HELSINGIN KAUPUNKI ASUMISNEUVONTAHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA 2009 2011 Vastaava asumisneuvoja Anne Kinni Asumisen tuki Helsingin Sosiaalivirasto 2011
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. Asumisneuvonnan kehittäminen 2 3. Visio 6 4. Strategia 7 5. Strateginen toimintamalli 8 6. Asumisneuvojan toimenkuva 8 7. Asumisneuvojan työmuodot 10 8. Työyhteisön tukeminen 11 9. Esimiestyö 12 10. Alueelliset toimintamallit 13 a. Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja 14 b. Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja 19 c. Kontulan Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja 23 d. Vesalan Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja 27 e. Malmin Kiinteistöt Oy:n ja Oy Maunulan-asuntojen asumisneuvoja 29 f. Kiinteistö Oy Maunulan asunnot 31 g. Pohjoisen Sosiaaliaseman asumisneuvoja 34 h. Itäinen asumisneuvonta 38 i. Läntinen Sosiaaliasema 43 11. Asumisneuvonnan arviointi 46 12. Asumisneuvonnan toimintalooginen malli 48 13. Tulokset 49 14. Yhteistyöverkostot 56 14.1 Asumisneuvojien toimintakentät ja yhteistyötahot 56 15. Asumisneuvonnan kustannushyödyt 52 16. Johtopäätökset 62 17. Suositukset 64 Lähteet 67
3 1. JOHDANTO Asumisneuvontatoiminta on aloitettu Helsingissä sosiaaliviraston alaisuudessa vuonna 2006. Sosiaaliviraston ja kiinteistöyhtiöiden taholta oli pitkään toivottu yhteistyötä asunnottomuuteen, häätöjen ehkäisyyn ja jalkautuneeseen sosiaalityöhön liittyen. Kiinteistöyhtiöiden mukaan Helsingin eri asuinalueiden näkyvimpiä tarpeita ja ongelmia olivat vuokravelat, järjestyshäiriöt, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, huoneistojen huono hoito, sekä erilaiset kulttuurikonfliktit. Asumisneuvontatoiminnan vakiintuminen perustui alun perin Helsingin kaupungin valtuuston hyväksymään asunto-ohjelmaan ja kokeilusta saatuun hyvään tulokseen vuonna 2004. Valtakunnallisia tavoitteita asumisneuvontatyöhön tuli vuonna 2009 asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Asumisneuvontaa lähdettiin kehittämään asunnottomuutta ennaltaehkäiseväksi toimintamuodoksi, osaksi hallitusohjelman asuntopoliittista toimenpideohjelmaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisestä. ARA perusti asumisneuvontafoorumin, jonka tarkoitus oli valtakunnallisten toimijoiden kanssa pohtia asumisneuvonnan sisältöä. Asumisneuvonta kuuluu hallinnollisesti Helsingin kaupungin sosiaaliviraston aikuisten palveluiden vastuualueeseen. Tarkemmin sosiaalisen kuntoutuksen asumisen tukeen. Vuonna 2009 palkattiin hankkeeseen 7 uutta asumisneuvojaa ja vastaava asumisneuvoja. Aiemmin palkatut neljä asumisneuvojaa olivat sijoittuneet kaupungin kiinteistöyhtiöihin. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 2009 asettaa kiinteistöviraston, kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliviraston työryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida yhteistyötä ja näin tukea toimintaa asumisen onnistumiseksi ja turhien häätöjen välttämiseksi. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2010. Raporttiin luotiin sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden väliset toimintaohjeet yhteistyöstä häätöuhka- ja häätötilanteissa. Ohjausryhmä suositteli myös, että yhteistyötä tulee edelleen kehittää ja asumisneuvonnan raportointia hyödyntää sekä toiminnan kehittämisessä, että asumiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien ja ilmiöiden esiintuomisessa.
4 Helsingin asumisneuvonnan toimintamallia lähdettiin kehittämään alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Kaikki kaupungin kiinteistöyhtiöt eivät katsoneet asumisneuvontatoimintaa tarpeelliseksi tai hoitivat asumisongelmat itsenäisesti. Helsingissä on myös laaja yksityisten ja yleishyödyllisten vuokranantajien asuntokanta, joiden asukkailla ei ollut mahdollista saada asumisneuvontapalvelua. Tämän vuoksi asumisneuvontaa on kehitetty myös sosiaaliasemille. Asumisneuvonta on laajentunut ja vakinaistettu toimintamalli. Edelleen laajentamiseen on tarvetta, jotta asukkaat saavat asumisongelmissa tasaarvoisesti palvelua, alueesta riippumatta. Asumisneuvonta on osoittautunut tulokselliseksi toiminnaksi häätöjen ennaltaehkäisemisessä. Kustannushyötylaskelmat, yhteistyöverkoston ja asiakkaiden palaute on todentanut, että asumisneuvonnalle on selkeä yhteiskunnallinen palvelutarve. 2. ASUMISNEUVONNAN KEHITTÄMINEN Asumisneuvontaa on kehitetty Helsingissä vuodesta 2006. Asumisneuvonta siirrettiin hallinnollisesti talous- ja velkaneuvonnasta sosiaaliviraston Asumisen tukeen vuonna 2009, jolloin päätös asumisneuvontahankkeesta sovittiin. Hankkeen aikana 2009 2011 palkattiin lisää asumisneuvojia ja vastaava asumisneuvoja. Hankkeen kehittäminen on toimintaa eri organisaatioiden välillä ja uusien yhteistyösuhteiden ja toimintatapojen etsimistä. Asumisneuvontahankkeessa toimintatapoja oli kehitetty joidenkin kiinteistöyhtiöiden kanssa siten, että asumisneuvoja sijoittui kokoviikkoisesti kiinteistöyhtiöiden tiloihin sosiaaliviraston työntekijänä. Sosiaalivirastoteki kiinteistöyhtiöiden kanssa yhteneväiset toimeksiantosopimukset, joissa määriteltiin asumisneuvojan toimenkuva, tehtävät ja kustannukset. Vuonna 2009 keväällä kartoitettiin asumisneuvonnan tarvekenttää sekä kiinteistöyhtiöissä, että sosiaaliasemilla. Kartoituksella arvioitiin asumisneuvonnan toimintatapojen hyviä käytäntöjä, haasteita ja visioita.
5 Kehittämisprosessissa olennaista oli tavoitteellinen dialogi kaikkien osapuolten kanssa, jotta uudessa toimintamallissa korostuisi jo toimivat käytännöt ja uudet innovaatiot. Hankkeen sisällöllisesti tärkeänä asiana pidettiin, asiakastyön kehittämisen lisäksi, myös työn arviointia ja sosiaalista raportointia. Neljä asumisneuvojaa, joilla oli jo usean vuoden kokemus, toivat omalta osaltaan merkittävää substanssiosaamista kehittämistyöhön. Suurimpana haasteena alkuvaiheen kehittämistyössä oli, että kaikki kaupungin kiinteistöyhtiöt eivät olleet kiinnostuneita asumisneuvonnasta, vaan katsoivat häätöuhkatilanteiden hoituvan omalla henkilökunnalla ilman sosiaaliviraston työntekijää. Yhtiöt kokivat myös, että kahden toimintakulttuurin yhdistäminen ja palvelun maksullisuus loisivat liiallisia haasteita. Osalla kiinteistöyhtiöillä oli myös huonoja kokemuksia asumisneuvonnasta ennen hanketta. Tämä johtui myös asumisneuvonnan riittävien rakenteiden puuttumisesta. Vuoden 2009 2010 aikana useiden neuvottelujen tuloksena kiinteistöyhtiöiden määrä yhteistyökumppanina lisääntyi neljästä yhtiöstä kahdeksaan siten, että asumisneuvoja työskentelee joko kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti yhtiön tiloissa. Muut yhteistyörakenteet luotiin esimerkiksi lännen alueelle siten, että kaikki neljä alueen yhtiötä kutsuttiin yhteistyökokouksiin, joissa määriteltiin sosiaaliaseman, kiinteistöyhtiöiden ja asumisneuvojien välinen yhteistyö. Yhteistyökokouksista tuli säännöllisiä arviointikokouksia, joita pidetään kaksi kertaa vuodessa muun yhteistyön ohella. Kokousten myötä häädöt ovat alueella vähentyneet, asiakasprosessit lyhentyneet ja rakenteet palvelujärjestelmässä selkiytyneet. Kesällä 2011 aloitti kolme uutta asumisneuvojaa eteläisellä sosiaaliasemalla. Toiminta liittyi asumisturvakeskus-projektiin, jossa tutkittiin, miten voidaan asumisneuvonnan keinoin palvella yleishyödyllisten ja yksityisten vuokranantajien vuokralaisia asumisongelmissa. Toiminnasta on tehty tarkempi raportti tammikuussa 2012 (Pätäri).
