Jokilaakson sote-rakenneselvitys

Jokilaakson sote-rakenneselvitys Kuntamaisema Oy 21.4.2015

Sisällysluettelo 1. Toimeksiannon tausta 3 2. Selvityksen sisältö ja toteutus 4 3. TIIVISTELMÄ 5 Keskeiset tulokset 5 Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi 12 Ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio - ja hallintorakenteiksi 18 4. Yleistä Jokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluista 23 5. Tuotantorakenteet palveluryhmittäin 29 Erikoissairaanhoito 30 Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut 49 Päivystys 57 Hoito- ja hoivapalvelut 65 Kotihoito ja omaishoidontuki Pitkäaikaislaitoshoito ja tehostettu palveluasuminen Akuutti- ja kuntoutusosastohoito 77 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 83 Suun terveydenhuolto 91 Perhepalvelut 97 Aikuissosiaalityö 104 Vammaispalvelut 111 Kuntoutus 120 Työterveyshuolto 123 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstörakenne ja mitoitus 125 2

Toimeksiannon tausta Jokilaakson kunnat ovat tekemässä sote-tuotantorakenneselvitystä alueen sosiaali- ja terveyspalveluista sisältäen tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Kuntamaisema Oy toteuttaa sote-tuotantorakenneselvityksen Jokilaakson kunnille siten, että selvityksen kohtena on tuotantorakenteet yhteistoiminta-alueittain ja Oulainen sisältäen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvityksen aikana kävi ilmi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain uudistaminen siirtyi seuraavalle eduskuntakaudelle. On olettavaa, että valmistelu jatkuu ja uusi laki tullee käsittelyyn syksyllä 2015. Lain pohjana tulee olemaan laajempi alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu mitä nykyinen malli on. Koska ei ole mitään lakiluonnosta, johon pohjautuen suosituksia sote-palvelujen järjestämisestä voisi antaa, suositukset pohjautuvat siihen, mitä palvelujen tehostamisia Jokilaakson alueella olisi tehtävä hallinnollisista ratkaisuista huolimatta ja miten Jokilaakson yhtenäinen tuotantoalue olisi muodostettava siten, että ratkaisu tukisi sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokasta ja tasapuolista tuottamista alueella. 3

Selvityksen sisältö ja toteutus Toteutus Selvitys toteutettiin keräämällä alueen kirjanpidon toteutuma TP 2013 ja kohdentamalla ne Maisematuoteryhmiin. Kustannustiedot tarkistettiin vielä alueen kuntien ja kuntayhtymien toimittamien kustannustietojen yhteenvetojen pohjalta. Lisäksi kerättiin keskeiset toiminnalliset tiedot alueiden tuottamista palveluista Tausta-aineistona käytettiin myös Kuntamaiseman asiakaskuntien vertailukelpoista dataa sekä julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa (esim. Kelan tilastot) Erikoissairaanhoidon tiedot pyydettiin erillisillä kyselyillä suoraan sairaanhoitopiireiltä ja RAS:n sairaalasta Tiedot kerättiin ja analyysit tehtiin aluekohtaisina. Tämä raportti ei sisällä kuntakohtaisia analyyseja Sisältö Selvitys sisältää tuoteryhmäkohtaiset tarkastelut keskeisistä palveluista, ja yksikkökohtaista tietoa tietyistä terveydenhuollon palveluista Erikoissairaanhoidon osalta eri sairaaloiden käyttö alueittain Akuuttihoidon osastokohtainen tarkastelu Päivystyksen tarkastelu toimipisteittäin Muut analyysit on tehty tuoteryhmäkohtaisesti, ts. yksikkökohtaisia tietoja ei ole analysoitu. Jokaisen tuoteryhmän alkuun on koottu yhteenveto keskeisistä löydöksistä ja toimenpide-ehdotuksista, ja tämän jälkeen on esitelty niitä perustelevat keskeiset graafit ja taulukot. 4

TIIVISTELMÄ Yhteenveto keskeisistä tuloksista 5

Palveluryhmien keskeiset huomiot Nykyisiä palveluryhmiä ja niiden kustannuksia tarkasteltaessa keskeinen huomio on Jokilaakson alueiden erilaisuus kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta. Vaihtelu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suurta. Selänne on kuntayhtymistä kallein, ja siellä sairastavuus ja vanhusikäluokkien suuri määrä nostaa kustannuksia Helmi ja Oulainen ovat keskitasoa kalliimpia. Oulaisten kustannuksia nostaa lähinnä hoidon ja hoivan palvelujen kalleus. Helmen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtä selittävää tekijää korkeahkoon kustannustasoon, mutta väestön sairastavuus on korkeaa. Kallio ja RAS ovat molemmat keskitasoa edullisempia, mutta Kalliossa hoidon ja hoivan palvelut ovat kalliit. RAS:n kustannuksia nostaa erikoissairaanhoito Kalajoella palvelut ovat väestön sairastavuuteen nähden hyvin edulliset Nykyisten kuntayhtymien sisällä kuntien erot ovat kaventuneet (lähde RAS-alueen ja Kallion Maisemaraportit) Laskennallisia, teoreettisia optimointivaroja* (kts. seuraava sivu) tarkasteltaessa alueella suurin tehostamispotentiaali on hoidon ja hoivan palveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa optimointivarat Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden ovat huomattavat. Aikuissosiaalityö (sis. Toimeentulotuen) ja perhepalvelut ovat alueella edulliset eikä optimointivaraa näissä palveluissa ole. *Optimointivara on tässä laskettu Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon nähden, mikä tarkoittaa melko varovaista arviota. Tehokkaisiin kuntiin nähden optimointivarat olisivat suuremmat. 6

