KULUTTAJAKYSELY - MITEN LIIKUT ARJESSASI? TULOKSET 3/2017

KULUTTAJAKYSELY - MITEN LIIKUT ARJESSASI? TULOKSET 3/2017

TIEDOTE 15.3.2017 KULUTTAJALIITON KYSELY: LIKI 40 PROSENTTIA KULUTTAJISTA ERITTÄIN KIINNOSTUNEITA LIIKKUMISENSA IL- MASTOVAIKUTUKSISTA Liikenne ja liikkumispalvelut ovat murroksessa. Suomen ilmastotavoitteet ovat kovia, eikä niitä saavuteta ilman merkittäviä muutoksia arjen kulutuksessa ja liikkumistavoissa. Kuluttajaliitto selvitti kyselyllä, miten kuluttajat liikkuvat arjessaan, millaisia muutoksia he olisivat valmiita tekemään omissa liikkumistavoissaan ja mistä syistä. Kyselyn tulosten mukaan vähäpäästöisempään liikkumiseen on vielä matkaa, vaikka kuluttajien asenneilmapiiri vaikuttaa hedelmälliseltä liikkumistapojen muuttamiseksi. Moni on kiinnostunut oman liikkumisen ilmastovaikutuksista ja voisi kuvitella hankkivansa tulevaisuudessa vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevan ajoneuvon. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien vastauksissa korostuivat liikkumista ohjaavat ilmastomyönteiset arvot. Yksityisauton ylläpito- ja käyttökustannukset koetaan korkeiksi, harva harkitsee uuden auton hankintaa Autokannan halutaan uudistuvan ja muuttuvan vähäpäästöiseksi, samaan aikaan kuluttajat näkevät autoilun kalliina ja uuden auton hankinnan epätodennäköisenä. Vain melko harva (6,2%) piti todennäköisenä uuden auton ostoa lähitulevaisuudessa. Epätodennäköisenä uuden auton hankkimista piti 69,5% vastaajista. Myös käytetyn auton hankkimista epätodennäköisenä piti 51,3% ja todennäköisenä 15,8%. Kuluttaja tarvitsee päätöstensä tueksi oikeanlaiset puitteet sekä konkreettista ja puolueetonta tietoa siirtyäkseen vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Käytännön haasteet askarruttavat monia ja uusien liikkumistapojen käyttöönotto vie aikansa. Tiedottaminen ja neuvonta uusista vaihtoehdoista edesauttaa kuluttajien halukkuutta kokeilla niitä, painottaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling Pääkaupunkiseudulla asuvat suosivat joukkoliikennettä ja ovat avoimempia uusille liikkumisratkaisuille Kyselyn vastauksista nousi selkeästi esille pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukkaiden erot asenteissa verrattuna kaikkiin vastaajiin. Pääkaupunkiseudulla asuvat korostivat enemmän ympäristömyönteisiä valintoja, julkisen liikenteen merkitystä ja olivat hieman muita useammin kokeilleet uusia liikkumisen muotoja kuten kimppakyytejä tai yhteiskäyttöautoja. Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat muita tärkeämmäksi panostaa nykyistä enemmän joukkoliikenteen kehittämiseen. Kyselyssä kysyttiin vastaajien kiinnostusta erilaisiin ajoneuvotyyppeihin. Yli kolmasosa vastaajista oli valmis kokeilemaan sähkö- tai hybridiautoa. Vastausten mukaan pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän kiinnostusta bensiini -tai dieselauton sijasta vihreämpiin vaihtoehtoihin. Pääkaupunkiseudulla asuvat kokivat myös tärkeämmäksi mahdollisuudet vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmastonmuutokseen. Jos halutaan, että ilmastoystävällisistä valinnoista tulee kuluttajille uusi normaali, tarvitaan nykyistä enemmän tukea ja porkkanaa kuluttajille vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin siirtymiseksi, jatkaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling Kysely toteutettiin keväällä verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 872 henkilöä. Yli kolmasosa vastaajista oli pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Seuraavaksi eniten vastaajia oli Pirkanmaalta (12,5%), muualta Uudeltamaalta (9,3%), Varsinais-Suomesta (7,7%) Ja Pohjois-Pohjanmaalta (6%). Vastauksia saatiin kaikista maakunnista, lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Kyselyn