Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Samankaltaiset tiedostot
FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja Opiskelijaliikkuvuus

Katsaus FIRST-tilastoihin FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

FIRST väliraportointi. Mari Pohjola

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

Nordplus Kenneth Lundin

Sopimus, raportointi ja seuranta

FIRST- ja muita Venäjätilastoja. Saara Korhonen Koordinaattoritapaaminen

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta. Erasmus-neuvottelupäivä Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala

Sopimus, raportointi ja seuranta

Erasmus+ KA2 strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2014

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KA107 GLOBAALI LIIKKUVUUS VÄLIRAPORTOINTI JA LISÄAPURAHOJEN HAKU VUODEN 2016 HANKKEILLE. Webinaari Heidi Reese Opetushallitus

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta

KORKEAKOULUTUS SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

UEF Cross-Border Network

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI

Koordinaattorin käyttöopas: Ohjeet North-South-South -ohjelman haku- ja raportointisovellukseen [PÄIVITETTY ELOKUU 2013]

FIRST loppuraportointi

FIRST+ -OHJELMA : FINNISH-RUSSIAN STUDENT AND TEACHER MOBILITY PROGRAMME HAKUKUULUTUS

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

KOOSTE. Korkeakoulujen kehitysyhteistyötä koskeva toimintakertomus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

FIRST+ -OHJELMA : FINNISH-RUSSIAN STUDENT AND TEACHER MOBILITY PROGRAMME HALLINNOLLINEN OHJE

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Erasmus+ Globaali liikkuvuus Sibelius-Akatemia ja Tbilisi State Conservatoire Henkilön Nimi Esityksen nimi

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

KA107 GLOBAALI LIIKKUVUUS VÄLIRAPORTOINTI, LISÄAPURAHOJEN HAKU JA SOPIMUSKAUDEN PIDENNYS VUODEN 2015 HANKKEILLE. webinaari 13.5.

VALINTAESITYKSEN TAUSTAT: ARVIOINTIMENETTELY JA BUDJETTI HEI ICI HAKUKIERROS

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Nordplus Puiteohjelma Nordplus Aikuiskoulutus.

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Kansallinen Erasmus seminaari Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Nordplus Aikuiskoulutus

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

ADOPTIOKOULUTUS

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

Tutkimushankkeiden hallinnointi: vanhat kiemurat ja uudet tuulet. Tutkimuspalvelupäivät 2015, Tampere Työpaja 4

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Nordplus ohjelma. Nordplus Aikuiskoulutus

Grundtvigoppimiskumppanuus

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA!

SELVITYS. FIRST-ohjelma korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tukemassa Sini Piippo

Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Nordplus Aikuiskoulutus

Grundtvig oppimiskumppanuudet 2011

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Aasia-toiminnot koulutusyhteistyö. Kiina-ohjelma, hakukuulutus 2014

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi

Pj, puhujat, yleisö Session tavoitteet ja pelisäännöt

SESSIO D 7: LYHYET VAIHTOJAKSOT OPISKELIJALIIKKUVUUDESSA, CASE JY

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

Harjoittelu ja Erasmus+ globaali liikkuvuus Anni Kallio, OPH

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

NORTH-SOUTH-SOUTH. Higher Education Institution Network Programme

Central Baltic ohjelma

Loppuraportointi Aasia-hankkeet: Kiina ja Intia

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

FIRST haku. Mari Pohjola

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Aiheet. Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kehitysuuntia

Transkriptio:

Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Johdanto Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO hallinnoi North South South-ohjelmaa (North- South-South Higher Education Institution Network Programme), jonka tavoitteena on kehittää suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyötä ja siten vahvistaa korkeakoulutuksen kapasiteettia ja inhimillisiä voimavaroja. Ohjelma aloitti toimintansa pilottikaudella 2004 2006 nimellä North South. Vuonna 2007 käynnistyi toinen ohjelmakausi, joka päättyi 2009. North South South-ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista ja sen tavoitteet ovat Suomen kehityspolitiikan ja -prioriteettien mukaisia. Ohjelman toteutus tapahtuu yhdessä ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen verkostojen kanssa. Ulkoasianministeriön arviointi toisesta NSS-ohjelmakaudesta suoritettiin vuonna 2009. Linkki arviointiraporttiin löytyy tämän lopusta. Tämän lisäksi CIMO on koostanut toisesta ohjelmakaudesta (julkaisemattoman) loppuraportin North South South-ohjelman ohjausryhmän käyttöön vuoden 2011 alussa. Raportin keskeinen sisältö on koottu tähän tiivistelmään. Loppuraporttiin on sisällytetty myös osa tiedoista, havainnoista ja tilastoista korkeakoulujen verkostojen raporteista lukuvuodelta 2009-2010. North South South-ohjelma sai rahoitusta jatkokaudelle: vuonna 2010 alkoi ohjelman kolmas kausi (2010 2012), jolloin maavalikoima laajentui kattamaan kaikki ns. ODA-maat eli kehitysmaat, jotka ovat OECD:n määritelmän mukaan kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja. Ohjelmahallinto North South South-ohjelman hankehallinto pitää sisällään ohjelmasta tiedottamisen ja hakijoiden neuvonnan kirjallisesti ja sähköpostitse, hakukierrosten järjestämisen, hakemusten arvioinnin yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa, sopimusten laatimisen hankkeiden kanssa, maksatuspäätösten valmistelun ja maksatuksen, käynnissä olevien hankkeiden seurannan ja neuvonnan, raporttien tarkastamisen, monitoroinnin ja tilintarkastuksen sekä tulosten levityksen ja hyödyntämisen edistäminen eri tavoin. Lisäksi CIMO kutsuu ohjausryhmän koolle päättämään rahoitettavista hankkeista ja linjauksista ohjelmahallinnon kehittämiseksi. Vuosina 2007 2009 North South South-ohjelman ohjelman ohjausryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa. Vuosina 2007 2009 CIMO järjesti North South South-vaihtoon lähteville opiskelijoille 7 lähtövalmennustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 165 opiskelijaa sekä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden toimistojen henkilöstöä. Vuosina 2007 2009 CIMO järjesti myös yhteensä 8 koordinaattorikokousta. Verkostoja koordinoivien korkeakoulujen ja CIMOn yhteisissä koordinaattorikokouksissa seurataan hankkeiden etenemistä ja keskustellaan hankehallinnossa esiin nousseista haasteista. Kokoukset ovat tarjonneet koordinaattoreille mahdollisuuden antaa palautetta CIMOlle ohjelmahallintoon liittyen ja myös tilaisuuden jakaa kokemuksia ja levittää hyviä käytäntöjä. CIMO tiedotti North South South-ohjelmasta monella eri foorumilla. Vuosina 2007 2009 CIMO tiedotti ohjelmasta ja sen varoin tuetuista hankkeista ohjelman internet-sivuilla sekä CIMOn tiedotuslehdissä ja 1

