemia vanhoja metsiä, jotka pitäisi liittää rajaukseen, kts. kartta (kalevala_liite_6_housuaho.pdf, sijainnit viitteellisiä eikä kartassa ole mukana kaikkia). Tarkemmat tiedot ovat saatavissa MH:n alue-ekologisesta suunnitelmasta. Pohjoisosan Tulijärven luoteis- ja pohjoisrannalla suojeluohjelman rajaus kulkee keskellä vanhaa metsää siten, että suojelualueen puolelle jää melko kapea rantakaistale, vaikka se voisi olla laajempikin. Tämä kannattaisi korjata lopullista rajausta tehtäessä. Kts. ilmakuva (ei karttaliitettä tässä lausunnossa). Öllörinsärkkä Alue yhdistyy vanhojen metsien ja luonnontilaisten soiden kautta Martinselkosen suojelualueen eteläpuoliseen Karttimojoen alueeseen eli Öllörinsärkän ja Martinselkosen välillä on toistaiseksi suhteellisen ehjä yhteys, vaikkakin paikoitellen hyvin kapea. Tämä on pääosin merkitty Metsähallituksen alue-ekologisissa suunnitelmissa ekologiseksi yhteydeksi, mutta olisi selvintä nyt suojella lakisääteisesti jotta yhteys varmasti säilyisi ehjänä, kts. kartta (kalevala_liite_7_ollorinsarkka.pdf). Suojelualueen rajaus katkeaa aivan keinotekoisesti kesken järvenrantametsää. Vähimmäislaajennus Öllörinsärkälle olisivat Ala-Karttimojärven rantametsät, jotka joka tapauksessa ovat tai niiden tulisi olla metsätalouden ulkopuolella, koska ovat ekologisia yhteyksiä ja niiden väliin jäävät luonnontilaiset suot muita monimuotoisuuskohteita. Karttimojoen alue: Esitetystä rajauksesta puuttuu suojelemattomia osia, kts. kartta (kalevala_liite_7_ollorinsarkka.pdf). Alue yhdistyy Öllörinsärkän suojelualueeseen yhteydellä, joka on pääosin Metsähallituksen alue-ekologisen suunnitelmassa merkitty ekologiseksi yhteydeksi. Kts. edellä Öllörinsärkkä. Iso Vaskenvaara Iso Vaskenvaaran esitetystä rajauksesta puuttuu dialogiprosessissa suojeltuja alueita jotka yhdistyvät luonnontilaisten soiden kautta nyt esitettyyn rajaukseen. Lisäksi näihin liittyy edelleen suojelemattomia vanhan metsän kuvioita. Kts. kartat (kalevala_liite_8_vaskenvaara.pdf).

Iso Vaskenvaaran lounais- ja pohjoispuoliset alueet: Edellä mainittujen alueiden lisäksi esitetystä rajauksesta puuttuu alueen lounais -ja pohjoispuolelta useita dialogiprosessissa suojeltuja alueita, jotka suojelemattomien vanha metsän kuvioiden kautta yhtyvät suoraan Iso Vaskenvaaran alueeseen. Yhdistämällä nämä dialogiprosessissa suojellut alueet Iso Vaskenvaaran luonnonsuojelualueeseen saataisiin aikaan laaja kokonaisuus. Näistä dialogiprosessissa suojelluista kohteista ei ole karttaliittettä, mutta kyseessä ovat seuraavat alueet: -Matovaara-Kortesuo-Känkkälehto -Pykälikönvaara -Kovavaara-Aholamminaho-Oskarinmäki-Paisesuo, johon liittyy myös suojelemattomia vanhan metsän - kuvioita (ei-suojellut kuviot karttaliitteessä: kalevala_liite_8_vaskenvaara.pdf) -Syrjäjärvet Rimpisuo Esitetystä rajauksesta puuttuu dialogiprosessissa suojeltuja kuvioita, kts. kartta (kalevala_liite_9_rimpisuo.pdf). Karsikkovaara-Losolehto Suojelunarvoisia vanhoja metsiä puuttuu sekä suoraan rajautuen että hieman erillisinä, kts. kartta (kalevala_liite_13_karsikkovaara_losolehto.pdf). Murhisalo Alueen läheisyydessä lounaassa on erillinen Hallajärven / Kivivaaran alue, joka on laajahko ja yhtenäinen dialogiprosessissa suojeltu kohde. Se sopisi hyvin lakisääteisesti suojelluksi täydentämään Murhisalon kokonaisuutta. Kts. kartta (kalevala_liite_15_murhisalo.pdf). Malahvia Malahviaan liittyy kaksi merkittävää dialogiprosessissa metsätalouden ulkopuolelle sovittua aluetta, jotka puuttuvat nyt esitetystä suojelurajauksesta: 1) Etelässä Kalettomanahon alue on yhtenäinen ja liittyy saumattomasti Malahvian suojelurajaukseen. Sen pois jättäminen suojelualueesta ei liene millään tavoin perusteltua, kun kyse on yhtenäisestä metsästä joka on joka tapauksessa päätetty jättää metsätalouden ulkopuolelle. Dialogiprosessin julkaisemassa kartassa on merkitty vain suojellut metsämaat, eteläisimmällä kuviolla oleva blanco osa ei ole ei-suojeltu kuvio vaan kitumaata/metsälakikohde joten kyseinen alue on tosiasiallisesti yhtenäinen ja metsätalouden ulkopuolella kokonaisuudessaan oheisen rajauksen mukaan (kalevala_liite_17_malahvia.pdf).