OPTIMOINTIVARALASKELMA 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 OPTIMOINTIVARAT KUNTAMAISEMAN KUNTIEN KESKIARVOON Keskimääräistä kalliimmat palvelut Yhteensä Selänne 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Kalajoki 2013 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Päihde ja mielenterv. Vammaispalvelut Hammashuolto Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH -10 000 000 Keskimääräistä edullisemmat palvelut -20 000 000 Optimointivara on teoreettinen tapa verrata alueiden säästöpotentiaalia. Optimointivara ei ota huomioon alueiden erilaisia taustamuuttujia, esim. sairastavuutta. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat Kuntamaiseman aineiston keskiarvoon nähden. Kuntamaiseman aineisto on ikärakenteeltaan lähellä valtakunnallista keskiarvoa Optimointivara on saatu laskemalla eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla. Hoito- ja hoivapalveluissa suhteutus tapahtuu vain yli 75-vuotiaiden asukaslukua käyttäen ja mielenterveyspalveluissa 20-vuotta täyttäneisiin. Perhepalveluissa suhteutus on tehty alle 18-vuotiaisiin asukkaisiin. Muiden palveluryhmien kohdalla kertojana on koko asukasluku. 7

OPTIMOINTIVARALASKELMA OPTIMOINTIVARAT (Meur) Erikoisalat ESH Hoito ja hoiva Vastaanotto Hammashuolto Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalv. Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Yhteensä Yhteensä Selänne Kallio RAS Helmi Oulainen Kalajoki 5,6 3,5-2,7 4,1 0,6-0,1 0,2 21,4 5,2 8,8 4,6 1,2 1,6 0,0 1,8 1,0 1,7-2,0 1,2 0,5-0,6 2,3 0,3 1,0 0,4 0,5 0,2 0,0-0,9 2,4-1,5-1,6 0,9 0,1-1,2 5,3 1,7 0,4 1,8 0,8 0,7-0,2-4,4-0,6-0,3-1,3-0,7-0,4-1,1-7,7 0,0-2,6-1,8-1,0-0,4-2,0 23,4 13,5 4,8 4,2 3,5 2,2-4,9 Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat Maisema kuntien aineiston keskiarvoon nähden. Mikäli hoidon ja hoivan optimaaliseksi tasoksi otettaisiin maisemakuntien 4 tehokkaimman kunnan taso hoidossa ja hoivassa optimointivara olisi Jokilaakson alueella 32 milj.. (Kontiolahti, Joensuu, Mikkeli, Imatra) 8

Palveluryhmien keskeiset huomiot Erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti palveluiden käyttö on kohtuullista ja kustannukset Selännettä ja RAS:ia lukuun ottamatta keskitasoa tai sitä edullisemmat. RAS käyttää erikoissairaanhoitoa paljon sekä avo- että osastohoidossa. Selänteellä vuodeosastohoitoa on paljon. Laskennallinen optimointivara koko alueella on 5,6 milj. Palveluiden käyttö eri sairaaloiden välillä on pääosin tarkoituksenmukaista, eikä esim. Oulaskankaan sairaala etenkään vuodeosastohoidon osalta nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Oulaskankaan käyttöä saataisiin vielä tarkoituksenmukaisemmaksi, jos Kalajoki siirtyisi käyttämään vahvemmin Oulaskangasta Keski-Pohjanmaan sijaan. Tämä myös laskisi Kalajoen esh:n kustannuksia Raahen sairaalan runsas käyttö etenkin RAS:n alueella muodostuu kalliiksi. Raahen sairaalan toiminta tulisi integroida sekä avo- että vuodeosastopalvelujen osalta tiukemmin perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2015 alussa on jo tapahtunut sisätautienosaston siirtyminen perusterveydenhuollolle. Helmi, Oulainen, Kallio saavat oman akuuttihoidon avulla hillittyä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä ja kustannuksia. Avohoidon osalta RAS ja osin Oulainen painottuvat erikoissairaanhoitoon. Vastaanottopalvelut (sis. Perusterveydenhuollon lääkäri- hoitajavastaanoton, neuvolat, laboratorion ja röntgeninja perusterveydenhuollon päivystyksen) ovat kalliita RAS:ia ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon. Laskennallinen optimointivara vastaanottopalveluiden osalta 1,8 milj. Perusterveydenhuollon päivystys on v. 2015 alusta jo varsin keskittynyttä, ja yhteispäivystysten käyttö on ollut pientä ja kustannukset kohtuulliset. Oulaisten ja Raahen osalta päivystyksen käyttö on suurinta, ja niissä terveysasemien toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen toimintaan kannatettavaa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen edelleen Oulaskankaaseen tehostaisi erikoissairaanhoidon työnjakoa alueella. 9

Palveluryhmien keskeiset huomiot Hoito- ja hoivapalveluiden (sis. omaishoidon tuen, kotihoidon, tavallisen palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoidon ja akuuttihoidon) kustannukset yli 75-vuotiaiden määräänkin suhteutettuna ovat alueella kalliit. Erityisesti Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja RAS:n osalta kustannukset ovat korkeat. Kalajoki on edullinen ja Helmi keskitasoa. Laskennallinen optimointivara 21,4 milj. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat kaikkiaan keskimääräisellä tasolla, mutta tehostettu palveluasuminen muodostuu kalliiksi osin korkean peittävyyden (Kallio, Oulainen) ja osin myös kalliiden hoitopäivähintojen (Oulainen, Kallio, Selänne) vuoksi. Myös kotihoitoon panostukset ovat keskimääräistä suuremmat Akuuttihoidon panostukset ovat suuret, mikä heijastuu toisaalta vanhusten erikoissairaanhoidon vähäisyyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. esh psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet. Ilman psykiatriaa oman toiminnan optimointivara 5,3 milj.. Selänne ja Oulainen ovat kalliita, ja Helmi ja RAS myös keskitasoa kalliimpia. Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Psykiatrisen laitoshoidon käyttö alueella on korkeampi kuin valtakunnalliset suositukset Suun terveydenhuolto on keskimääräistä kalliimpaa alueella ja aikuisväestön palvelupeittävyys melko korkea. Laskennallinen optimointivara on 2,3 milj.. Optimointivarassa on huomioitava, että alueen kunnallinen suunterveydenhuolto vastaa suuremmalta osalta väetön palveluista kuin keskimäärin valtakunnassa. 10

Palveluryhmien keskeiset huomiot Perhepalvelut (sis. lastensuojelu, psykiatria, perheneuvola) ovat alueen kaikissa kunnissa edulliset. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 7,7 milj. edullisemmin. Kustannuksia nostavat hieman keskimääräistä korkeammat sijoitusten hoitopäivähinnat, mitkä puolestaan aiheutuvat perhehoidon vähäisyydestä. Aikuissosiaalityö (sis. toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta) on kaikilla Jokilaakson alueilla edullista. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 4,4 milj. edullisemmin. Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 0,9 milj. edullisemmin. Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Asumispalvelujen hoitopäivähinnat ovat korkeat 11

TIIVISTELMÄ Ehdotukset Jokilaakson tuotantorakenteiden kehittämiseksi 12

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 48%) ESH Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan. Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. RAS ja Oulaskankaan sairaalan työnjaosta sopiminen ja RAS painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (RAS,Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan,siten että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. RAS ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta. Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan => optimaalinen keskittäminen RAS:n osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö esh:n runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta. Mutta joka tapauksessa RAS ja Oulaisten terveysasematoiminnan ja erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan parempi integrointi => alueellisessa mallissa yhteiseen yhdessä johdettuun tulosalueeseen. Päivystys Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä päivystysasetuksen mukaan ja se on toteutunut alueella hyvin jo nyt. Raahessa ja Oulaisissa kiireellinen hoito on kohdennettava paremmin päiväaikaiselle vastaanotoille terveysasemille. Raahen päivystysaikainen leikkaustoiminta tulisi siirtää Oulaskankaan sairaalaan Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Kalajoen tulisi kohdentaa päivystysaikainen erikoissairaanhoitoon ja yhteispäivystykseen ohjaaminen Oulaskankaan sairaalaan, jolloin se tukisi Oulaskankaan sairaalaan päivystystoiminnan optimaalista käyttöä. 13

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista edellinen dia ja tämä noin 80 %) Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien (maksuluokat ja peittävyys) sopiminen alueella yhteisiksi ja taso voisi olla Kalajoen tasoa. Kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Siihen liittyy laskenta kotihoidon henkilökunnan työajan käytöstä. Tavallinen palveluasuminen tulee muuttaa kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi. Nykyisten tavallisten palveluasumisen yksiköiden asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella. => erillinen jatkoselvitys ja sen pohjalta tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden väestön vanhenemisen aiheuttama lisätarve. Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee. Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuuttikuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi 14

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 9 %) Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V. 2013 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto mikäli koko Jokilaakson alueella Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa 15

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 11 %) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve on noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää Hammashuolto Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella. Kelan kustannusvastuu hammashuollossa on alhainen ja siten kuntien hyvin toimivaa hammashuoltoa kustannusvastuun näkökulmasta nykyisessä rahoitusmallissa kuntia rankaiseva. Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla syyhygieenistien työpanosta Perhepalvelut Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena. Yhtenäisellä alueella ja yhdessä toimien vahvistettaisiin lastensuojelun osaamista ja pystyttäisin integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito. Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat Oulaisten ja RAS alueen asiakasperhekohtaisen edullisen toimeentulotuen syyn selvittäminen Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi 16

Ehdotukset muuksi kehittämiseksi Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tieloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. RAS:n omistamat tilat siirtyvät uuden kuntayhtymän omistukseen. Oulaisten sairaalan tilojen omistajuus pitää ratkaista. Visalan sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella Hankintapalvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö tulisi perustaa, jos sitä ei ole vielä Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen 17

TIIVISTELMÄ Ehdotukset Jokilaakson sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja hallintorakenteiksi 18

Erilaiset hallinnollis-alueelliset vaihtoehtoiset mallit Koska uusi sote -lainsäädäntöä ei ole vielä lukkoon lyöty erilaisia mahdollisuuksia palvelujen uudelleen järjestämiseen tai järjestämättömyyteen on seuraavat: 1. Ei tehdä mitään Positiivista Tehostamisista iso osa on sellaisia, että voidaan tehdä nykyiselläkin mallilla Negatiivista Saadaanko optimointivaraa erityisesti erikoissairaanhoidosta ulos? Ulkopuolelta tulee mahtikäsky miten edetään! 2. Kootaan Jokilaakson alueesta oma tuottamisvastuualue (kuntayhtymä) Positiivista Alue on riittävän laaja ja sopivan homogeeninen omaksi tuotattamisvastuualueeksi, väestöpohja 120 000. Vaikea nähdä, että Oulun ja sen ympäristön mukaan tulo helpottasi palvelurakenteiden kehittämistä ja resurssien optimaalista käyttöä Jokilaakson alueella Toimenpiteet jotka on tehtävä palvelujen tehostamiseksi on kaikilta osin sellaisia, että ne voidaan toteuttaa alueen sisällä. Negatiivista Oulun yliopistollisen sairaalan tuki Oulaskankaan sairaalalle on kriittinen ja yhteistyössä ratkaistava 19 19

Erilaiset hallinnollis-alueelliset vaihtoehtoiset mallit 3. Aiemman lakiluonnoksen mukainen malli, jossa Jokilaakso yhdistetään Oulun ja ympäristökuntien kanssa samaan alueeseen (kuntayhtymään) Positiivista? Oli aiemman lakiluonnoksen mukainen ehdotus Negatiivista Hukkuuko Jokilaakso isoon alueeseen ja rakenteellisten muutosten johtaminen jää heikoksi? Mikään löydös ei tue, että isompi alue toisi lisäarvoa tarvittaviin toiminnallisten muutoksien tekemiseen Pohjoisen tuottamisvastuualueet ovat täysin erikokoisia. Länsi-Pohja jää alueena vain 60 000 asukasta, Kainuussa vajaat 80 000 asukasta ja Oulun alueesta tulisi yli 400 000 asukaan alue 4. Jokilaakson alue pirstoutuu Kokkolan, Oulun ja Kuopionkin suuntaan Positiivista? Tuetaan esim. Kokkolan seutua Negatiivista Tehty tarkastelu osoittaa että, alue on jo monelta osin hyvin homogeeninen ja rakenteet kunnossa Siltä osin kun muutoksia tulee tehdä ne on tehtävissä alueen sisällä. Niiden tekemistä tukee että alue kohdentaa palvelujen käytön alueen omiin yksiköihin. 20 20

Selvityksen suositus sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä ja hallinnosta Jokilaakson yhtenäisyys ja yhdessä tekeminen otetaan tavoitteeksi ja edetään seuraavalla tavalla: Vaihe 1 Nykyiset tuotantoalueet/kuntayhtymät alkavat toteuttamaan tässä raportissa esitettyjä palvelujen kehittämistoimenpiteitä ennen hallinnollisia muutoksia Kaikki nykyiset tuottamisvastuualueet yhtenäistävät palvelutuotantorakenteet ja kustannuslaskentamallit yhtenäisiksi ja vertailukelpoisiksi ( vrts palvelukokonaisuudet/palvelupaketit) - selvitetään Sitran kiinnostus rahoittaa hanketta Kaikkien alueen kuntien ja RAS:n kiinteistöjen vuokrakulujen yhtenäistetään siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Tehdään palveluasumisen, osastojen, pitkäaikaisyksiköiden ja isompien terveysasemakiinteistöjen kuntokartoitukset ja käytettävyysselvitykset samalla tavalla joka alueella Alueelle tehdään tarve-ennusteet vuodelle 2030 asti: Palveluasumisesta (pitkäaikainlaitoshoidosta ) tavoitteen näiden yhteispeittävyys 9 % 75-vuotta täyttäneistä Akuutti- ja kuntoutusosastopaikoista 2,5 % 75 vuotta täyttäneistä ja 0,4% 65-75 täyttäneistä. Kotihoidon tarpeesta Visalan toiminnan suunnittelu aloitetaan sairaanhoitopiirin kanssa ja laitospaikkatavoitteeksi otetaan 0,22 hp /asukas (valtakunnallinen suositus). Huomioidaan psykiatrisen laitoshoidon sijoittuminen somaattisen sairaanhoidon yhteyteen Kalajoki arvioi uudelleen potilasohjauksen Oulaskankaan ja Kokkolan välillä. Vaihe 2 Vaikutetaan uuteen sotelakiin niin, että Jokilaakson alue huomioidaan valmistelussa omana kokonaisuutena Seurataan lain valmistelua ja siinä olevia linjauksia (esim. palvelupakettiajattelun mukaantuloa) RAS ja Oulaskankaan sairaalan työnjaosta sopiminen ja RAS painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (RAS,Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan siten, että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu ja Oulun yliopistollinen sairaala tukee alueen sairaaloiden toimintaa hallintomallista riippumatta (esim. lääkärisaatavuus) Vaihe 3 Toteutetaan Jokilaakson sote-tuottamisvastuualue siten, että : 1. kunnat tilaavat palvelukokonaisuuksia läpinäkyvästi, tilauksien toteutumista seurataan samalla tavalla 2. Palvelukokonaisuuksia johdetaan ja ohjataan vertailutietoon perustuen tehokkaasti ja tasalaatuisesti Vaihe 4 Mikäli tuleva laki määrää liitetään Jokilaakso osaksi isompaa tuottamisvastuualuetta 21 21

Muutosprosessissa läpikäytäviä asioita Virkavelvollisuutta vaativien tehtävien hoito Tuotteistus ja kustannuslaskenta (palvelupaketit?) (Vaihe 1) Yhteiset kriteerit hoidon ja palvelun saatavuudesta (vaihe 1) Yhteiset hoidon- ja palvelutarpeen arviointimallit (vaihe 1-3) Yhteinen laatu- ja vaikuttavuuskriteeristö/seuranta (Vaihe 1-3) Lähipalvelujen määrittely (vaihe 1-3) Arvonlisävero (vaihe 3) Asiakasmaksut (vaihe 3) Alihankinnat (vaihe 3) Siirtyvät sopimukset ja maksusitoumukset Tilat (vaihe 1-3) Palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat (vaihe 3) Siirtyvät kalusto ja välineet Tietohallinto (vaihe 2-3) Henkilörekisterilaki (vaihe 3) Henkilöstö, liikkeenluovutuslainsäädäntö, (vaihe 3) vanhat eläkkeet (vaihe 1) 22

Yleistä Jokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluista 23

YLEISTÄ Jokilaakson kuntarakenne ja nykyinen sote-palvelujen tuotanto Kuntayhtymä Kalajoki Kallio peruspalvelukuntayhtymä Oulainen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Yhteensä Kunta Väestö 31.12.2013 Kalajoki 12 644 Sote-alue Yhteensä Merijärvi 1 153 13 797 Alavieska 2 740 Nivala 10 942 Sievi 5 198 Ylivieska 14 748 33 628 Oulainen 7 772 7 772 Pyhäjoki 3 356 Raahe 25 507 Siikajoki 5 593 34 456 Haapajärvi 7 616 Kärsämäki 2 721 Pyhäjärvi 5 731 Reisjärvi 2 925 18 993 Haapavesi 7 241 Pyhäntä 1 545 Siikalatva 5 857 14 643 123 289 Jokilaakson kuntia on kaikkiaan 17: Näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kuudessa eri tuotantoalueessa, joista Kalajoki ja Oulainen ovat kuntia ja muut kuntayhtymiä; Kallion peruspalvelukuntayhtymä (myöh. Kallio), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (myöh. RAS), Selänteen peruspalvelu-kuntayhtymä (myöh. Selänne), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (myöh. Helmi). Taulukosta ilmenee, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin alueeseen. Kunnat tai kuntayhtymät tuottavat tai järjestävät kattavasti sosiaali- ja terveyspalvelut. RAS tuottaa itse myös erikoissairaanhoitoa ja myy sitä muille kunnille kuin omille sopimuskunnilleen. Alueella toimii Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisena Oulaskankaan sairaala sekä Visalan psykiatrinen sairaala. Kaikissa laskelmissa on käytetty väestöä 31.12.2013. Helmen osalta sosiaalipalveluissa väestöpohjasta on poistettu Pyhäntä, joka tuottaa sosiaalipalvelunsa itse. Pyhännän sosiaalipalveluiden tunnusluvut ja kustannukset eivät siis sisälly tähän raporttiin. 24

Ikävakioitu sairastavuusindeksi YLEISTÄ ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET JA IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUS 140 130 120 110 100 Selänne 2013 Kemi 2013 Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Ylä-Savo RAS 2013 Oulainen 2013 2013 Kallio 2013 Kalajoki 2013 Imatra 2013 JYTA 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUSINDEKSI Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Sairaanhoitopiiri kerrallaan käydään lävitse maan kaikki kunnat ja tuotetaan niistä indeksin ohella myös tiettyjen kansantautien esiintyvyyslukuja, nekin indeksimuotoisina. Lähde:KELA(http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/170904123901PN?OpenDocu ment) 90 Raisio 2013 Raasepori 2013 Alueen sairastavuusindeksit ovat korkeat Selänteen sairastavuusindeksi on korkein. 80 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset / asukas Sairastavuusindeksit vuodelta 2012 25

YLEISTÄ VERTAILUKUNTIEN IKÄRAKENNE Kuntien ikärakenne on vanhusvoittoisin Selänteen kunnissa. Kallio ja Raahen alue ovat lapsivoittoisia kuntia Imatra 2013 Raasepori 2013 Ylä-Savo 2013 Selänne 2013 Oulunkaari 2013 Kemi 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 JYTA 2013 Kalajoki 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 Kallio 2013 0-6 v 7-14v 15-64 v 65-74 v 75-84 v 85-0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 26

YLEISTÄ KOKONAISKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN TUOTERYHMITTÄIN 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3% 4% 3% 4% 6% 3% 6% 5% 9% 10% 8% 10% 28% 32% 33% 32% Kuntoutus Aikuispsykos. palvelut Hammashoito Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Vammaispalvelut Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH Kokonaiskustannukset ovat Jokilaakson kunnissa kaikkien Maisema-kuntien keskiarvoa hieman enemmän hoivan palveluihin painottuneita Erikoissairaanhoidon osuus on hyvin lähellä keskimääräistä Aikuissosiaalityön kustannusten osuus on Jokilaakson alueella keskimääräistä pienempi Suun terveydenhoito ja aikuispsykososiaaliset palvelut painottuvat keskimääräistä hieman enemmän 0 % Maisema-kunnat Jokilaakso 27

YLEISTÄ ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset ovat Selänteen alueella korkeat, mutta myös sairastavuus on korkea. Selännettä, Kalliota ja Oulaista nostaa erityisesti hoito- ja hoivapalvelut. RAS aluetta nostaa erikoissairaanhoito. Kalajoki on edullisin. Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi väestön ikärakennetta eikä sairastavuutta. 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto 28

Tuotantorakenteet palveluryhmittäin 29

ERIKOISSAIRAANHOITO 30

Erikoissairaanhoidon yhteenveto Löydökset alueittain Kallion alueen erikoissairaanhoito on edullinen asukasta kohden laskettuna, mutta ikärakenne on lapsivoittoisin. Sen edullisuus johtuu alhaisesta erikoissairaanhoidon käytöstä ja siitä, että yksikköhinnat ovat käytön vähäisyyteen nähden edulliset. Palvelut kohdentuvat sisätaudeilla ja kirurgissa optimaalisesti Oulaskankaan ja OYS:n välillä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttö on vähäinen eikä vaikuta yksikköhintoihin. Kallion oma avovastaanottotoiminta ja terveyskeskuksen akuuttihoito toimivat niin, että erikoissairaanhoitoon virheellisesti ohjautumista ei ole. OYS:n kustannus on 682 /asukas Oulaisten erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus on myös alhainen. Käyttö on suurempaa kuin Kalliossa erityisesti avohoidossa. Palvelut kohdentuvat sisätaudeilla ja kirurgissa optimaalisesti Oulaskankaan ja OYS:n välillä ja yksikköhinnat pysyvät kohtuullisina. Oulaisten oma terveysasematoiminta ei pysty hillitsemään erikoissairaanhoidon käyttöä, mutta terveyskeskuksen akuuttivuodeosastotoiminta toimii siten, että erikoissairaanhoidon ylikäyttöä ei ole oleellisesti. OYS:n kustannus on 621 /asukas. Kalajoen seudun erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa vaikka käyttö on lähes yhtä vähäistä kuin Kallion alueella. Ero Kallioon on siinä, että Kalajoen alue käyttää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä kun Kallio käyttää Oulaskankaan sairaalaa. Etenkin sisätaudeissa KPSHP:n yksikköhinnat ovat Olaskankaan sairaalaa kalliimmat. Kirurgiassa tätä eroa ei ole mutta Kalajoki käyttää kirurgian vuodeosastohoitoa enemmän kuin Kallio. Kalajoen alueelle ei ole taloudellista etua käyttää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. OYS:n kustannus on 659 /asukas. Kalajoki ei siis käyttämällä KPSHP:a saa säästöä OYS:in käytössä. Helmen alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa asukasta kohden laskettuna. Käyttö on avohoidossa selvästi runsaampaa kuin Kalliossa ja aiheuttaa kustannusnousua. Sisätaudeilla yksikköhinnat ovat edullisia, mutta kirurgian yksikköhinnat ovat korkeita. Kirurgian käyttö painottuu 80 %:sti OYS:aan. Terveyskeskuksen akuuttivuodeosastotoiminta hillitsee erikoissairaanhoidon käyttöä. OYS:n kustannus on 834 /asukas eli palvelu painottuu OYS:aan enemmän kuin muilla. 31

Erikoissairaanhoidon yhteenveto RAS alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa korkeammat ja se johtuu runsaasta Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastokäytöstä. Yksikköhinnat ovat kuitenkin edulliset, mutta eivät niin edulliset että se kompensoisi runsaan käytön. Sisätautien ja kirurgian käyttö painottuu omaan sairaalaan. OYS:n kustannus on 683 /asukas. Selänteen kuntien erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat. Käyttö kohdentuu vahvasti suoraan OYS.iin ja siten yksikköhinnat ovat myös korkeat. Avohoidon käyttö ei ole korkea, mutta vuodeosastohoidon on. Selänteen terveyskeskuksen akuuttihoito ei pysty hillitsemään erikoissairaanhoidon vuodeosastokäyttöä. OYS:n kustannus on 933 /asukas. Toimenpiteet erikoissairaanhoidon kustannusten optimoimiseksi Jokilaakson alueen näkökulmasta: RAS operatiivisen osaston integrointi muuhun alueen akuutti- ja kuntoutushoitoon ja lopettaa varsinainen operatiivinen vuodeosasto. Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan. Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. 32

ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan asukasta kohden kallein Selänteen kunnissa, Kalliossa edullisin. Muut ovat alueet/kunnat ovat keskitasoa. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia Kirurgia Muut erikoisalat Aikuispsykiatria Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 33

Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisia kustannuksia ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISALOITTAIN /ASUKAS Keuhkosairaudet Kirurgia Lastentaudit Muut erikoisalat Neurologia Aikuispsykiatria Sisätaudit Erikoisalat Kalliin hoidon tasaus- ja erityisvelvoitemaksut, ensihoito ym. Yhteensä Optimointivara yhteensä Selänne 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 alue yhteensä 28 21 30 28 24 28 424 353 350 303 331 262 62 63 47 66 76 95 329 297 327 258 291 291 38 27 57 47 24 25 119 81 77 77 112 70 221 324 194 267 227 154 81 73 80 89 23 114 1 302 1 239 1 161 1 133 1 107 1 039 5 005 985 6 881 208 1 783 517 1 304 782 524 633 0 15 500 125 Erikoissairaanhoidon optimointivara on laskettu Kallion alueen erikoissairaanhoidon kustannuksiin nähden ja olisi koko alueella 15,5 milj.. Huomioiden kuitenkin Kallion lapsipainotteisen väestön optimointivaraa on laskettava Selänteen alueella reilusti eli tasolle 2 milj. ja Helmin alueella tasolle 1 milj.. Kokonaisoptimointivara olisi noin 10 milj, vuoden 2013 tasosta. Selänteen dialyysiyksikkö 500 000 on tarkastelun ulkopuolella. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 34

Erikoissairaanhoidon yksiköt alueella Jokilaakson alueella on kolme erikoissairaanhoidon yksikköä Raahen sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä psykiatrinen Visalan sairaala. Näiden sairaaloiden lisäksi kunnat käyttävät Oulun Yliopistollista keskussairaalaa (myöh OYS) ja hieman Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä (myöh KPSHP) Kokkolassa Raahen sairaala Kajaani Kokkola Iisalmi 35

Alueen sairaalat Visalan sairaala Visalan sairaala vastaa aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja kuntoutuskotipalveluiden tuottamisesta Ylivieskassa ja Pyhäjärvellä. Sairaalassa hoidetaan akuuttipsykiatrisia potilaita Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueelta ja osin Siikalatvan ja Raahen seudulta. Pitkäaikaista psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita hoidetaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Visalan sairaalassa on 94 potilaspaikkaa; suljetulla psykiatrisella osastolla 22 paikkaa, pitkäaikaiskuntoutusosastolla 20 paikkaa, psykogeriatrisella osastolla 22 paikkaa, akuutilla vastaanotto-osastolla 20 paikkaa ja akuutilla avo-osastolla 10 paikkaa. Kuntoutuskodissa on yhteensä 6 hoitopaikkaa. Oulaskankaan sairaala Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Oulaskankaan sairaala tarjoaa kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien sekä anestesiologian erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaala vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi sopimuksen mukaisesti lähialueiden perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä. Kirurgian vuodeosastolla hoidetaan pääasiassa ortopedisiä ja urologisia potilaita. Päivystyksellisesti hoidetaan myös traumatologisia ja yleiskirurgisia potilaita. Osastolle tulee myös päiväkirurgisia potilaita jatkohoitoon. Yksi vuodeosasto Raahen sairaala Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon (Raahen sairaala) toimintana tarjotaan kirurgian, ja naistentautien, sisätautien, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi on tarjolla erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenäja kurkkutautien, lastentautien ja ikäihmisten poliklinikalla. Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi- ja leikkaussalivalmiuden. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueella on 4 osastoa: operatiivinen osasto, sisätautiosasto (siirtynyt perusterveydenhuollolle v 2015), yleislääketieteen osasto ja kuntoutus- ja saattohoito-osasto 36

Oulaskankaan sairaala OULASKANGAS YHTEENSÄ KO. ERIKOISALOLLA Erikoisalat Sisätaudit Kirurgia (sisältää ortopedian) Lastentaudit, lastenneurologia Keuhkosairaudet Naistentaudit ja synnytykset Korva-, nenä- ja kurkkutaudit YHTEENSÄ Hoitopäivät Laskennallinen sairaansijamäärä Avohoito- / Poliklinikkakäynnit yhteensä VOS PKL YHT 5 401 15 6 628 3 609 446 2 557 049 6 166 495 4 322 12 8 744 6 007 073 4 379 106 10 386 179 22 0 1 003 9 470 235 178 244 648 1 433 4 3 704 896 522 1 471 577 2 368 099 4 492 12 5 668 3 095 656 1 316 229 52 0 2 837 35 692 908 163 943 855 11 230 31 22 916 10 558 204 9 551 073 24 536 474 Oulaskankaan sairaalan vuodeosastohoidon käyttö ei nosta kuntien kustannuksia käyttö on pääsoin tarkoituksenmukaista ja hinnat kohdallaan. Hoitopäivistä laskettuna 100% kuormituksella sairaalassa on 19 sisätautien, keuhkosairauksien ja sydänvalvonta paikkaa ja 12 kirurgian paikkaa ja 12 naistentautien paikkaa. Synnytyksiä on 800 vuodessa. Kirurgian vuodeosastolla on jonkin verran ylimääräistä kapasiteettia. Oulaskankaan avohoidon käyttö on korkea Oulaisissa ja osin Helmessä ja ne nostavat näiden alueiden kustannuksia. Pääsääntöisesti kuitenkin Oulaskankaan sairaalaan painottuva käyttö vie kuntia edullisten kustannusten suuntaan Oulaskankaan sairaalan myynti Jokilaakson alueen ulkopuolelle on noin 20% kokonaisuudesta! Saman suuruisella summalla Kalajoki ostaa palveluja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Uuden päivystysasetuksen mukaan sairaala on joutunut resursoimaan päivystykseen, jotta sairaala voi toimia synnytyssairaalana ja päivys- ja vuodeosastokirurgiaa toteuttavana sairaalana. Tämä nostaa päivystyksen kustannuksia, mutta ohjaamalla alueen päivystyskäyttöä Oulaskankaan suuntaan saadaan päivystys tehokkaaseen käyttöön. 37

Raahen sairaala RAS SAIRAALA YHTEENSÄ Erikoisalat Sisätaudit Kirurgia (sisältää ortopedian) Lastentaudit, lastenneurologia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit ja synnytykset YHTEENSÄ Hoitopäivät Laskennallinen sairaansijamäärä Avohoito- / Poliklinikkakäynnit yhteensä VOS PKL YHT 7 571 13 090 2 878 476 3 721 342 6 599 818 2 740 9 536 2 018 232 2 655 070 4 673 302 1 014 180 283 180 283 1 170 215 300 215 300 1 542 4 172 1 135 255 462 994 1 598 249 11 853 0 28 982 6 031 963 7 234 989 13 266 952 Raahen sairaalan vuodeosastohoidon käytön runsaus nostaa kuntien kustannuksia. Käyttö on ollut erityisen runsasta sisätaudeilla. Hoitopäivistä laskettuna 100% kuormituksella sairaalassa on ollut v 2013 yhteensä 21 sisätautien paikkaa ja 8 kirurgian paikkaa (virallinen sairaansijamäärä 22). Kirurginen osasto on käyttöön nähden yliresursoitu. Raahen seudun kuntien avohoidon käyttö on sisätaudeilla ja kirurgiassa myös korkea. Raahen sairaalan palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on noin 2,5 milj euroa, joka pääosin kohdentuu Jokilaakson kuntiin. Tällä hetkellä osastohoito RAS alueella on toteutettu seuraavasti vuoden 2015 alusta: Kuntoutusosasto 30 sairaansijaa Operatiivinen osasto 22 sairaansijaa Päivystys- ja tarkkailuosasto 20 sairaansijaa Yleislääketieteen osasto 30 sairaansijaa Operatiivinen osasto on edelleen tarpeeseen nähden ylireusursoitu. Sisätautien osasto on integroitu perusterveydenhuollon kanssa, joten oletettavaa on, että sisätautien vuodeosastohoidon ylikäyttö ei enää ole ongelma 38

Leikkaustoiminta alueen sairaaloissa LEIKKAUSTOIMINTA Erikoisalat Kirurgia Tekonivelleikkaukset Muut ortopediset leikkaukset Muut leikkaukset Leikkaukset yhteensä Naistentaudit ja synnytykset Synnytykset Sektiot Muut leikkaukset Leikkaukset yhteensä Raahe 2011 Raahe 2013 Oulaskangas 2011 Oulaskangas 2013 83 0 492 564 790 739 1 502 1 627 991 1178 951 493 1 781 1 917 2 453 2 120 346 0 839 1 001 57 0 73 83 364 196 576 482 421 196 649 565 Raahen sairaalan naistentautien operatiivinen toiminta on vähentynyt merkittävästi. Kirurgisten toimenpiteiden määrä on kasvanut,mutta tekonivelleikkaukset loppuneet kokonaan. Oulaskankaan tekonivelkirurgia on merkittävää ja volyymina kasvanut. 39

ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET / YLI 75-VUOTIAAT 3 000 Sisätaudit Aikuispsykiatria Neurologia Kirurgia Keuhkosairaudet 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Yli 75-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat RAS:n alueen kunnissa ja Selänteen kunnissa. Selänteen kunnissa erityisesti kirurgia on kallis. RAS alueen kustannuksia nostaa kallis vanhusten sisätaudit ja Selänteen kustannuksia kallis vanhusten kirurgia. RAS alueella tilanne on sisätautien osastotoiminta muuttunut jo v 2015 alussa. 40

ERIKOISSAIRAANHOITO Hoitopäiviä / asukas AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ / ASUKAS 1,0 0,8 Selänne 2013 Imatra 2013 Helmi Oulainen 2013 2013 Kalajoki 2013 Oulunkaari 2013 Kallio 2013 JYTA 2013 RAS 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 Raisio 2013 0,5 0,8 1,3 1,8 Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 Raasepori 2013 Kallion erikoissairaanhoidon käyttö on alhainen kaikilta osin ja selittää Kallion kustannusten alhaisuutta. Kallion Olaskankaan käyttö on noin neljännes koko Kallion erikoissairaanhoidon käytöstä. Kalajoen, Oulaisen ja Helmin alueiden erikoissairaanhoidon käyttö on myös suhteellisen vähäistä, Kalajoella erikoisesti avohoitokäyntien määrä on vähäinen. Oulaisissa avohoidon käyttö nousee korkeahkoksi. Näillä alueilla kustannusten pysyminen keskitasossa selittyy myös käytön alhaisuudella Selänteen muista poikkeavan kallista erikoissairaanhoitoa selittää korkea vuodeosastohoidon käyttö erityisesti vanhusikäryhmässä. Sairastavuus on myös korkea. Raahen erikoissairaanhoidon kustannusten korkeutta selittää runsas vuodeosastohoidon ja avohoidon käyttö Avokäynnit / asukas Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 41

Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS 900 800 700 600 500 Selänne 2013 Imatra Ylä-Savo 2013 2013 Joensuu 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 RAS 2013 JYTA Oulainen Helmi 2013 2013 2013 Riihimäki 2013 Kalajoki 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Raasepori 2013 Kallion erikoissairaanhoidon kustannukset pysyvät alhaisina kuten käytön pohjalta voi olettaa. Kalajoen vuodeosastohoidon kustannus on alhainen (alhaisempi kuin käytön pohjalla voisi olettaa) eli Kalajoen ostaman vuodeosastohoidon hinta on edullinen. Helmin ja Oulaisten alueiden erikoissairaanhoidon ja Kalajoen polikliininen hoito pysyvät tasolla jota käytön mukaan voi olettaa. Selänteen kustannukset pysyvät käytön mukaisella tasolla Raahen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alhaisemmat mitä korkeasta käytöstä voisi olettaa ja selittävä tekijä on Raahen sairaalan edulliset yksikköhinnat. Raahessa sisätaudeista 43 % hoitopäivistä ja 50 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 36 %. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 48 %, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 24 %. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 48%, avohoidosta 50 % ja kokonaiskustannuksista 42 % 400 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Avohoidonkustannus / asukas Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 49 %, avohoidosta 226,5 % ja kokonaiskustannuksista 23,6% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 33 %, avohoidosta 26 % ja kokonaiskustannuksista 22 % Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 36,9 %..Oulaskankaan käyttö Kalajoella on 13 % kokonaiskustannuksista. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 42

Kustannus / hoitopäivä Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) ERIKOISSAIRAANHOITO SISÄTAUDIT - YKSIKKÖHINNAT Sisätaudit Hoitopäivä PKL-käynti Kalajoki KPSHP 781 461 Kalajoki Oulaskangas(PPSHP) 597 315 Oulaskangas kaikki kunnat 668 386 1 100 900 Joensuu 2013 JYTA 2013 Imatra 2013 Riihimäki 2013 Kallio Oulunkaari Selänne 2013 2013 Kalajoki 2013 Oulainen Helmi 2013 2013 Raisio 2013 Raasepori Kemi 2013 Sisätautien yksikköhinnoiltaan Oulainen, Helmin alue ja Kallion alue ovat samaa tasoa. Raahen alueen yksikköhinnat ovat edulliset, Käyttö painottuu omaan sairaalaan mutta käyttö on runsasta Kalajoen yksikköhinnat erityisesti avohoidossa on korkea. Avohoidon yksikköhintaa tässä tarkastelussa nostaa OYS. Kalajoen käyttö painottuu KPSHP:hen. Sisätautien ostojen yksikköhinta hinta Kalajoelle on kuitenkin korkeampi KPSHP:ssä kuin Oulaskankaan sairaalassa. (taulukko yllä). Raahessa sisätaudeista 73 % hoitopäivistä ja 82 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 60%. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. 700 Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 50%, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 30%. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Ylä-Savo 2013 RAS 2013 Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 43 %, avohoidosta 62 % ja kokonaiskustannuksista 65% 500 150 250 350 450 550 Kustannus / avohoitokäynti Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 38 %, avohoidosta 20 % ja kokonaiskustannuksista 22% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 30% Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 41%, avohoidosta 53 % ja kokonaiskustannuksista 38 % 43

Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO 180 SISÄTAUDIT ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 Riihimäki 2013 Joensuu 2013 RAS 2013 Kun mukaan otetaan käyttö: Raahe nousee kalliiksi runsaan oman sairaalaan käytön kautta (Raahessa on vuoden 2015 alussa muutettu sisätautiosasto terveyskeskuksen akuuttiosastoksi) Kalajokikin pysyy kalliina avohoidon osalta Selänteen ja Oulaisten vuodeosastohoito nousee kalliiksi Helmi ja Kallio säilyvät käytönmukaisella tasolla Oulainen 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 Kalajoki 2013 Raasepori 2013 Raahessa sisätaudeista 73 % hoitopäivistä ja 82 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 60%. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. 130 Helmi 2013 Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 50%, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 30%. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Oulunkaari 2013 Imatra 2013 Kallio 2013 Raisio 2013 80 30 50 70 90 110 130 150 Avohoidonkustannus / asukas Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 43 %, avohoidosta 62 % ja kokonaiskustannuksista 65% Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 38 %, avohoidosta 20 % ja kokonaiskustannuksista 22% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 30% Kalajoen alue KPSH:n osuus osuus on hoitopäivistä 41%, avohoidosta 53 % ja kokonaiskustannuksista 38 % Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 44

Kustannus / hoitopäivä ERIKOISSAIRAANHOITO 1 650 1 500 1 350 1 200 KIRURGIA - YKSIKKÖKUSTANNUKSET JYTA 2013 Selänne 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Kallio 2013 Imatra Raasepori 2013 2013 Oulainen Helmi 2013 2013 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 Ylä-Savo 2013 Selänteen alueen kirurgian yksikkökustannukset ovat poikkeavan korkeat. Selänne käyttää kirurgiassa eniten OYS:a. Kalajoen kirurgia hoitopäivän hinta on alueen edullisin Raahessa kirurgiassa 35 % hoitopäivistä ja 71 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 40 %. Olaskankaan osuus on vain 8% luokkaa. Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 24 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 26 %. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 6 %. Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 27 %, avohoidosta 59 % ja kokonaiskustannuksista 34 % Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 17 %, avohoidosta 36 % ja kokonaiskustannuksista 18 % 1 050 Joensuu 2013 Kemi 2013 Riihimäki 2013 Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 16 %, avohoidosta 35% ja kokonaiskustannuksista 20 % Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 32%, avohoidosta 35 % ja kokonaiskustannuksista 32 % 900 70 170 270 370 470 570 Kustannus / avokäynti Laskelmassa on hoitopäivän hintaan kaadettu kirurgian leikkaustoiminnan (ml. päiväkirurgia) kulut. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 45