uutiskirjeissä. Hakutiedotuksessa hyödynnettiin myös CIMOn sähköpostilistoja, joiden kautta tavoitettiin Suomen korkeakoulut. Korkeakoulut esittelivät myös itse ohjelmaa ja hankkeitaan omien tiedotuskanaviensa kautta. Sähköisen hakusovelluksen kehittäminen aloitettiin ennen ensimmäisen hakukierroksen alkamista vuonna 2006. Vuoden 2007 hakukierros toteutettiin ensimäistä kertaa sähköiseen järjestelmään, sen sijaan että hakemukset olisivat saapuneet CIMOon ainoastaan postitse. Vuoden 2007 ja 2008 aikana kehitettiin hakujärjestelmän rinnalle hankkeille myös raportointijärjestelmä, jonne verkostot raportoivat hankkeiden toteutumista. Tarkastukset CIMOn North South South-ohjelmahallinto järjesti vuosittain tarkastuksen muutamaan verkostoa koordinoivaan suomalaiseen korkeakouluun. Tarkastuksen yhteydessä keskusteltiin verkoston toiminnasta sekä tulosten saavuttamisesta. Vuosien 2007 2009 aikana CIMOn hankehallinto teki tarkastukset yhteensä neljään korkeakouluun, joissa koordinoitiin yhteensä seitsemää NSS-hanketta. Tarkastusten yhteydessä suoritettiin myös taloustarkastus. Tarkastusmatkat tehtiin myös ulkomailla Etelä-Afrikkaan ja Tansaniaan, joissa haastateltiin yhteensä 17 eri laitoksen henkilökuntaa ja heidän näkemyksiään North South Southohjelman ja hankkeiden toteuttamisesta. Ohjelmakaudella 2007 2009 järjestettiin yhteensä 3 hakukierrosta, yksi vuosittain. Ohjelmakauden aikana rahoitusta saaneita hankkeita (sekä valmistelevan vuoden rahoitusta että varsinaista hanketoteutuksen rahoitusta) oli yhteensä 32 35 kpl lukuvuodesta riippuen. Yhteistyömaista Ohjelmakauden aikana suosituimmat yhteistyömaat olivat sekä hakemuksissa että rahoituksen piiriin valituissa verkostoissa Tansania ja Etelä-Afrikka, mutta myös Namibia ja Kenia olivat hyvin edustettuja. Eri toiminnot yhteenlaskettuina ohjelmaan osallistui kolmen vuoden aikana yhteensä vajaat 2 900 henkilöä. Suurimpana yksittäisenä liikkujaryhmänä olivat opiskelijat, joita liikkui yhteensä 494 henkilöä. Yhteensä 328 opettajaa otti osaa opettajavaihtoon ohjelmakauden aikana. Hallinnollisia ja valmistelevia vierailuja tehtiin yhteensä 62 kappaletta. Eniten ohjelmaan osallistujamäärää kasvattivat kuitenkin ohjelman uudet yhteistyömuodot, intensiivikurssit ja verkostotapaamiset, joihin osallistui yhteensä lähes 2 000 henkilöä kyseisellä kolmivuotiskaudella. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta lähti 215 opiskelijaa kumppanimaihin ja Suomeen saapui 279 opiskelijaa vuosien 2007 2009 aikana. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden joukosta 20 oli jatko-opiskelijoita. Liikkuvuus painottui aiempaan tapaan kevätlukukausille, jolloin liikkui noin 60 % kaikista opiskelijoista. Vaihdon keskipituus opiskelijoiden keskuudessa jäi hieman vajaaksi neljäksi kuukaudeksi. Opiskelijaliikkuvuuden tilastoissa Suomesta lähtevien naisten määrä oli selvästi suurempi kuin miesten ja naisia liikkui Suomesta kumppanimaihin noin neljä kertaa enemmän kuin miehiä. Trendi myötäilee Suomeen ja Suomesta ulkomaille suuntautuvaa sukupuolijakaumaa, jossa keskimäärin 65 % yliopistojen ja 2