6 Kiinteistöyhtiöiden kanssa tehty yhteistyö lisäsi mahdollisuuksia työskennellä entistä suuremman häätö/häätöuhkatilanteessa olevien asiakasmäärän kanssa. Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on kaikista vuokra-asunnoista vain n. 20 %. Näin ollen jää yli 80 % vuokra-asukkaista sosiaaliviraston asumisneuvontatoimen ulkopuolelle. Hankkeen haasteena olikin pohtia tätä palvelun ulkopuolelle jäävää asiakaskuntaa; miten palvelua laajennetaan kohtaamaan myös tätä asiakasryhmää? Kiinteistöyhtiöillä ja sosiaaliasemilla oli jo käytössään erilaisia yhteistyömalleja häätöjen ehkäisemisessä. Ongelmina molemmissa paikoissa oli koettu sekä resurssien, että ajan puute. Työtä ei ollut voitu kohdentaa riittävän tehokkaasti ja nopeasti ja toisaalta sosiaaliasemilla ei ollut mahdollista keskittää sosiaalityötä vain asumisongelmiin. Kiinteistöyhtiöissä koettiin, että perinteinen isännöinti ei riitä vastaamaan nyky-yhteiskunnan monimuotoisiin haasteisiin, jotka näkyvät asumisongelmina. Helsingin asumisneuvonnan toimintamallia luotaessa otettiin huomioon alueelliset sosiaaliasemien, kiinteistöyhtiöiden ja muiden verkostojen esiin tuomat tarpeet asumissosiaalityön kentällä. Uutta mallia rakennettaessa oli otettava huomioon kahden erilaisen organisaatiomallin kohtaaminen ja muutosprosessiin liittyvät muut tekijät. Tätä taustaa nähden oli luontevaa pohtia mallia, jossa asumisneuvoja työskentelee sosiaaliasemalta käsin ja luo siellä tarvittavat verkostot ja asiakassuhteet.. Asumisneuvojat aloittivat syksyllä 2009 työskentelyn läntisellä sosiaaliasemalla ja Herttoniemen sosiaaliasemalla. Hankkeen levittäminen ja juurruttaminen tapahtui kenttätyön, alueyhteistyön ja poikkihallinnollisten menetelmien kehittämisen ja arvioinnin myötä. Helsingin asumisneuvonnan toimintamallin onnistuneiden tulostaen ja toimivien työmallien julkistaminen ja levittäminen oli hankkeen keskeisiä tavoitteita. Asumisneuvonnan ohjausryhmässä tämä tapahtui tilannekatsauksissa, joissa innovaatioiden, eli hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja haasteiden kriittinen tarkastelu ja esilletuominen olivat tärkeää sosiaalisten ilmiöiden raportoinnissa. Tiimissä ja verkostokokouksissa sovittiin yhteisistä työtavoista ja poistettiin tarvittaessa ei-toimivia yhteistyömalleja. Juurruttamista edistivät riittävät yhtymäkohdat eri organisaatioihin ja tarvelähtöisyys.
7 Yleisiä sosiaalialan kehitykseen vaikuttavia haasteita toimintaympäristössä ovat kuntatalous, väestönkehitys, sosiaaliturvan rahoitus ja toisaalta palvelukonseptien mahdollisuuden ja rakenteelliset muutokset. Sosiaaliterveydenhuollon alalla haasteita tuovat yhteistoiminnallisuus, moniammatillisuus, verkostotyö, kolmas ja neljäs sektori, asiakkaiden aktiivisuus ja vaativuus, sekä ammatillisuuden ja koulutuksen ylläpitäminen ajan tasalla. (Metsämurto 2001, 182 184). Asumisneuvonnan kehittäminen, muutosprosessi vaati tarkkaa pohdintaa siitä, mitä liikkeellepanevia tekijöitä sen ympärillä on; mikä on sen strategia, laajempi toimintaympäristö ja arvot. Uutta toimintamallia luodessa on otettava myös muutoksen reagointitavat ja muutoksen aste. Organisaatioiden toisen asteen muutoksessa (Juuti, Lindström, 1995) muutos tapahtuu kaikilla tasoilla, käyttäytymisessä, arvoissa, viitekehyksessä ja työn laadussa. Asumissosiaaliset ongelmat elävät yhteiskunnallisten muutoksen mukana ja toimintatapojen tulee vastata nykytilanteiden haasteisiin. Myös asumisneuvojien tiimin rakentuminen ja kouluttautuminen organisaatiokulttuuriin oli merkittävää kehittämisprosessissa. Tiimin sitoutuminen, innostuminen ja oman työn kehittäminen oli alusta asti kiitettävää. Tiimikeskusteluissa, kehittämispäivillä ja vankoilla rakenteilla luotiin asumisneuvojan ammatti-identiteetti, joka vahvisti sitoutumista ja keskinäistä sosiaalista järjestelmää. Osaamiseen, oppimiseen ja arvostavaan keskusteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Työntekijän vahva ammatti-identiteetti on keskeinen tekijä, kun uutta toimintatapaa markkinoidaan ja kokeillaan. Asumisneuvojat ottivat luontevasti työn osaksi myös työn arvioinnin ja seurannan. Tilastointimenetelmä kahdeksi vuodeksi kehitettiin digiumseurantalomakkeelle. Tiimin laajentuessa ja toiminnan muuttuessa on olennaisen tärkeää henkilökunnan perehdyttäminen, kouluttaminen, yhteistyörakenteiden luominen ja haasteiden tunnistaminen. Lisäksi organisaatiolla tulee olla yhteinen visio, työntekijöiden osaamisen varmistaminen, muuttuneen tilanteen mukaiset tavoitteet, mittarit ja raportointi, sekä jatkuva tiedottaminen. Asumisneuvontatiimin organisaatiokulttuuri on lähellä oppivan organisaation
8 kulttuuria. Osaavassa organisaatiossa löytyy aineetonta pääomaa, eli osaamista, organisatorista tietoa, vuorovaikutuksellisia sidosryhmäsuhteita ja sosiaalista pääomaa, kuten verkostoja luottamuksellisia suhteita. oppivassa organisaatiossa pyritään luomaan sellaiset olosuhteet, joilla oppiminen mahdollistetaan ja joka pitää sisällään taitojen, tietoisuuden ja asenteiden muutoksen (Senge 1994). Oppivassa organisaatiomallissa keskeisiä perusdisipliinejä ovat: 1. Systeeminen ajattelu: Jokainen on osa kokonaisuutta ja vaikuttaa omalta osaltaan toimintaan ja tuloksiin. 2. Persoonan hallinta: Jokaisen tavoite on henkilökohtaisten ominaisuuksien hyödyntäminen osaksi organisaatiota ja oman asiantuntijuuden kehittäminen. 3. Sisäiset mallit: Avoin toimintakulttuuri ja keskustelu 4. Yhteinen, jaettu visio: Kaikilla korostuneesti yhteinen suunta. 5. Tiimioppiminen: Yhteisten innovaatioiden ja koordinoidun toiminnan tulos. Yhteinen kieli ja ymmärrys. (Senge 1990). Oppivassa organisaatiomallissa olennaista on innovatiivisuus, luottamus, joustavuus, yhteinen tavoite ja tehokkaat rakenteet, säännölliset ja osallistuvat palaverit ja tapaamiset. Asumisneuvontatiimin työilmapiiriin keskustelevaisuus, päätöksentekokyvykkyys, eettisyys, aktiivisuus ja korkea ammatillisuus ovat osaltaan mahdollistaneet asumisneuvojan työnkuvan muodostumisen hyvin toimivaksi asumissosiaalityöksi. 3. ASUMISNEUVONNAN VISIO Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on omassa visiossaan korostanut (2012) sosiaalisesti eheää ja moniarvoista Helsinkiä. Visiossa on huomioitu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Tavoitteina on syrjäytymisen ehkäiseminen, joustavampien palvelukokonaisuuksien kehittäminen, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja kustannustehokas, kehittämisorientoitunut henkilökunta.(sosiaalivirasto, 2009).
