Luonnonhoitoryhmän ympäristöjärjestöasiantuntijoiden kommentit ja kehitysehdotukset liittyen Reijolan ja Lauttasaaren aluesuunnitelmaluonnoksiin (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola & Keijo Savola 3.9.2010) Yleistä Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä. Suunnitelmaluonnoksien kuvaukset viheralueiden tilasta ja metsien luonteesta ovat nekin pääosin osuvia. Pienenä kauneusvirheenä Lauttasaaren suunnitelmaluonnoksessa korostuu ehkä hieman liikaa metsien uudistamistarve. Jäljempänä on kommentoitu muutamia yleisiä teemoja, jotka ovat nousseet esille jo aikaisemmissa läpikäydyissä suunnitelmissa (Maunula ja Munkkiniemi). Arvokkaiden luontokohteiden ja kuvioiden määrittäminen Arvokkaiden metsäkuvioiden määrittämisessä pidättäydytään kovin vahvasti siihen, että arvometsinä huomioidaan luonnonsuojelu- ja metsälain mukaiset kohteet sekä ne kuviot (lähinnä lehdot), jotka on todettu arvokkaiksi Helsingin kaupungin omissa aikaisemmissa luontoselvityksissä. Valittu linja ei edistä riittävästi LUMO-ohjelman tavoitteita. Lauttasaaren ja Reijolan suunnittelualueella lisää arvometsiä löytyy etenkin kuivuustuhojen runsaslahopuustoisiksi muuttamista kalliometsistä sekä puustoltaan monipuolisista lehdoista. Kehitysehdotus: Jatkossa olisi perusteltua huomioida luontoarvoja nykyistä laajemmin. Arvometsinä tulisi huomioida ja osoittaa muun muassa METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset arvokkaat elinympäristöt läpäisyperiaatteella. Käytännössä Helsingissä sopisivat huomioitaviksi kaikki edustavuusluokka I:sen kohteet ja arvokkain osa edustavuusluokka II:n kohteista. Tärkeiden lintu- ja lepakkoalueiden huomiointi luonnonhoitotoimenpiteissä Luonnonhoitoryhmässä käsitellyissä ja esillä olleissa suunnitelmissa (Munkkiniemi, Maunula, Lauttasaari, Reijola) on paljon alueita, jotka on todettu linnustollisesti tai lepakoiden kannalta arvokkaiksi. Tällaisia alueita on paljon myös Lauttasaaren ja Reijolan alueilla. Missään ei kuitenkaan ole käsitelty sitä, miten näitä todettuja arvoja tulisi edistää tai huomioida alueilla tehtävissä metsänkäsittelytoimenpiteissä. Kehitysehdotus: Luonnonhoitoryhmässä mietitään käytännön tapoja edistää linnuston ja lepakoiden kannalta arvokkaiden alueiden arvojen säilyttämistä ja lisäämistä. Maisemanhoito Molemmilla suunnitelma-alueilla on tarkoituksena harjoittaa lukuisilla kuviolla maisemanhoitoa. Tätä "maisemanhoitoa" pitäisi avata ja yksilöidä tarkemmin. Olennaista olisi tietää se, mitä maisemanhoidolla tavoitellaan kyseisellä kuviolla ja mitä kuviolla todellisuudessa aiotaan tehdä?
