Espoon kaupunki Pöytäkirja 20.09.2016 Sivu 1 / 46 Kokoustiedot Aika 20.09.2016 tiistai klo 17:05-22:45 Tauot klo 18.35-19.11 ja klo 20.17-20.23 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Nina af Hällström, poissa :n 108 päätöksenteon ajan Hanna Konttas Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä, poistui klo 21.07 :n 110 päätöksenteon jälkeen Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Markus Syrjänen talous- ja hallintojohtaja Matti Lyytikäinen vanhusten palvelujen johtaja Outi Huida viestintäpäällikkö, poissa :n 116 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-20.30, poistui klo 21.30 :n 107 käsittelyn jälkeen Mia Laiho kaupunginhallituksen edustaja Erja Lehtonen henkilöstön edustaja, poissa :n 116 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-20.30, poistui klo 21.30 :n 107 käsittelyn jälkeen Nicole Latini nuorisovaltuuston edustaja, poissa :n 116 käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.20-20.30, poistui klo 21.30 :n 107 käsittelyn jälkeen Elina Sihvola hallintoylilääkäri, paikalla asiantuntijana :n 116 käsittelyn aikana klo 17.30-18.30 Elina Yli-Koski sihteeri, johtava lakimies
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20.09.2016 Sivu 2 / 46
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20.09.2016 Sivu 3 / 46 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Elina Yli-Koski sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.9.2016 Jussi Koskinen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.9.2016 osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus, Espoon keskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20.09.2016 Sivu 4 / 46 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 105 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 106 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 6 107 1-4 Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävän (vakanssinumero 7 333739) vakinainen täyttäminen Vanhusten palvelujen tulosyksikössä, työavain 2-298-16 108 5 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle 11 esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2017 2021 investointiohjelmasta 109 terveyslautakunnan seminaarimatka Hollantiin 15 110 6 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien terveydenhoidon 17 järjestämistä paperittomille henkilöille (Kh/Kv) 111 terveyslautakunnan ylimääräisestä 27 kokouksesta päättäminen 112 Vastaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston 28 selityspyyntöön koskien toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallista valvontaa 113 Osallistuminen Sote - maakuntakierrokselle Uudellamaalla 32 4.10.2016 114 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 33 laillisuus 115 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 36
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 20.09.2016 Sivu 5 / 46 105 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 14.9.2016 päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolooikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 20.09.2016 Sivu 6 / 46 106 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jussi Koskinen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.09.2016 Sivu 7 / 46 2751/2016 01.01.01 107 Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävän (vakanssinumero 333739) vakinainen täyttäminen Vanhusten palvelujen tulosyksikössä, työavain 2-298-16 Valmistelijat / lisätiedot: Noora Lindberg, puh. 046 877 3404 Satu Valli, puh. 050 383 7429 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen valitsee sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen tulosyksikön pitkäaikaishoitopäällikön vakinaiseen virkaan (vakanssinumero 333739) Elina Kylmäsen. Virka täytetään vakinaisesti ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä sovitaan erikseen. Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on 4650,83 /kk. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 115 (asia 11) jälkeen. Ruoho teki Hiltusen kannattamana palautusesityksen. Lautakunta palauttaa asian ja pidentää hakuaikaa pitkäaikaishoitopäällikön viran vakinaiseksi täyttämiseksi vanhusten palvelujen tulosyksikössä rekrytointiprosessissa ilmenneiden epäjohdonmukaisuuksien vuoksi. On myös ilmennyt, että valitun hakijan haastattelu/solveltuvuustutkimuslausunto on tehty toiseen tehtävään 4.1.2016, eikä kyseessä olevaan Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävää varten heinäkuussa 2016, kuten kahden muun viimeiseen vaiheeseen edenneen hakijan tavoin. Koska oli tehty palautusta koskeva ehdotus, puheenjohtaja pyysi kohdistamaan seuraavat puheenvuorot palatukseen. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta oli vastustettu, puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta äänesti kolme jäsentä ja vastaan yhdeksän, poissa yksi. Puheenjohtaja totesi palautusehdotuksen tulleen hylätyksi äänin 9-3 - (1). Jäsenet Ruoho ja Hiltunen jättivät asiassa eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.09.2016 Sivu 8 / 46 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Ruoho ja Hiltunen jättivät asiassa liitteenä olevan eriävän mielipiteen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Valintaprosessin kuvaus 2 Hakijayhteenveto 3 Äänestyspöytäkirja 107 4 Eriävä mielipide, Ruoho, Hiltunen - Hakuilmoitus - Vanhusten palvelujen johtajan päätöspöytäkirja käytti 24.8.2016 otto-oikeuttaan Vanhusten palvelujen johtajan päätöspöytäkirjaan 10.8.2016 21 Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) virkavalinta. terveystoimen Vanhusten palvelujen tulosyksikön johtaja päätti julistaa vanhusten palvelujen tulosyksikön pitkäaikaishoitopäällikön vakinaisen viran haettavaksi (Henkilöstösääntö 5 ). Rekrytointiprosessissa on noudatettu kaupungin yleistä ohjeistusta. Pitkäaikaishoitopäällikön tehtävä oli avoinna 8.6-22.6.2016 (klo 15.45 mennessä). Virkakuulutus julkaistiin kaupungin intra- ja internet-sivuilla (essi) ja (www.espoonrekry.fi). Lisäksi ilmoitus julkaistiin Mol.fi, Jobilla.com, Kuntarekry.fi, oikotie.fi ja monster.fi -palveluissa. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävässä edellytetään lisäksi riittävää vanhusten palvelujen tuntemusta, kykyä suurien asiakokonaisuuksien hallintaan ja strategisen johtamisen taitoa, hyvää talouden osaamista sekä hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Virkaa haki yhteensä 38 hakijaa hakuajan päättymiseen mennessä. Kelpoisuusvaatimuksen täytti 34 hakijaa, 1 hakija peruutti hakemuksensa hakuprosessin aikana. Ensimmäisen haastattelukierroksen haastattelijoina toimivat vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, pitkäaikaishoitopäällikkö Elsa Pasma ja erityisasiantuntija Maria Rysti. Haastatteluun kutsuttiin seuraavat kahdeksan hakijaa: Jekkonen Tiina, Karojärvi Hanna (hakija peruuttanut),