9 Asumisneuvontatoiminnan visio muodostuu valtakunnallisista tavoitteista asunnottomuuteen liittyen. Helsingin asumisneuvonnan tavoitteena on muodostaa asunnottomuutta ennaltaehkäisevä asumissosiaalityöhön erikoistuva toimintamalli ja poistaa Helsingin alueen tarpeettomat häädöt. 4. ASUMISNEUVONNAN STRATEGIA Organisaation strategian tarkoitus on toiminnan aktiivinen muokkaaminen ja yksittäisten päätösten sovittaminen osaksi koordinoitua organisaation toimintasuunnitelmaa. Strategia voi olla toimintatapa tai näkökulma, joka määrittää organisaation vision ja suunnan. (Mintzberg, 1994). Asumisneuvontamallia kehittäessä pohdittiin nykytilannetta, tulevaa suuntaa ja sitä, miten sinne päästään. Vuodesta 2009 alkaen kartoitettiin asumisneuvojien hyvät työkäytännöt, luotiin uudet, alueellisista tarpeista nousseet työnkuvat, laajennettiin verkostot, neuvoteltiin uudet sopimukset, luotiin pysyvät toimintarakenteet ja arviointimenetelmät. Asumisneuvonnan strateginen toimintamallin prosessikaavio rakennettiin siten, että se sisältää toiminta-ajatuksen, organisaation tehtävät, vision ja toimintasuunnitelman. Arvioinnin ja raportoinnin avulla luotiin tulevaisuuteen suuntautunut tavoitetila, jolloin hankkeen aikana voitiin strategiaa ja tavoitteita tarpeen tullen muuttaa.
10 5. STRATEGINEN TOIMINTAMALLI TOIMINTAYM- PÄRISTÖ: Yhteiskunnalli set tekijät ORGANI- SAATIO: Sosiaaliviras to/kiinteistövirasto TOIMINTA- AJATUS, VI- SIO:asumissosiaalinen työ TAVOITE: Häätöjen ennaltaehkäisy, asumissosiaalisen työn kehittäminen STRATEGIA: asumisneuvonta kiinteistöyhtiöissä, sos. asemilla Asiakastyö, työparityö, välittömät interventiot, verkostotyö Kriisiluonteinen työ/ palveluohjaus/neuvonta asumissosiaalityö, yhteisö- ja aluetyö ARVIOINTI: tilastointi, raportointi, verkostoyhteistyökokoukset TULOSTEN ARVIOINTI: Kustannuslaskelmat, korjausten tekeminen ARVIOINNIN YHTEISKUNNALLI- NEN MERKITYS: Nostaa esiin asumissosiaalisia ongelmia ja ilmiöitä raportoinnin avulla, tiedottaminen 6. ASUMISNEUVOJIEN TOIMENKUVAT Asumisneuvojien toimenkuva on laadittu asumiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien ja tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2004 laaditun raportin asuinalueilla todettiin olevan ennaltaehkäisevän työn tarvetta, tuolloin häädöt pääkaupunkiseudulla olivat lisääntyneet ja kriisimajoituskustannukset lisääntyneet. Raportissa todettiin myös, että asumisneuvojien tarve oli suuri niissä yhtiöissä, joiden vuokrataso oli suhteessa sijaintiin ja alueen yleiseen kysyntään oli epäedullisin. (Mannerström, 2007). Vuoden 2009 kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien ja asumisneuvonnan neuvottelujen tuloksena asumisneuvojien työnkuvaa muokattiin ja päivitettiin tarpeiden mukaiseksi. Suurimpina asumissosiaalisina ongelmina vuokraasumisessa olivat vuokranmaksuhäiriöt, asumishäiriötilanteet, yhteistoiminta
11 häätötilanteissa ja häädöissä, sekä asunnon vaihtotarpeet ja kulttuurikonfliktit asumisyhteisöissä. Tehtäväkuvaukseen laadittiin tärkeimmät työtehtävät seuraavasti: 1. Asumiseen liittyvä yksilö- ja perhekohtainen palveluohjaus, neuvonta- ja ohjaustyö, 50 % työajasta. - asumisen ongelmien kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen koko asiakasprosessin ajan yhdessä asukkaan ja muiden toimijoiden kanssa. - asukkaan kriisiluonteinen auttaminen ja ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin. 2. Asumiseen liittyvä yhteisö- ja aluetyö, 30 % työajasta - asumiseen liittyvä yhteistyö, asumiseen ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavien riskien ennaltaehkäisy. - yhteisöllisyyden ja naapurisovun edistäminen ja kulttuurikonfliktien ehkäiseminen ja sovittelu. - jalkautuminen asuinalueelle yhdessä muiden aluetyöntekijöiden kanssa. 3. Konsultointi ja kouluttaminen, 10 % työajasta - yhteistyökumppaneiden konsultointi asumiseen ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa, kiinteistöyhtiöiden henkilökunnan kouluttaminen asumissosiaaliseen työhön. 4. Eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden välinen säännöllinen yhteistyö, tilastointi ja tiedottaminen, 10 % työajasta Tehtäväkokonaisuus edellytti vankkaa kokemusta ja sitoutumista kehittämistyöhön. Keskeisiä osaamisalueita työn menetelmiin liittyen olivat: - Kyky tunnistaa ja laatia asiakasprosessiin liittyvä palveluohjaussuunnitelma ja tiedostaa asumiseen ja sosiaalityöhön liittyvät lait ja asetukset. - Kriisityön menetelmien osaaminen ja psykososiaalisen tuen antaminen. - Erityisryhmien kanssa tehtävän ammatillinen sosiaalityö; maahanmuuttajatyö, päihde- ja mielenterveystyö, vammais- ja vanhustyö, lastensuojelu ja toimeentulotukiasiakkaiden kanssa tehtävä yksilö- ja verkostotyö.
12 - Itsenäinen työote, kyky arvioida ja raportoida työtä hankkeen aikana. - kyky tiimi- ja yksilötyöhön ja valmius jalkautuneeseen työhön. 7. ASUMISNEUVOJIEN TYÖMUODOT Alueella toimivat asumisneuvojat verkostoituvat sosiaaliasemien, kiinteistöyhtiöiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Asumisneuvojat työskentelevät asiakaslähtöisesti, joustavasti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti koko asiakasprosessin ajan, tarvittaessa myös pitkäaikaisseurannassa. Asiakastapaamiset ovat säännöllisiä ja sisältävät tarpeeseen perustuvan palveluohjauksen, arvioinnin ja raportoinnin.
13 8. TYÖYHTEISÖN TUKEMINEN Asumisneuvojien työ sisältää vaativia asiakasprosesseja. Työntekijältä vaaditaan ammatillista moniosaamista, kykyä tehdä nopeita ratkaisuja ja interventioita. Työn on kriisiluonteista ja psyykkisesti kuormittavaa lähisosiaalityötä. Asiakasprosessit saattavat olla pitkäkestoisia ja tilanteet voivat muuttua äkillisesti. Itsenäinen työskentely ja laajan viranomaisverkoston kanssa tehtävä työ asettaa haasteita työntekijän jaksamiselle. Työryhmän täytyy olla yksittäistä työntekijää kannatteleva ja voimaannuttava. Asumisneuvojatiimissä on kiinnitetty erityistä huomiota työhyvinvointiin, koulutukseen ja jaksamiseen. Menetelmiä työyhteisön kehittämisessä ovat säännölliset tiimipalaverit, joissa jokainen voi kertoa kuulumisensa, tarvittaessa yksilökeskustelut esimiehen kanssa, erityisesti kriisiasiakastapauksissa, kehittämispäivät, joissa koulutusosioina vuorovaikutuskoulutukset ja harjoitukset. Lisäksi tuetaan ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuutta. Työryhmällä on myös säännöllinen työnohjaus. Jokaisella asumisneuvojilla on myös alueelliset ohjausryhmät ja yhteistyökokoukset, joissa arvioidaan yhteistyötä ja tehdään sopimuksia. Näihin osallistuu myös esimies. Asumisneuvonnan oppivaan organisaatiokulttuuriin kuuluu työyhteisön voimaannuttaminen (empowerment). Voimaannuttava työyhteisö tarvitsee henkilökohtaisia päätöksiä siitä, miten hoidetaan yhteisiä asioita, miten iloitaan onnistumisista, miten kohdataan muita ja kannetaan vastuu. Perehdytykseen ja työntekijän koulutukseen liittyy arvokeskustelu, joissa yhteiset arvot sovitaan. Erityisiä arvoja asiakkaan kunnioittamisen lisäksi ovat toisten arvostaminen ja arvostavan puheen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Arvostavan keskustelun myötä löydetään oman työn ydin, omat vahvuudet, oma osaaminen ja työn kunnioitus. Arvostavan kokemuksen kautta työntekijä on varmempi omasta työstä ja tämä heijastuu myös yhteistyöhön verkostojen kautta.