2) Koillisessa Rajasuon alue. Dialogiprosessissa suojeltiin kaksi isoa metsäkuviota. Dialogikartan mukaan ne sijaitsevat erillään Malahvian kokonaisuudesta, mutta tosiasiallisesti niitä erottaa nyt esitetystä suojelurajauksesta vain luonnontilainen avosuo ja sen keskellä olevat kaksi luonnontilaista rakentamatonta lampea, eli ne ovat myös saumattomasti osa Malahvian luontokokonaisuutta ja tulisi siten ottaa mukaan lakisääteiseen suojeluun, kts. kartta (kalevala_liite_17_malahvia.pdf). Ei-suojellut Malahviaan liittyvät kuviot: -Luotoniemi. Luotoniemessä on erityisesti suojeltavan lajin esiintymä joten kuvio lienee käytännössä joka tapauksessa hakkuiden ulkopuolella (suojelurajausta ei ole vielä tehty) ja tulisi myös maisemaarvojen ja alueen yhtenäisyyden kannalta rajata mukaan. -Saunakangas. Metsä pääosin hakattu, mutta kapeahko rantakaista on käsittelemättä, ja ranta on rakentamaton järvialueen yhtenäisyyden takia tarvitaan mukaan suojelualueeseen. -Kivi-Kevättijärven itärannalla on yksi metsäkuvio, jonka rajaus jostain syystä halkaisee. Tämä jäisi suojelualueen ulkopuolelle vaikka on samaa metsää. Nyt on suojelualueeseen rajattu mukaan vain kapea rantakaista vaikka voitaisiin ottaa koko kuvio. -Tihisenmännikkö. Luonnontilaista vanhaa metsää kahdessa osassa, molemmat liittyvät suoraan suojelurajaukseen. -Syvä-Äylän rannat. Luonnontilaisia vanhoja metsiä, rantaa, harjuja, liittyy suoraan rajaukseen. Syvä-Äylä on maisemallisesti kaunis lampi jonka rannat ovat luonnontilaisia ja hakkaamattomia. Yksityismaita lukuun ottamatta sen saisi kokonaisuudessaan mukaan suojelualueeseen. Nyt mukaan on rajattu vain itäranta. -Iso Hangaslammen pohjoisranta. Hakkaamattomat rannat pohjoispuolella tulisi ottaa mukaan suojelualueeseen jotta koko luonnontilainen lampi sisältyisi suojelualueeseen. Nyt suojelurajauksessa on ilmeisesti mukana vain eteläranta vaikka koko lampi on luonnontilassa. -Lounaisosa (kts. kartta kalevala_liite_17_malahvia.pdf). Osa Malahvian kokonaisuutta, Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen tutkimuksissa ja monissa muissa tutkimuksissa aikanaan arvokkaaksi todettua aluetta.