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.09.2016 Sivu 9 / 46 Kuismin Annukka, Kylmänen Maria Elina, Laine Tarja, Matikainen Kristiina, Sundholm Kati ja Viinikainen Sari. Haastatelluista neljä, Jekkonen, Karojärvi (hakija perunut hakemuksensa henkilöarvioinnin jälkeen), Kuismin ja Kylmänen lähetettiin henkilöarviointiin. Toiseen haastatteluun kutsuttiin kaksi hakijaa: Jekkonen ja Kylmänen. Haastattelijoina toimivat vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, Hallinto ja talousjohtaja Markus Syrjänen ja johtava rekrytointiasiantuntija Noora Lindberg. Kun otetaan huomioon hakemuksessa annetut tiedot, työkokemus sekä haastattelussa ja henkilöarvioinnista saadut tulokset, hakijoista pitkäaikaishoitopäällikön virkaan soveltuu parhaiten Elina Kylmänen. Hänellä on riittävä vanhustenpalvelujen tuntemus. Vanhusten palvelujen Espoon sairaalahankkeen lisäksi Kylmäsellä on kokemusta pitkäaikaishoidon palvelualueen käynnistämisestä ja johtamisesta sekä toimimisesta ylihoitajana että asiantuntijana. Lisäksi hänellä on kokemusta työn kehittämisestä sekä asiakas- että esimiestyön osalta useissa vanhusten palvelujen eri yksiköissä. Hänellä on kyky hallita suuria asiakokonaisuuksia, joista hänellä on vahva näyttö Espoon uuden sairaalan projektipäällikkönä sosiaali- ja terveystoimessa. Kylmänen on sekä haastattelussa että toiminnassaan osoittanut kykyä strategiseen ajatteluun ja johtamiseen. Lisäksi hänellä on hyvää talousosaamista sekä hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, joista osoituksena Espoon sairaalahankkeen menestyksellinen luotsaus sosiaali- ja terveystoimen osalta vaativassa monitoimijaympäristössä. Päätöshistoria 24.8.2016 101 Hakuilmoitus, hakijayhteenveto, valintaprosessin kuvaus ja viranhaltijapäätös on toimitettu lautakunnan jäsenille jo aiemmin. Täydelliset hakemukset ja henkilöarvioinnit ovat nähtävissä kokouksen asiakirjoissa. Päätösehdotus Käsittely Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: -------- Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 10.8.2016 21 Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen --------- Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.09.2016 Sivu 10 / 46 Ruoho teki Hiltusen kannattamana esityksen otto-oikeuden käyttämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös käytti yksimielisesti otto-oikeutta Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskevaan päätöspöytäkirjaan 10.8.2016 21 Pitkäaikaishoitopäällikön viran (333739) vakinainen täyttäminen. Muilta osin esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 20.09.2016 Sivu 11 / 46 3887/2016 02.02.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2017 2021 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 toteaa, että Tilakeskus - liikelaitoksen esittämä vuosien 2017-2021 investointiohjelma perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.3.2016 hyväksymään investointiohjelmaan. 2 toteaa, ettei Tila- ja asuntojaoston 5.9.2016 esittämästä sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelmasta ole huomautettavaa. Käsittely Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijä muutti selostusosan seitsemännen kappaleen kuulumaan ensimmäisen lauseen jälkeen seuraavasti: Komentajankadun aikuissosiaalityön ja TYP palvelun yhteiset toimitilat otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Nuorisopoliklinikka Nupolille varmistetaan korvaavat toimitilat. Hiltunen teki puheenjohtajan kannattamana seuraavan muutosesityksen päätösesityksen kohtaan kaksi. 2 terveystoimen investointiohjelma 2017 2021 Lautakunta toteaa, ettei tila- ja asuntojaoston 5.9.2016 esittämässä sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelmassa ole huomioitu Nuorisopoliklinikka Nupolin tilatarvetta. Muilta osin lautakunnalla ei ole investointiohjelmasta huomautettavaa. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska esitystä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 20.09.2016 Sivu 12 / 46 Päätös 1 toteaa, että Tilakeskus - liikelaitoksen esittämä vuosien 2017-2021 investointiohjelma perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.3.2016 hyväksymään investointiohjelmaan. 2 terveystoimen investointiohjelma 2017 2021 Lautakunta toteaa, ettei tila- ja asuntojaoston 5.9.2016 esittämässä sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelmassa ole huomioitu Nuorisopoliklinikka Nupolin tilatarvetta. Muilta osin lautakunnalla ei ole investointiohjelmasta huomautettavaa. Liite Selostus 5 Investointiohjelma käsitteli sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2017-2021 investointiohjelmaa 23.3.2016. Tila- ja asuntojaosto käsitteli 5.9.2016 vuosien 2017-2021 investointiohjelmaa kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Esitys sisältää eräitä muutoksia hankkeiden ajoitukseen ja Elä ja asu seniorikeskusten hankintatapaan. terveystoimen investointihankkeet vuosille 2017 2021 edellyttävät yhteensä 15,3 milj määrärahavaraumaa. Määrärahalla peruskorjataan suunnitellun aikataulun mukaisesti Riilahden päiväkeskus vuosina 2016-2017 ja Matinkylän terveysasema, jonka valmistuminen on siirtynyt muutamalla kuukaudella vuoden 2018 alkuun. Postipuun vastaanottokoti toteutetaan suunnitellussa aikataulussa siten, että toiminta voi käynnistyä vuonna 2018. Suviniityn neuvola ja päiväkoti hanke, joka sisältyy sivistystoimen toimialan investointiesitykseen, on siirretty toteutettavaksi kahdella vuodella siten, että hanke valmistuu vuoteen 2019 