14 9. ESIMIESTYÖ Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on olennaisen tärkeää, että myös johtamisessa on täsmennetyt tavoitteet ja päämäärät. Asumisneuvontahankkeessa tavoitteet luotiin yhdessä työyhteisön, ohjausryhmän ja johdon kanssa. Nykyisessä postmodernissa organisaatiossa johtajuus sisältää jatkuvan liikkeen ja muutoksen toiminnan. Se vaatii tietointensiivistä osaamista ja nopeasti reagoivaa toimintatapaa. Erityisesti johtajan rooli liittyy tavoitteiden saavuttamiseen, organisaation puolustamiseen ja sen sisällölliseen uudistamiseen. (Niiranen, 2005). Hankkeen aikana esimiestyössä korostui erityisesti tiimityön ja asumisneuvonnan kehittäminen, hankkeen sisällöllisen työn kehittäminen ja uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen; verkostoituminen. Arvioinnin ja raportoinnin kehittäminen ja tiedottaminen oli myös keskeisintä toimintaa esimiestyössä.
15 10. ASUMISNEUVOJIEN ALUEELLISET TOIMINTAMALLIT Asumisneuvojat työskentelevät Helsingissä eri alueiden kiinteistöyhtiöissä ja sosiaaliasemilla. Kiinteistöyhtiöiden kanssa on tehty toimeksiantosopimukset, joissa määritellään toimenkuva, vastuualueet, resurssit ja palkkaus. Kaikki asumisneuvojat ovat sosiaaliviraston työntekijöitä, vuodesta 2012 alkaen yhteensä 13 vakituista työntekijää. Kiinteistöyhtiöt maksavat asumisneuvojien henkilöstömenoista sopimuksesta riippuen 4-20 prosenttiin. Osa asumisneuvojista työskentelee kokoviikkoisesti yhtiöissä, osa päivystää 1-2 päivää viikossa. Asumisneuvojat, jotka työskentelevät sosiaaliasemilla, tekevät yhteistyötä alueensa kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asumisneuvojat ovat sijoittuneet seuraavasti: Vuosaaren kiinteistöt 1 asumisneuvoja Kantakaupungin kiinteistöt 1 asumisneuvoja Maunulan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Vesalan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Kontulan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Itäinen Sosiaaliasema, Herttoniemen toimipiste työpari/päivystys alueen kiinteistöyhtiöissä(siilitien, Laajasalon ja Roihuvuoren kiinteistöt) Pohjoinen Sosiaaliasema, Maunulan toimipiste 1 asumisneuvoja Eteläinen Sosiaaliasema (Kamppi, Kallio) 3 asumisneuvojaa
16 ALUEELLISET TOIMINTAMALLIT 10.1 Vuosaaren kiinteistöt oy:n asumisneuvoja Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n asumisneuvojana on vuodesta 2006 toiminut Maria Nordman. Asumisneuvonta on alkanut tuolloin toimeksiantosopimuksella ja työnkuvaksi määriteltiin vaikeat vuokravelkatilanteet ja varhainen puuttuminen asumishäiriöihin. Työnkuva on myöhemmin laajentunut koskemaan myös huoneistojen huonon hoidon puuttumiseen. Näissä usein on taustalla moniongelmaisuutta. Työ on suurimmaksi osaksi työparityöskentelyä. Työpari on usein kiinteistöyhtiön henkilökuntaa, joko isännöitsijä tai kiinteistönhoitaja tehtävästä riippuen. Kiinteistöyhtiön tärkeät työparit ovat toimistosihteeri, joka hoitaa käräjäoikeusasioita, sekä vuokravalvoja. Myös sosiaaliaseman sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat toimivat työpareina. Tarvittaessa myös lastensuojelusta ja varhaisesta tuesta saa työparin. Vuosaaren kiinteistöissä on kehitetty malleja, joissa asumissosiaalisiin ongelmiin voidaan puuttua varhain ja tehokkaasti. Näistä määräaikaisten vuokrasopimusten käyttö on osoittautunut hyvin tehokkaaksi häätöjä ehkäiseväksi menetelmäksi (ks. tilastot). Määräaikaisia sopimuksia tehdään oikeudessa puretun sopimuksen tilalle ja asukkaalta vaaditaan vahvaa sitoutumista vuokranmaksuun jatkossa. Vuokranmaksua seurataan n. 1,5 vuoden ajan ja mikäli asiakas on maksanut vuokrat sovitusti, hän saa takaisin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Asumishäiriöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa varsinkin nuorten kanssa on ollut erittäin tuloksellista. Nuorten kohdalla häiriöt aiheutuvat usein ajattelemattomuudesta. Keskustelu ja ohjaus, sekä asunnottomuuden uhkasta keskustelu saa monen nuoren ajattelemaan sitä, kuinka kerrostalossa asutaan toiset huomioon ottaen.
17 Asumisneuvoja Maria Nordmaniin ottaa suurin osa asukkaista itse yhteyttä, pitkäaikainen työskentely yhtiössä on madaltanut yhteydenottokynnystä. Asiakkaan ongelmista korostuu vuokravelat. (Kuva1, 2) Kuva 1 Kuva 2
18 Asiakasryhmistä eniten on lapsiperheitä, tilastoiduissa maahanmuuttajissa on mukana myös maahanmuuttajaperheet (kuva 3) Kuva 3
19 Palveluohjaus, vuokranmaksuhäiriöt ja järjestyshäiriöt ovat pääasiallisia alkuvaiheen tapauksia. (kuva 4) Kuva 4 Kotikäynnit on suoritettu suurelta osin työparin kanssa. Kiireelliset asiakastapaukset ovat kasvussa, vuonna 2011 aikana erityisesti lastensuojelutapaukset. (kuva 5) Kuva 5
20 Vuosaaressa peruuntuneiden häätöjen määrä on suhteellisesti suurin. Suurin syy tähän on pitkäaikainen työskentely alueella, määräaikaisten vuokrasopimusten tekeminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin. Määrä (kpl) yht. 55 peruuntunutta häätöä, maksu- tai muita suunnitelmia yht. 324 kpl. (kuva 6) Kuva 6
21 10.2 Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja Maarit Lehtinen on työskennellyt vuodesta 2006 kokoviikkoisena asumisneuvojana Kantakaupungin Kiinteistöt Oy:ssä. Aluksi kokeilumuotoisena vuoteen 2008 ja vuodesta 2009 vakinaisena työntekijänä. Toimeksiantosopimuksessamääriteltiin tavoitteiksi vuokravelkoihin varhaisen puuttumisen, sekä maahanmuuttajatyön tarpeen häiriötilanteissa. Asumisneuvonta on vuosien aikana kehittynyt alueellisista tarpeista yhteistyössä verkostojen kanssa. Kiinteistöyhtiössä nähtiin alusta alkaen sosiaalityön tarve ja henkilökunta on sitoutunut yhteistyöhön. Työpari on tarvittaessa löytynyt kiinteistöyhtiöstä, sosiaaliasemalta tai omasta tiimistä. Asumisneuvojan työnkuva on rakentunut yksilö- ja perhekohtaisesta työstä, talokohtaisesta työstä, sekä alue- ja verkostotyöstä. Talokohtaisessa työssä on vaikutettu onnistuneesti erimielisyyksiin, naapuririitoihin ja häiriökäyttäytymisiin. Alueellisissa yhteistyöryhmissä toimiminen on ruohonjuuritasolla ollut tuloksellista. Negatiivisiin asenteisiin, parempaan naapuruuteen ja asumisviihtyvyyteen on kyetty vaikuttamaan menestyksellisesti. Erityisesti asumisneuvoja on onnistunut saamaan asukkaat osalliseksi ja vastuulliseksi oman asumisen parantamiseen. Maarit Lehtinen on saanut luotua myös luottamukselliset suhteet alueen maahanmuuttajiin. Erityisen hyödyllistä on ollut saada maahanmuuttajaaktiiveja, jotka edustavat maahanmuuttajaväestöä. Tämä on mahdollistanut syvemmän vuoropuhelun yhtiössä asuvien maahanmuuttajien kanssa. Lisäksi Maarit Lehtinen on ollut mukana käynnistämässä Länsi- Pasilan naisten ryhmää, joka tukee naisten kotouttamista ja lisää asukkaan tietoa yhteiskunnallisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Ryhmä antaa myös välineitä hyvään ja vastuulliseen asumiseen.