SUOMUSSALMI JA PUOLANKA (YM 5/500/2011) Lohivaara Rajauksesta puuttuu palanen vanhaa metsää, joka on luontokohde MH:n alue-ekologisessa suunnitelmassa (ekologinen yhteys) ja yhdistää tämän suojelualueen Taivalkosken puoleiseen Metsäkylän vanhojen metsien suojelualueeseen. Suojelualueen raja kulkee viivasuoraan keskeltä metsää. Kartan mukaan kuviolla on kaksi kausikosteaa aroa eli metsällä on myös pienvesiarvoja. Pitäisi siis ehdottomasti rajata mukaan suojelualueeseen. Puuttuu myös muita MH:n ae-suunnitelman luontokohteita (lehtoja) jotka rajautuvat suoraan nyt esitettyyn lehtojen- ja vanhojen metsien suojelualueeseen. Rajaus pitäisi ehdottomasti korjata vähintään näiltä osin, ettei suojelualueen rajan toiselle puolelle jää turhaan siihen kuuluvia osia. Edelleen ilmakuvan ja ikäluokkatietojen mukaan suojelualueeseen rajautuu suoraan vanhoja metsiä ja mahdollisia lehtoja, joilla hajanaiseksi rajattua pohjoisosaa voisi nyt täydentää. Kartalla (suomussalmi_liite_2_lohivaara.pdf) on esitetty alueeseen rajautuvat suojellut osat. Huuhkajalehto Rajaukseen liittyy suoraan sekä suojeltuja että ei-suojeltuja osia. Koillisessa vanhoja metsiä jotka ovat MH:n ae-suunnitelman vanhoja metsiä ja/tai lakisääteisiä luontokohteita, eli nämä pitäisi ehdottomasti rajata mukaan suojelualueeseen. Etelässä suojelemattomia osia, jotka ovat samaa luonnontilaista aluekokonaisuutta ja jotka vaikuttavat olevan suorastaan kaivettu ulos yhtenäisestä alueesta helpoimmin tämän näkee ilmakuvasta. Kartasta on liitteessä (suomussalmi_liite_4_huuhkajalehto.pdf) kaksi versiota: toisessa on kuvattu eteläosan suojellut ja ei-suojellut alueet tarkasti, toisessa on sen sijaan kuvattu koillisosan suojeltujen kohteiden summittainen sijainti. Näistä tarkemmat tiedot ovat saatavissa MH:n julkaisuista tai aineistoista. Ilosenkangas Esitetystä rajauksesta puuttuu kokonaisuuteen liittyviä dialogiprosessissa suojeltuja kuvioita sekä suojelemattomia osia, kts. kartat (suomussalmi_liite_6_ilosenkangas.pdf). Ilosenkankaaseen liittyy alueen eteläosassa Kylmäsuon ja Rautasuon välissä suojelemattomia kuvioita, jotka ovat jo aiemmin viranomaisselvityksessä arvokkaaksi todettua aluetta sijaitessaan Kainuun vesi- ja ymp.piirin jo vuonna 1994 arvokkaaksi pienvesialueeksi toteamalla osalla. Kuviot ovat soiden reunametsiä eli ovat alueen yhtenäisyydelle arvokkaita. Nyt suojelualueen raja eteläosassa / kaakossa jättää toistaiseksi yhtenäisen ja hyvälaatuisen alueen sisään työntyvän osan avoimeksi tuleville hakkuille jolloin pienvesiarvot menisivät pilalle ja alueeseen kohdistuisi lisää haitallista reunavaikutusta. Pintaalallisesti lisäys olisi pieni, mutta alueen suojeluarvoille erittäin tärkeä.

Iso Kukkosuon alue. Rajausta tulisi korjata ottamalla mukaan soiden reunoilta kivennäismaita vähintään 50 metrin leveydeltä. Nyt rajaus on vanhanaikainen kulkiessaan monilta osin tarkasti suon reunoja pitkin. Tutkimusten mukaan juuri soiden ja kivennäismaiden vaihettumisvyöhykkeet ovat monimuotoisuudelle tärkeitä. Soiden reunat pois jättäviä rajauksia tehtiin 1970- ja 1980- luvuilla, mutta 2010- luvulla niistä tulisi jo päästä eroon vanhentuneina. Metsät ovat hakattuja, joten tässä lausunnossa ei esitetä karttarajausta. Itäjärvi Itäjärven rajaukseen liittyy laajalti dialogiprosessissa suojeltua aluetta kahdessa osassa: isompi pohjoisessa saumattomasti Itäjärveen liittyen sekä lounaassa pienempi alue Itäjärven rajauksen välittömässä läheisyydessä. Molemmat tulisi ottaa mukaan lakisääteiseen suojelualueeseen. Liitekartassa (suomussalmi_liite_6_ilosenkangas.pdf) on kuvattu osa dialogissa suojelluista alueista (se mikä lausunnolla olleeseen karttapohjaan mahtui). MH:sta tai tämän lausunnon antajilta saa tarkempia tietoja pyydettäessä. Jylkkyvaara Jylkkyvaaran alueeseen liittyy lounaispuolella Matovaarassa Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun keinoin rauhoittamia vanhoja metsiä, jotka tulisi rajata mukaan, koska ne ovat joka tapauksessa suojeltuja ja liittyvät nyt esitettyyn rajaukseen. Kts. kartta (suomussalmi_liite_10_jylkkyvaara.pdf). Mäkilamminvaara Mäkilamminvaaran alueeseen liittyy sen itäpuolella Mäntyvaaran erittäin hyvälaatuinen laaja vanhojen metsien alue, joka on suojeltu dialogiprosessissa. Vähintään dialogissa suojeltu alue tulisi nyt ottaa mukaan esitettyyn suojelualueeseen. Lisäksi sitä pitäisi täydentää muutamilla dialogiratkaisussa pois jääneillä arvokkailla vanhan metsän kuvioilla, koska kyseessä on yksi suurimmista ja yhtenäisimmistä suojelemattomista alueista Suomussalmella. Kts. kartat (suomussalmi_liite_12_makilamminvaara.pdf). Alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Karsikkovaaran ja Järventausromeikon dialogiprosessissa suojellut kohteet, jotka yhtenäisinä kohteina sopisivat hyvin lakisääteisiksi suojelualueiksi. Liitekartassa on kuvattu osa dialogissa suojelluista alueista (se mikä lausunnolla olleeseen karttapohjaan mahtui). MH:sta tai tämän lausunnon antajilta saa tarkempia tietoja pyydettäessä. Pohjanvaara (Ahjolan) Pohjanvaaran alueeseen liittyy useita suojelemattomia hyvälaatuisia metsäkuvioita, jotka tulisi ottaa mukaan vajaaksi jätettyyn, ekologisesti perustelemattomaan nykyrajaukseen. Alue yhdistyy viereiseen Mäkilammenvaaran-Mäntyvaaran kokonaisuuteen. Alueeseen liittyy myös yksi

dialogiprosessissa suojeltu kuvio, jonka erottaa suojeluohjelmakohteesta vain luonnontilainen kapea suojuotti. Kts. kartat (suomussalmi_liite_13_pohjanvaara.pdf). Ulkuvaara Esitetystä rajauksesta puuttuu yksi dialogiprosessissa suojeltu kuvio, kts. kartta suomussalmi_liite_15_ulkuvaara.pdf. Riuskanselkonen a) Dialogissa suojellut osat Dialogissa suojeltiin runkotien pohjoispuolelta Näätäsuon/Hanhivaaran alue, joka suoraan liittyy nyt esitettyyn suojelurajaukseen (kts. kartta suomussalmi_liite_16_riuskanselkonen.pdf). Tämä tulisi ottaa mukaan, koska on joka tapauksessa suojeltu. Edelliseen liittyy myös suojelemattomia hyviä metsiä ja soiden reunametsiä, jotka myös tulisi ottaa mukaan. Idässä Isolehdon alueella on yksi suoraan suojeluohjelmarajaukseen liittyvä dialogissa suojeltu kuvio, joka puuttuu lausunnolla olleesta kartasta (kts. karttaliite suomussalmi_liite_16_riuskanselkonen.pdf). Joki-Mustan alue: Kaakossa suoraa jatketta Riuskan alueeseen ovat dialogissa suojellut Joki-Mustan alueet: Joki-Musta ja Ahmavaara-Saukkovaara. Nämä olisi luontevaa ja järkevää rajata Riuskanselkosen luonnonsuojelualueeseen mukaan. Näistä Joki-Mustan suojelluista alueista ei ole karttaliitettä. Karttaliitettä ei myöskään ole Joki-Mustan suojeltuihin alueisiin suoraan liittyvistä suojelemattomista vanhan metsän kuvioista, jotka myös pitäisi sisällyttää Riuskanselkosen luonnonsuojelualueeseen. MH:sta tai tämän lausunnon antajilta saa tarkempia tietoja pyydettäessä. b) Muut metsätalouden ulkopuolella olevat kuviot Poika-Riuskan lammesta luoteeseen on erittäin hieno vanhan metsän kuvio, jossa on erittäin runsaasti aihkeja, keloja, haapoja jne. ja joka liittyy suoraan Riuskan nyt esitettyyn suojelurajaukseen luonnontilaisen suon kautta. MH:n Suomussalmen suojelubiologi lupasi suullisesti 2008, että kuvio jää metsätalouden ulkopuolelle ja suojellaan MH:n omalla päätöksellä. Kuvio oli leimikkona, mutta poistettiin leimikosta järjestöjen inventoinnin ja yhteydenoton jälkeen. Kuvio olisi helppoa ja järkevää rajata nyt suojelualueeseen mukaan. c) Suojelemattomat osat, jotka liittyvät kokonaisuuteen Näitä on kauttaaltaan pitkin aluetta, kts. kartat (suomussalmi_liite_16_riuskanselkonen.pdf). Nämä ovat usein keinotekoisesti keskeltä suojeluun ei-suojeluun katkaistuja kuvioita, joiden suojeluarvot ovat samanlaisia rajan molemmin puolin, tai luonnontilaisten soiden muusta kokonaisuudesta erottamia osia.