mennessä. Hankkeen siirtäminen johtuu kohonneista rakennuskustannuksista ja hankkeen uudelleen suunnittelusta. Yhtiöhankkeiden lukuun aiemmin esitetyt Elä ja asu seniorikeskukset Matinkylään ja Tapiolaan eivät sisälly rahoituksen osalta investointiesitykseen. terveystoimi ja Tilapalvelut - liikelaitos neuvottelee uudenlaisen toteutuskonseptin kehittämisestä muulla kuin yhtiön lukuun toteutettavalla rahoitusmallilla. Elä ja asu hankkeiden toteutus valmiuksia kehitetään edelleen mm Espoonlahdessa, jossa luodaan hankkeen toteutumiselle kaavallisia valmiuksia yhteistyössä asemakaavayksikön kanssa. Hankkeita toteutetaan uudistetun toimitilahallinnon mukaisesti osana kaupunkirakenteen kehittämistä, tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 20.09.2016 Sivu 13 / 46 siten, että ne vastaa taloudelle ja tuottavuudelle asetettuihin tavoitteisiin. Toimitilojen kokonaismäärä vuoteen 2015 mennessä on sosiaali- ja terveystoimessa ollut laskusuuntainen. Palveluverkkomuutoksia toteutetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan linjaamien tavoitteiden mukaisesti muuttamalla olemassa olevien toimitilojen käyttöä, keskittämällä pieniä yksiköitä osaksi suurempia palvelukokonaisuuksia hyvien liikenteellisten yhteyksien varrelle palveluverkon tavoitteen ja taloudellisuus- ja tuottavuushankkeen mukaisesti. Kaupungin omistamiin kiinteistöihin tehtyihin muutostöihin, jotka palvelevat palveluverkkomuutoksia, on investointiohjelmassa varattu erillinen määräraha, yhteensä 2 milj vuosi. Samoin hallinnon tilatehokkuuden toteuttamiseen on varattu vuosittainen erillinen määräraha. Komentajankadun aikuissosiaalityön ja TYP palvelun yhteiset toimitilat otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Nuorisopoliklinikka Nupolille varmistetaan korvaavat toimitilat. Alueellisen kotihoidon toimitilojen keskittämistä jatketaan sekä Espoonlahden että Viherlaakson - Lippajärven alueilla. Tapiolan alueella valmistellaan nykyisen Tapiolan palvelukeskuksen ja alueellisen kotihoidon toimitilojen väistötiloja. Asia valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi lokakuun lautakunnan kokoukseen. Alueellisen lastensuojelupalvelujen kehittäminen edellyttää Espoon keskuksessa olevien toimitilojen muuttamista monitoimitilaksi. Asia valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi syksyn 2016 aikana. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta tuli voimaan 1.7.2016 ja se on voimassa vuoteen 2019. Tämän lain 3 :n mukaan mm toimitilojen vuokrasopimuksiin on liitettävä sopimusehto, jonka mukaan lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2019 aikana. Mikäli maakunta ei ole irtisanonut sopimusta vuoden 2019 aikana, jatkuu sopimuksen voimassaolo sopimuksen mukaisesti. Investointiohjelman lisäksi Espooseen on suunnitteilla useita yksityisen toteuttamia erityisryhmille kohdennettuja asumispalveluhanketta. Yksityisesti tuotettuja ikääntyneiden asumispalveluja varten on suunnitteilla hoivayksiköitä Espoon keskuksen, Olarin / Suurpellon ja Leppävaaran asuinalueille. Vammaispalvelujen asumispalveluja varten on suunnitteilla, Espoon keskuksen ja Leppävaaran alueille vuoteen 2016-2017 mennessä. Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelman kuuluvia hankkeita on suunnitteilla Leppävaaran alueelle ja Olarin / Holmanpuiston uudelle asuinalueelle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 20.09.2016 Sivu 14 / 46
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 20.09.2016 Sivu 15 / 46 2758/2016 00.01.02 109 terveyslautakunnan seminaarimatka Hollantiin Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso nimeää Johanna Värmälän, Marika Niemen, Leo Hiltusen, Jussi Koskisen osallistumaan seminaarimatkalle Hollantiin Amsterdamiin 28.11.2016-30.11.2016. Kustannukset maksetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahoista kustannuspaikalta 29311/06. Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. nimeää Johanna Värmälän, Marika Niemen, Leo Hiltusen, Jussi Koskisen, Hanna Konttaksen, Johanna Paattiniemen, Teemu Hokkasen ja Stig Kankkosen ja Mia Laihon osallistumaan seminaarimatkalle Hollantiin Amsterdamiin 28.11.2016-30.11.2016. Kustannukset maksetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahoista kustannuspaikalta 29311/06. Selostus Kaupunginhallitus on 5.9.2016 kokouksessaan hyväksynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan suunnitellun seminaarimatkan Hollantiin Amsterdamiin 28.11.2016-30.11.2016. Sitovat ilmoittautumiset on pyydetty sähköpostilla elina.yli-koski@espoo.fi. Matkalle kutsutaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaiset jäsenet, kh:n edustaja sekä sosiaali- ja terveystoimen johtavat virkamiehet ja mahdolliset muut asiantuntijat. Matkan kustannukset maksetaan sosiaalija terveyslautakunnan määrärahoista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 20.09.2016 Sivu 16 / 46 Seminaarimatkan tavoitteena on saada yleiskuva Hollannin ikä-ihmisten palvelujärjestelmästä sekä löytää uusia innovaatioita toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Tutustumiskohteet on valittu käytännönläheisellä tasolla. Vierailuilla tutustutaan erilaisiin toimintamalleihin ja saadaan käsitys myös toiminnan taustalla olevista ajatusmalleista ja asenteista. Matka rakentuu seuraavista osa-alueista: - Ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Hollannissa - Palvelujen saatavuus ja palvelutarpeen arviointi Hollannissa - Tutustuminen edistyksellisiin vanhustyön yksiköihin ja uusiin toimintamalleihin (esim. Jos De Blok Buurtzorgin kotihoito) - Tutustuminen muistisairaiden kylään De Hogeweykiin - Omaisten, järjestöjen, yksityisen ja julkisen yhteistoiminta vanhustenhuollon palveluissa Lisätietoa matkasta ja ohjelmasta löytyy linkistä: https://koulutus.fcg.fi/default.aspx?tabid=342&&id=8473 Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 17 / 46 4893/2015 06.00.00 110 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien terveydenhoidon järjestämistä paperittomille henkilöille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Kekki, puh. 046 877 1993 Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 Katri Makkonen, puh. 043 825 7605 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja 29 muun valtuutetun 11.11.