22 Yleisin yhteydenottaja on vuokrakirjanpitäjä ja asiakas itse. (kuva 7) Kuva 7 Vuokranmaksuhäiriöt, häiritsevä elämä ja järjestyshäiriöt työllistivät eniten.(kuva 8) Kuva 8
23 Asiakkaina korostuvat maahanmuuttajat (myös perheet) sekä kantaväestön lapsiperheet.(kuva 9) Kuva 9 Alkuvaiheessa on vuokravelkaisia, palveluohjauksia ja järjestyshäiriöitä.(kuva 10) Kuva 10
24 Kantakaupungin kiinteistöissä kotikäyntejä suoritettiin enimmäkseen yksin(kuva 11) Kuva 11 Kantakaupungin kiinteistöissä on oikeudesta peruuntuneita häätöjä kahden vuoden ajalta yhteensä 21 kpl. Maksu- ja muita suunnitelmia on tehty 223 kpl. Asumisneuvojan alueen verkoston tuntemus ja varhainen puuttuminen vuokravelkoihin on ollut merkittävä tekijä häätöjen ehkäisemisessä.(kuva 12) Kuva 12
25 10.3 Kontulan Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja Kontulan Kiinteistöyhtiössä on vuodesta 2009 alkaen työskennellyt asumisneuvoja Satu Saukko. Vuonna 2009 2010 hän toimi osaksi myös Vesalan kiinteistöjen asumisneuvojana, kunnes sinne saatiin oma kokoviikkoinen asumisneuvoja 2010. Kontulan kiinteistöissä oli jo aiemmin työskennellyt Urban-projektin asumisneuvoja(vuonna 1999 2002). Kontulan asumisneuvojahistorian vuoksi asukkaat ovat löytäneet asumisneuvontapalvelut hyvin. Toiminta on Kontulan kiinteistöissä keskittynyt asumissosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumiseen. Kahden kuukauden vuokravelan vuokravalvoja ilmoittaa asumisneuvojalle, joka kutsuu asiakkaan selvittelemään tilannetta. Alueella on paljon vanhusasiakkaita, joilla on arkipäivän ongelmia ja muisti- ja päihdeongelmia. Näissä tapauksissa korostuu yhteistyöverkosto käsittäen vanhuspalvelut, kotihoidon palvelut, toimeentulon ja vammaispalvelut, sekä vanhuksen lähiomaiset. Asuntojen huonon hoitojen kohdalla on usein kysymys päihde- tai mielenterveysongelmista. Asukasriidoissa ja asumishäiriöissä asumisneuvoja työskentelee intensiivisesti muun verkoston kuten Kotilo-projektin sovittelijan kanssa. Sovittelijan kanssa tehty yhteistyö on ollut hedelmällistä etenkin maahanmuuttajien kanssa. Työparin saa tarvittaessa joko viranomaisverkostosta tai kiinteistöyhtiön henkilökunnasta. Alueen korkeat työttömyysluvut, päihdeongelmat ja ylisukupolvisuus sosiaalitoimen asiakkaina asettavat omat haasteensa asumisneuvojan työssä. Tällöin hyvät yhteistyöverkostot, asukkaiden ja talotoimikuntien tuntemus ovat olleet tärkeä osa menestyksekästä asumisneuvontaa.
26 Kontulan kiinteistöissä asiakas on pääasiallinen yhteydenottaja, mutta alueen asukkaat ovat myös aktiivisia yhteydenottajia (kuva 13) Kuva 13 Kontulan alueen asumisneuvontatyö painottuu vuokranmaksuhäiriöihin ja häiritsevän elämän hoitoon asiakasprosesseihin. Myös kulttuurikonfliktit ovat määrällisesti suuria (49 kpl) (kuva 14). Kuva 14
27 Asiakasryhmistä korostuu Kontulassa etenkin vanhukset (188 kpl) ja maahanmuuttajat (144 kpl) (kuva 15). Kuva 15 Työskentely alkuvaiheessa on palveluohjauksellista. Vuokranmaksuhäiriöt ovat määrällisesti pienempiä, mutta järjestyshäiriöiden selvittelyjen määrä suurempi, kuin muilla alueilla (166 kpl) (kuva 16). Kuva 16
28 Lähes puolet kotikäynneistä on asumisneuvojan yksin suorittamia. Tämä selittynee sillä, että asumisneuvojan asukkaiden tuntemisaste on korkea. Kiireellisiä asiakastapauksia on myös ollut suhteellisen paljon.(kuva 17) Kuva 17 Kontulan kiinteistöissä oikeuteen menneitä häätöjä on peruttu suhteellisen vähän (4 kpl), kun taas maksusopimuksia ja suunnitelmia on tehty huomattava määrä (407). Suunnitelmien korkea määrä kertoo varhaisen puuttumisen ja häätöjä ennaltaehkäisevän työn määrästä; häädöt eivät ole edenneet oikeuteen asti(kuva 18) Kuva 18
29 10.4 Vesalan Kiinteistöt Oy:n asumisneuvoja Vuodesta 2010 maaliskuusta alkaen työskenteli kokoviikkoisesti asumisneuvojana Anne Löfgren. Anne työskenteli vajaan vuoden Vesalassa, kunnes jäi äitiyslomalle. Sijainen aloittaa 2.1 2012. Kuten kaikissa uusissa toimipisteissä, verkostoitumiseen ja alueeseen tutustuminen vie aikansa. Asumisneuvojan aktiivisuus näkyykin tilastoissa, suurin osa yhteydenotoista tuli asumisneuvojalta (kuva 19). Kuva 19
30 Vesalassa asiakasryhmissä korostuvat maahanmuuttajat ja lapsiperheet(kuva 20). Kuva 20
31 Oikeudesta peruuntuneita häätöjä on 6 kpl (kuva 21). Vesalassa pyritään ennaltaehkäisemään häätöjä mahdollisemman varhain ja erityisesti tiivis yhteistyö kiinteistöyhtiön isännöitsijän ja vuokrakirjanpitäjien kanssa mahdollistavat tämän. Kuva 21 Malmin Kiinteistöt Oy: n ja Oy Maunulan-asuntojen asumisneuvoja Asumisneuvoja Sari Torvinen aloitti vuonna 2009 Malmin kiinteistöyhtiöiden asumisneuvojana. Kiinteistöyhtiössä oli aiempina vuosina (ennen nykyistä hanketta) työskennellyt kaksi sosiaaliviraston asumisneuvojaa määräaikaisesti. Malmin alueella korostuivat lapsiperheiden ja maahanmuuttajien asumiseen liittyvät ongelmat ja vuokravelkaongelmat. Asiakasmäärä oli alusta alkaen suuri ja olisi vaatinut hyvää toimintakulttuuria yhtiön yhteistyössä asumisneuvojien kanssa. Sari Torvinen sai luotua toimivat yhteistyökuviot vuokravalvojien kanssa, mutta kokonaisuutena yhtiön toiminta ei soveltunut asumisneuvontatyön tukemiseen. Malmin kiinteistöjen toimeksiantosopimus irtisanottiin maaliskuussa 2011.
