Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Ajankohtaista peruskuivatuksen toimintamalliryhmästä

Biotalouden värisuora

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Peruskuivatushankkeen käynnistäminen ja ojaisännöitsijan tehtävät hankkeissa.

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

2 Maa- ja metsätalousministeriön toimivalta asiassa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Ojitushankkeen käynnistäminen ja ojitusisännöitsijan tehtävät ojitushankkeissa.

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

Kuntien rooli vesitaloudessa

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

PERUSKUIVATUS JA OJITUSTOIMITUSTEHTÄVÄT ELY-KESKUKSISSA

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi peruskuivatustoiminnan

Freshabit LIFE IP Puruvesi

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

750 m Q4142G, Q4142H, Q4144A, Q4144B

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Transkriptio:

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013

Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan hallinnoinnista, ojitustoimitustilanteesta sekä luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien käytöstä. Kysely lähetettiin kaikkiin ELY-keskuksiin 29.1.2013 Tavoitteena oli saada selville mm.: ojitustoimitusten, ilmoitusten ja neuvonnan määriä, ojitussuunnitelmien laatimisen/suunnitteluttamisen tilanne luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien hyödyntämisen määrä peruskuivatushankkeissa mihin asioihin kaivataan ohjeistusta ja koulutusta löytyisikö PERKAUS-hankkeeseen soveltuvia koekohteita Raportissa hyödynnettiin myös peruskuivatuksen toimintamalliryhmän laatimaa selvitystä (v. 2010)

ELY-keskukset (lkm) Ojitustoiminta ELY-keskuksissa vuonna 2012 Ojitustoiminta vaihtelee alueellisesti hyvin paljon. Suurin osa ojitustoiminnasta on ojitusilmoitusten käsittelyä ja liittyy suurimmaksi osaksi metsätalouteen. Aktiivisinta ojitustoiminta oli POP-ELYn alueella, jossa ojitusilmoituksia oli yli 500 Ilmoituksia tuli keskimäärin jokaiseen ELY keskukseen vuonna 2012 130 kpl. Vähiten ilmoituksia oli Uudellamaalla (vain 5 kpl). Myös neuvontaa annettiin ELY-keskuksissa paljon. Neuvontaa annettiin yleisesti enemmän maatalouteen kuin metsätalouteen. Neuvontaa annetaan yksityisille maanomistajille, ojitus-yhtiöille, kuivatusyhtiöille, kuntien työntekijöille, ympäristöviranomaisille ja konsulteille. Mitä ojitusilmitukset vuonna 2012 koskivat? 12 10 8 6 4 2 muutama osa suurin osa 0 purojen perkaamista valtaojien perkaamista pellon avoojitusta salaojitusta metsäojitusta jotain muuta, mitä

Ilmoitusvelvollisuuden vaikutus vesiensuojeluun Lähes kaikkien ELY-keskusten mukaan ilmoitusvelvollisuus on edistänyt vesiensuojelua jonkun verran tai paljon. en osaa sanoa jonkun verran Onko ilmoitusvelvollisuus ojituksesta edistänyt vesiensuojelua? ei vähän paljon 0 1 2 3 4 5

Ojitussuunnitelmat ELY-keskuksissa ELY-keskukset eivät yleensä laadi maankuivatus- ja ojitussuunnitelmia kuin muutaman vuodessa (jos sitäkään). Ojitussuunnitelmien teko on siirtymässä kokonaan ELYiltä konsulteille ja tällä hetkellä suurin osa suunnitelmista teetetään konsulteilla. Jos olisi enemmänkin hankkeita, niin ne luultavammin tilattaisiin konsulteilta, sillä resurssit eivät riitä (ESAELY,UUDELY, KASELY).

Erityiskysymyksinä olleet asiat peruskuivatushankkeissa Hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen ovat vaikuttaneet eniten kalasto (6 ELYä) ja pohjaeläimet (4 ELYä). Myös vedenlaatuasiat ovat olleet erityiskysymyksinä (4 ELYä). YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HUOMIOIMOINEN KAS: Hanketta tuetaan sitä voimakkaammin mitä enemmän se sisältää vesiensuojeluratkaisuita ja luonnonmukaista ojan kaivuuta. HÄM: Ympäristönäkökohdat mainitaan rahoituspäätöksen ehdoissa. EPO: Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet otetaan huomioon hankkeiden suunnittelussa kuin myös konsultin suunnittelemissa hankkeissa. Kalatalousviranomaisen lausunnot huomioidaan hankkeessa. ELY-alueilla suunnitelluissa/toteutetuissa peruskuivatushankkeissa erityskysymyksinä olleet asiat pohjaeläimet (mm. simpukat) kasvillisuus vedenlaat kalasto 0 1 2 3 4 5 6 7 ELY-keskusten lkm

Luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien hyödyntäminen ELY alueilla Onko luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien käyttö alueellanne viime vuosina: en osaa sanoa vähentynyt pysynyt ennallaan lisääntynyt 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Peruskuivatushankkeiden toteutusta luonnonmukaisin menetelmin tulisi: vähentää pitää samana lisätä jonkun verran lisätä huomattavasti 0 1 2 3 4 5 6 7 8

Käytetyt luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet peruskuivatushankkeissa Eniten on hyödynnetty laskeutusaltaita, kosteikkoja, tulvatasanteita ja pohjapatoja. Organisaatio Uoman kalataloudellista kunnostusta Kosteikon rakentamista Laskeutusaltaan rakentamista Tulvatasanteen rakentamista Uoman mutkittelun lisäämistä Luonnonmukaisten eroosiosuojausten rakentamista Uoman monim. lisäämistä* Pohjapatojen rakentamista POP- ELY/metsäo ei en osaa sanoa kaikissa ei ei useissa ei muutamissa KAS-ELY ei ei useissa muutamissa ei ei ei ei VAR-ELY ei muutamissa muutamissa muutamissa ei ei muutamissa muutamissa LAP-ELY PIR-ELY 1 ei ei muutamissa ei ei ei ei muutamissa POP-ELY 2 ei ei useissa muutamissa ei ei muutamissa muutamissa ei PIR-ELY 2 muutamissa muutamissa muutamissa muutamissa muutamissa muutamissa muutamissa muutamissa UUD-ELY muutamissa ei ei muutamissa ei en osaa sanoa muutamissa ei EPO-ELY ei muutamissa kaikissa muutamissa ei kaikissa kaikissa useissa POS-ELY ei muutamissa muutamissa ei ei ei ei ei POK-ELY ei ei en osaa sanoa ei ei en osaa sanoa ei ei HÄM-ELY muutamissa muutamissa useissa muutamissa ei ei ei muutamissa

Miten luonnon monimuotoisuuden huomioimista voidaan peruskuivatushankkeissa jatkossa parantaa Valtion tuki Tukimuotoja monipuolistamalla rahoituksen myöntämisen ehtona tulisi käyttää ns. keppiä ja porkkanaa. 100 % tukea voitaisiin myöntää luonnonmukaisuuden huomioimisella. Nykyään pelkän kunnossapitoperkauksen edullisuus houkuttelee tekemään ainoastaan kunnossapitoa ilman valtion rahaa. Tiedon jakaminen Kouluttamalla, markkinoimalla monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja luonnonmukaisia menetelmiä kuten tulvatasanteita sekä jakamalla aiheesta laadittuja oppaita eri toimijoille. Tiedottamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti myös eri sidosryhmien, etenkin ojitusyhtiöiden, suhtautumiseen. Vaikkakin suhtautuminen on ollut melko myönteistä. Suhtautuuko ojitusyhteisö luonnonmukaisten menetelmien käyttöön pääasiassa: myönteisesti - kielteisesti arvio ++ + o - - - määrä 0 3 8 1 0

Ohjeistusta ja koulutusta 12 10 8 6 4 Seuraaville tahoille tulisi kohdistaa lisää ohjeistusta luonnonmukaisten peruskuivatusmenetelmien käytöstä luonnon monimuotoisuuden arvioimisesta ja luonnon tuntemuksesta kuivatushankkeiden tukimuodoista 2 0 ELYlle ojitusyhteisölle maanomistajille konsulteille en osaa sanoa uuden vesilain tulkitsemisesta Tarvitaan säännöllistä koulutusta konsulteille suunnittelusta ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta

Kiitos mielenkiinnosta!