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee terveydenhoidon järjestämistä paperittomille henkilöille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Nieminen teki Wessmanin kannattamana seuraavan muutosesityksen valtuustokysymyksen vastauksen viimeiseen kappaleeseen. Lautakunta toteaa kuitenkin, että koska edellä mainitun lainsäädännön toteutuminen ei ole näköpiirissä tällä hetkellä, niin kaupungin tulee ryhtyä järjestämään raskaana oleville naisille sekä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille terveyspalvelut aloitteessa kuvatulla tavalla eli: - alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveyspalvelut kuten espoolaisille mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä - raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska muutosesitystä vastustettiin, oli asiasta äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Äänestyksessä muutosesityksen puolesta äänesti 6 jäsentä ja vastaan 6 jäsentä, yksi tyhjä. Äänestyksen mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisi. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Eriävän mielipiteen jättivät jäsenet Niemi, Paattiniemi, Konttas, Ruoho ja Hiltunen. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Päätös
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 18 / 46 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja 29 muun valtuutetun 11.11.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee terveydenhoidon järjestämistä paperittomille henkilöille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Äänestyspöytäkirja 110 - Valtuustoaloite Valtuustoaloitteen sisältö Inka Hopsu ja 29 muuta valtuutettua ovat tehneet 9.11.2015 päivätyn ja Espoon kaupungin kirjaamoon 11.11.2015 saapuneen valtuustoaloitteen otsikon mukaisesta asiasta. Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut vaativat, että Espoo järjestää: - paperittomien henkilöiden kiireellisen hoidon kuten espoolaisille, samoin asiakasmaksuin kuin kunnan asukkaat. - alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveydenhuollon palvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon, sekä - raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille. Lisäksi aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että ennaltaehkäiseviä palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä suunnitellaan myös paperittomien henkilöiden tarvitsemia ennaltaehkäiseviä palveluita ja taataan, että yllä esitettyihin palveluihin on helppo löytää ja päästä. Paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan valtuustoaloitteessa: - maassa ilman oleskelulupaa oleskelevaa, muualta kuin EU- tai Etavaltiosta tai Sveitsistä kotoisin olevaa henkilöä, jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle - Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka oleskeluluvan tai viisumin edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava (esim. tietyt opiskelijat, joilla on määräaikaiseen maassa oloon oikeuttava oleskelulupa) - EU-kansalaista, jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle (esim. tietyt Itä-Euroopan väestöryhmät, joilla ei ole vakuutusturvaa kotimaassaan). Paperittomien terveydenhuoltoa koskeva sääntely Perustuslain 22 :ssä tarkoitettu velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen sitoo ensisijaisesti valtiota ja vasta toissijaisesti kuntia. Myös esimerkiksi perustuslain 19 :ssä tarkoitettu oikeus sosiaaliturvaan toteutetaan pääosin tavallisen lainsäädännön kautta. Suomea sitovat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 19 / 46 kansainväliset sopimukset velvoittavat nimenomaan Suomen valtiota, joka on velvollinen ryhtymään toimiin niistä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion vastuulla on lakeja säätämällä huolehtia siitä, että valtion kansainvälisiin sitoumuksiin kuten ihmisoikeussopimuksiin ja EU-oikeuteen perustuvat velvoitteet toteutetaan kansallisesti. Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan velvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen perustuu tällä hetkellä pääsääntöisesti potilaan tai asiakkaan kotikuntaan niin, että kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään laissa määritellyt palvelut omille kuntalaisilleen. Valtiolla on ensisijainen vastuu sellaisista maassa oleskelevista henkilöistä, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus antaa jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilölle hänen asuinpaikastaan riippumatta terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa. Kunnalla on lisäksi erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 :n 2 momentin perusteella velvollisuus kiireellisissä tapauksissa järjestää erikoissairaanhoitoa sellaiselle henkilölle, jolla ei ole Suomessa kotipaikkaa. Jäljempänä tarkemmin käsitellyssä hallituksen esityksessä 343/2014 (s. 20) todetulla tavalla useat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin liittyneet maat, mukaan lukien Suomi, rajoittavat luvatta maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeutta käyttää terveyspalveluja. Monissa EU- ja Etamaissa rajoitukset ovat samantyyppisiä kuin Suomessa. Rajoituksia on arvosteltu, mutta ihmisoikeusjärjestelmän piirissä ei ole järjestelmällisesti selvitetty, millaisten terveyspalvelujen käytön rajoitusten voidaan katsoa olevan hyväksyttäviä. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa seuraavien ja valvovien toimielinten, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä YK:n oikeutta terveyteen käsittelevän eritysraportoijan kannanottojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei pelkästään voimassa olevan lainsäädännön mukainen kiireellinen sairaanhoito, johon kaikilla on oikeus, täyttäne tyydyttävästi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimuksia eikä perustuslain mukaista välttämättömän huolenpidon vaatimusta luvatta maassa oleskelevien ulkomaalaisten, erityisesti raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten ja lasten osalta. Valtion toimenpiteet paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain säätämiseksi Edellisellä vaalikaudella sosiaali- ja terveysministeriön toimesta valmisteltiin hallituksen esitys 343/2014 (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta). Esityksessä ehdotettiin säädettäväksi uusi laki kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille henkilöille. Lain tarkoituksena olisi ollut turvata nykyistä paremmin oikeus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 20 / 46 välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin Suomessa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei ole ulkomaalaislaissa edellytettyä oleskelulupaa tai joille on eräistä ulkomaalaislaissa erikseen määritellyistä syistä myönnetty tilapäinen oleskelulupa, mutta joilla ei ole oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Tällaisia palveluja olisivat esityksen mukaan olleet terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimat lyhytkestoiset terveyspalvelut, joita ovat raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon olevan välttämätöntä ottaen huomioon henkilön terveydentila ja hänen Suomessa oleskelunsa kesto. Lakiehdotuksessa tarkoitetuille alaikäisille olisi tullut järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Kunta olisi esityksen mukaan perinyt terveydenhuollon palveluja käyttäneeltä palvelujen tuotantokustannuksia vastaavan asiakasmaksun, joka olisi vastannut muulta kuin Suomessa asuvalta henkilöltä perittävää maksua. Maksukyvyttömyys ei kuitenkaan olisi saanut olla este palvelujen antamiselle. Valtio olisi korvannut palvelut järjestäneelle kunnalle niistä aiheutuneet kustannukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisesti, jos palveluista aiheutuneita kustannuksia ei olisi saatu perittyä henkilöltä itseltään. Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettuun lakiin ehdotettiin uuden lain säätämisen yhteydessä tehtäväksi lakiehdotuksen edellyttämät, valtion korvausta koskevat tarkistukset. Hallituksen esitys raukesi, joten Suomessa ole tällä hetkellä voimassa olevaa lakia paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä. Asia ei sisälly myöskään nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Paperittomien terveydenhuollon järjestäminen kunnan oman päätöksen perusteella Halutessaan kunta voi ottaa vastuulleen edellä mainittuja valtion tehtäviä. Tätä järjestämisvaihtoehtoa harkittaessa mm. seuraavat seikat tulee pohtia: 1. Eettis-moraaliset näkökohdat. Yleisinhimillisten perusoikeuksien täyttymisen, yleisen eriarvoisuuden välttämisen, yhteiskunnallisen vastuun ja yhteisen hyvän näkökulmista olisi perusteltua taata kaikille tietyn alueen ihmisille samanlaiset terveyspalvelut riippumatta esim. paperittomuudesta. Tätä näkökulmaa on tuotu esille mm. suomalaisessa lääketieteellisessä keskustelussa ja esimerkiksi Duodecim totesi 2015, että Suomin tarvitsee lain, joka takaa paperittomille henkilöille lääkärin arvioiman välttämättömän terveydenhoidon sekä selkeät viranomaisohjeet, joilla paperittomien henkilöiden hoito toteutetaan kaikkialla yhdenvertaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 21 / 46 2. Väestötason näkökohdat. Kunnan velvollisuuteen kuuluu tartuntatautien vastustustyön järjestäminen, joka ei ole rajattu yksinomaan kunnan asukkaisiin. Huolta on herättänyt mahdollinen tartuntatautien leviäminen koko väestöön ja rokotuskattavuuden lasku. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että tästä olisi ollut merkittävää uhkaa väestölle. 3. Kuluihin liittyvät näkökohdat. Paperittomien hoidosta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, mm. vaihtelevat arviot Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden lukumäärästä. Suomessa olevien paperittomien henkilöiden lukumäärää on vaikea arvioida. Vuonna 2012 viranomaisten tietoon tuli 3 623 ulkomaalaista, jotka oleskelivat Suomessa ilman lupaa. Noin 40 prosenttia tapauksista tuli viranomaisten tietoon valvontatoimien tuloksena. Viranomaisten tapaamien luvatta oleskelevien ulkomaalaisten lukumäärä ei kuitenkaan kerro ilman lupaa maassa oleskelevien henkilöiden todellista määrää tai siitä, kuinka pitkään henkilöt tosiasiallisesti oleskelevat Suomessa, sillä viranomaiset eivät tavoita kaikkia paperittomia henkilöitä. Yleisesti ottaen paperittomien määrän arvioidaan kasvavan. Paperittomien henkilöiden lukumäärän lisäksi aiheutuvat kustannukset riippuvat olennaisesti järjestettävän palvelun laajuudesta. Vuonna 2014 THL:n tekemässä Paperittomien terveyspalvelut Suomessa -raportissa arvioidaan erilaisten palvelujen järjestämisvaihtoehtojen aiheuttamia kustannuksia. Kulut vaihtelevat tuhatta paperitonta henkilöä kohden 1,2 miljoonasta eurosta / vuosi ( = kattavat palvelut) 690 000 euroon / vuosi ( = kiireellisen hoidon ohella turvattaisiin myös alle 18-vuotiaiden lasten sekä raskauksien ja synnytysten hoito). Noin 400 000 euroa kokonaiskustannuksista aiheutuu kiireellisestä hoidosta, jonka valtio korvaa kunnille. Lisäkustannukset THL:n raportin mukaan olisivat valtakunnallisesti siis arviolta 300 000-800 000 euroa / vuosi tuhatta paperitonta henkilöä kohden. Raportin arvio paperittomien hoidosta aiheutuvista kustannuksista on kuitenkin todennäköisesti alimitoitettu. Esimerkiksi Helsingissä yksistään laboratoriokuluista on aiheutunut merkittävät kustannukset, n. 1 200 euroa / henkilö (vrt. edellä mainittu THL:n arvio kattavien palvelujen kustannuksista 1,2 milj. euroa / 1000 paperitonta eli n. 1200 euroa / henkilö). terveyslautakunnan kokouksessa 23.3.2016 pyydettiin lisätietoa paperittomien henkilöiden palvelujen käytöstä ja niistä aiheutuneista kustannuksista pääkaupunkiseudulla. Valmistelutyöryhmä selvitti paperittomien henkilöiden palvelujen käyttöä pääkaupunkiseudulla sekä paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen valtakunnallista käsittelyä. Työryhmän saamien tietojen mukaan valtakunnallisella tasolla ei ole käynnissä selvitystä tai esitystä paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestämisestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 22 / 46 Paperittomien lukumäärästä ei ole saatavissa lukumäärätietoa Espoosta, Vantaalta tai Helsingistä