Kehitysehdotus: Tulevissa alue- ja luonnonhoitosuunnitelmissa tulee avata tarkemmin se, millaisia toimenpiteitä maisemanhoidon alle kuuluu. Puuston poiston ohella esimerkiksi korkeiden tulokaslajikasvustojen (esim. tattaret, jättipalsami) raivaus voidaan katsoa maisemanhoidoksi. Pienpuuston hoito Hoitotoimenpiteiden mielekkyyden ja hyötyjen arvioimiseksi olisi hyödyllistä, jos luonnonhoitoryhmän kiinnostuneiden käytössä olisi kartta, josta kävisi ilmi se, mille kuvioille aiotaan tehdä pienpuuston hoitoa. Kehitysehdotus: Ryhmän kiinnostuneille toimitetaan kartta, johon on merkitty kuviot, joilla aiotaan tehdä pienpuuston hoitoa. Tausta-aineistot Luontojärjestöasiantuntijoiden kommentointi- ja sparraustyötä auttaisi, jos saisimme käyttöömme kuviotiedot suunnitelma-alueista. Kehitysehdotus: Mikäli tekniset syyt sallivat, ryhmän asiantuntijoille toimitetaan myös kuviotiedot. Lahopuun lisäämisen mahdollisuudet Lahopuun lisääminen ja monipuolistaminen on eräs keskeisiä tapoja, jolla Helsingin kaupungin metsien monimuotoisuusarvoja voidaan kehittää. Lahopuun lisääminen on mukana myös monissa LUMO-ohjelman toimenpiteissä. Tämä on perusteltua myös siksi, että pääkaupunkiseudun metsissä elää edelleen hyvin monipuolinen lahopuustosta riippuvainen eliöstö. Lahopuulajien osuus kaikista metsälajeista on noin neljännes. Lahopuun lisääminen on mahdollista myös lukuisilla Reijolan ja Lauttasaaren metsäkuvioilla, joskin monilla suunnittelualueilla on tähän vieläkin paremmat mahdollisuudet. Kustannustehokkain tapa lisätä lahopuuta on säästää luonnon itsensä tuottamat lahopuut. Vilkkaimmin käytetyillä alueilla sekä sijainniltaan muuten ongelmallisilla alueilla on usein perusteltua kaataa pystylahopuut sekä huonokuntoiset puut maalahopuiksi. Toinen tapa tuottaa lahopuuta on se, että osa (tai joskus kaikki) poistettavista rungoista jätetään hoitotoimenpiteiden jälkeen metsään maalahopuuksi. Monilla kuvioilla tämä on osaratkaisu myös kulutuksen ehkäisyyn. Nykyisiin alue- ja luonnonhoitosuunnitelmiin ei sisälly riittävän selkeitä linjauksia siitä, miten lahopuuhun kyseisillä suunnittelualueilla tullaan jatkossa suhtautumaan. Koska asia on keskeisen tärkeä kaupunkimetsien monimuotoisuuden lisäämisen kannalta, sitä tulisi linjata tarkemmin. Kehitysehdotus: Tulevissa suunnitelmissa tulisi kuviokohtaisesti arvioida lahopuuston lisäämisen mahdollisuudet. Arviointi voisi noudattaa esim. seuraavaa karkeaa tasoa: - kuvion sijainti ja luonne mahdollistaa lahopuumäärän huomattavankin kasvattamisen - kuvion lahopuumäärää voidaan kasvattaa hallitusti - kuvion luonne ja sijainti on sellainen, että se on jatkossakin syytä pitää niukkalahopuustoisena Täydennysistutukset Jotkin suunnittelualueiden metsäkuvioista ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin on järkevää tehdä
täydennysistutuksia. Kehitysehdotus: Istuttamalla yksittäisiä mäntyjä kuviolle, jotka nyt ovat harvapuustoisia ja/tai joilla nykyisin kasvaa vanhoja mäntyjä, varmistetaan paitsi männyn säilyminen maisemassa myös pitkälle tulevaisuuteen, myös se että kun nykyiset männyt 200-300 vuoden päästä tulevat ikänsä päähän, paikalle jää myös iäkkäitä mäntyjä. Mäntyjen istuttaminen lisää myös varjostusta harvapuustoisilla ja lehtipuuvaltaisilla (ei-lehtomaisilla) kuvioilla ja hidastaa sitä kautta kenttäkerroksen muuttumista heinä- ja ruohovaltaiseksi. Liitteenä ovat kuviokohtaiset kommentit niihin Reijolan ja Lauttasaaren kuvioihin, joihin luontojärjestöjen edustajat ennättivät maastossa tutustumaan elo-syyskuulla. Liite. Kuviokohtaiset kommentit Reijolan ja Lauttasaaren aluesuunnitelmaluonnoksien kuviokohtaisiin hoitometsäesityksiin sekä eräitä hoitoluokkaesityksiä. REIJOLA Kuvio 4. Esitetty harvennus on perusteltu. Kuvio 6. Kuviolla ei toimenpidetarvetta. valtapuuston käsittely lähinnä avaisi näkymiä reitiltä kerrostaloilla (ja päinvastoin), mikä ei liene kenenkään etu. Kuvio 10. Toimenpide on perusteltu haapojen järeyttämisen kannalta. Kuvio 11. Kuviolla on tarvetta lähinnä yksittäisten puiden poistolle kerrostalojen läheltä. Kuvion pohjoisosa on jo niin