32 Tulokset olivat häätöjä ennaltaehkäisemisen kannalta merkittävät. Sari Torvinen sai luotua myös hyvät alueelliset verkostot etenkin maahanmuuttajien kanssa. Erityisesti kulttuurikonfliktien sovittelut lisäsivät talokohtaisten asuinyhteisöjen turvallisuutta ja asuinviihtyvyyttä. Työssä korostuivat vuokranmaksuongelmat, häiritsevä elämä (168 kpl), sekä perheidenkriisitilanteet(57kpl).(kuva22). Kuva 22 Oikeudesta peruttuja häätöjä oli Malmilla yhteensä 12 kpl, maksusopimuksia/suunnitelmia tehtiin 270 kpl (kuva 23). Kuva 18
33 10.6 Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot Sari Torvinen aloitti Maunulan asunnot Oy kiinteistöyhtiössä kokoviikkoisena asumisneuvojana huhtikuussa 2011. Toimenkuvaa muovataan vielä tarpeiden mukaiseksi. Suurin osa asiakkaista ovat vuokravelkaiset lapsiperheasiakkaat. Työ on tarvittaessa jalkautuvaa, kotikäyntejä suoritetaan viranomaisverkostojen kumppaneiden kanssa. Alueen asuntokanta on vanhahkoa, joten vanhusasiakkaita on paljon. Asumisneuvoja työskentelee myös pienipalkkaisten yksinhuoltajien kanssa, joilla velkakierre on pahentunut elämänkriisin myötä (sairastuminen, avioero). Haastavia ovat alueen päihdeongelmaiset, jotka saattavat olla aggressiivisia ja vaativia asiakkaita. Vuokravelkaisia yhteensä 304 kpl (kuva 24,25). Kuva 24
34 Kuva 25 Alkuvaiheen työskentely liittyy taloudellisen tilanteen selvittelyyn, (116 kpl), vuokranmaksuhäiriöihin (247 kpl) ja kriisitilanteiden selvittelyyn (108 kpl).(kuva 26). Kuva 26
35 Maunulassa asumisneuvoja on tehnyt maksusopimuksia/suunnitelmia yhteensä 174 kpl. Oikeudesta peruuntuneita häätöjä on 10 kpl. Lyhyessä ajassa Sari Torvinen on tuloksellista häätöjä ennaltaehkäisevää työtä (kuva 27). Kuva 27
36 10.7 Pohjoisen Sosiaaliaseman asumisneuvoja Pohjoisen Sosiaaliaseman Maunulan toimipisteen asumisneuvoja Helena Päärni on aloittanut työn syyskuussa 2010. Palvelualue on Maunulan toimipisteen mukainen. Alueella on kaksi kaupungin kiinteistöyhtiöitä, sekä muut yksityiset ja yleishyödylliset vuokranantajat. Työnkuvaan liittyy asiakkaat, joilla on asunnon menettämisen vaara, häätö, tai asunto irtisanottu, vaihtoasunnon etsijät, erilaiset asumisen ongelmat ja vuokravelkaiset. Asiakkaan ohjautuminen tapahtuu sosiaaliaseman tai muiden palveluiden kautta, asiakkaat ottavat myös itse kontaktia asumisneuvojaan. Työpari löytyy Maunulan asuntojen asumisneuvojasta tai muusta yhteistyöverkostosta. Helena Päärni on vetänyt myös maahanmuuttajille tarkoitettua vuokraklubia aseman sosiaaliohjaajan kanssa. Vertaisryhmässä oli somalialaisia naisia, jotka saivat asumisopastusta ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Asiakas (448 kpl)ja sosiaalitoimi (356) ovat suurimpia yhteydenottajia (kuva 28). Kuva 28
37 Erityisesti asunnon vaihtajat ovat työllistäneet (629 kpl), näissä mukana myös asunnottomia henkilöitä ja perheitä.(kuva 29). Kuva 29 Asiakasryhmässä näkyy suuri maahanmuuttajien (369 kpl) ja vanhusten osuus (192 kpl) (kuva 30). Kuva 30
38 Palveluohjaus (732) ja kriisitilanteiden selvittely (242 kpl) työllistävät asumisneuvojaa. Kriisitilanteet liittyvät asunnon menettämiseen, tai sen uhkaan.(kuva 31) Kuva 31
39 Oikeudesta peruuntuneita häätöjä on 6 kpl. Uusia asuntoja asumisneuvoja on löytänyt 84 kpl. Maksusopimuksia/suunnitelmia on 243 kpl. Helena Päärni on tehnyt merkittävää asunnottomuutta ehkäisevää ja osittain korjaavaakin työtä sosiaaliasemalla. (kuva 32). Kuva 32
40 10.8 Itäinen asumisneuvonta Kaakkoinen asumisneuvonta on aloittanut alueella marraskuussa 2009 ja toimii Kaakkois-Helsingissä itäisen sosiaaliaseman Herttoniemen toimipisteen alueella kattaen pääasiassa kolme Helsingin kiinteistöyhtiötä; Siilitien kiinteistöt Oy, Roihuvuoren kiinteistöt oy:n ja Laajasalon kiinteistöt Oy:n. Asumisneuvojien Sari Ylitalon ja Sanna Mainosen työalueeksi on määritelty Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Roihuvuori, Tammisalo, Kulosaari ja Laajasalo mukaillen sosiaaliaseman ja kiinteistöyhtiöiden työskentelyaluetta. Alueen palvelukartoituksen jälkeen luotiin toimeksiantosopimukset aluksi Laajasalon ja Siilitien kiinteistöjen kanssa. Sopimuksessa määriteltiin päivystyspäivä (1/viikko) ja työn kohderyhmät. Toiveet asumisneuvontatyölle olivat lapsiperheiden kanssa tehtävä työ vuokraveloissa ja asumishäiriöissä. Alueella asuu myös paljon vanhusväestöä ja asumisneuvojien toivottiin palvelevan myös tätä asiakasryhmää. Kiinteistöyhtiöt tiedottivat asumisneuvojista asuintaloihin ja tiedot lähtivät myös maksukehotuskirjeiden mukana. Myöhemmin myös Roihuvuoren kiinteistöt tulivat mukaan asumisneuvontaan. (1päivä/viikko). Asiakaskunta kaakkoisella alueella vaihtelee. Selkeästi kasvava joukko on vuokravelkaisten lapsiperheiden määrä etenkin syksyisin ja vuodenvaihteen jälkeen. Alueen toimijoiden kanssa sovittiin verkostoyhteistyökokoukset, joissa oli alueen viranomaistoimijat ja kiinteistöyhtiön henkilökuntaa. Häätöjä ennaltaehkäisevä työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Kiinteistöyhtiöiltä tulee tieto asiakkaista mahdollisemman varhain. Kiinteistöjen ikä ja asumisen kesto vaikuttavat selkeästi alueen erityispiirteisiin. Päihteiden käyttö ja vanhusväestön lisääntyvä problematiikka tuo työhön uusia haasteita, joita esimerkiksi kotihoitopalveluiden kanssa pyritään ratkaisemaan. Sari Ylitalolla näkyy yhteistyö kiinteistöyhtiön henkilökunnan kanssa, asiakas ottaa aktiivisesti itse yhteyttä (yhteensä 280 yhteydenottoa). Myös yhteistyö
41 isännöitsijän (105 kpl)ja vuokrakirjanpitäjän (143 kpl) kanssa näkyy tilastoissa (kuva 33). Kuva 33 Asiakasryhmistä korostuvat yli 65-vuotiaat (184 kpl), lapsiperheet (192 kpl) ja päihdeongelmaiset (176 kpl) (kuva 34). Kuva 34
42 Sari Ylitalon työssä maksusopimuksilla ja suunnitelmilla on erittäin suuri osuus häätöjen ennaltaehkäisemisessä (yhteensä 391 kpl), oikeudesta peruuntuneita häätöjä 5 kpl (kuva 35). Kuva 35
43 Sanna Mainosella ottaa asiakas itse aktiivisesti yhteyttä (81 kpl), samoin vuokrakirjanpitäjä (67) asiakasta (kuva 36). Kuva 36 Sanna Mainosen toiminta-alueella on eniten lapsiperheitä (106 kpl) (kuva 37). Kuva 37