tausta ja toteutus Liikenne ja liikkumispalvelut ovat murroksessa. Suomen ilmastostrategia linjaa tavoitteet ja toimet, joilla pyritään EU:ssa sovittuihin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa päästövähennykset kohdistuvat erityisesti liikenteeseen. Ilmastotavoitteet ovat kovia, eikä niitä saavuteta ilman merkittäviä muutoksia arjen kulutuksessa ja elämäntavoissa. Kuluttajaliitto selvitti, miten kuluttajat liikkuvat arjessaan, millaisia muutoksia he olisivat valmiita tekemään omissa liikkumistavoissaan ja mistä syistä. Vastaajilta kysyttiin tietoja omasta nykyistä arkiliikkumisesta sekä liikkumista ohjaavista arvoista. Vastaajilta tiedusteltiin myös uusia liikkumistapoja sekä vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevia ajoneuvoja koskevista asenteista. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 7.2.-1.3.2017 Surveypal-kyselyohjelmalla. Kyselyä markkinoitiin Kuluttajaliiton jäsenille ja verkostoille sekä liiton sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Twitter, Instagram). Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 872 henkilöä, joista naisia oli 75 prosenttia ja miehiä 24 prosenttia. Vastaajista 0,5 prosenttia valitsi jokin muu - vaihtoehdon. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli keski-ikäisiä. Alle 18-vuotiaita vastaajia oli 3,0%, 18 29 -vuotiaita 7,3 %, 30 39 -vuotiaita 21,4%, 40 49 -vuotiaita 21,9%, 50 59 -vuotiaita 20,7%, 60 69 -vuotiaita 15,9% ja 70 -vuotta täyttäneitä 9,8%. Asuinpaikkakunta Yli kolmasosa vastaajista oli pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Seuraavaksi eniten vastaajia oli Pirkanmaalta (12,5%), muualta Uudeltamaalta (9,3%), Varsinais-Suomesta (7,7%) Ja Pohjois-Pohjanmaalta (6%). Vastauksia saatiin kaikista maakunnista, lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Nykytilanne arkiliikkumisessa Liki puolet (46%) vastaajista ilmoitti kulkevansa arkisin pääosin julkisilla kulkuneuvoilla. Pääkaupunkiseudulla asuvista merkittävä osa vastaajista ilmoitti kulkevansa pääosin kävellen (74%) ja julkisilla kulkuneuvoilla (73,8%) Pääosin henkilöautolla kulkevia oli kaikista vastaajista 54%. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla asuvista vain kolmasosa ilmoitti kulkevansa pääosin henkilöautolla. Vastaajista 73 prosentilla oli kotitaloudessaan vähintään yksi henkilöauto. Liki kolmannekselle (28,3%) oli kaksi autoa, ja 6,6 prosentilla useampi kuin kaksi autoa. Pääkaupunkiseudulla asuvat suosivat joukkoliikennettä Kyselyn vastauksista nousi selkeästi esille pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asuvien erot, kun heidän vastauksensa eroteltiin koko vastaajajoukosta. Kyselyraportin grafiikassa on pyritty esittämään pääkaupunkiseudulla asuvien vastaukset koko kysely vastaajajoukon rinnalla, jolloin vastausten asuinpaikkakohtaisesta trendistä saa selkeän kuvan. Pääkaupunkiseudulla asuvat korostivat enemmän muun muassa ympäristömyönteisiä valintoja, julkisen liikenteen merkitystä ja olivat hieman muita useammin kokeilleet jotakin uutta liikkumisen muotoa. He myös ajoivat useammin muulla kuin bensiiniä tai dieseliä käyttövoimanaan käyttävillä ajoneuvoilla ja olivat kiinnostuneempia harkitsemaan muita, kuin bensiiniä tai dieseliä käyttäviä ajoneuvoja. Olen kokeillut yhteiskäyttöautoa, se on hyvä lisä Helsingissä julkisiin. Kun tarvitsen autoa kuljetusten tai lomamatkan vuoksi, vuokraan auton City Car Clubista. Saan aina sopivan. Kimppataksit tai yhteiskäyttöautot voisivat tulla minulla satunnaiseen käyttöön, mikäli ovat tarpeeksi edullisia. Kaupunkipyöräjärjestelmä (Hkin tapaan) olisi myös hyvä. Kun kyselyn tekee pääkaupunkiseudun näkökulmasta (tai suuren asutuskeskuksen näkökulmasta) on helppoa olla ekologinen.

Kuluttajan arkiliikkumisessa nousi esiin pääkaupunkiseudulla asuvien ero suhteessa koko vastaajamäärään, kun kysyttiin julkisten kulkuneuvojen käyttöä arkiliikkumisessa. 73,8% pääkaupunkiseudulla asuvista ilmoitti suosivansa julkista liikennettä, kun koko vastaajamäärästä julkisia liikennevälineitä käyttäjiä oli 46,3%. Henkilöautoa arkena käytti 54% kaikista vastaajista, mutta pääkaupunkiseudulla asuvien vastaajista ainoastaan 30,3% ilmoitti käyttävänsä arkiliikkumisessaan henkilöautoa. Kävelyn ja pyöräilyn suosimisessa kaikki vastaajat ja pääkaupunkiseutulaiset olivat samoilla linjoilla. Syitä autottomuudelle Vastaajilta, joiden kotitaloudessa ei ollut henkilöautoa, tiedusteltiin syitä autottomuudelle. Autottomista yli puolet (56,4%) ilmoitti, ettei heillä ole tarvetta autolle; 15,2% ilmoitti autottomuuden syyksi taloudelliset syyt ja 4,4 % kertoi, etteivät omista autoa ympäristösyistä. Vain 17,8% oli harkinnut autosta luopumista viimeisen vuoden aikana. Niistä, jotka olivat harkinneet autosta luopumista mainitsivat useimmin syyksi suuriksi koetut ylläpito- ja käyttökustannukset. Erityisesti ne, jotka ilmoittivat ajavansa vähän arvioivat auton pidon kalliiksi. Moni kertoi luopuvansa kotitalouden toisesta autosta muuttuneen elämäntilanteen vuoksi, esimerkiksi lasten pois muuton tai eläkkeelle siirtymisen. Jotkut vastaajista mainitsivat mahdollisen autosta luopumisen syyksi auton iän, ekologiset syyt tai julkisen liikenteen kehittymisen. Vastaajista liki 10 prosenttia ilmoitti poistaneensa ajoneuvonsa liikennekäytöstä säästääkseen vero- ja vakuutusmaksuissa viimeisen vuoden aikana.

Kotitalouksien ajoneuvotyypit Vastaajilta, joiden kotitaloudessa oli vähintään yksi henkilöauto, kysyttiin ajoneuvotyyppiä. Oletusten mukaisesti pääosalla vastaajista oli joko bensiini- tai dieselauto. Vastauksissa kävi ilmi, että pääkaupunkiseudulla asuvilla oli hiukan muita vastaajia enemmän vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevia autoja. Keskimääräiset ajokilometrit Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon he kulkevat henkilöautolla keskimäärin vuoden aikana. Yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti kulkevansa 10 000 25 000 kilometriä vuodessa. Reilu kolmasosa vastaajista arvioi autolla kuljettavan noin 5 000 10 000 kilometriä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat arvioivat kulkevansa vuosittain vähemmän kuin muualla asuvat.

Kuluttajien liikkumisvalintoja ohjaavat arvot Vastaajilta tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttavat heidän liikkumistapavalintoihinsa. Tulosten mukaan liikkumisvalintoja ohjaavat eniten taloudellisuus ja terveyshyödyt. Vastaajista 44,8 prosenttia ilmoitti kulkevansa mahdollisimman paljon kävellen tai pyörällä terveyssyistä. Liikkumisvalintoihin vaikuttaa merkittävästi myös sujuvuus ja helppous. Vastaajista 41,2 prosenttia koki myös liikkumisvalinnan vastuullisuusnäkökulmat tärkeiksi. Yli puolet (51,2%) pääkaupunkiseudulla asuvista näkee liikkumisvalintojen ilmasto-ja ympäristövaikutukset tärkeäksi. Oman liikkumisen ilmastovaikutukset kiinnostavat Vastaajista merkittävä osa on kiinnostunut oman liikkumisensa ilmastovaikutuksista. Yli kolmannes (37,3%) vastaajista on erittäin kiinnostunut ja vajaa puolet (47%) jonkin verran kiinnostunut ilmastovaikutuksista. Kiinnostuneisuutta oli jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla vastaajilla.

Vastaajien asenteet julkisen liikenteen kehittämiseen Vastaajilta tiedusteltiin asenteita oman kotiseudun julkisen liikenteen kehittämiseen. Pääkaupunkiseudun asukkaat kokivat muita tärkeämmäksi panostaa nykyistä enemmän joukkoliikenteen kehittämiseen. Sujuva joukkoliikenne tukee ilmastomyönteistä kehitystä liikkumisvalinnoissa Julkisen liikenteen kehittämistä koskevat asenteet korostuivat pääkaupunkiseudulla asuvilla, vaikka muualla asuvat kritisoivat julkisen liikenteen puutteita erityisesti avoimissa vastauksissa. Kyselytuloksista ilmeni, että erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat pitivät tärkeänä julkisen liikenteen kehittämistä ja väittämän Kotiseudullani on tärkeää panostaa enemmän julkisen liikenteen kehittämiseen kanssa oli täysin samaa mieltä 69,9% vastaajista. Kaikista vastaajista väittämän kanssa täysin samaa mieltä oli hieman harvempi (58,7%). Avoimiin kysymyskohtiin vastanneet, muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvat toivat usein julki, ettei julkinen liikenne ole heille todellinen vaihtoehto, joko sen puutteen tai harvojen vuorovälien vuoksi. Julkinen liikenne on isojen kaupunkien etuoikeus. On täysin eri asia, kulkeeko bussi 10 min välein vai tunnin välein vai muutaman kerran päivässä. Joukkoliikenteen pitäisi mahdollistaa sujuva ja mahdollisimman "saumaton" matkanteko. Vaihtoajat eivät saa olla pitkiä ja odotustilojen ja -paikkojen pitäisi olla mukavia, esim. tuulelta ja sateelta suojattuja. Huono julkinen liikenne Vaasassa on ärsyttänyt pitkään ja jos se olisi kunnossa voisin käyttää bussia. Mutta jos bussi kulkee ruuhka-ainoina kerran tunnissa ja muuten kerran kahdessa tunnissa ja jos illalla ja koulujen loma-aikoina jukista liikennettä vielä näistäkin harvennetaan, on sen käyttäminen lähes mahdotonta. Asukkaita olisi hyvä kuunnella joukkoliikenteen kehittämisessä. Asukasiltoja Helsingin lähiöihin ja tieto päättäjille tarpeista.

Yksityisauton ylläpito- ja käyttökustannukset koetaan korkeiksi, harva harkitsee uuden auton hankintaa Autokannan halutaan uudistuvan ja muuttuvan vähäpäästöisemmäksi, samaan aikaan kuluttajat näkevät autoilun kalliina ja uuden auton hankinnan epätodennäköisenä. Vain melko harva (6,2%) piti todennäköisenä uuden auton ostoa lähitulevaisuudessa. Epätodennäköisenä uuden auton hankkimista piti 69,5% vastaajista. Myös käytetyn auton hankkimista epätodennäköisenä piti 51,3% ja todennäköisenä 15,8%. Autoilen pääosin kesämökkeilyn takia, myös talvella. Autosta voisi olla vaikea luopua, vaikka en harrastaisi mökkeilyä. Jos hallitus tukee lapsiperheitä järkevillä vaihtoehtoisilla työnteko mahdollisuuksilla, voin harkita jotain muuta kuin oman auton käyttöä. Nyt joudun kuskaamaan lastani kouluun tai isovanhemmat ajavat 20 kilometrin päästä viemään häntä. Aamuhoitoa ei ole tarjolla turun kaikissa kouluissa. Uudistuksissa on tärkeä muistaa, että liikuntavammaiselle auto on välttämätön. Sen tulisi olla kohtuuhintainen, että selviää. On aika hankala yhdistelmä olla liikuntavammainen pienellä eläkkeellä (=alle köyhyysrajan).

Pääkaupunkiseudulla asuvat kiinnostuneempia vihreämmistä vaihtoehdoista Kyselyssä kysyttiin vastaajien kiinnostusta erilaisiin ajoneuvotyyppeihin. Yli kolmasosa kaikista vastaajista oli valmis kokeilemaan sähkö- tai hybridiautoa. Vastausten mukaan pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän kiinnostusta bensiini -tai dieselauton sijasta vihreämpiin vaihtoehtoihin. Merkittäviin syy, joka saisi vaihtamaan vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevaan autoon oli säästöt polttoainekuluissa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla korostui muuta maata enemmän mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmastonmuutokseen.

Johtopäätökset ja pohdinta Suomen ilmastostrategia asettaa kuluttajan keskiöön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vähäpäästöisempään liikkumiseen on kuitenkin vielä pitkä matka, mutta asenneilmapiiri on selvästi myönteinen. Moni on kiinnostunut oman liikkumisensa ilmastovaikutuksista ja voisi kuvitella hankkivansa tulevaisuudessa vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevan ajoneuvon. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien vastauksissa korostuivat liikkumista ohjaavat ilmastomyönteiset arvot ja joukkoliikenteen suosiminen. Ympäristövastuullisuuden pitäisi olla entistä tärkeämmässä asemassa myös liikennejärjestelyissä, sekä koko yhteiskunnan, että yksilön tasolla. Työnantajat voisivat palkita esim. kävellen/pyörällä töihin tulevia kannustimena hyötykunnasta...samalla hyötyy niin ympäristö kuin kansanterveys. Työnantajien sallimat etätyöpäivät vähentävät liikennettä. Metropolialueen junavuoroja Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja jopa Tampereelle tulisi tihentää päivittäistä työmatkaliikennettä ja toisaalta asumisen keskittymistä ajatellen. Kuluttajat kaipaavat selkeää informaatiota ja konkreettisia neuvoja Liikkumiseen liittyvät uudistukset kaipaavat runsaasti lisää kuluttajainformaatiota. Kuluttaja tarvitsee päätöstensä tueksi oikeanlaiset puitteet, konkreettista ja puolueetonta tietoa sekä neuvontaa siirtyäkseen vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Käytännön haasteet askarruttavat monia, kuten sähköautojen latausverkoston laajuus ja Suomen ilmasto-olosuhteiden vaikutus sähköautojen luotettavuuteen. Pyöräilyn suosion kasvu huomioitava kevyen liikenteen ratkaisuissa Monet korostivat pyöräilyä kokonaisvaltaisena vaihtoehtona liikkumisvalinnoissa. Kävelyä ja pyöräilyä suosittiin vastauksissa lähinnä terveyshyötyjen vuoksi mutta avoimissa vastauskentissä taas korostettiin pyöräilyn olevan nopea ja helppo keino liikkumisvalinnoille. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat kertoivat pyöräilyn hyödyistä arkiliikkumisessaan. Pyörätiet pitää saada paremmiksi sekä saada ihmiset hankkimaan sähköpyöriä. Sähköpyörä on oiva peli ja päivittäiset jopa 10-15 km työmatkatkin sujuvat sillä mukavasti sekä taloudellisesti. Lisäksi pysyy terveempänä, kun tulee reippailtua joka päivä. Eniten pitäisi kehittää julkisen liikenteen reitityksiä ja toimivia aikatauluja, kulkemisen helppoutta. Lisäksi erittäin suuri painoarvo kevyenliikenteenväylien kunnostukselle ja ylläpitoon. Kun reitit on kunnossa ja siistit, tulee pyörällekin lähdettyä. Huomioita kyselystä Kyselyn suunnittelu sai kritiikkiä pääkaupunkiseutukeskeisyydestään, muun muassa julkisen liikenteen ja muiden liikkumisvaihtoehtojen vuoksi, jotka ovat käytännössä mahdollisia ainoastaan suurissa kaupunkikunnissa. Moni ei täysin sisäistänyt kysymyksiä, jotka käsittelivät liikkumisen uusia muotoja, kuten kimppakyytiä, yhteiskäyttöautoa, Uberia ja kuukausimaksuun perustuvaa liikkumispakettia. Näitä olisi ollut syytä avata enemmän kyselyyn osallistujille. Lisäksi kysyttäessä syitä autottomuudelle vastausvaihtoehdoissa ei ollut mainittu ajokortittomuutta. Moni mainitsi tämän syyn kuitenkin jokin muu syy -kohdassa. Pyöräilyä vaihtoehtoisena liikkumismuotona olisi tullut korostaa entisestään.