harva, että lisäharvennus siltä osin erityisen tarpeeton. Tiheäpuustoisempi länsiosa toimii lisäksi hyvänä suojana jalkapallokentän ja kadun välillä. Kaakkois- ja pohjoisosaan on lisäksi levinnyt runsaasti vieraslajeja, joiden kasvua harvennus luultavasti lisäisi (lisääntyvä valo). Kuvio 12. Mitä kuviolla aiotaan tehdä (maisemanhoito)? Kuvio 14. Esitetty harvennus ei tarpeen. Kuvion voisi jalopuiden ja muutenkin monipuolisen puuston vuoksi siirtää arvometsien (C5) hoitoluokkaan. Kuvio 15. Esitetty harvennus on tarpeeton. Kuvio 24. Tarvetta on korkeintaan tienreunan puuston käsittelyyn. Kuvio 25. Kuviolla ei ole tarvetta uudistamisella ainakaan tällä suunnitelmakaudella. Valtapuuston muodostavat männyt ovat muun muassa hyväkuntoisia. Kuviolla saattaa aikanaan olla tarvetta istutuksille (esim. vaahtera) kuluneisuuden takia. Kuvio 26. Ei tarvetta toimenpiteelle (ylispuustoisen taimikon hoito), koska taimikko puuttuu. Kuvio 28. Luontainen uudistaminen perusteltua aloittaa nyt (kuvio voimakkaasti kulunut). Istutus todennäköisesti tarpeen. Kuvio 30. Kuviolla ei ole tarvetta uudistamisella ainakaan tällä suunnittelukaudella. Myöhemmin ehkä, jolloin voi myös miettiä istuttamisen tarvetta.
Kuvio 50. Ulkoilureitin ja allikon (kuvio 49) väli kannattaisi jättää pääosin käsittelemättä (suojavyöhyke linnustolle ym.). Kuvio 52. Kuviolla ei ole toimenpidetarvetta lukuun ottamatta pohjoisosan pienpuuston hoitoa. Kuvio 55. Pieni metsäsaareke keskellä ruohokenttää. Esitetty harvennushakkuu huonosti perusteltu. Kuvio 60. Kuvion puusto harva ajo nyt, joten esitetty harvennus ei tarpeen. Puusto kannattaisi muutenkin pitää mahdollisimman tiheänä, jotta se peittäisi liialliset näkymät Pikku Huopalahden asuinalueelle. Kuvio 62. Kevyt harvennus on perusteltua tehdä kuvion eteläosassa. Kuvion pohjoisosa on sen sijaan jo nyt melko harvapuustoista, joten se kannattaisi jättää toimenpiteen ulkopuolelle. Kuvio 89. Monipuolinen sekametsä. Puusto vielä pääosin kasvussa ja hyväkuntoista. Muutamia kuolevia ja kuolleita kuusia länsiosassa (etelä-pohjoissuuntaisen tien varressa sekä tieltä länteen kulkevan polun varrella). Huonokuntoiset puut syytä poistaa, osa näistä perusteltua jättää kuviolle maalahopuuksi (kuvion luonne ja sijainti kestää harkitun lahopuun lisäämisen). Kuvio 90. Kaavailtu harvennus on erittäin perusteltu. Kuvio 95. Kaavailtu harvennus tarpeeton ja osin ehkä haitallinenkin (=lisää näkyvyyttä ulkoilureitiltä itäpuolen taloille ja päinvastoin). Pienpuuston hoito sen sijaan on perusteltua. Kuvio 96. Kuviolla on joitakin pystyyn kuolleita koivuja liian lähellä tietä. Näiden puiden kaato maapuiksi sekä maltillinen pienpuuston hoito riittäisi hoitotoimenpiteeksi (esitetty yksittäisten puiden poistamista). Kuvio 101. Millaista maisemanhoitoa kuviolla on tarkoitus harjoittaa? Lähinnä tarvetta on reittien varsien pienpuuston hoidolle. Muutaman pystyyn kuolleen vähemmän esteettisen koivun voisi myös kaataa lahopuuksi. Kuvio 103. Millaista maisemanhoitoa kuviolla on tarkoitus harjoittaa? Lähinnä tarvetta on pienpuuston hoidolle. Yksi turhan lähellä käytettyä reittiä seisova koivupökkelö olisi perusteltua kaataa maalahopuuksi. Kuvio 104. Kuivuustuhoja kärsinyt kitumaan kalliomännikkö, jossa on järeitä mäntykeloja näkyvästi. Liittyy muihin vastaaviin ja suurelta osin edustavampiin kalliometsiin, jotka jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Kuvion voisi mäntykelojen (ja lähialueiden arvometsäkuvioiden vuoksi) perusteella hyvin esittää arvometsäksi (C5). Kuvio 105. Tarvetta on lähinnä pienpuuston hoidolla. Toimenpiteellä on kiire itäosan reittien varsilla, jossa näkyvyys risteyksissä turhan heikko. Kuvio 108. Jo nyt melko harvapuustoinen kuvio, joten esitetty harvennus ei tarpeen. Kuviolla on muutamia keloutuneita mäntyjä, jotka voidaan sijainnin takia säilyttää myös pystypuina. Kuvio 117. Kuivuustuhokallio, jossa on mukavasti vanhoja keloutuvia mäntyjä. Runsaan mäntylahopuuston takia kuvio on perusteltua siirtää arvometsien (C5) hoitoluokkaan. Kuvio 118. Millaista maisemanhoitoa kuviolla on tarkoitus harjoittaa?
Lähinnä tarvetta on reittien varsien pienelle avaamiselle. LAUTTASAARI Kuvio 36. Ei erityistä tarvetta puiden poistolle. Jos puita poistetaan, niin nämä tulisi jättää kuviolle lahopuuksi. Kuvio 37. Kuvio ei ole ylispuustoinen taimikko vaan hoidon takia tasarakenteinen kuusi-pihlajavaahtera-lehto. Kuviolla on yli 20 puumaista vaahteraa ja lehmusta, minkä takia se kuuluu luontevasti arvometsien hoitoluokkaan (C5). Kuviolla ei ole tällä suunnittelukaudella hoitotarvetta. Kuvio 65. Ehdotettu luontainen uudistaminen ei tarpeen. Kuvio 66. Kuvio ei ole ylispuustoinen taimikko vaan eri-ikäinen koivua ja kuusta kasvava lehtomainen kangas. Kuviolla ei ole varsinaista toimenpidetarvetta tai sitten se rajoittuu muutaman kuusen kaatoon. Kuvio 73. Tarpeen ainakin pienpuuston hoito. Kuvio 75. Mitä kuviolla aiotaan tehdä? Kuvio 77. Ei varsinaista toimenpidetarvetta. Pari huonokuntoista puuta reitin vierestä voisi kaataa maapuiksi kuviolle. Kuvio 102. Kuvio olisi perusteltua jakaa kahdeksi kuvioksi polkua myöten. Polun itäpuolella ei tarvetta uudistamistoimenpiteille. Kuvion länsiosassa syytä miettiä männyn tai jalopuiden täydennysistutusta. Kuvio 104. Pystyyn kuolleet kuuset kannattaisi kaataa maalahopuiksi. Kuvio 105. Esitetty luontainen uudistaminen ei tarpeen. Tämän sijasta tarvetta on maltilliselle pienpuuston hoidolle. Mäntyjen jatkuvuuden takaamiseksi kuvion valoisimmille paikoille voisi istuttaa muutaman männyn. Kuviolla on jo näkyvästi koivulahopuuta ja jokunen huonokuntoinen koivu. Kuvion luonne ja sijainti "kestävät" lahopuun lisäämisen, joten jatkossa poistettavat puut tulee jättää lahopuuksi. Kuvio 107. Eroosion vaivaama kuvio. Huonokuntoisia kuusia kannattaisi kaataa kuviolla lahopuuksi vähentämään kulutusta. Lisäksi syytä miettiä istutusten mahdollisuutta. Kuvio 110. Harvennus ei enää järkevää, lisäisi lisäksi liikaa näkyvyyttä taloille. Kuvio 115. Risteysalueen puuston hoito on tarpeen. Kuvio 116. Esitetty toimenpide on tarpeeton. Kuvio 123. Esitetty toimenpide on tarpeeton, koska puusto jo nykyisellään riittävän harvaa uudistumisen kannalta. Kuvio 129. Esitetty harvennus on perusteltu. hakkuiden yhteydessä kannattaisi kaataa runkoja lahopuuksi valittuihin paikkoihin ehkäisemään kulutusta. Kuvio 139. Suunniteltu hakkuu on syytä tehdä vaahteran hyväksi.
Kuva 144. Mitä aiotaan tehdä (maisemahakkuut) ja mitä hyötyjä (maisema) sillä saadaan? Kuvio 145. Toimenpide perusteltu, jos tehdään kevyenä. Kuvio 149. Esitetty toimenpide on perusteltu. Kuvio 152: Koivuvaltainen länsiosa kannattaisi jättää käsittelemässä. Esitetty toimenpide on perusteltu kuusivaltaisessa itäosassa. Kuvio 155. Maisemallisesti ja geomorfologisesti näyttävä kallio, jossa on runsaasti kuivuustuhon synnyttämää lahopuuta (etenkin mäntyä). Kuivuustuhoilta säästyneissä notkelmissa kasvaa monipuolista sekapuustoa. Kuvio sopisi runsaslahopuustoisena kallioalueena hyvin arvometsäksi (C5). Kuvio 158. Kuvion lounaisosa (ulkoilutien länsipuoli) kannattaisi jakaa omaksi kuviokseen ja jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Toimenpiteiden ulkoilupuolelle voisi jättää myös kuvion pohjoisosan, joka on puustoltaan muuta kuviota harvempaa. Kuvio 161. Esitetty toimenpide on perusteltu. Tarvetta on mahdollisesti myös istutukselle. Kuvio 162. Kuvion pohjoisosan voisi jättää käsittelemättä. Ulkoilutien eteläpuolen harvennus on sen sijaan perusteltua. Osalle alueesta tarpeen myös pienpuuston hoito sekä mahdollisesti istutus (vaahtera, kuusi). Kuvio 167. Nuoren männikön harvennus perusteltu. Kuvio 169. Tarpeen lähinnä pienpuuston hoito ulkoilutien pohjoispuolella. Kuvio 171. Istutus lienee tarpeen (ei taimetu muuten). Kuvio 182. Puustoltaan ja puustorakenteeltaan monipuolinen arvolehto, myös lahopuuta. Tulisi jättää hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja siirtää arvometsien (C5) hoitoluokkaan. Liittyy viereiseen arvolehtokuvioon, jonka arvot huomioitu suunnitelmaa tehtäessä. Kuvio 184. Puustoltaan monipuolinen arvolehto. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi ja jättää metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Kuvio 188. Esitetyn harvennuksen sijasta tarvetta on lähinnä maltilliselle pienpuuston hoidolle kuvion pohjoisosassa. Kuvio 189. Esitetty toimenpide (luontainen uudistaminen) on tarpeeton, koska kuvio on jo suojuspuuasennossa. Lisäksi kuviolla jo jonkin verran lahopuuarvoja. Kuvio 199. Tarvetta on lähinnä pienpuuston hoidolle (esitetty harvennettavaksi). Kuvio 200. Tarvetta on lähinnä yksittäisten puiden poistolle (esitetty harvennettavaksi). Kuvio 203. Kuviolla olevat kelot syytä jättää olemaan. Kuvio 205. Hoitotoimenpiteeksi riittää se, että muutama reitin varren ongelmapuu kaadetaan alas.
Kuvio 207. Huonokuntoiset ja kuolleet lehtipuut kannattaisi kaataa maalahopuiksi, vastaavat männyt voi jättää pystyyn. Kuvio 226. Eteläosan uran viereisten kuusten harvennus on järkevää. Kuvio 228. Esitetty toimenpide (luontainen uudistaminen) on tarpeeton, koska kuvio on jo suojuspuuasennossa ja uudistumista on jo tapahtumassa. Eteläosassa uudistamista voisi edistää muutaman kuusen poistolla. Kuvio 235. Luontaisen uudistamisen sijasta kuviolla lienee tarpeen tehdä erikoishakkuuta. Kuviolle on jätetty jo pitkään ansiokkaasti lehtilahopuuta. Kuvio 238. Mitä puustoa kuviolta aiotaan poistaa? Kuvio 240. Kuvion pohjoisosassa on lievää täydennysistutustarvetta. Kuvio 255. Esitetty luontainen uudistaminen on tarpeeton. Muutama puu kannattaisi kaataa maapuuksi maaperän kulutusta hillitsemään. Kuviolle olisi ehkä järkevää istuttaa jonkin verran mäntyä. Kuvio 271. Kuviolle kannattaisi istuttaa jokunen mänty. Kuvio 295. Esitetyn harvennuksen sijasta tarvetta lähinnä muutaman kuusen poistolle. Kuvio 300. Esitetty yksittäisten puiden poisto ei erityisen tarpeellista. Jos puita poistetaan, nämä voisi kaataa maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 301. Yksittäiset poistettavat puut kannattaisi kaataa maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 304. Tarvetta on lähinnä maltilliselle pienpuuston hoidolle kauden loppupuolella. Esitetty harvennus johtaisi rajuun haavan vesakoitumiseen.