44 Vuokravelkaiset työllistävät työskentelyn alkuvaiheessa (89 kpl) (kuva 38) Kuva 38 Häätöjä on peruuntunut oikeudesta 4 kpl, maksusopimuksia ja suunnitelmia on yhteensä 92 kpl (kuva 39). Kuva 39
45 10.9 Läntinen sosiaaliasema Haagan toimipisteellä on työskennellyt vuoden 2009 syyskuusta kaksi asumisneuvojaa, Tuuli Tervo ja Merja Kallinki. Asumisneuvojien sijoittuminen sosiaaliasemalle johtui siitä, etteivät läntisen Helsingin alueella sijaitsevat kaupungin kiinteistöyhtiöt olleet kiinnostuneita ottamaan työyhteisöönsä asumisneuvojia. Läntisellä sosiaaliasemalla sen sijaan nähtiin asumisneuvonnan tarjoavan lisäarvoa muiden sosiaaliaseman palveluiden rinnalle. Asumisen ongelmien koettiin alueella lisääntyneen ja syventyneen sosiaaliaseman asiakkaiden keskuudessa ja sosiaaliaseman ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä pidettiin puutteellisena. Asumisneuvonnan toivottiin vastaavan edellä mainittuihin ongelmiin. Alueen yhteistyön rakentaminen alkoi kokouksella, jossa oli sosiaaliaseman henkilökuntaa ja alueen neljän kaupungin kiinteistöyhtiön henkilökuntaa. Kokouksessa määriteltiin asumisneuvojien tehtäväkuvaa alueella. Pohjana käytettiin toimintaohjetta (kiinteistöviraston ja sosiaaliaseman) häätötapauksissa Asumisneuvojat kävivät kaikissa kiinteistöyhtiöissä ja osallistuivat sosiaaliaseman tiimikokouksiin. Tehtäväkuvaksi muodostui matalan kynnyksen asumisen ongelmiin keskittyvää asiakaspalvelua. Asiakkaat ohjautuivat sosiaaliaseman kautta (Muistio 15.9 2009). Kahden vuoden aikana toimintaan on erityispiirteenä tullut myös asunnottomien kanssa työskentely. Asunnottomat ovat heterogeeninen ryhmä, joiden kanssa työskentely on haastavaa ja vaatii erityisosaamista. Asiakkaat ovat hiljattain jääneet asunnottomaksi tai ovat jäämässä asunnottomaksi. Asumisneuvojien työpanos asunnottomien asuttamisessa ja heidän tukemisessaan kriisiytyneessä elämäntilanteessa on inhimillisesti ja taloudellisesti tärkeää ja ennaltaehkäisee pitkäaikaisasunnottomuutta. Asumisneuvojat ovat usein asunnottomien (yksinäiset, perheet) ainut viranomaiskontakti, joten palveluohjauksellinen työote heidän kohdallaan korostuu. Työtä voidaan pitää tuloksellisena myös sitä kautta, että asumisneuvojat ovat asuttaneet toimintansa aikana satoja asunnottomia, tai asunnottomuusuhan alla olevia.
46 Yhteydenottaja on enimmäkseen sosiaaliaseman henkilökuntaa tai asiakas itse(kuva 40). Kuva 40 Asiakkaina lapsiperheiden ja maahanmuuttajien osuus korostuvat (kuva 41). Kuva 41
47 Palveluohjauksen osuus on suuri. Merja Kallingilla on taloudellisten tilanteiden selvittely alkuvaiheessa merkittävä (kuva 42). Kuva 42 Sosiaaliaseman asumisneuvojilla peruuntuneiden häätöjen tilastointi on ollut hankalaa, koska tieto niistä ei välttämättä tule, tai asumisneuvoja on ollut tilanteen alkuvaiheessa mukana. Häätöjä oikeudesta on peruuntunut yhteensä 7 kpl (Tervo) ja 3 kpl (Kallinki). Häätöjä ennaltaehkäisevä sosiaalityö näkyykin suurina maksusopimuksien ja suunnitelmien määränä, 818 kpl (Tervo) ja 472 kpl(kallinki)(kuva43). kuva 43
48 11. ASUMISNEUVONNAN ARVIOINTI Asumisneuvontahanke on osa pitkäaikaisasunnottomuuden jatkokautta 2012 2015.Sosiaaliviraston toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu tavoite a sunnottomuuden ennaltaehkäisyn tehostamisesta asumisneuvonnan avulla. Aiempien tutkimuksien ja raporttien pohjalta voidaan todeta, että tarvetta asumissosiaaliselle työlle on niin Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöissä, yksityisellä ja yleishyödyllisessä vuokra-asumisessa, kuin sosiaaliasemilla.(korteniemi; 2008,Kostiainen, Laakso; 2010). Helsingin väestöennustuksen mukaan väkiluku tulee kasvamaan ja etenkin ulkomaalaisten, alle kouluikäisten ja eläkeläisten osuudet koko väestöstä kasvavat. (Vuori; 2010). Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisemisen lisäksi asumisneuvonnalla pyritään myös tavoittamaan sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita tarvitsevia mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Yksilön hyvinvoinnin lisäksi pyritään saamaan kustannussäästöjä julkis- ja kansantalouteen ja vaikuttamaan alueiden segregoitumiseen ja estämään sosiaalista polarisoitumista. Kiinteistöyhtiöille asumisneuvonta tuottaa kustannussäästöjä häätöjen vähenemisen kautta, lisää yhtiöiden henkilöstöresursseja ja vaikuttaa alueen asumisviihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Parhaimmillaan asumisneuvoja voi turvata asumisen, auttaa elämän kriisitilanteissa, ohjata tarvittaviin palveluihin ja ennaltaehkäistä täten yksilön tai perheen syrjäytyminen Asumisneuvonnan arviointiin käytettiin digum-seurantaraporttia ajanjaksolla4.11.2009 31.12 2011. Aiemmin käytössä ollut seurantajärjestelmä todettiin liian raskaaksi toteuttaa, joten tilalle kehitettiin kevyt seurantalomake, jolla saatiin tarvittava tieto toiminnan kehittämisen, seurannan ja tehokkuuden mittaamiseksi. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista, mutta mahdollista esimerkiksi kustannushyötylaskelmilla. Seurannassa ei ollut myöskään mahdollista tutkia
49 asiakasprosessin polkuja, vaan tarkastelun kohteena olivat alkuvaiheen interventiot, arvioitu jatkotyöskentelyn tarve, verkostotyön keskeiset tahot ja asiakasryhmät. Asumisneuvonnan toimintalooginen malli on luotu kokoamalla sosiaaliviraston asumisneuvonnan käytännöistä lähtevää kokemusperäistä ja dokumentaalista tietoa.(kuva alla). Toimintalogiikkaa tarvitaan usein suunnittelun ja vaikuttavuuden arvioinnin perustaksi, se osoittaa, mikä tekee toiminnat merkityksellisiksi toiminnoiksi, joiden avulla tavoitellut tulokset on mahdollista saavuttaa. Se myös auttaa yksittäistä työntekijää hahmottamaan tavoitteiden saavuttamista. (Tuovinen, Chen 2005 jne.) Asiakastyön toimintaloogisen mallin pohjalta voidaan muotoilla arviointikysymyksiä myöhemmin (2012) tehtävässä asiakaskyselyssä, jossa asiakkailta voidaan kysyä, minkälaista toimintaa asumisneuvonta on ollut heidän näkökulmastaan ja miten se on heidän tilanteeseensa vaikuttanut. Olennaista olisi kerätä tietoa myös häätöprosessiin johtavista poluista ja hyvinvointipalvelurakenteiden puutteista.