tai myöskään valtakunnallisesti (sosiaali- ja terveysministeriöstä tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta). Näin ollen tiedot paperittomien henkilöiden määrästä perustuvat edelleen ainoastaan arvioihin. Työryhmä pyysi tietoa paperittomien palvelujen käytöstä ja kustannuksista Vantaalta ja Helsingistä. Vantaalta ei ole saatu tietoa palvelujen käytöstä tai niiden kustannuksista. Helsinki järjestää paperittomille henkilöille terveydenhuollon siten, että kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan kaikille raskaana oleville ja alle 18- vuotiaille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien neuvolaja sairaanhoitopalvelut, samaan hintaan kuin helsinkiläisille. Kuitenkaan myöskään Helsingistä ei ole saatavissa tarkkaa tilastotietoa paperittomien henkilöiden palvelujen käytöstä ja niistä aiheutuneista kustannuksista, sillä heidän tilastointinsa terveydenhuollon tietojärjestelmään on ongelmallista. Vuonna 2015 asiakastietojärjestelmään on Helsingissä kirjattu paperittomia äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaita 23 ja heillä käyntejä yhteensä 50. Helsinki arvioi kustannukset paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä karkealle tasolle 100 000-200 000 euroa vuodessa, joista suurin osa erikoissairaanhoidosta. Koska tietoa paperittomien henkilöiden lukumäärästä ja palvelujen käytöstä ei ole, voidaan meillä Espoossakin arvioida palvelujen käytön kustannuksia ainoastaan yleisellä tasolla ja esimerkein. Asetusten mukaisiin terveystarkastuksiin kuuluu alle 18-vuotiailla neuvolassa lääkärintarkastuksia viisi kappaletta ja terveydenhoitajan tarkastuksia kymmenen kappaletta. Nämä kustannukset lasta kohden ovat yhteensä n. 1100. Kouluikäisten terveydenhuoltoon kuuluu vuosittainen terveydenhoitajan tarkastus sekä neljä lääkärin tarkastusta. Näiden kustannukset/lapsi ovat n. 820. Raskaana oleville kuuluu neljä lääkärintarkastusta ja seitsemän terveydenhoitajan tarkastusta. Lisäksi synnytyksen jälkeen on yksi terveydenhoitajan ja yksi lääkärin tarkastus. Kustannukset ovat synnyttäjää kohden n. 1000. Mikäli em. tarkastuksissa todetaan poikkeavaa, lisää tämä käyntien määrää ja mahdollisesti vaatii lähetteen erikoissairaanhoitoon. Laskennallinen käyntihinta lääkärintarkastukselle on 169 / lääkärityötunti (kolme asiakasta/tunti) ja neuvolan terveydenhoitajan käynnille 82 ja kouluterveydenhoitajan käynnille 54 yhtä käyntiä kohden. Näissä kustannuksissa ei ole otettu huomioon tilakustannuksia. Asiakasmaksuja alle 18-vuotiaiden hoidosta ja ehkäisevän terveydenhuollon käynneistä ei peritä. HYKS:ssä ongelmaton alatiesynnytys maksaa noin 2100. Komplisoitunut tilanne, esim. keisarinleikkaus, jossa on ongelmia, maksaa vähintään noin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 23 / 46 5000. Lisäksi kustannuksia voi tulla äidin tai lapsen hoidosta vuodeosastolla, tehovalvonnassa tai tehohoidossa. Valtakunnallisesti paperittomien henkilöiden lukumäärän arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jolloin myös palvelujen käyttö ja niistä aiheutuvat kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan. Mikäli kunta laajentaa omalla päätöksellään paperittomien terveydenhuollon palveluja muuhunkin kuin kiireelliseen hoitoon, myös niistä aiheutuvat kustannukset tulevat kokonaisuudessaan kunnan vastuulle. Myös, mikäli kiireellisen hoidon palvelut annetaan kunnan omalla päätöksellä paperittomille henkilöille samoin asiakasmaksuin kuin kuntalaisille (vrt. nykytila, jolloin peritään palvelun tuottamisesta aiheutuneet todelliset kustannukset), kiireellisestä hoidosta aiheutuvat kustannukset siirtyvät asiakasmaksun ylittävältä osin kokonaisuudessaan kunnan vastuulle. Valtio ei tällöin korvaa kiireellisen hoidon kustannuksia (vrt. nykytila, jolloin kiireellisen hoidon antamisesta asiakkaalta peritään tai yritetään periä palvelun tuotantokustannukset ja mikäli ei saada perittyä, valtio korvaa kunnalle aiheutuneet kustannukset tuotantokustannusten suuruisena). Koska myöskään asiakasmaksuja ei useinkaan saada perittyä paperittomalta henkilöltä itseltään, valtuustoaloitteen mukaisessa mallissa kunta käytännössä vastaisi kiireellisen hoidon kustannuksista kokonaisuudessaan. 4. Käytännön ongelmiin liittyvät näkökohdat. Maahanmuuttajien määrän kasvusta johtuvaan lisääntyvään palvelutarpeeseen yritetään jo nyt ennakoivasti varautua Espoon kaupungin Mamu-yksikössä. Muutokset paperittomien hoidossa aiheuttaisivat lisää ja vaikeammin ennakoitavaa kuormitusta. Tässä potilasryhmässä on tarvetta erilaisiin tukipalveluihin ja epäselvyyksiä voi esiintyä mm. kulttuurieroihin, tunnistamiseen, laskutukseen ja tulkkauspalveluihin liittyen. Laillisesti maassa olevien paperillisten maahanmuuttajien määrä on selvästi lisääntynyt ja kuormittaa tätä samaa kunnan resurssia. Paperittomien joukossa on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta aktiivisesti pyrkivät välttelemään viranomaisia. Näin ollen paperittomien Global clinic lle tullee olemaan tarvetta jatkossakin riippumatta kunnan tarjoamista järjestelyistä. 5. Kiireellisen hoidon määrittelyyn liittyvät näkökohdat. Terveydenhuoltolain 50 :n mukaan kiireellisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida lykätä ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireelliseen sairaanhoitoon kuuluu myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Käytännössä kiireellinen hoito jakautuu päivystykselliseen ja muuhun kiireelliseen hoitoon. Tarkkaa määrittelyä jälkimmäiselle ei ole. Määrittelemättä on myös millaisia sairauksia ja terveysongelmia kuuluu kiireellisen hoidon piiriin tai kuinka pitkän ajan sisällä annettavaa hoitoa voidaan pitää kiireellisenä hoitona.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 24 / 46 6. Valtion ja kuntien vastuunjakoon liittyvät näkökohdat. Mikäli kunnat ottavat vapaaehtoisesti harteilleen valtion tehtäviä, vähenee valtion poliittinen paine ehdottomasti tarpeelliselle lakimuutokselle. Poliittinen vaikuttaminen valtion tasolla lakiuudistuksen saamiseksi olisi todennäköisesti tehokkain keino hoitaa paperittomien terveydenhuoltoon liittyvät asiat niin, että yhdenvertaisuus toteutuu mahdollisimman hyvin ja selkeästi. 