ammattikorkeakoulujen ulkomaille lähtijöistä oli vuonna 2009 naisia. Etelän korkeakoulujen vaihtojen osalta sukupuolten välinen tasapaino on toteutunut paremmin. Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta molemmat sukupuolet olivat ohjelmassa hyvin tasaisesti edustettuina. Toteutuneet kustannukset opiskelijaa kohti jäivät keskimäärin arvioitua 4000 euroa pienemmiksi, eli noin 3 260 euroon, mikä mahdollisti suunniteltua useampien vaihtojen toteuttamisen. Opiskelijavaihtoja tehtiin ohjelmakaudella liki 50 alkuperäistavoitetta enemmän. Maantieteellisesti liikkuvuus noudatteli pitkälti pilottikauden maajakaumaa niin Suomeen vaihtoon saapuvien kuin Suomesta vaihtoon lähtevien opiskelijoiden osalta. Suomesta lähtevien opiskelijoista enemmistö suuntasi Tansaniaan. Suosittuja vaihtomaita suomalaisten keskuudessa olivat myös Etelä- Afrikka, Kenia, Namibia, Sambia, sekä Malawi. Suomeen saavuttiin ahkerimmin Etelä-Afrikasta ja Tansaniasta. Palautteiden perusteella opiskelijoita motivoi eniten vaihtoon lähtemiseen akateemiset sekä kulttuuriset syyt. Vaihto koettiin myös opiskelijan tulevaisuuden kannalta hyödyllisenä. Opiskelijoiden raporttien mukaan rahoitus koettiin pääosin riittäväksi, vaikka Suomen kalliista hintatasosta olikin mainintoja. Opettajavaihto Ohjelmakaudella 2007 2009 vastavuoroiseen opettajavaihtoon otti osaa yhteensä 328 opettajaa, joten tavoite 100:sta vuosittaisesta opettajavaihdosta ylitettiin. Opettajavaihtojen painotus oli hieman enemmän etelästä Suomeen kuin Suomesta etelään. Sekä saapuvista että lähtevistä opettajista vajaa 40 % oli naisia. Opettajavaihdon toteutuneet kustannukset jäivät keskimääräistä 4 000 euroa huomattavasti pienemmiksi ja keskimääräiseksi vaihdon kustannukseksi tuli 2 450 euroa. Suomesta opettajavaihtoon lähdettiin aktiivisimmin Tansaniaan ja Etelä-Afrikkaan. Opettajilta saatujen palauteraporttien perusteella valtaosa North South South-ohjelman kautta liikkuneet opettajat olivat yksimielisiä siitä, että vierailu/vaihto tukee yhteistyön syventymistä ja yhteistyö tulee myös jatkumaan tulevaisuudessa. Opettajien mielestä ohjelman ulottuvuutta, tutkimusyhteistyötä sekä lopputöiden ohjaamista tulisi laajentaa. Opiskelijoiden tapaan myös opettajat toivoivat ohjelman laajentamista, jotta aiempaa useammalla opettajalla olisi mahdollisuus osallistua vaihtoon. Verkostotapaamiset Verkostotapaamisia järjestettiin kolmen vuoden aikana kokonaisuudessaan 46, lähinnä Etelän korkeakouluissa. Verkostotapaamiset saavuttivat jopa 603 osallistujan määrän, jolloin yhteen tapaamiseen otti osaa keskimäärin 13 henkilöä. Verkostotapaamisten osallistujat olivat pääsääntöisesti korkeakoulujen opettajia ja korkeakoulujen muuta henkilökuntaa. Yhden verkostotapaamisen keskikustannukseksi tuli noin 4 500 euroa. Verkostotapaamisten lisäksi tuettiin myös valmistelevia ja hallinnollisia vierailuja, joissa verkostot saattoivat pohjustaa tulevaa yhteistyötä tai kehittää jo olemassa olevaa yhteistyötä ja keskustella hallintoon liittyvistä kysymyksistä. 3

Tilastoja Ohjelman rahoitus 2004 2012 Ohjelmakausien budjetit (M ) 2004-2006 2007-2009 2010-2012 Yhteensä 2,5 4,5 6 13 Opettajaliikkuvuus 2004 2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Opettajaliikkuvuus lähtevä 38 38 42 47 51 46 262 saapuva 46 40 47 55 67 62 317 Yhteensä 84 78 89 102 118 108 579 Opiskelijaliikkuvuus 2004 2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Opiskelijaliikkuvuus lähtevä 50 69 72 58 85 72 406 saapuva 44 70 77 69 95 95 450 jatko-opiskelija 4 9 7 20 Yhteensä 94 139 149 131 189 174 876 Valmistelevat ja hallinnolliset vierailut 2004 2010 2004 2005 2005 2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2010 Yhteensä Valmistelevat vierailut 11 5 0 5 0 2 23 Hallinnolliset vierailut 10 12 11 9 42 Yhteensä 11 5 10 17 11 11 65 Intensiivikurssit 2007 2010 2007 2008 2009 2008 2009 2010 Yhteensä Intensiivikurssit 9 23 14 46 Verkostotapaamiset 2007 2010 2007 2008 2009 2008 2009 2010 Yhteensä Verkostotapaamiset 14 19 13 46 Linkit Evaluation The North-South-South Higher Education Programme. Evaluation report 2009:7, Ministry of Foreign Affairs of Finland.tion http://formin.finland.fi/public/download.aspx?id=51841&guid={ed612391-f610-47b1-b1b0-2ae2522e71f0}. 4