50 12. ASUMISNEUVONNAN TOIMINTALOOGINEN MALLI ONGELMAT JA TARPEET Vuokra-asumisen ongelmat: vuokranmaksuhäiriöt asumishäiriötilanteet asunnon vaihdon tarve puutteelliset arjen asumisen taidot huoneiston huono hoito häädöt (kulttuuri)konfliktit asumisyhteisössä asiakkaan tavoittaminen yhteistoiminta häätötilanteissa KOHDERYHMÄ Kaikki Helsingin alueella asuvat, jotka tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmissa Nykyisellään palvelu on kohdennettu pääasiassa kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaille Määrällisesti suurimmat asiakasryhmät ovat: lapsiperheet (28%) maahanmuuttajataustaiset (23%) päihdeongelmaiset yksin asuvat/ pariskunnat (15%) yli 65-vuotiaat (11%) INTERVENTIOT JA TOIMENPITEET OHJAUS JA NEUVONTA ASUMISEN ONGELMISSA esim. vuokravelkaasiat, häiriöt, huoneiston huono hoito, asunnon vaihto, puutteelliset arjen asumisen taidot PSYKOSOSIAALINEN TUKI JA KRIISITYÖ esim. häätötilanteet, perheiden kriisitilanteet, velkaantuminen, asunnottomuus, päihdeongelmat, terveydelliset ja mielenterveydelliset ongelmat OHJAUS PALVELUIHIN sekä yksilö-/ perhekohtainen VERKOSTOTYÖ mm. sosiaaliasema, perhekeskus, terveydenhuolto, vanhusten palvelut, maahanmuuttoyksikkö, päihdehuolto sekä talous- ja velkaneuvonta YHTEISÖ-/ALUETYÖ: Asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden sekä asukasosallisuuden parantaminen yhteistyössä muiden alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhteisö- ja rakenteellisen työn menetelmin mm. naapurisovittelu, kulttuurikonfliktien sovittelu ja ristiriitatilanteiden kärjistymisen ennaltaehkäisy SUUNNITELMA JATKOASUMISESTA: yhteistyössä sosiaaliasemien ja ASTUn kanssa ennen asunnottomuuden konkretisoitumista SELITTÄVÄT TEKIJÄT/ MEKANISMIT Asumisen taidot paranevat Asiakkaan talouden hallinta lisääntyy Perusteltuja asunnonvaihtoja edistetään Psykososiaalisen työn yleiset tekijät: luottamussuhde, asiakkaan motivoituminen ja sitoutuminen muutokseen, asiakkaan pystyvyyden tunteen ja vastuunoton kasvu Asiakas pääsee palveluiden piiriin Asumisen ongelmat havaitaan varhaisessa vaiheessa Jalkautuva työote ja työskentely asiakkaan arjen ympäristöissä Verkostotyö ja saattaminen palveluihin kannattelevat asiakasta Kiinteistöyhtiöissä asumisneuvonta tavoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista pudonneita henkilöitä sekä muita vaikeammin tavoitettavia Asumisyhteisön konflikteihin reagoidaan Tieto asunnottomuuden uhasta varhaisemmassa vaiheessa kaikille toimijoille TULOKSET Häätöjen määrä vähenee Asunnottomuus vähenee Asiakas asuu tarpeen ja maksukyvyn mukaisessa asunnossa Asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy, syrjäytymisriski vähenee Muiden asumisratkaisujen löytyminen kun asumisen jatkumiselle ei ole edellytyksiä Lapsiperheiden kriisiasuttamisen tarve vähenee Asiakkaan oikeusturva paranee Asumisviihtyvyys paranee Asumisturvallisuus paranee Asuinyhteisön (kulttuuri)konfliktit eivät kärjisty/ vähenevät Pitkän tähtäimen taloudelliset säästöt sosiaalitoimelle Pitkän tähtäimen taloudelliset säästöt kiinteistöyhtiölle/ vuokranantajalle Tieto asiakkaan tilanteesta kaikilla, mahdollinen asunnottomuusjaksojen lyheneminen tai väheneminen
51 13. TULOKSET Seurannan kokonaismäärä asiakasyhteydenotoissa oli 9336 kpl. Alussa naisten osuus oli huomattavasti suurempi, mutta asumisneuvonnan tullessa alueella tunnetuksi, lisääntyivät myös miesasiakkaiden määrä (kuva 44). Kuva 44 Yhteydenottaja on useimmiten asiakas itse, sosiaalitoimi tai vuokrakirjanpitäjä (kuva 45) Kuva 45
52 Eniten vireille tulleita asiakkuuksien syitä olivat vuokravelat, asunnon vaihtoon liittyvät ongelmat (näissä tilastoissa mukana myös äskettäin asunnottomaksi jääneet) ja erilaiset arkielämään liittyvät ongelmatilanteet (kuva 46). Kuva 46 Alkuvaiheen interventioihin kuului pääasiallisesti palveluohjaus, vuokranmaksuhäiriöiden, taloudellisen tilanteiden selvittely, sekä järjestyshäiriöiden selvittely. Asumisneuvojien sijoittuminen joko kiinteistöyhtiöön tai sosiaaliasemalle määritteli myös tarvittavia interventioita. Järjestyshäiriöt kuuluivat lähinnä kiinteistöyhtiöissä työskennelleiden asumisneuvojien työnkuvaan. (kuva 47).
53 Kuva 47 Asiakkaiden tilanteet vaativat lähes aina jatkotyöskentelyä (kuva 48). Kuva 48
54 Asiakasryhmät vaihtelivat alueittain riippuen asuntokannan iästä, väestörakenteesta ja asuntojen koosta. Suurimpana ryhmänä olivat kuitenkin lapsiperheet ja maahanmuuttajat. Tilastoinnissa valittiin vain yksi ryhmä, vaikka useampikin vaihtoehto olisi ollut samanaikainen. Päihdeongelmaisten kasvu näkyi selkeästi tilastoinnin aikana, samoin vanhusten ja nuorten määrän lisääntyminen(kuva 49). Kuva 49
55 Asiakkaat käyvät tapaamisella itsenäisesti. Hukkakäyntejä on melko paljon, koska asumisneuvojat antavat paljon ja toistuvasti asiakasaikoja voidakseen luoda asiakassuhteen. Usein asiakkaiden toimintakyky on kriisitilanteessa hyvin alhainen, joten apua tarjotaan mahdollisemman usein. (kuva 50). Kuva 50 Kiinteistöyhtiöissä työskentelevät asumisneuvojat tekevät hieman enemmän kotikäyntejä, useimmiten asiakkaista on yhtiössä jo ennakkotietoa, mikä helpottaa turvariskin minimointia. Asiakkaan kotiin voidaan mennä myös yksin,
56 kun asiakas tunnetaan entuudestaan. Usein työpari löytyy kiinteistöyhtiöstä tai viranomaisverkostosta (kuva 51). Kuva 51
57 Verkostoyhteistyössä korostui sosiaaliaseman työntekijät. Lastensuojelu on mukana yhteistyökokouksissa, mutta arkityössä korostuu lähinnä varhaisen tuen tuki ja esimerkiksi kotikäynnit työntekijöiden kanssa(kuva 52) Kuva 52
58 Asiakasprosessi kuvaa määrällisiä tapahtumia liittyen toimenpiteisiin ja päätöksiin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys näkyy suurena maksusopimus/suunnitelmien määrässä 3687 kpl. Oikeudesta peruuntuneita häätöä on yhteensä148 kpl(kuva 53). Nämä häädöt olisivat johtaneet yksilön tai perheen asunnottomuuteen (tarkemmin tuloksen-kirjoitusosiossa). Kuva 53 14. YHTEISTYÖVERKOSTOT 14.1 Asumisneuvojien toimintakenttä ja yhteistyötahot Asumisneuvonta kuuluu hallinnollisesti sosiaaliviraston alaisuuteen. Asumisneuvojat tekevät yhteistyötä sosiaaliviraston eri yksiköiden lisäksi myös useiden muiden toimijoiden kanssa. Alla olevaan kaavioon on koottu keskeisimmät yhteistyötahot. Kiinteimmin yhteistyötä tehdään sosiaaliaseman ja kiinteistöyhtiön henkilökunnan kanssa. Etenkin näiden toimijoiden kanssa yhteistyö korostuu vuokravelkojen ja asumishäiriöiden tapauksissa. Muut keskeiset yhteistyökumppanit löytyvät kotihoidosta, varhaisesta tuesta (lastensuojelu), vanhus-ja vammaispalveluista. Maahanmuuttajatyössä yhteistyö Pakolaisavun Kotiloprojekti-työntekijöiden ja setlementti-järjestön