7. Sote-uudistukseen liittyvät näkökohdat. Sote-uudistus tulee muuttamaan terveydenhuollon rakenteita vuoteen 2019 mennessä. Uusien kuntakohtaisten erillismallien luomista tässä tilanteessa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Ennaltaehkäisevät palvelut Valtuustoaloitteessa esitetään myös, että ennaltaehkäiseviä palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä suunnitellaan myös paperittomien henkilöiden vastaavia palveluita ja taataan, että niiden pariin on helppo löytää ja päästä. Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat osa terveyden edistämistä. Ne ovat laaja-alaista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa yhteistyö eri tahojen kanssa on oleellista. Terveyden edistämiseen sisältyy myös terveellisten valintojen tarjoamista ja terveyden eri osatekijöiden vahvistamista, esim. tartuntatautien tai mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, päihteettömyys. Näiden palvelujen käytössä tiedetään kuitenkin olevan selkeitä sosioekonomisia eroja. Terveyden edistämisen sekä sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kustannustehokkuudesta on kertynyt nykyään tutkimusnäyttöä. Yleensä ennaltaehkäisevät palvelut suunnitellaan kattamaan laajoja väestöryhmiä. Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökohdat, olisi mielekästä ratkaista paperittomien terveydenhoito valtakunnallisella tasolla. Näin ennaltaehkäisevät palvelutkin saataisiin järjestymään mahdollisimman hyvin ja selkeästi, eikä erillisiä kuntakohtaisia malleja tarvitsisi luoda. Tällöin olisi huomattavasti helpompi järjestää määritellyt palvelut ja taata niihin pääsy. Johtopäätökset Espoon kaupunki vastaa paperittomien henkilöiden terveyttä koskevaan avuntarpeeseen tarjoamalla heille kiireellisen hoidon. Kaupungin ei tule tässä vaiheessa luoda omaa mallia paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestämiselle, vaan paperittomien henkilöiden terveydenhuollon kysymyksiin tulee vastata ensisijaisesti valtakunnallisesti lainsäädännöllä niin, ettei synny perusteettomia kuntakohtaisia eroja järjestämisessä. Mikäli kunta omalla päätöksellään laajentaa paperittomien henkilöiden oikeuksia terveyspalveluihin, tarkoittaa se myös kyseisten terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia uusia kustannuksia kunnalle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 25 / 46 Edelleen, mikäli kunta omalla päätöksellään perii paperittomalta henkilöltä kiireellisen hoidon asiakasmaksut samoin perustein kuin kuntalaiselta, kunta ottaa vastatakseen asiakasmaksun ylittävältä osin myös kiireellisen hoidon kustannuksista. Tällä hetkellä valtio korvaa kunnalle kiireellisen hoidon kustannukset, mikäli hoidosta aiheutuneita todellisia kustannuksia ei ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja kunnille annettavista tehtävistä tulee säätää lailla. Perustuslakiin kirjattu velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen sitoo ensisijaisesti valtiota. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat nimenomaan Suomen valtiota, joka on velvollinen ryhtymään toimiin niistä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Näin ollen kunnan velvollisuudesta järjestää paperittomille henkilöille terveyspalveluja tulee säätää lailla. Tällöin tulee myös varmistua siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset voimavarat uusista tehtävistä huolehtimiseksi. Lautakunta toteaa kuitenkin, että koska edellä mainitun lainsäädännön toteutuminen ei ole näköpiirissä tällä hetkellä, niin kaupungin tulee ryhtyä järjestämään raskaana oleville naisille sekä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille terveyspalvelut aloitteessa kuvatulla tavalla eli: - alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveyspalvelut kuten espoolaisille mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä - raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille. Päätöshistoria 23.3.2016 45 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja 29 muun valtuutetun 11.11.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee terveydenhoidon järjestämistä paperittomille henkilöille ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun aikana Nieminen teki Wessmanin kannattamana muutosesityksen, jossa vastauksesta poistettaisiin lause, jonka mukaan kaupungin ei tule tässä vaiheessa luoda omaa mallia paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestämiselle, vaan paperittomien henkilöiden terveydenhuollon kysymyksiin tulee vastata ensisijaisesti valtakunnallisesti lainsäädännöllä niin, ettei synny perusteettomia kuntakohtaisia eroja järjestämisessä. Lisäksi lisättäisiin viimeiseksi lauseeksi johtopäätöksiin lause:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 20.09.2016 Sivu 26 / 46 Lautakunta toteaa kuitenkin, että koska edellä mainitun lainsäädännön toteutuminen ei ole näköpiirissä tällä hetkellä, niin kaupungin tulee ryhtyä järjestämään raskaana oleville naisille sekä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille terveyspalvelut aloitteessa kuvatulla tavalla eli: - alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveydenhuollon palvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä - raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille. Kankkonen Koskisen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Koska oli tehty kannatettu palauttamista koskeva ehdotus, jota oli vastustettu, oli asiassa äänestettävä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestystavan ja äänestysjärjestyksen. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä. Suoritetussa äänestyksessä palautusesitystä kannatti 7 jäsentä ja vastusti 2 jäsentä, tyhjä 3, poissa 1. Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen äänin 7-2 hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Asia palautettiin uudelleen käsittelyyn. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 20.09.2016 Sivu 27 / 46 681/2015 00.01.02 111 terveyslautakunnan ylimääräisestä kokouksesta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää pitää ylimääräisen lautakunnan kokouksen 29.9.2016 klo 17.00. Paikka: VT 3, Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C 1. kerros. Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Lautakunnalle esitetään päätettäväksi ylimääräisen kokouksen pitäminen torstaina 29.9 klo 17.00, Paikka: VT 3, Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C 1. kerros. Kokouksessa käsitellään Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 sekä linjauksia sote-asioihin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 20.09.2016 Sivu 28 / 46 904/2016 05.19.00 112 Vastaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntöön koskien toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallista valvontaa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes antaa selostusosassa olevan selityksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen noudattamisesta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Aluehallintoviraston selityspyyntö Vastaus aluehallintoviraston selvityspyyntöön dnro esavi/6017/05.06.04/2016 Toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valtakunnallinen valvonta Espooseen huhtikuussa 2016 saapuneista toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin laissa säädetyn seitsemän arkipäivän sisällä 96,6 prosenttia. Toimeentulotukihakemusten käsittelytilanne huhtikuusta 2016 alkaen: Toimeentulotukihakemusten käsittely Espoossa huhtikuu 2016 - heinäkuu 2016 alle 7 arkipäivässä käsiteltyjen hakemusten %osuus kaikista hakemuksista huhtikuu 96,7 % 2,3 toukokuu 97,2 % 3,3 kesäkuu 99,1 % 2,6 heinäkuu 97,6 % 3,7 käsittelyaika (arkipäiviä, keskimäärin)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 20.09.2016 Sivu 29 / 46 Hakemusruuhkan purkamiseksi ylitöitä on tehty sekä helmikuusta 2016 lähtien useana viikonloppuna seuraavasti Viikonloppuna tehdyt tttpäätökset etelä pohjoinen mamut yhteensä 9.4.2016 153 195 348 10.4.2016 151 227 378 23.4.2016 30 30 24.4.2016 29 29 30.4.2016 32 32 1.5.2016 35 35 4.6.2016 199 229 17 445 5.6.2016 170 256 11 437 yhteensä 673 907 154 1 734 Toimet, mitä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on tehty ja tehdään toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi Seuresta tilattiin sijaisia ajalla 1.4.2015 31.7.2016 yhteensä 1346 tunnin verran. Kesätyöntekijöitä on palkattu ajalle 1.4. 31.9.2016 yhteensä 93 kuukauden työpanoksen verran. Alun perin ko. ajalle varauduttiin palkkaamaan 82 kuukauden verran kesätyöntekijöitä. Espoossa on suunniteltu uutta n. 10 henkilön etuuskäsittelijöiden iltatyötiimiä, joka voisi tehdä etuuskäsittelytyötä aikuissosiaalityön tiloissa. Uusia etuuskäsittelijöitä ei nykyisiin toimitiloihin enää mahdu lisää, joten iltatyöllä saataisiin tehostettua tilojen käyttöäkin. Seuren kautta käynnistetään uusi määräaikaisten etuuskäsittelijöiden haku, jonka kautta on tavoitteena saada vähintään kymmenen uutta etuuskäsittelijää syksyksi. Kesätyöntekijöille tarjotaan Seuren kautta mahdollisuutta jatkaa työskentelyä. Hakemusten käsittelytilanteeseen vaikuttaneita seikkoja Tällä hetkellä aikuissosiaalityössä ja maahanmuuttajapalveluissa on määräaikaisessa, 31.12.2016 päättyvässä työsuhteessa 35 etuuskäsittelijää (35 vakituisessa työsuhteessa olevaa) ja 14 sosiaaliohjaajaa (28 vakituisessa työsuhteessa). Suurin haaste toimeentulotuen käsittelylle on vakituisten etuuskäsittelijöiden siirtyminen uusiin työtehtäviin. Syksyn aikana vakituisista työntekijöistä tulee 20 siirtymään uusiin työtehtäviin. Määräaikaisia työntekijöitä on rekrytoitu jatkuvasti heidän tilalleen sekä ylimääräisille vakansseille. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen on kulunut paljon aikaa, joka on ollut pois
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 20.09.2016 Sivu 30 / 46 työntekijöiden päätöksentekoajasta. Uuden työntekijän perehdyttämiseen menee noin yhdestä kolmeen kuukautta, jonka aikana toinen työntekijä tarkistaa uuden työntekijän päätöksen ja hyväksyy sen omiin nimiinsä. Lisäksi uusien työntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta, joka selittyy sillä että työntekijät ovat hakeutuneet pidempiin työsuhteisiin muille työnantajille. Kela haluaa kunnan viimeiseen toimeentulotukipäätökseen tietoja, joiden kirjaamiseen menee huomattavasti enemmän aikaa kun normaalipäätöksen tekemiseen. Etuuskäsittelijöiden lisäksi sosiaaliohjaajien työpanosta on merkittävästi kohdennettu perustoimeentulotuen käsittelyyn. Espoossa sähköisten toimeentulotukihakemusten määrä on tällä hetkellä 43 %. Sähköisissä hakemuksissa on paljon puutteellisia hakemuksia vaikka ohjausta sähköiseen hakemiseen on sekä toimistoissa että espoo.fi -sivuilla. Hakeminen on kuitenkin teknisesti monimutkaista. Vaikka asiakas valitsee sähköisen asiointikanavan, hän voi silti toimittaa sekä paperisia että sähköisiä dokumentteja, mikä aiheuttaa hakemusten käsittelyssä lisätyötä. Pyrimme tekemään asiakkaille mahdollisimman pitkiä toimeentulotukipäätöksiä jotta viimesijainen etuus olisi käytettävissä kuun alussa eikä toimeentulotukihakemuksia tarvitsisi tehdä joka kuukausi. Asiakkaiden elämäntilanteiden muuttuessa päätöksiä on jouduttu kuitenkin korjaamaan paljon. Tämä taas on vienyt resursseja sisään tulevien uusien hakemusten käsitellystä. Maahanmuuttajapalveluiden asiakasmäärä on kasvanut tänä vuonna heinäkuuhun mennessä lähes yhtä paljon kun se kasvoi yhteensä koko viime vuonna. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia oli 3 % koko Espoossa 1.4. 31.7.2016 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Palkkaamalla lisätyövoimaa, tekemällä ylitöitä ja päivittäisellä jonoseurannalla sekä ohjeistuksella olemme pyrkineet saamaan käsittelyn pysymään lakisääteisessä käsittelyajassa. Työvoimaa on palkattu niin paljon kun tiloihin on ollut mahdollista ottaa. Toivomme että edellä mainitut tekijät otettaisiin valvonnassa huomioon. Työntekijämäärän lisäämisellä ja muilla esitetyillä toimenpiteillä varmistamme syksyn osalta lakisääteisen käsittelyajan saavuttamisen. Olemme valmiita tapaamaan valvontaviranomaisia ja kuulemaan näkemyksiänne sekä kertomaan lisää Espoossa tehdyistä toimenpiteistä. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna