Jokilaakson sote-rakenneselvitys

Jokilaakson sote-rakenneselvitys Kuntamaisema Oy 21.4.2015

Sisällysluettelo 1. Toimeksiannon tausta 3 2. Selvityksen sisältö ja toteutus 4 3. TIIVISTELMÄ 5 Keskeiset tulokset 5 Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi 12 Ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio - ja hallintorakenteiksi 18 4. Yleistä Jokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluista 23 5. Tuotantorakenteet palveluryhmittäin 29 Erikoissairaanhoito 30 Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut 49 Päivystys 57 Hoito- ja hoivapalvelut 65 Kotihoito ja omaishoidontuki Pitkäaikaislaitoshoito ja tehostettu palveluasuminen Akuutti- ja kuntoutusosastohoito 77 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 83 Suun terveydenhuolto 91 Perhepalvelut 97 Aikuissosiaalityö 104 Vammaispalvelut 111 Kuntoutus 120 Työterveyshuolto 123 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstörakenne ja mitoitus 125 2

Toimeksiannon tausta Jokilaakson kunnat ovat tekemässä sote-tuotantorakenneselvitystä alueen sosiaali- ja terveyspalveluista sisältäen tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Kuntamaisema Oy toteuttaa sote-tuotantorakenneselvityksen Jokilaakson kunnille siten, että selvityksen kohtena on tuotantorakenteet yhteistoiminta-alueittain ja Oulainen sisältäen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvityksen aikana kävi ilmi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain uudistaminen siirtyi seuraavalle eduskuntakaudelle. On olettavaa, että valmistelu jatkuu ja uusi laki tullee käsittelyyn syksyllä 2015. Lain pohjana tulee olemaan laajempi alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu mitä nykyinen malli on. Koska ei ole mitään lakiluonnosta, johon pohjautuen suosituksia sote-palvelujen järjestämisestä voisi antaa, suositukset pohjautuvat siihen, mitä palvelujen tehostamisia Jokilaakson alueella olisi tehtävä hallinnollisista ratkaisuista huolimatta ja miten Jokilaakson yhtenäinen tuotantoalue olisi muodostettava siten, että ratkaisu tukisi sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokasta ja tasapuolista tuottamista alueella. 3

Selvityksen sisältö ja toteutus Toteutus Selvitys toteutettiin keräämällä alueen kirjanpidon toteutuma TP 2013 ja kohdentamalla ne Maisematuoteryhmiin. Kustannustiedot tarkistettiin vielä alueen kuntien ja kuntayhtymien toimittamien kustannustietojen yhteenvetojen pohjalta. Lisäksi kerättiin keskeiset toiminnalliset tiedot alueiden tuottamista palveluista Tausta-aineistona käytettiin myös Kuntamaiseman asiakaskuntien vertailukelpoista dataa sekä julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa (esim. Kelan tilastot) Erikoissairaanhoidon tiedot pyydettiin erillisillä kyselyillä suoraan sairaanhoitopiireiltä ja RAS:n sairaalasta Tiedot kerättiin ja analyysit tehtiin aluekohtaisina. Tämä raportti ei sisällä kuntakohtaisia analyyseja Sisältö Selvitys sisältää tuoteryhmäkohtaiset tarkastelut keskeisistä palveluista, ja yksikkökohtaista tietoa tietyistä terveydenhuollon palveluista Erikoissairaanhoidon osalta eri sairaaloiden käyttö alueittain Akuuttihoidon osastokohtainen tarkastelu Päivystyksen tarkastelu toimipisteittäin Muut analyysit on tehty tuoteryhmäkohtaisesti, ts. yksikkökohtaisia tietoja ei ole analysoitu. Jokaisen tuoteryhmän alkuun on koottu yhteenveto keskeisistä löydöksistä ja toimenpide-ehdotuksista, ja tämän jälkeen on esitelty niitä perustelevat keskeiset graafit ja taulukot. 4

TIIVISTELMÄ Yhteenveto keskeisistä tuloksista 5

Palveluryhmien keskeiset huomiot Nykyisiä palveluryhmiä ja niiden kustannuksia tarkasteltaessa keskeinen huomio on Jokilaakson alueiden erilaisuus kustannusrakenteiden, sairastavuuden ja ikärakenteen osalta. Vaihtelu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suurta. Selänne on kuntayhtymistä kallein, ja siellä sairastavuus ja vanhusikäluokkien suuri määrä nostaa kustannuksia Helmi ja Oulainen ovat keskitasoa kalliimpia. Oulaisten kustannuksia nostaa lähinnä hoidon ja hoivan palvelujen kalleus. Helmen sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtä selittävää tekijää korkeahkoon kustannustasoon, mutta väestön sairastavuus on korkeaa. Kallio ja RAS ovat molemmat keskitasoa edullisempia, mutta Kalliossa hoidon ja hoivan palvelut ovat kalliit. RAS:n kustannuksia nostaa erikoissairaanhoito Kalajoella palvelut ovat väestön sairastavuuteen nähden hyvin edulliset Nykyisten kuntayhtymien sisällä kuntien erot ovat kaventuneet (lähde RAS-alueen ja Kallion Maisemaraportit) Laskennallisia, teoreettisia optimointivaroja* (kts. seuraava sivu) tarkasteltaessa alueella suurin tehostamispotentiaali on hoidon ja hoivan palveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa optimointivarat Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden ovat huomattavat. Aikuissosiaalityö (sis. Toimeentulotuen) ja perhepalvelut ovat alueella edulliset eikä optimointivaraa näissä palveluissa ole. *Optimointivara on tässä laskettu Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon nähden, mikä tarkoittaa melko varovaista arviota. Tehokkaisiin kuntiin nähden optimointivarat olisivat suuremmat. 6

OPTIMOINTIVARALASKELMA 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 OPTIMOINTIVARAT KUNTAMAISEMAN KUNTIEN KESKIARVOON Keskimääräistä kalliimmat palvelut Yhteensä Selänne 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Kalajoki 2013 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Päihde ja mielenterv. Vammaispalvelut Hammashuolto Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH -10 000 000 Keskimääräistä edullisemmat palvelut -20 000 000 Optimointivara on teoreettinen tapa verrata alueiden säästöpotentiaalia. Optimointivara ei ota huomioon alueiden erilaisia taustamuuttujia, esim. sairastavuutta. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat Kuntamaiseman aineiston keskiarvoon nähden. Kuntamaiseman aineisto on ikärakenteeltaan lähellä valtakunnallista keskiarvoa Optimointivara on saatu laskemalla eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero Kuntamaiseman asiakaskuntien keskiarvoon ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla. Hoito- ja hoivapalveluissa suhteutus tapahtuu vain yli 75-vuotiaiden asukaslukua käyttäen ja mielenterveyspalveluissa 20-vuotta täyttäneisiin. Perhepalveluissa suhteutus on tehty alle 18-vuotiaisiin asukkaisiin. Muiden palveluryhmien kohdalla kertojana on koko asukasluku. 7

OPTIMOINTIVARALASKELMA OPTIMOINTIVARAT (Meur) Erikoisalat ESH Hoito ja hoiva Vastaanotto Hammashuolto Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalv. Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Yhteensä Yhteensä Selänne Kallio RAS Helmi Oulainen Kalajoki 5,6 3,5-2,7 4,1 0,6-0,1 0,2 21,4 5,2 8,8 4,6 1,2 1,6 0,0 1,8 1,0 1,7-2,0 1,2 0,5-0,6 2,3 0,3 1,0 0,4 0,5 0,2 0,0-0,9 2,4-1,5-1,6 0,9 0,1-1,2 5,3 1,7 0,4 1,8 0,8 0,7-0,2-4,4-0,6-0,3-1,3-0,7-0,4-1,1-7,7 0,0-2,6-1,8-1,0-0,4-2,0 23,4 13,5 4,8 4,2 3,5 2,2-4,9 Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat Maisema kuntien aineiston keskiarvoon nähden. Mikäli hoidon ja hoivan optimaaliseksi tasoksi otettaisiin maisemakuntien 4 tehokkaimman kunnan taso hoidossa ja hoivassa optimointivara olisi Jokilaakson alueella 32 milj.. (Kontiolahti, Joensuu, Mikkeli, Imatra) 8

Palveluryhmien keskeiset huomiot Erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti palveluiden käyttö on kohtuullista ja kustannukset Selännettä ja RAS:ia lukuun ottamatta keskitasoa tai sitä edullisemmat. RAS käyttää erikoissairaanhoitoa paljon sekä avo- että osastohoidossa. Selänteellä vuodeosastohoitoa on paljon. Laskennallinen optimointivara koko alueella on 5,6 milj. Palveluiden käyttö eri sairaaloiden välillä on pääosin tarkoituksenmukaista, eikä esim. Oulaskankaan sairaala etenkään vuodeosastohoidon osalta nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Oulaskankaan käyttöä saataisiin vielä tarkoituksenmukaisemmaksi, jos Kalajoki siirtyisi käyttämään vahvemmin Oulaskangasta Keski-Pohjanmaan sijaan. Tämä myös laskisi Kalajoen esh:n kustannuksia Raahen sairaalan runsas käyttö etenkin RAS:n alueella muodostuu kalliiksi. Raahen sairaalan toiminta tulisi integroida sekä avo- että vuodeosastopalvelujen osalta tiukemmin perusterveydenhuoltoon. Vuoden 2015 alussa on jo tapahtunut sisätautienosaston siirtyminen perusterveydenhuollolle. Helmi, Oulainen, Kallio saavat oman akuuttihoidon avulla hillittyä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä ja kustannuksia. Avohoidon osalta RAS ja osin Oulainen painottuvat erikoissairaanhoitoon. Vastaanottopalvelut (sis. Perusterveydenhuollon lääkäri- hoitajavastaanoton, neuvolat, laboratorion ja röntgeninja perusterveydenhuollon päivystyksen) ovat kalliita RAS:ia ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon. Laskennallinen optimointivara vastaanottopalveluiden osalta 1,8 milj. Perusterveydenhuollon päivystys on v. 2015 alusta jo varsin keskittynyttä, ja yhteispäivystysten käyttö on ollut pientä ja kustannukset kohtuulliset. Oulaisten ja Raahen osalta päivystyksen käyttö on suurinta, ja niissä terveysasemien toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen toimintaan kannatettavaa. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen edelleen Oulaskankaaseen tehostaisi erikoissairaanhoidon työnjakoa alueella. 9

Palveluryhmien keskeiset huomiot Hoito- ja hoivapalveluiden (sis. omaishoidon tuen, kotihoidon, tavallisen palveluasumisen, ympärivuorokautisen hoidon ja akuuttihoidon) kustannukset yli 75-vuotiaiden määräänkin suhteutettuna ovat alueella kalliit. Erityisesti Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja RAS:n osalta kustannukset ovat korkeat. Kalajoki on edullinen ja Helmi keskitasoa. Laskennallinen optimointivara 21,4 milj. Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat kaikkiaan keskimääräisellä tasolla, mutta tehostettu palveluasuminen muodostuu kalliiksi osin korkean peittävyyden (Kallio, Oulainen) ja osin myös kalliiden hoitopäivähintojen (Oulainen, Kallio, Selänne) vuoksi. Myös kotihoitoon panostukset ovat keskimääräistä suuremmat Akuuttihoidon panostukset ovat suuret, mikä heijastuu toisaalta vanhusten erikoissairaanhoidon vähäisyyteen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. esh psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet. Ilman psykiatriaa oman toiminnan optimointivara 5,3 milj.. Selänne ja Oulainen ovat kalliita, ja Helmi ja RAS myös keskitasoa kalliimpia. Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Psykiatrisen laitoshoidon käyttö alueella on korkeampi kuin valtakunnalliset suositukset Suun terveydenhuolto on keskimääräistä kalliimpaa alueella ja aikuisväestön palvelupeittävyys melko korkea. Laskennallinen optimointivara on 2,3 milj.. Optimointivarassa on huomioitava, että alueen kunnallinen suunterveydenhuolto vastaa suuremmalta osalta väetön palveluista kuin keskimäärin valtakunnassa. 10

Palveluryhmien keskeiset huomiot Perhepalvelut (sis. lastensuojelu, psykiatria, perheneuvola) ovat alueen kaikissa kunnissa edulliset. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 7,7 milj. edullisemmin. Kustannuksia nostavat hieman keskimääräistä korkeammat sijoitusten hoitopäivähinnat, mitkä puolestaan aiheutuvat perhehoidon vähäisyydestä. Aikuissosiaalityö (sis. toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta) on kaikilla Jokilaakson alueilla edullista. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 4,4 milj. edullisemmin. Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella. Palvelut toteutuvat alueella keskiarvoon nähden 0,9 milj. edullisemmin. Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Asumispalvelujen hoitopäivähinnat ovat korkeat 11

TIIVISTELMÄ Ehdotukset Jokilaakson tuotantorakenteiden kehittämiseksi 12

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 48%) ESH Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan. Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. RAS ja Oulaskankaan sairaalan työnjaosta sopiminen ja RAS painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (RAS,Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan,siten että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. RAS ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta. Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan => optimaalinen keskittäminen RAS:n osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö esh:n runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta. Mutta joka tapauksessa RAS ja Oulaisten terveysasematoiminnan ja erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan parempi integrointi => alueellisessa mallissa yhteiseen yhdessä johdettuun tulosalueeseen. Päivystys Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä päivystysasetuksen mukaan ja se on toteutunut alueella hyvin jo nyt. Raahessa ja Oulaisissa kiireellinen hoito on kohdennettava paremmin päiväaikaiselle vastaanotoille terveysasemille. Raahen päivystysaikainen leikkaustoiminta tulisi siirtää Oulaskankaan sairaalaan Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Kalajoen tulisi kohdentaa päivystysaikainen erikoissairaanhoitoon ja yhteispäivystykseen ohjaaminen Oulaskankaan sairaalaan, jolloin se tukisi Oulaskankaan sairaalaan päivystystoiminnan optimaalista käyttöä. 13

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista edellinen dia ja tämä noin 80 %) Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen kriteerien (maksuluokat ja peittävyys) sopiminen alueella yhteisiksi ja taso voisi olla Kalajoen tasoa. Kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Siihen liittyy laskenta kotihoidon henkilökunnan työajan käytöstä. Tavallinen palveluasuminen tulee muuttaa kaikissa kunnissa normaaliksi kotihoidoksi senioriasumiseksi. Nykyisten tavallisten palveluasumisen yksiköiden asukkaiden palvelutarpeen uudelleen arviointi. Ympärivuorokautisen (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10%. Pitkäaikalaitoshoidon osuuden laskeminen siitä 0-1% tasolle. Kunnallisten palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoitoyksikköjen tilojen kuntotarkastusten tekeminen ja yhteisten tilakustannusten laskentapelisääntöjen vahvistaminen alueella. => erillinen jatkoselvitys ja sen pohjalta tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden väestön vanhenemisen aiheuttama lisätarve. Kuntoutus- ja akuuttivuodeosastohoito Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee. Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä kullakin alueella yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. Yhteisessä Jokilaakson tuottamisalueessa akuuttihoitoa tulee mahdollisesti keskittää entisestään lääketieteellisin perustein Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin ja Raahen alueen akuuttikuntoutushoitopaikkojen määrän optimointi 14

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 9 %) Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V. 2013 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat=> kilpailutus tai omaksi toiminnaksi siirto mikäli koko Jokilaakson alueella Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa 15

Ehdotukset tuotantorakenteiden kehittämiseksi (kustannuksista noin 11 %) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen huomioiden myös päihdekuntoutuksen tarpeet. Alueen psykiatrisen laitoshoidon tarve on noin 60 paikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee hallinnollisesti yhdistää Hammashuolto Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella. Kelan kustannusvastuu hammashuollossa on alhainen ja siten kuntien hyvin toimivaa hammashuoltoa kustannusvastuun näkökulmasta nykyisessä rahoitusmallissa kuntia rankaiseva. Hammashuollon yhteiset saatavuuskriteerit alueelle ja alle 18 -vuotiaiden seulonnat samoilla periaatteilla Hammashuollon henkilöstörakenteessa on vielä mahdollisuutta painotta joillain alueilla syyhygieenistien työpanosta Perhepalvelut Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena. Yhtenäisellä alueella ja yhdessä toimien vahvistettaisiin lastensuojelun osaamista ja pystyttäisin integroimaan paremmin siihen lastenpsykiatrinen avohoito. Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi Aikuissosiaalityö Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat Oulaisten ja RAS alueen asiakasperhekohtaisen edullisen toimeentulotuen syyn selvittäminen Sosiaalityöntekijöiden määrä vaihtelee alueellisesti merkittävästi 16

Ehdotukset muuksi kehittämiseksi Tilapalvelut Kuntien palveluasumisen, akuuttihoidon ja pitkäaikaislaitoshoidon sekä terveysasemien tieloista tulee tehdä kuntokartoitukset, jossa tarkistetaan niiden käytettävyys ja saneeraustarpeet =>erillinen hanke Kaikkien kiinteistöjen vuokrakulujen laskenta tulee yhtenäistää siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Visalan sairaalaan tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen suunnittelu ilman uudisrakentamista Mikäli tuottamisvastuualue isommiksi alueiksi, tilojen hallinnointi tulee säilyttää nykyisellään. Myös tilojen saneerauksen suunnittelu, toteutus ja rahoitus tulee yhdenmukaistaa. RAS:n omistamat tilat siirtyvät uuden kuntayhtymän omistukseen. Oulaisten sairaalan tilojen omistajuus pitää ratkaista. Visalan sairaalaan toiminta tulee siirtää somaattisen sairaalatoiminnan yhteyteen. Tiloista luopuminen tulee olla mahdollista ja siihen tulee luoda pelisäännöt Uudisrakentamisen päätöksenteko ja rahoitus tulee suunnitella Hankintapalvelut Kaikkien ostopalvelujen kilpailuttamista tukeva alueen yhteinen hankintayksikkö tulisi perustaa, jos sitä ei ole vielä Henkilöstöpalvelut ja taloushallinto tulee yhtenäistää koko Jokilaakson alueella Tietohallinnon suunnittelu vaatii oman selvityksen 17

TIIVISTELMÄ Ehdotukset Jokilaakson sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja hallintorakenteiksi 18

Erilaiset hallinnollis-alueelliset vaihtoehtoiset mallit Koska uusi sote -lainsäädäntöä ei ole vielä lukkoon lyöty erilaisia mahdollisuuksia palvelujen uudelleen järjestämiseen tai järjestämättömyyteen on seuraavat: 1. Ei tehdä mitään Positiivista Tehostamisista iso osa on sellaisia, että voidaan tehdä nykyiselläkin mallilla Negatiivista Saadaanko optimointivaraa erityisesti erikoissairaanhoidosta ulos? Ulkopuolelta tulee mahtikäsky miten edetään! 2. Kootaan Jokilaakson alueesta oma tuottamisvastuualue (kuntayhtymä) Positiivista Alue on riittävän laaja ja sopivan homogeeninen omaksi tuotattamisvastuualueeksi, väestöpohja 120 000. Vaikea nähdä, että Oulun ja sen ympäristön mukaan tulo helpottasi palvelurakenteiden kehittämistä ja resurssien optimaalista käyttöä Jokilaakson alueella Toimenpiteet jotka on tehtävä palvelujen tehostamiseksi on kaikilta osin sellaisia, että ne voidaan toteuttaa alueen sisällä. Negatiivista Oulun yliopistollisen sairaalan tuki Oulaskankaan sairaalalle on kriittinen ja yhteistyössä ratkaistava 19 19

Erilaiset hallinnollis-alueelliset vaihtoehtoiset mallit 3. Aiemman lakiluonnoksen mukainen malli, jossa Jokilaakso yhdistetään Oulun ja ympäristökuntien kanssa samaan alueeseen (kuntayhtymään) Positiivista? Oli aiemman lakiluonnoksen mukainen ehdotus Negatiivista Hukkuuko Jokilaakso isoon alueeseen ja rakenteellisten muutosten johtaminen jää heikoksi? Mikään löydös ei tue, että isompi alue toisi lisäarvoa tarvittaviin toiminnallisten muutoksien tekemiseen Pohjoisen tuottamisvastuualueet ovat täysin erikokoisia. Länsi-Pohja jää alueena vain 60 000 asukasta, Kainuussa vajaat 80 000 asukasta ja Oulun alueesta tulisi yli 400 000 asukaan alue 4. Jokilaakson alue pirstoutuu Kokkolan, Oulun ja Kuopionkin suuntaan Positiivista? Tuetaan esim. Kokkolan seutua Negatiivista Tehty tarkastelu osoittaa että, alue on jo monelta osin hyvin homogeeninen ja rakenteet kunnossa Siltä osin kun muutoksia tulee tehdä ne on tehtävissä alueen sisällä. Niiden tekemistä tukee että alue kohdentaa palvelujen käytön alueen omiin yksiköihin. 20 20

Selvityksen suositus sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä ja hallinnosta Jokilaakson yhtenäisyys ja yhdessä tekeminen otetaan tavoitteeksi ja edetään seuraavalla tavalla: Vaihe 1 Nykyiset tuotantoalueet/kuntayhtymät alkavat toteuttamaan tässä raportissa esitettyjä palvelujen kehittämistoimenpiteitä ennen hallinnollisia muutoksia Kaikki nykyiset tuottamisvastuualueet yhtenäistävät palvelutuotantorakenteet ja kustannuslaskentamallit yhtenäisiksi ja vertailukelpoisiksi ( vrts palvelukokonaisuudet/palvelupaketit) - selvitetään Sitran kiinnostus rahoittaa hanketta Kaikkien alueen kuntien ja RAS:n kiinteistöjen vuokrakulujen yhtenäistetään siten, että kiinteistönhoito- ja kunnossapito siivous, isännöinti sekä pääomakustannukset lasketaan samojen periaatteiden mukaan alueella => erillinen hanke Tehdään palveluasumisen, osastojen, pitkäaikaisyksiköiden ja isompien terveysasemakiinteistöjen kuntokartoitukset ja käytettävyysselvitykset samalla tavalla joka alueella Alueelle tehdään tarve-ennusteet vuodelle 2030 asti: Palveluasumisesta (pitkäaikainlaitoshoidosta ) tavoitteen näiden yhteispeittävyys 9 % 75-vuotta täyttäneistä Akuutti- ja kuntoutusosastopaikoista 2,5 % 75 vuotta täyttäneistä ja 0,4% 65-75 täyttäneistä. Kotihoidon tarpeesta Visalan toiminnan suunnittelu aloitetaan sairaanhoitopiirin kanssa ja laitospaikkatavoitteeksi otetaan 0,22 hp /asukas (valtakunnallinen suositus). Huomioidaan psykiatrisen laitoshoidon sijoittuminen somaattisen sairaanhoidon yhteyteen Kalajoki arvioi uudelleen potilasohjauksen Oulaskankaan ja Kokkolan välillä. Vaihe 2 Vaikutetaan uuteen sotelakiin niin, että Jokilaakson alue huomioidaan valmistelussa omana kokonaisuutena Seurataan lain valmistelua ja siinä olevia linjauksia (esim. palvelupakettiajattelun mukaantuloa) RAS ja Oulaskankaan sairaalan työnjaosta sopiminen ja RAS painottuminen päiväkirurgiaan Alueen sairaaloiden (RAS,Oulaskangas) työnjaon sopiminen Oulun yliopistollisen sairaalan suuntaan siten, että medisiinisesti tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keskittäminen toteutuu ja Oulun yliopistollinen sairaala tukee alueen sairaaloiden toimintaa hallintomallista riippumatta (esim. lääkärisaatavuus) Vaihe 3 Toteutetaan Jokilaakson sote-tuottamisvastuualue siten, että : 1. kunnat tilaavat palvelukokonaisuuksia läpinäkyvästi, tilauksien toteutumista seurataan samalla tavalla 2. Palvelukokonaisuuksia johdetaan ja ohjataan vertailutietoon perustuen tehokkaasti ja tasalaatuisesti Vaihe 4 Mikäli tuleva laki määrää liitetään Jokilaakso osaksi isompaa tuottamisvastuualuetta 21 21

Muutosprosessissa läpikäytäviä asioita Virkavelvollisuutta vaativien tehtävien hoito Tuotteistus ja kustannuslaskenta (palvelupaketit?) (Vaihe 1) Yhteiset kriteerit hoidon ja palvelun saatavuudesta (vaihe 1) Yhteiset hoidon- ja palvelutarpeen arviointimallit (vaihe 1-3) Yhteinen laatu- ja vaikuttavuuskriteeristö/seuranta (Vaihe 1-3) Lähipalvelujen määrittely (vaihe 1-3) Arvonlisävero (vaihe 3) Asiakasmaksut (vaihe 3) Alihankinnat (vaihe 3) Siirtyvät sopimukset ja maksusitoumukset Tilat (vaihe 1-3) Palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat (vaihe 3) Siirtyvät kalusto ja välineet Tietohallinto (vaihe 2-3) Henkilörekisterilaki (vaihe 3) Henkilöstö, liikkeenluovutuslainsäädäntö, (vaihe 3) vanhat eläkkeet (vaihe 1) 22

Yleistä Jokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluista 23

YLEISTÄ Jokilaakson kuntarakenne ja nykyinen sote-palvelujen tuotanto Kuntayhtymä Kalajoki Kallio peruspalvelukuntayhtymä Oulainen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Yhteensä Kunta Väestö 31.12.2013 Kalajoki 12 644 Sote-alue Yhteensä Merijärvi 1 153 13 797 Alavieska 2 740 Nivala 10 942 Sievi 5 198 Ylivieska 14 748 33 628 Oulainen 7 772 7 772 Pyhäjoki 3 356 Raahe 25 507 Siikajoki 5 593 34 456 Haapajärvi 7 616 Kärsämäki 2 721 Pyhäjärvi 5 731 Reisjärvi 2 925 18 993 Haapavesi 7 241 Pyhäntä 1 545 Siikalatva 5 857 14 643 123 289 Jokilaakson kuntia on kaikkiaan 17: Näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kuudessa eri tuotantoalueessa, joista Kalajoki ja Oulainen ovat kuntia ja muut kuntayhtymiä; Kallion peruspalvelukuntayhtymä (myöh. Kallio), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (myöh. RAS), Selänteen peruspalvelu-kuntayhtymä (myöh. Selänne), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (myöh. Helmi). Taulukosta ilmenee, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin alueeseen. Kunnat tai kuntayhtymät tuottavat tai järjestävät kattavasti sosiaali- ja terveyspalvelut. RAS tuottaa itse myös erikoissairaanhoitoa ja myy sitä muille kunnille kuin omille sopimuskunnilleen. Alueella toimii Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisena Oulaskankaan sairaala sekä Visalan psykiatrinen sairaala. Kaikissa laskelmissa on käytetty väestöä 31.12.2013. Helmen osalta sosiaalipalveluissa väestöpohjasta on poistettu Pyhäntä, joka tuottaa sosiaalipalvelunsa itse. Pyhännän sosiaalipalveluiden tunnusluvut ja kustannukset eivät siis sisälly tähän raporttiin. 24

Ikävakioitu sairastavuusindeksi YLEISTÄ ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET JA IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUS 140 130 120 110 100 Selänne 2013 Kemi 2013 Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Ylä-Savo RAS 2013 Oulainen 2013 2013 Kallio 2013 Kalajoki 2013 Imatra 2013 JYTA 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUSINDEKSI Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Sairaanhoitopiiri kerrallaan käydään lävitse maan kaikki kunnat ja tuotetaan niistä indeksin ohella myös tiettyjen kansantautien esiintyvyyslukuja, nekin indeksimuotoisina. Lähde:KELA(http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/170904123901PN?OpenDocu ment) 90 Raisio 2013 Raasepori 2013 Alueen sairastavuusindeksit ovat korkeat Selänteen sairastavuusindeksi on korkein. 80 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset / asukas Sairastavuusindeksit vuodelta 2012 25

YLEISTÄ VERTAILUKUNTIEN IKÄRAKENNE Kuntien ikärakenne on vanhusvoittoisin Selänteen kunnissa. Kallio ja Raahen alue ovat lapsivoittoisia kuntia Imatra 2013 Raasepori 2013 Ylä-Savo 2013 Selänne 2013 Oulunkaari 2013 Kemi 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 JYTA 2013 Kalajoki 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 Kallio 2013 0-6 v 7-14v 15-64 v 65-74 v 75-84 v 85-0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 26

YLEISTÄ KOKONAISKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN TUOTERYHMITTÄIN 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3% 4% 3% 4% 6% 3% 6% 5% 9% 10% 8% 10% 28% 32% 33% 32% Kuntoutus Aikuispsykos. palvelut Hammashoito Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Vammaispalvelut Vastaanotto Hoito ja hoiva ESH Kokonaiskustannukset ovat Jokilaakson kunnissa kaikkien Maisema-kuntien keskiarvoa hieman enemmän hoivan palveluihin painottuneita Erikoissairaanhoidon osuus on hyvin lähellä keskimääräistä Aikuissosiaalityön kustannusten osuus on Jokilaakson alueella keskimääräistä pienempi Suun terveydenhoito ja aikuispsykososiaaliset palvelut painottuvat keskimääräistä hieman enemmän 0 % Maisema-kunnat Jokilaakso 27

YLEISTÄ ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset ovat Selänteen alueella korkeat, mutta myös sairastavuus on korkea. Selännettä, Kalliota ja Oulaista nostaa erityisesti hoito- ja hoivapalvelut. RAS aluetta nostaa erikoissairaanhoito. Kalajoki on edullisin. Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi väestön ikärakennetta eikä sairastavuutta. 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto 28

Tuotantorakenteet palveluryhmittäin 29

ERIKOISSAIRAANHOITO 30

Erikoissairaanhoidon yhteenveto Löydökset alueittain Kallion alueen erikoissairaanhoito on edullinen asukasta kohden laskettuna, mutta ikärakenne on lapsivoittoisin. Sen edullisuus johtuu alhaisesta erikoissairaanhoidon käytöstä ja siitä, että yksikköhinnat ovat käytön vähäisyyteen nähden edulliset. Palvelut kohdentuvat sisätaudeilla ja kirurgissa optimaalisesti Oulaskankaan ja OYS:n välillä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttö on vähäinen eikä vaikuta yksikköhintoihin. Kallion oma avovastaanottotoiminta ja terveyskeskuksen akuuttihoito toimivat niin, että erikoissairaanhoitoon virheellisesti ohjautumista ei ole. OYS:n kustannus on 682 /asukas Oulaisten erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus on myös alhainen. Käyttö on suurempaa kuin Kalliossa erityisesti avohoidossa. Palvelut kohdentuvat sisätaudeilla ja kirurgissa optimaalisesti Oulaskankaan ja OYS:n välillä ja yksikköhinnat pysyvät kohtuullisina. Oulaisten oma terveysasematoiminta ei pysty hillitsemään erikoissairaanhoidon käyttöä, mutta terveyskeskuksen akuuttivuodeosastotoiminta toimii siten, että erikoissairaanhoidon ylikäyttöä ei ole oleellisesti. OYS:n kustannus on 621 /asukas. Kalajoen seudun erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa vaikka käyttö on lähes yhtä vähäistä kuin Kallion alueella. Ero Kallioon on siinä, että Kalajoen alue käyttää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä kun Kallio käyttää Oulaskankaan sairaalaa. Etenkin sisätaudeissa KPSHP:n yksikköhinnat ovat Olaskankaan sairaalaa kalliimmat. Kirurgiassa tätä eroa ei ole mutta Kalajoki käyttää kirurgian vuodeosastohoitoa enemmän kuin Kallio. Kalajoen alueelle ei ole taloudellista etua käyttää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. OYS:n kustannus on 659 /asukas. Kalajoki ei siis käyttämällä KPSHP:a saa säästöä OYS:in käytössä. Helmen alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa asukasta kohden laskettuna. Käyttö on avohoidossa selvästi runsaampaa kuin Kalliossa ja aiheuttaa kustannusnousua. Sisätaudeilla yksikköhinnat ovat edullisia, mutta kirurgian yksikköhinnat ovat korkeita. Kirurgian käyttö painottuu 80 %:sti OYS:aan. Terveyskeskuksen akuuttivuodeosastotoiminta hillitsee erikoissairaanhoidon käyttöä. OYS:n kustannus on 834 /asukas eli palvelu painottuu OYS:aan enemmän kuin muilla. 31

Erikoissairaanhoidon yhteenveto RAS alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa korkeammat ja se johtuu runsaasta Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastokäytöstä. Yksikköhinnat ovat kuitenkin edulliset, mutta eivät niin edulliset että se kompensoisi runsaan käytön. Sisätautien ja kirurgian käyttö painottuu omaan sairaalaan. OYS:n kustannus on 683 /asukas. Selänteen kuntien erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat. Käyttö kohdentuu vahvasti suoraan OYS.iin ja siten yksikköhinnat ovat myös korkeat. Avohoidon käyttö ei ole korkea, mutta vuodeosastohoidon on. Selänteen terveyskeskuksen akuuttihoito ei pysty hillitsemään erikoissairaanhoidon vuodeosastokäyttöä. OYS:n kustannus on 933 /asukas. Toimenpiteet erikoissairaanhoidon kustannusten optimoimiseksi Jokilaakson alueen näkökulmasta: RAS operatiivisen osaston integrointi muuhun alueen akuutti- ja kuntoutushoitoon ja lopettaa varsinainen operatiivinen vuodeosasto. Kalajoen erikoissairaanhoidon palvelujen oston ohjaaminen enemmän Oulaskankaan suuntaan. Oulaisten ja Raahen alueen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan ja terveysasematoiminnan integrointi siten, että käynnit painottuvat enemmän perustasolle. 32

ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan asukasta kohden kallein Selänteen kunnissa, Kalliossa edullisin. Muut ovat alueet/kunnat ovat keskitasoa. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia Kirurgia Muut erikoisalat Aikuispsykiatria Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 33

Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisia kustannuksia ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISALOITTAIN /ASUKAS Keuhkosairaudet Kirurgia Lastentaudit Muut erikoisalat Neurologia Aikuispsykiatria Sisätaudit Erikoisalat Kalliin hoidon tasaus- ja erityisvelvoitemaksut, ensihoito ym. Yhteensä Optimointivara yhteensä Selänne 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 alue yhteensä 28 21 30 28 24 28 424 353 350 303 331 262 62 63 47 66 76 95 329 297 327 258 291 291 38 27 57 47 24 25 119 81 77 77 112 70 221 324 194 267 227 154 81 73 80 89 23 114 1 302 1 239 1 161 1 133 1 107 1 039 5 005 985 6 881 208 1 783 517 1 304 782 524 633 0 15 500 125 Erikoissairaanhoidon optimointivara on laskettu Kallion alueen erikoissairaanhoidon kustannuksiin nähden ja olisi koko alueella 15,5 milj.. Huomioiden kuitenkin Kallion lapsipainotteisen väestön optimointivaraa on laskettava Selänteen alueella reilusti eli tasolle 2 milj. ja Helmin alueella tasolle 1 milj.. Kokonaisoptimointivara olisi noin 10 milj, vuoden 2013 tasosta. Selänteen dialyysiyksikkö 500 000 on tarkastelun ulkopuolella. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 34

Erikoissairaanhoidon yksiköt alueella Jokilaakson alueella on kolme erikoissairaanhoidon yksikköä Raahen sairaala, Oulaskankaan sairaala sekä psykiatrinen Visalan sairaala. Näiden sairaaloiden lisäksi kunnat käyttävät Oulun Yliopistollista keskussairaalaa (myöh OYS) ja hieman Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä (myöh KPSHP) Kokkolassa Raahen sairaala Kajaani Kokkola Iisalmi 35

Alueen sairaalat Visalan sairaala Visalan sairaala vastaa aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja kuntoutuskotipalveluiden tuottamisesta Ylivieskassa ja Pyhäjärvellä. Sairaalassa hoidetaan akuuttipsykiatrisia potilaita Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueelta ja osin Siikalatvan ja Raahen seudulta. Pitkäaikaista psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita hoidetaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Visalan sairaalassa on 94 potilaspaikkaa; suljetulla psykiatrisella osastolla 22 paikkaa, pitkäaikaiskuntoutusosastolla 20 paikkaa, psykogeriatrisella osastolla 22 paikkaa, akuutilla vastaanotto-osastolla 20 paikkaa ja akuutilla avo-osastolla 10 paikkaa. Kuntoutuskodissa on yhteensä 6 hoitopaikkaa. Oulaskankaan sairaala Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Oulaskankaan sairaala tarjoaa kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien sekä anestesiologian erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaala vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi sopimuksen mukaisesti lähialueiden perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä. Kirurgian vuodeosastolla hoidetaan pääasiassa ortopedisiä ja urologisia potilaita. Päivystyksellisesti hoidetaan myös traumatologisia ja yleiskirurgisia potilaita. Osastolle tulee myös päiväkirurgisia potilaita jatkohoitoon. Yksi vuodeosasto Raahen sairaala Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon (Raahen sairaala) toimintana tarjotaan kirurgian, ja naistentautien, sisätautien, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi on tarjolla erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenäja kurkkutautien, lastentautien ja ikäihmisten poliklinikalla. Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi- ja leikkaussalivalmiuden. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueella on 4 osastoa: operatiivinen osasto, sisätautiosasto (siirtynyt perusterveydenhuollolle v 2015), yleislääketieteen osasto ja kuntoutus- ja saattohoito-osasto 36

Oulaskankaan sairaala OULASKANGAS YHTEENSÄ KO. ERIKOISALOLLA Erikoisalat Sisätaudit Kirurgia (sisältää ortopedian) Lastentaudit, lastenneurologia Keuhkosairaudet Naistentaudit ja synnytykset Korva-, nenä- ja kurkkutaudit YHTEENSÄ Hoitopäivät Laskennallinen sairaansijamäärä Avohoito- / Poliklinikkakäynnit yhteensä VOS PKL YHT 5 401 15 6 628 3 609 446 2 557 049 6 166 495 4 322 12 8 744 6 007 073 4 379 106 10 386 179 22 0 1 003 9 470 235 178 244 648 1 433 4 3 704 896 522 1 471 577 2 368 099 4 492 12 5 668 3 095 656 1 316 229 52 0 2 837 35 692 908 163 943 855 11 230 31 22 916 10 558 204 9 551 073 24 536 474 Oulaskankaan sairaalan vuodeosastohoidon käyttö ei nosta kuntien kustannuksia käyttö on pääsoin tarkoituksenmukaista ja hinnat kohdallaan. Hoitopäivistä laskettuna 100% kuormituksella sairaalassa on 19 sisätautien, keuhkosairauksien ja sydänvalvonta paikkaa ja 12 kirurgian paikkaa ja 12 naistentautien paikkaa. Synnytyksiä on 800 vuodessa. Kirurgian vuodeosastolla on jonkin verran ylimääräistä kapasiteettia. Oulaskankaan avohoidon käyttö on korkea Oulaisissa ja osin Helmessä ja ne nostavat näiden alueiden kustannuksia. Pääsääntöisesti kuitenkin Oulaskankaan sairaalaan painottuva käyttö vie kuntia edullisten kustannusten suuntaan Oulaskankaan sairaalan myynti Jokilaakson alueen ulkopuolelle on noin 20% kokonaisuudesta! Saman suuruisella summalla Kalajoki ostaa palveluja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Uuden päivystysasetuksen mukaan sairaala on joutunut resursoimaan päivystykseen, jotta sairaala voi toimia synnytyssairaalana ja päivys- ja vuodeosastokirurgiaa toteuttavana sairaalana. Tämä nostaa päivystyksen kustannuksia, mutta ohjaamalla alueen päivystyskäyttöä Oulaskankaan suuntaan saadaan päivystys tehokkaaseen käyttöön. 37

Raahen sairaala RAS SAIRAALA YHTEENSÄ Erikoisalat Sisätaudit Kirurgia (sisältää ortopedian) Lastentaudit, lastenneurologia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit ja synnytykset YHTEENSÄ Hoitopäivät Laskennallinen sairaansijamäärä Avohoito- / Poliklinikkakäynnit yhteensä VOS PKL YHT 7 571 13 090 2 878 476 3 721 342 6 599 818 2 740 9 536 2 018 232 2 655 070 4 673 302 1 014 180 283 180 283 1 170 215 300 215 300 1 542 4 172 1 135 255 462 994 1 598 249 11 853 0 28 982 6 031 963 7 234 989 13 266 952 Raahen sairaalan vuodeosastohoidon käytön runsaus nostaa kuntien kustannuksia. Käyttö on ollut erityisen runsasta sisätaudeilla. Hoitopäivistä laskettuna 100% kuormituksella sairaalassa on ollut v 2013 yhteensä 21 sisätautien paikkaa ja 8 kirurgian paikkaa (virallinen sairaansijamäärä 22). Kirurginen osasto on käyttöön nähden yliresursoitu. Raahen seudun kuntien avohoidon käyttö on sisätaudeilla ja kirurgiassa myös korkea. Raahen sairaalan palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on noin 2,5 milj euroa, joka pääosin kohdentuu Jokilaakson kuntiin. Tällä hetkellä osastohoito RAS alueella on toteutettu seuraavasti vuoden 2015 alusta: Kuntoutusosasto 30 sairaansijaa Operatiivinen osasto 22 sairaansijaa Päivystys- ja tarkkailuosasto 20 sairaansijaa Yleislääketieteen osasto 30 sairaansijaa Operatiivinen osasto on edelleen tarpeeseen nähden ylireusursoitu. Sisätautien osasto on integroitu perusterveydenhuollon kanssa, joten oletettavaa on, että sisätautien vuodeosastohoidon ylikäyttö ei enää ole ongelma 38

Leikkaustoiminta alueen sairaaloissa LEIKKAUSTOIMINTA Erikoisalat Kirurgia Tekonivelleikkaukset Muut ortopediset leikkaukset Muut leikkaukset Leikkaukset yhteensä Naistentaudit ja synnytykset Synnytykset Sektiot Muut leikkaukset Leikkaukset yhteensä Raahe 2011 Raahe 2013 Oulaskangas 2011 Oulaskangas 2013 83 0 492 564 790 739 1 502 1 627 991 1178 951 493 1 781 1 917 2 453 2 120 346 0 839 1 001 57 0 73 83 364 196 576 482 421 196 649 565 Raahen sairaalan naistentautien operatiivinen toiminta on vähentynyt merkittävästi. Kirurgisten toimenpiteiden määrä on kasvanut,mutta tekonivelleikkaukset loppuneet kokonaan. Oulaskankaan tekonivelkirurgia on merkittävää ja volyymina kasvanut. 39

ERIKOISSAIRAANHOITO ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET / YLI 75-VUOTIAAT 3 000 Sisätaudit Aikuispsykiatria Neurologia Kirurgia Keuhkosairaudet 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Yli 75-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat RAS:n alueen kunnissa ja Selänteen kunnissa. Selänteen kunnissa erityisesti kirurgia on kallis. RAS alueen kustannuksia nostaa kallis vanhusten sisätaudit ja Selänteen kustannuksia kallis vanhusten kirurgia. RAS alueella tilanne on sisätautien osastotoiminta muuttunut jo v 2015 alussa. 40

ERIKOISSAIRAANHOITO Hoitopäiviä / asukas AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ / ASUKAS 1,0 0,8 Selänne 2013 Imatra 2013 Helmi Oulainen 2013 2013 Kalajoki 2013 Oulunkaari 2013 Kallio 2013 JYTA 2013 RAS 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 Raisio 2013 0,5 0,8 1,3 1,8 Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 Raasepori 2013 Kallion erikoissairaanhoidon käyttö on alhainen kaikilta osin ja selittää Kallion kustannusten alhaisuutta. Kallion Olaskankaan käyttö on noin neljännes koko Kallion erikoissairaanhoidon käytöstä. Kalajoen, Oulaisen ja Helmin alueiden erikoissairaanhoidon käyttö on myös suhteellisen vähäistä, Kalajoella erikoisesti avohoitokäyntien määrä on vähäinen. Oulaisissa avohoidon käyttö nousee korkeahkoksi. Näillä alueilla kustannusten pysyminen keskitasossa selittyy myös käytön alhaisuudella Selänteen muista poikkeavan kallista erikoissairaanhoitoa selittää korkea vuodeosastohoidon käyttö erityisesti vanhusikäryhmässä. Sairastavuus on myös korkea. Raahen erikoissairaanhoidon kustannusten korkeutta selittää runsas vuodeosastohoidon ja avohoidon käyttö Avokäynnit / asukas Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 41

Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS 900 800 700 600 500 Selänne 2013 Imatra Ylä-Savo 2013 2013 Joensuu 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 RAS 2013 JYTA Oulainen Helmi 2013 2013 2013 Riihimäki 2013 Kalajoki 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Raasepori 2013 Kallion erikoissairaanhoidon kustannukset pysyvät alhaisina kuten käytön pohjalta voi olettaa. Kalajoen vuodeosastohoidon kustannus on alhainen (alhaisempi kuin käytön pohjalla voisi olettaa) eli Kalajoen ostaman vuodeosastohoidon hinta on edullinen. Helmin ja Oulaisten alueiden erikoissairaanhoidon ja Kalajoen polikliininen hoito pysyvät tasolla jota käytön mukaan voi olettaa. Selänteen kustannukset pysyvät käytön mukaisella tasolla Raahen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat alhaisemmat mitä korkeasta käytöstä voisi olettaa ja selittävä tekijä on Raahen sairaalan edulliset yksikköhinnat. Raahessa sisätaudeista 43 % hoitopäivistä ja 50 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 36 %. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 48 %, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 24 %. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 48%, avohoidosta 50 % ja kokonaiskustannuksista 42 % 400 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Avohoidonkustannus / asukas Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 49 %, avohoidosta 226,5 % ja kokonaiskustannuksista 23,6% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 33 %, avohoidosta 26 % ja kokonaiskustannuksista 22 % Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 36,9 %..Oulaskankaan käyttö Kalajoella on 13 % kokonaiskustannuksista. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 42

Kustannus / hoitopäivä Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) ERIKOISSAIRAANHOITO SISÄTAUDIT - YKSIKKÖHINNAT Sisätaudit Hoitopäivä PKL-käynti Kalajoki KPSHP 781 461 Kalajoki Oulaskangas(PPSHP) 597 315 Oulaskangas kaikki kunnat 668 386 1 100 900 Joensuu 2013 JYTA 2013 Imatra 2013 Riihimäki 2013 Kallio Oulunkaari Selänne 2013 2013 Kalajoki 2013 Oulainen Helmi 2013 2013 Raisio 2013 Raasepori Kemi 2013 Sisätautien yksikköhinnoiltaan Oulainen, Helmin alue ja Kallion alue ovat samaa tasoa. Raahen alueen yksikköhinnat ovat edulliset, Käyttö painottuu omaan sairaalaan mutta käyttö on runsasta Kalajoen yksikköhinnat erityisesti avohoidossa on korkea. Avohoidon yksikköhintaa tässä tarkastelussa nostaa OYS. Kalajoen käyttö painottuu KPSHP:hen. Sisätautien ostojen yksikköhinta hinta Kalajoelle on kuitenkin korkeampi KPSHP:ssä kuin Oulaskankaan sairaalassa. (taulukko yllä). Raahessa sisätaudeista 73 % hoitopäivistä ja 82 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 60%. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. 700 Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 50%, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 30%. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Ylä-Savo 2013 RAS 2013 Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 43 %, avohoidosta 62 % ja kokonaiskustannuksista 65% 500 150 250 350 450 550 Kustannus / avohoitokäynti Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 38 %, avohoidosta 20 % ja kokonaiskustannuksista 22% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 30% Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 41%, avohoidosta 53 % ja kokonaiskustannuksista 38 % 43

Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO 180 SISÄTAUDIT ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 Riihimäki 2013 Joensuu 2013 RAS 2013 Kun mukaan otetaan käyttö: Raahe nousee kalliiksi runsaan oman sairaalaan käytön kautta (Raahessa on vuoden 2015 alussa muutettu sisätautiosasto terveyskeskuksen akuuttiosastoksi) Kalajokikin pysyy kalliina avohoidon osalta Selänteen ja Oulaisten vuodeosastohoito nousee kalliiksi Helmi ja Kallio säilyvät käytönmukaisella tasolla Oulainen 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 Kalajoki 2013 Raasepori 2013 Raahessa sisätaudeista 73 % hoitopäivistä ja 82 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 60%. Olaskankaan osuus on vain 2% luokkaa. 130 Helmi 2013 Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 50%, avohoidosta 32 % ja kokonaiskustannuksista 30%. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 10%. Oulunkaari 2013 Imatra 2013 Kallio 2013 Raisio 2013 80 30 50 70 90 110 130 150 Avohoidonkustannus / asukas Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 43 %, avohoidosta 62 % ja kokonaiskustannuksista 65% Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 38 %, avohoidosta 20 % ja kokonaiskustannuksista 22% Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 32 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 30% Kalajoen alue KPSH:n osuus osuus on hoitopäivistä 41%, avohoidosta 53 % ja kokonaiskustannuksista 38 % Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 44

Kustannus / hoitopäivä ERIKOISSAIRAANHOITO 1 650 1 500 1 350 1 200 KIRURGIA - YKSIKKÖKUSTANNUKSET JYTA 2013 Selänne 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Kallio 2013 Imatra Raasepori 2013 2013 Oulainen Helmi 2013 2013 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 Ylä-Savo 2013 Selänteen alueen kirurgian yksikkökustannukset ovat poikkeavan korkeat. Selänne käyttää kirurgiassa eniten OYS:a. Kalajoen kirurgia hoitopäivän hinta on alueen edullisin Raahessa kirurgiassa 35 % hoitopäivistä ja 71 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 40 %. Olaskankaan osuus on vain 8% luokkaa. Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 24 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 26 %. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 6 %. Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 27 %, avohoidosta 59 % ja kokonaiskustannuksista 34 % Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 17 %, avohoidosta 36 % ja kokonaiskustannuksista 18 % 1 050 Joensuu 2013 Kemi 2013 Riihimäki 2013 Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 16 %, avohoidosta 35% ja kokonaiskustannuksista 20 % Kalajoen alue KPSH:n osuus on hoitopäivistä 32%, avohoidosta 35 % ja kokonaiskustannuksista 32 % 900 70 170 270 370 470 570 Kustannus / avokäynti Laskelmassa on hoitopäivän hintaan kaadettu kirurgian leikkaustoiminnan (ml. päiväkirurgia) kulut. Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 45

Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO 350 KIRURGIA ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Selänne 2013 Kemi 2013 Selänteen kirurgia nousee kalliiksi yksikköhintojen kautta RAS alueen avohoidon kustannus nousee kalliiksi runsaan käytön kautta Kalajoen alueen kirurgian vuodeosastohoito on edullinen asukasta kohden laskettuna edullisten yksikköhintojen kautta 300 Imatra 2013 250 Oulunkaari 2013 Ylä-Savo 2013 Helmi 2013 JYTA 2013 Oulainen 2013 RAS 2013 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Raahessa kirurgiassa 35 % hoitopäivistä ja 71 % avohoidosta painottuu Raahen omaan sairaalaan ja kustannuksista 40 %. Olaskankaan osuus on vain 8% luokkaa. Kallion alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 24 %, avohoidosta 40 % ja kokonaiskustannuksista 26 %. KPSH:N osuus kokonaiskustannuksista n 6 %. Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 27 %, avohoidosta 59 % ja kokonaiskustannuksista 34 % 200 Kallio 2013 Kalajoki 2013 Raisio 2013 Joensuu 2013 150 20 50 80 110 Avohoidonkustannus / asukas Selänteen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 17 %, avohoidosta 36 % ja kokonaiskustannuksista 18 % Helmen alueella Oulaskankaan sairaalan osuus on hoitopäivistä 16 %, avohoidosta 35% ja kokonaiskustannuksista 20 % Kalajoen alue KPSH:n osuus osuus on hoitopäivistä 32%, avohoidosta 35 % ja kokonaiskustannuksista 32 % Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 46

Vuodeosastokustannus / hoitopäivä ERIKOISSAIRAANHOITO NAISTENTAUDIT - YKSIKKÖKUSTANNUKSET 1 100 1 000 900 800 700 600 Ylä-Savo 2013 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Imatra 2013 Joensuu 2013 JYTA 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Selänne 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Oulunkaari 2013 Naistentaudit ovat yksikköhinnoiltaan alueella edulliset, muihin verrattuna, mutta alueen kunnista korkeat Selänteen kunnissa, Kalajoen alueella ja Helmen kunnissa Selänne käyttää vähiten Oulaskankaan palveluja ja Kalajoki käyttää KPSHP:n palveluja kustannuksina laskettuna 46 % Kalajoki hieman korkean kirurgian käytön kautta nousee kalliimmaksi kuin hoitopäivän hinta antaisi olettaa Laskelmassa synnytystoiminta ja naistentautien operatiivinen toiminta on kaadettu hoitopäiville. 500 70 170 270 370 Kustannus / avokäynti Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 47

ERIKOISSAIRAANHOITO AVOPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kun mukaan otetaan erikoissairaanhoito ja avopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset, ovat ne Selänteen, Oulaisten, Helmen ja RAS:n osalta keskitasoa ja Kalajoen ja etenkin Kallion osalta tätä matalammat. Kalajoella erikoissairaanhoidon kustannusosuus on suuri vaikka käyttö ei ole korkea. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 ESH (avo) Yksityiset lääkäripalvelut Väestövastuu Mukana alueiden käyttämä kaikki erikoissairaanhoito yhteensä (OYS, Oulainen, KPSHP,ym) 48

AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOPALVELUT 49

Vastaanottopalveluiden yhteenveto Löydökset : Alueen vastaanottopalvelut ovat kalliita RAS:ia ja Kalajokea lukuun ottamatta, mutta koko avohoidon kokonaisuutta (erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut mukaan luettuna) tarkasteltaessa asukaskohtaiset kustannukset jäävät keskitasoon ja esim. Kalliossa edullisiksi. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyntimäärät jäävät RAS:ia lukuun ottamatta pieniksi. Toisaalta esim. Kalajoki pääsee samoihin erikoissairaanhoidon avohoidon kustannuksiin kuin Selänne, vaikka sen vastaanottotoiminta on toteutettu huomattavasti edullisemmin. Terveysasemaverkko koostuu 21 toimipisteestä, joissa 12:ssa on 0-2 lääkäriä. Eniten toimipisteitä on Helmessä (6) ja vähiten Oulaisissa (1). Pienet toimipisteet eivät automaattisesti muodostu kalliiksi, mutta oletettavasti terveysasemaverkon hajanaisuus on osasyynä korkeisiin kustannuksiin. (Huom! Helmen toiminnan osalta 2015 alk. Piippolan terveysaseman toiminta loppunut kokonaan (toiminnot siirretty Pulkkilaan) ja Kestilän terveysasema muuttunut hyvinvointipisteeksi.) Korkeat kustannukset aiheutuvat pääosin omasta päiväaikaisesta vastaanottotoiminnasta, myös yhteispäivystyksen käyttö on alueella pääsääntöisesti pientä (poikkeuksena RAS ja Oulainen, päivystys on käsitelty tarkemmin omassa osiossaan) Asukkaiden vastaanottopalvelujen käyttö on melko samalla tasolla alueella. N. 60% kuntalaisista käyttää vuosittain terveysasemien vastaanottopalveluja. Selänne, Helmi ja Oulainen ovat kuntia, jossa perusterveydenhuollossa muodostuu paljon käyntejä ja vastaavasti erikoissairaanhoidossa vähän. 50

Vastaanottopalveluiden yhteenveto Toimenpiteet: Vastaanottopalveluiden kalleuden vastapainona on erikoissairaanhoidon avopalvelujen vähäinen käyttö (pl. RAS ja myös Oulainen), joten vastaanoton resurssien suoraviivainen purkaminen ei vaikuta perustellulta. Pienet yksiköt ovat kuitenkin kustannusten hallinnan ja lääkärityövoiman saatavuuden kannalta haastavia, mikä puoltaa keskustelua terveysasemaverkon laajuudesta yhtenäisellä tuotantoalueella. Nykyisellä mallilla ostopalvelutyövoimaa joudutaan jatkossakin hankkimaan. RAS:n osalta erikoissairaanhoidon avohoidon avaaminen tarkemmin, jotta nähtäisiin aiheutuuko erikoissairaanhoidon käyttö esh:n runsaasta tarjonnasta vai terveysasemapalvelujen heikosta saatavuudesta 51

VASTAANOTTOPALVELUT ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Raasepori 2013 Riihimäki 2013 RAS 2013 Kalajoki 2013 JYTA 2013 Joensuu 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Imatra 2013 KESKIARVO 2012 Ylä-Savo 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 Selänne 2013 Oulainen 2013 Helmi 2013 Lääkäri- ja hoitajavastaanotto Terveysneuvonta Tukipalvelut Vastaanottopalveluiden asukaskohtainen kustannus on kallis muissa paitsi RAS:n ja Kalajoen alueella Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen kustannukset on laskettu mukaan vastaanottopalveluihin Näiden osuus: Kalajoki 15 Kallio 36 Oulainen 66 Raahe 73 (sis.päiväpäivystys) Selänne 11 Helmi 38 Oulainen sis. Myös erikoislääkäreiden ostopalveluja n. 250 000 0 100 200 300 400 500 52

Lääkäri- ja hoitajapalveluiden kustannukset / asiakas VASTAANOTTOPALVELUT KUSTANNUS /ASUKAS JA KUSTANNUS/ ASIAKAS 510 460 410 Joensuu 2013 Raisio 2013 Selänne 2013 Oulainen 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Kemi 2013 Asiakaskohtainen kustannus on Kalajokea ja RAS:ia lukuun ottamatta kallis 360 310 Ylä-Savo 2013 Oulunkaari 2013 JYTA 2013 Imatra 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 260 Raasepori 2013 210 Riihimäki 2013 160 120 170 220 270 Lääkäri- ja hoitajapalveluiden kustannukset / asukas 53

Lääkäri- ja hoitajapalveluiden kustannukset / asukas VASTAANOTTOPALVELUT LÄÄKÄRI- JA HOITAJAPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS SUHTEESSA PEITTÄVYYTEEN Selänne 2013 Oulainen 2013 Vastaanottopalveluiden peittävyydet ovat alueilla lähellä toisiaan. Vain edullisimmassa Kalajoella peittävyys jää alle 60% 270 Joensuu 2013 Raisio 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 Imatra 2013 Ylä-Savo 2013 Kemi 2013 220 JYTA 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 170 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 120 40% 60% 80% Peittävyys (väestövastuu) 54

Lääkäri- ja hoitajapalveluiden kustannukset / asiakas VASTAANOTTOPALVELUT RESURSOINTI (LÄÄKÄRIT) JA KUSTANNUKSET / ASIAKAS Lääkärimitoitus vaihtelee alueilla, mutta ei suoraan korreloi kustannuksiin Joensuu 2013 460 Raisio 2013 Selänne 2013 Oulainen 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Kemi 2013 360 Ylä-Savo 2013 Oulunkaari 2013 JYTA Imatra 2013 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 260 Raasepori 2013 Riihimäki 2013 160 0 0,2 0,4 0,6 0,8 Lääkäriä / 1000 asukasta 55

Väestövastuukäynnit / asukas VASTAANOTTOPALVELUT VASTAANOTTOPALVELUJEN JA ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOIDON VERTAILU (KÄYNNIT) 4 3,5 Oulunkaari 2013 Alueiden profiilit poikkeavat toisistaan: Kalliossa ja Kalajoella sekä erikoissairaanhoitoa että vastaanottopalveluita käytetään vähiten Helmi, Selänne ja Oulainen käyttävät erikoissairaanhoitoa hieman enemmän ja vastaanottopalveluita paljon RAS painottuu erikoissairaanhoitoon 3 2,5 Imatra 2013 Oulainen 2013 Selänne Helmi 2013 2013 Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 2 Kallio 2013 RAS 2013 Kalajoki 2013 Raasepori 2013 JYTA 2013 Raisio Riihimäki 2013 2013 Joensuu 2013 1,5 0,8 1,3 1,8 Erikoissairaanhoidon avokäynnit / asukas 56

PÄIVYSTYS 57

Päivystyksen yhteenveto Löydökset Perustason päivystys: Jokilaakson alueella on päivystys keskittynyt päivystysasetuksen linjausten mukaan varsin hyvin jo yhteispäivystyspisteisiin vuoden 2015 alusta. Raahen ja Oulaisten alueen perustason yhteispäivystys on kustannuksiltaan korkea runsaan käytön takia, muilta osin kustannukset ovat keskitasoa Erikoissairaanhoidon päivystys alueella: Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan ja päivystyskirurgian takia siellä on oltava päivystysasetuksen mukainen vahva päivystysmiehitys. Päivystysasetuksen mukaisen miehityksen lisääminen on nostanut Oulaskankaan kustannuksia jo v 2015. Synnytysten ja päivystysleikkausten jatkaminen Oulaskankaan sairaalassa on tarkoituksenmukaista edelleen, väestöpohja on riittävä ja jos päivystysaikainen leikkaustoiminta keskitetään Oulaskankaalle mahdollisemman paljon siitä tulee nykyistä kustannustehokkaampaan.. Raahen sairaalassa ei tule tehdä päivystysaikaisia leikkauksia, mutta sairaala tulee luokitella muuta leikkaustoimintaa harjoittavaksi terveydenhuollon toimintayksiköksi, jossa potilas otetaan seurattavaksi sairaalaan vuodeosastolle. Sairaalassa on oltava oireiden tai hoidon haittavaikutusten edellyttämä toimintaan soveltuva kyseisten erikoisalojen päivystys. Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta kyseisen erikoisalan erikoislääkärin kanssa Toimenpiteet Päiväaikaisen terveysasematoiminnan kehittäminen Raahen seudulla ja Oulaisissa niin, että kaikki kiireellinen hoito kohdentuu päiväaikaisille vastaanotoille terveysasemille. Raahen sairaalan päivystysleikkausvalmiuden lopettaminen kokonaan ilta-ajaltakin ja virka-ajan ulkopuolien leikkaustoiminta keskittää kokonaan Oulaskankaan sairaalaan. Oulaskankaan päivystyksen optimaalinen käyttö paranee myös mikäli Kalajoki käyttää sitä pääsääntöisesti päivystysaikaisena. 58

Päivystys Perustason päivystyksen nykytilanne alueella Oulaskankaan sairaala vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi sopimuksen mukaisesti lähialueiden perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä. Kyseessä on yhteispäivystys. (Kallio, Selänne klo 18- kaikkina päivinä, Haapavesi ) Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys Oulussa virka-ajan jälkeen kaikki päivystystoiminta siirtyy yhteispäivystykseen, johon Oulun lisäksi kuuluu 12 lähikuntaa. Nämä sopimuskunnat ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Pyhäntä, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. SELÄNNE vuoden 2013 tilanne: Lääkäripäivystys on arkisin klo 8-16 pääsääntöisesti omassa terveyskeskuksessa. Arki-iltaisin klo 16-18 päivystys on haapajärvisille ja reisjärvisille Haapajärven tk:ssa, pyhäjärvisille Pyhäjärven tk:ssa. Viikonloppuisin päivystys on kaikille Selänteen kuntien asukkaille vuorokuukausin lauantaina 8-18 ja sunnuntaina 8-18 joko Haapajärven tai Pyhäjärven tk:ssa. Yöpäivystys kiireellisissä tapauksissa klo 18.00-8.00 on Oulaskankaan sairaalassa sekä Iisalmen aluesairaalassa. Reisjärvisille Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Vuoden 2015 alusta kuntien omat virka-ajan ulkopuoliset päivystykset loppuivat. HELMI: Yö-, ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystys ma-to: klo 15:30-8:00 pe klo 15:30 - ma klo 8:00 Siikalatvan ja Pyhännän asukkaiden päivystys OYS:ssa Haapaveden asukkaiden päivystys Oulaskankaan sairaalassa; Kalajoki yhteispäivystyksissä klo 15.30 jälkeen. (Oulaskangas, Raahe ja Keski-Pohjanmaa shp ) 59

Päivystys: Kirurginen leikkausalipäivystys ja synnytykset ja erikoissairaanhoidon päivystys alueella Raahen sairaalassa tammikuuna 2015 alusta alkaen leikkaussalivalmius (kaksi leikkaussalihoitajaa) on vain arkisin klo 7.30-22. Anestesialääkärin takapäivystys on sen sijaan 24/5 eli maanantaista lauantaiaamuun klo 9 asti. Gynekologit ovat takapäivystäjinä yhtenä - kahtena leikkauspäivänään eli 24/1-2. Kirurgit päivystävät osaston takia 24/7. Operatiivisen toiminnan sulkujen aikana (heinäkuussa ja joulukuussa) leikkaussali on kiinni ja silloin ei ole myöskään erikoisalakohtaisia takapäivystäjiä. Sisätautilääkärivajeen takia Raahessa ei ole ollut sisätautien vapaamuotoista päivystystä vuoden 2011 jälkeen. Oulaskankaan sairaalassa on päivystyskirurginen valmius 24/7. Oulaskankaan sairaalassa toimii neljä (4) päivystävää erikoisalaa (anestesiologia, kirurgia, sisätaudit, naistentaudit ja synnytys. Gynekologi, anestesiologi ja leikkaussalitiimi ovat sairaalapäivystäjinä välittömässä valmiudessa jatkuvasti. Kirurgi ja sisätautipäivystäjät ovat 30 min vapaamuotoisessa päivystysvalmiudessa jatkuvasti. Synnytykset hoidetaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa, jossa järjestetään anestesiologien, gynekologien ja sektiotiimin ympärivuorokautinen sairaalapäivystys 60

Päivystys: Keskitetyt yhteispäivystyspisteet Jokilaakson alue käyttää pääosin neljää yhteispäivystyspistettä, jotka sijaitsevat Raahen sairaalassa, Oulaskankaan sairaalassa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja KPSHP:n sairaalassa ja lisäksi jonkin verran Iisalmen sairaalan yhteispäivystystä. Virka-ajan ulkopuolista terveyskeskuspäivystystä oli vielä kunnissa Selänteen alueella, mutta sekin loppui 1.1.2015. Raahen sairaala Kajaani KPSHP, Kokkola Iisalmi 61

Yhteispäivystyksen käyttö ja kustannukset alueittain Nykyinen sotetuotantoalue Kunta Virka-aikana päivystys Alueen/kunnan oma päivystys virka-ajan ulkopuolella Kalajoki Kalajoki arkipäivisin ma - to kello 8-15.30, ei ei Merijärvi perjantaisin kello 8-15 ei ei Alueen/kunnan oma päivystys virka-ajan ulkopuolella käynnit alue alue yhteensä yhteensä käynnit kustannukset tietoa ei ole 206 778 yhteispäivyst ys /käynti alue yhteispäivyst ys /asukas koko alue yhteispäivystys käyntejä /asukas koko alue #JAKO/0! 15 0,00 Kallio Alavieska arkisin 8-16 omassa kunnassa, ei ei peruspalvelukunta Nivala ei ei yhtymä Sievi ei ei Ylivieska ei ei 7146 1 222 713 171 36 0,21 Oulainen Oulainen arkisin 8-16 omassa kunnassa, ei ei 4017 516 479 129 66 0,52 Raahe seudun Pyhäjoki arkisin yhteispäivystyksessä ei ei hyvinvointikuntayh Raahe ei ei tymä Siikajoki ei ei 11576 1 887 588 163 55 0,34 Selänteen peruspalvelukunta yhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Haapajärvi arkisin 8-16 pääsääntöisesti omassa terveyskeskuksessa 16-18 Haapajärven tk:ssa, viikonloppuisin 8-18 Haapajärvi tai Pyhäjärvi, euroja ei saa erikseen( loppui 1.1.2015) Kärsämäki 148 Pyhäjärvi 16-18 Pyhäjärven 1440 Tkssa,viikonloppuisin 8-18 Haapajärvi tai Pyhäjärvi, euroja ei saa erikseen (loppui 1.1.2015) Reisjärvi 16-18 Haapajärven tk:ssa, viikonloppuisin 8-18 Haapajärvi tai Pyhäjärvi, euroja ei saa erikseen (loppui 1.1.2015) 324 Haapavesi arkisin 8-16 omassa kunnassa ei ei Pyhäntä arkisin 8-16 omassa kunnassa ei ei 1478 1002 213 588 213 11 0,05 Siikalatva arkisin 8-16 omassa kunnassa ei ei 3479 551 624 159 38 0,24 Yhteensä 27220 4 598 770 Taulukossa on vain virka-ajan ulkopuolinen päivystyksen käyttö ja kustannukset. Raahen osalta virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kustannukset on laskettu käyntien suhteessa, koska kustannuserittelyä ei muuten ollut saatavissa. Selänteen oman päivystyksen kustannuksia ei ole mukana Päivystys on jo nyt 1.1.2015 keskitetty yhteispäivystyspisteisiin eikä oleellista keskittämistä ole tehtävissä Asukaskohtaiset kustannukset virka-ajan ulkopuolisesta päivystyksestä ovat edulliset Kalajoen, Kallion, Selänteen ja Helmin alueella. Selänteen kustannuksia nostaa v 2013 oman päivystyksen kustannusten puuttuminen laskelmasta. Kaikkien näiden edullisuutta selittää vähäinen keskitetyn päivystyksen käyttö. Oulaisten ja Raahen alueen asukaskohtaisia kustannuksia nostaa runsas keskitetyn päivystyksen käyttö. 62

Päivystys: Päivystysasetuksen vaikutus operatiivisten sairaaloiden päivystykseen 1. Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavassa yksikössä on: 1) välitön valmius ympärivuorokautiseen leikkaushoitoon, leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehostettuun valvontaan; 2) välittömästi saatavilla kyseisten operatiivisten erikoisalojen erikoislääkäri tai kyseisten erikoisalojen sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian erikoislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri,jolla on mahdollisuus neuvotella anestesiologian erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön; 3) nopea valmius sekä tuki- ja liikuntaelinten kirurgisten erikoisalojen että pehmytkirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin antamaan vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja leikkaushoitoon; sekä 4) kirurgisten erikoisalojen tai konservatiivisten erikoisalojen valmius mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin ja toimenpiteisiin tai valmius mainittuja toimenpiteitä edellyttävänpotilaan siirtämiseksi näitä toimenpiteitä suorittavaan sairaalaan. 5) radiologi-takapäivystys 2. Muuta leikkaustoimintaa harjoittavassa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa potilas otetaan seurattavaksi sairaalaan vuodeosastolle, on oltava oireiden tai hoidon haittavaikutusten edellyttämä toimintaan soveltuva kyseisten erikoisalojen päivystys. Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta kyseisen erikoisalan erikoislääkärin kanssa. Erikoislääkärin on tarvittaessa saavuttava nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön ja arvioitava hoidon tarve sekä huolehdittava tarvittaessa potilaan siirrosta ympärivuorokautista päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavaan yksikköön. 63

Päivystys: Päivystysasetuksen vaikutus terveyskeskusten ja sisätautien vuodeosastohoidon päivystykseen 1. Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, 2. Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri 3. Päivystysyksikön käytössä on oltava riittävät kuvantamis- ja laboratoriopalvelut potilaan tutkimusta, hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa varten. 4. Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että sisätautien erikoisalan ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä on mahdollisuus välittömästi neuvotella hoidosta sisätautien erikoislääkärin tai sisätautien erikoisalojen erikoislääkärin kanssa ja jonka on tarvittaessa saavuttava nopeasti päivystysyksikköön 64

HOITO- JA HOIVAPALVELUT 65

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Yli 75-vuotiaiden asukaskohtaiset kustannukset palvelumuodoittain Hoito- ja hoivapalveluiden kustannukset ovat Kallion, Selänteen ja Oulaisten ja RAS:n osalta korkeat. Kalajoki on edullinen, Helmi keskitasoa Imatra 2013 Kemi 2013 Joensuu 2013 Raisio 2013 Kalajoki 2013 KESKIARVO 2012 Ylä-Savo 2013 Riihimäki 2013 Oulunkaari 2013 Raasepori 2013 RAS 2013 Kotihoito Omaishoidontuki Päiväkeskus Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitospaikat Vanhusten akuuttihoitopaikat Helmi 2013 JYTA 2013 Oulainen 2013 Selänne 2013 Kallio 2013 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 66

Hoito- ja hoivapalvelut 75v täyttänyttä asukasta kohti (mukana myös 75 v täyttäneiden ESH kustannukset ) /75 v ASUKAS Palvelu Kotihoito Omaishoidontuki Päiväkeskus Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti- ja kuntoutushoito ESH Selänne 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 alue yhteensä 3 640 3 159 3 581 2 288 2 231 3 145 3 094 222 333 557 413 426 481 390 439 238 97 143 252 108 212 4 975 4330 4 081 4 392 6533 6342 5054 728 1 577 1 190 1 591 12 953 1 090 3 142 2 492 2 668 1 850 3 141 2 776 2 677 2 057 2 308 1 739 1 945 1 449 1 638 1 914 Yhteensä Optimointivara (HUOM laskettu ilman ESH) 15 203 14 437 13 913 12 622 14 044 15 443 14 431 5 166 717 4 583 096 2 574 327 48 777 1 586 702 8 802 273 21 410 649 Taulukossa on tarkasteltu hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksia palveluittain 75 vuotta täyttänyttä kohden. Selänteen korkeita kustannuksia selittää kotihoitoon panostus, joka on tosin laskenut ympärivuorokautisen hoidon peittävyyttä. Palveluasumisen hoitopäivän hinnat ovat korkeat. Kustannuksia nosta myös korkea akuuttihoitoon panostus,joka ei näy alempina vanhusten erikoissairaanhoidon käyttönä ja kustannuksina. Raahen alueen kustannuksia nostaa korkeahko kotihoitoon panostus, mutta silti ympärivuorokautista hoitoa tarvitaan suhteellisen paljon Kalliossa ja Oulaisissa kustannuksia nostaa palveluasumisen kalleus korkean peittävyyden ja Kalliossa myös korkeiden yksikköhintojen takia. Kalliossa myös kotihoitoon panostukset ovat suuret Oulaisissa lisäksi akuuttihoitoa on paljon, mutta se kyllä heijastuu erikoissairaanhoidon alempina kustannuksina. Kalajoella ja Helmissä kustannukset ovat alueen edullisimmat Huom v. 2014 useimmissa organisaatioissa tehty rakenteellisia muutoksia, laskelmat perustuvat v 2013 tietoihin 67

Hoito ja hoivapalvelut: Kotihoidon (sis. tavallinen palveluasuminen) ja omaishoidon tuen yhteenveto Löydökset : Omaishoidon tuki on vaihtelevasti alueella käytössä. Matalimmat asiakaspeittävyydet ovat Selänteellä ja korkeimmat Kalliossa. Selänteellä myös asiakasta kohden maksettu omaishoidon tuki on matala Kotihoidon satsaukset ovat alueella pääosin suuret, mutta Selänteen, Kallion ja RAS:n osalta tämä ei ole alentanut hoivan kokonaiskustannuksia. Helmen osalta näyttäisi siltä, että suuret panostukset kotihoitoon (ja akuuttihoitoon) alentaisi jonkin verran ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia Kalajoen ja Oulaisten kotihoidon panostukset ovat pienet verrattuna muihin Jokilaakson alueisiin ja henkilöstöä selvästi vähemmän Selänteellä ja Kalliossa tavallista ja tuettua palveluasumista on sekä omana palveluna että ostopalveluna jonkin verran, mikä on tässä laskettu yhteen kotihoidon kanssa ja tämä nostaa kustannuksia. Selänteellä kuitenkin tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yhteenlasketut peittävyydet ovat alueen pienimmät. Toimenpiteet: Omaishoidon tuen asiakaspeittävyyden osalta alueet ovat Selännettä lukuun ottamatta melko lähellä STM:n suosituksia. Asiakaskohtaiset panostukset ovat myös riittävällä tasolla, jotta voitaisiin ajatella omaishoidon tuen olevan toimiva vaihtoehto raskaammille palveluille. Erityisesti Helmi panostaa omaishoidon tukeen asiakasta kohden paljon. Selänteellä matalan peittävyyden lisäksi asiakasta kohden maksettu omaishoidon tuki on matala, joten siellä panostuksen nostamista olisi hyvä harkita. Kotihoidon korkeahkojen panostusten ja korkeiden henkilöstöresurssien vaikutus hoivapalvelujen kokonaiskustannuksiin ei Helmeä lukuun ottamatta aivan ole odotetulla tasolla, vaan ikäihmisten palvelut kokonaisuudessaan ovat alueella kalliit. Toimenpiteenä on kotihoidon asiakasohjautuvuuden läpikäynti ja parantaminen ja mahdollinen kotihoidon tehostaminen ja tuottavuuden nosto. 68

Kustannus / +75 vuotias asukas HOITO- JA HOIVAPALVELUT 550 OMAISHOIDON KUSTANNUKSET Helmi 2013 JYTA 2013 Kallio 2013 Omaishoitoon panostetaan alueella Selännettä lukuun ottamatta keskitasoa enemmän, mutta asiakaskohtaiset kustannukset ovat vain Helmessä korkeat Omaishoidon tuen peittävyys on lähellä 5% 450 Raisio 2013 Oulainen 2013 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 Ylä-Savo 2013 350 RAS 2013 Kemi 2013 Joensuu 2013 250 Selänne 2013 Raasepori 2013 Riihimäki 2013 Imatra 2013 150 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Kustannus / asiakas 69

HOITO- JA HOIVAPALVELUT KOTIHOITO: Kustannus / 75v asukas Kotihoidon (sisältää kaiken kotihoidon) asukaskohtainen kustannus on Kalajokea ja Oulaista lukuun ottamatta kallis 4 000 Kotihoito / 75v asukas 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 70

HOITO- JA HOIVAPALVELUT KOTIHOIDON AMMATILLINEN HOITOHENKILÖKUNTA / 75-VUOTIAS ASUKAS Hoitohenkilökuntaa ikäryhmän asukasta kohden on Selänteen, Kallion ja Helmen alueella paljon 0,1 Ammatillista hoitohenkilökuntaa / 75-vuotias asukas 0,1 0,05 0,05 0,05 0,05 0,04 0,0 0,0 0,04 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,0 0,02 0,0 0,01 0,0 Helmi 2013 Selänne 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 RAS 2013 Ylä-Savo 2013 Oulainen 2013 Raasepori 2013 Kemi 2013 Riihimäki 2013 Kalajoki 2013 Imatra 2013 JYTA 2013 71

Hoito ja hoiva: Pitkäaikaisvuodeosastohoito ja tehostettu palveluasuminen - yhteenveto Löydökset : Ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat alueella melko hyvällä tasolla (RAS, Helmi, Selänne) ja varsinkin pitkäaikaista laitoshoitoa on purettu tehokkaasti. Selänteellä peittävyys on matalin. Kallio ja Oulainen ovat kuitenkin kalliita ja niissä ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat korkeat. Tehostetun palveluasumisen määrä on suuri erityisesti Oulaisissa (jossa ei kuitenkaan lainkaan pitkäaikaista laitoshoitoa) Tehostetun palveluasumisen hoitopäivähinnat ja sitä kautta koko tehostettu palveluasuminen muodostuvat kalliiksi Selänteellä ja Oulaisissa. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivähinnat ovat korkeat, ja varsinkin Kalajoella tämä nostaa koko pitkäaikaishoidon kustannuksia. Toimenpiteet: Ympärivuorokautisen hoidon kokonaispeittävyyden laskeminen koko alueella tasoon 9-10% 72

HOITO- JA HOIVAPALVELUT 16% YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PEITTÄVYYDET YLI 75-VUOTIAISTA ASUKKAISTA 14% Pitkäaikaislaitoshoito Tehostettu palveluasuminen 12% 10% 8% 6% 4% 2% 6,7 % 5,6 % 1,2 % 0,2 % 0,0 % 10,4 % 11,1 % 11,2 % 3,4 % 7,6 % 1,7 % 9,3 % 3,0 % 7,8 % 2,2 % 8,6 % 5,3 % 5,3 % 3,7 % 6,8 % 1,8 % 2,1 % 8,5 % 8,0 % 2,4 % 6,4 % 2,9 % 5,6 % 0,7 % 7,6 % 0% Ympärivuorokautinen hoito pitää sisällään tehostetun palveluasuminen sekä pitkäaikaislaitoshoidon terveysasemien vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Alueella tehostetun palveluasumisen peittävyydet ovat melko korkeita, mutta pitkäaikaista laitoshoitoa on vähän Näiden paikkojen tarve alueella olisi noin 1050 tällä hetkellä laskettuna 9% peittävyydellä 7,5 vuotiaista Valtakunnallinen (STM 2013) tavoite 8-10% vuoteen 2017 mennessä 73

Kustannus / +75 vuotias asukas HOITO- JA HOIVAPALVELUT TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN 6 000 Kallio 2013 JYTA Oulainen 2013 2013 Korkea kokonaiskustann us, mutta matala hoitopäivää kohden Sekä kokonaisettä hoitopäiväkusta nnukset korkeat 5 000 RAS 2013 Kalajoki 2013 Selänne 2013 Sekä kokonaisettä hoitopäiväkusta nnukset matalat Matala kokonaiskustann us, mutta korkea hoitopäivää kohden 4 000 Ylä-Savo 2013 3 000 Kemi 2013 Helmi 2013 Joensuu 2013 Raisio 2013 Oulunkaari 2013 Imatra 2013 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Tehostettu palveluasuminen on yksikköhinnaltaan vaihteleva ja asukaskohtaiset kustannukset hyvin erilaiset ateriat ja vuokrat poistettu kustannuksista 2 000 90 110 130 150 Kustannus / hoitopäivä 74

Kustannus / +75 vuotias asukas HOITO- JA HOIVAPALVELUT PITKÄAIKAISLAITOSHOITO 3 000 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäiväkustannukset ovat korkeat Selänteen ja Kalajoen alueella Pitkäaikaislaitoshoidon asukaskohtainen kustannus on korkein Kalajoella ja RAS alueella. 2 000 1 000 Joensuu 2013 Raisio 2013 Ylä-Savo 2013 Imatra 2013 RAS 2013 Oulunkaari 2013 Kemi 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Kalajoki 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 0 100 125 150 175 200 225 Kustannus / hoitopäivä 75

Pitkäaikaislaitoshoito / +75 v. asukas HOITO- JA HOIVAPALVELUT AKUUTTI- JA PITKÄAIKAISLAITOSHOIDON KUSTANNUKSET 3 000 2 000 1 000 Raasepori 2013 Riihimäki 2013 Joensuu 2013 Raisio 2013 Ylä-Savo 2013 Imatra 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 Kemi 2013 Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Selänne 2013 Akuuttihoitoon panostukset ovat Kalajoella alhaiset, mutta muilla varsin korkeat (kts. Akuuttihoito tarkemmin myöhemmin). Pitkäaikaishoito jää vähäiseksi kaikilla. Kalajoella ja Raahen seudulla on eniten pitkäaikaishoitoa. JYTA 2013 0 Oulainen 2013 1 200 1 700 2 200 2 700 3 200 Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito / +75 v. asukas 76

AKUUTTI- JA KUNTOUTUSHOITO 77

Akuutti- ja kuntoutusosastohoidon yhteenveto Löydökset Alueen akuutti ja kuntoutusosastot pystyvät myös pääosin hillitsemään erikoissairaanhoidon käyttöä. Kalajoella osastot ovat vielä sekaosastoja, joissa on molemmissa pitkäaikaispotilaita. Kalliossa, Helmessä ja Selänteellä akuuttiosastot hajasijoittuvat kuntiin Raahen sairaalan sisätautiosaston siirtäminen tähän palvelukokonaisuuteen on ollut oikea toimenpide. Toimenpiteet Raahen sairaalan kirurgian osaston integroiminen akuutti- ja kuntoutusosastopalveluihin Kalajoen vuodeosasto 1 muuttaminen pelkästään akuuttihoitoon ja henkilöstömitoituksen tarkistaminen Oulaisten akuutti- ja vuodeosastohoidon integroiminen Oulaskankaan osastojen kanssa siinä vaiheessa, jos hallinnollinen muutos tulee. Kallion, Helmen ja Selänteen akuuttiosastojen keskittämistä alueellisesti yhteen tulee harkita. Erillään olevat akuutti- ja kuntoutusosastot tulevaisuuden tarpeisiin ovat haavoittuvia eikä niissä välttämättä pystytä tarjoamana riittävää sairaanhoidollista ja lääkäritukea. 78

Osuus yli 75 vuotiaista akuuttihoidossa AKUUTTI- JA KUNTOUTUSHOITO 3,0 % 2,0 % ERIKOISSAIRAANHOIDON SISÄTAUTIOSASTO (+75 V.) SEKÄ AKUUTTI-, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITO Oulainen 2013 Selänne JYTA 2013 2013 Oulunkaari 2013 Kemi 2013 Kalajoki 2013 Joensuu 2013 Kallio 2013 Raasepori 2013 Raisio Helmi 2013 2013 Imatra 2013 Riihimäki 2013 Ylä-Savo 2013 1,0 % 0,17 0,67 1,17 1,67 RAS 2013 Ikäihmisten sisätautien käyttö on alhainen kaikilla muilla paitsi Raahen seudulla. Raahen seudullakin on tapahtunut muutos kun sisätautien osasto on muutettu perustason akuutti- ja kuntoutusosastoksi vuoden 2015 alusta Raahen seudulla on lisäksi hyvin resursoitu kirurginen osasto jonka käyttöaste on alhainen. Oulaisissa on akuuttihoitopaikkoja paljon, mutta niiden miehitys ja hoitopäivähinta on alhainen. Paikkoja voisi tiivistää, mutta nostaa henkilöstömitoitusta. Kalajoella on akuuttihoitopaikkoja suhteellisin vähän ja Kalajoki on ainoa, jossa osastot ovat sekaosastoja pitkäaikaispotilaiden kanssa. Kalajoella. Siellä akuuttihoidon voisi keskittää yhdelle osastolle Kallion ja Helmen kalliit hoitopäivän hinnat omassa akuutti- ja kuntoutushoidossa minimoivat sisätautien käyttöä. Sisätautien hoitopäivät / 75 vuotta täyttäneet 79

AKUUTTI- JA KUNTOUTUSOSASTOJEN TARKASTELU Vuodeosas to 1 Kalajoki KALAJOKI OULAINEN SELÄNNE HELMI KALLIO RAAHEN SEUTU Akuutti Haapaveden Siikalatvan Kuntout osasto VO 2, Akuuttiosa Vuodeosast o 2 Kalajoki sto 2 Oulainen Yhteiso sasto Selänne Selänn e vuodeosast vuodeosast Ylivieska o (sis. Ostot) o (sis. Ostot) VO 3, Ylivieska VO 4, Nivala Yleislääk etieteen osasto 5 usosasto 6 Sairaalan sis osasto 2013 Sairaalan sis osasto 2015 Työntekijät yht. 31 15,25 25 17 51,6 24,9 21,85 25 27 26 40,5 39,5 34,5 29,5 Sairaanhoitajat lkm 11 6 10 8 27 8 6 14 12 14 15 12 17 16 Perushoitajat lkm 16 7 10 6 18 9 9,5 8 11 8 17 17 6 5 Muu henkilökunta lkm 2 2,25 5 3 6,6 7,9 6,35 3 4 4 6 8 6,5 6,5 Ilta-aikainen miehitys (sairaanhoitajat) 1 1 1 tai 2 1 5 2 1 4 4 4 2 2 3 2 Yöaikainen miehitys (sairaanhoitajat) 1 1 1 1 3 1 1 2 2 2 0,5 0,5 2 1-2 Työntekijät/ laskennallinen paikka 0,8 0,9 0,9 1,1 1,0 1,2 1,1 1,0 1,0 1,0 1,5 1,4 1,7 1,5 Sairaanhoitajat/laskennallinen paikka 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,4 0,3 0,6 0,4 0,6 0,5 0,4 0,8 0,8 Virallinen paikkamäärä 40 20 25 16 56 25 22* 26 28 26 30** 30* 23 20 Laskennallinen paikkamäärä 37,8 17,7 27,3 15,4 53,4 20,8 20,5 25,2 27,5 24,9 27,6 28,9 20,7 0,0 Hoitopäivät yhteensä 13787 6476 9982 5637 19486 7593 7484 9208 10046 9099 10089 10562 7 571 Pitkäaikaishoitopäivät 6505 2854 Akuuttihoitopäivät yhteensä 7282 3622 9982 5637 19486 7593 7484 9208 10046 9099 10089 10562 7 571 Hoitopäivän bruttokustannus 229 212 224 242 199 280 280 269 280 267 290 273 380 Huoneistokulut hoitopäivää kohden 11 5 7 10 15 14 14 17 19 15 16 15 0 Henkilöstökulut hoitopäivää kohden 69,4 73,0 152 172 154 175 175 149 154 150 168 144 0 Jokilaakson alueella on kaikkiaan koletoista perustasoista akuutti- ja kuntoutusyksikköä, joista Raahen sairaalan sisätautiosasto on yksi, paikkoja on noin 250 tällä hetkellä. Lisäksi alueella on Raahen sairaalan kirurginen osasto, Oulaskankaan sairaalassa kirurgian, sisätautien ja synnytys- ja naistentautien osasto. Paikkamäärän optimimäärä on noin 300 joka toteutuukin alueella kohtalaisen hyvin Tarkasteluun ei ole otettu alueen intervallipaikkoja eri yksiköissä eikä pitkäaikaispaikkoja. Kalajoen osastot ovat ainoat, joka ovat ns. sekaosastoja eli osastoilla on myös pitkäaikaispotilaita. Vuodeosastohoidon korkeimmat huoneistokulut ovat Kalliossa ja Raahessa * muutos v. 2014 22-20 paikkaa **muutos v. 2014 28-30 paikkaa 80

Pitkäaikaislaitoshoito / +75 v. asukas AKUUTTI- JA KUNTOUTUSHOITO AKUUTTI- JA PITKÄAIKAISLAITOSHOIDON KUSTANNUKSET 3 000 Raasepori 2013 Riihimäki 2013 Akuuttihoitoon panostukset ovat Kalajoella alhaiset, mutta muilla varsin korkeat ja pitkäaikahoito jää vähäiseksi kaikillakin, mutta Kalajoella ja Raahen seudulla on eniten pitkäaikaishoitoa. 2 000 Joensuu 2013 Raisio 2013 Ylä-Savo 2013 Imatra 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 Kemi 2013 Oulunkaari 2013 1 000 Helmi 2013 Kallio 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 0 Oulainen 2013 1 200 1 700 2 200 2 700 3 200 Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito / +75 v. asukas 81

Kustannus / +75 vuotias asukas AKUUTTI- JA KUNTOUTUSHOITO AKUUTTI, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITO 3 200 2 700 Selänne 2013 Oulainen 2013 Oulunkaari JYTA 2013 RAS 2013 Kallio 2013 Helmi 2013 Akuuttihoidon hoitopäivän hinta on alhainen Oulaisissa, Selänteen alueella ja Kalajoella Panostus akuuttihoitoon on asukasta kohden alhaisin Kalajoella 2 200 Kemi 2013 Raasepori 2013 1 700 Riihimäki 2013 Raisio 2013 Ylä-Savo Kalajoki 2013 2013 Joensuu 2013 Imatra 2013 1 200 20 70 120 170 220 270 Kustannus / hoitopäivä 82

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT 83

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteenveto Löydökset Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (sis. esh psykiatria) osalta alueiden profiilit ovat hyvin erityyppisiä ja taustalla vaikuttavat myös alueiden erilaiset mielenterveyssairastavuudet Selänne on kallein, ja taustalla vaikuttaa niin psykiatrian osastohoidon kuin alueella tuotetun palveluasumisenkin runsas käyttö. Selänteen kalleutta selittää Visalan sairaalan osastohoidon suuri käyttö (6361 hpv), Oulainen käyttää hieman vähemmän psykiatriaa, mutta sen kustannus on liki Selänteen tasoa. Päihde- ja mielenterveysasumisen palvelut ovat myös kalliit. Oulaisissa yksittäisten hoitopäivien kalleus OYS:ssä onmyös selittävä tekijä RAS:n asumispalvelupäiviä on myös paljon. RAS:n psykiatrian käyttö on keskitasoa Helmi käyttää psykiatrian osastohoitoa vähiten. Helmenkin osalta kustannuksia nostavat asumispalvelujen suuri määrä Kallio ja Kalajoki ovat sekä omien mielenterveyspalvelujen että psykiatrian osalta edullisia kuntia Toimenpiteet Alueella Kalliota ja Kalajokea lukuun ottamatta asumispalvelujen suuri määrä aiheuttaa kustannusten nousua. Asumispäivää kohden kustannus on keskitasoa tai hieman sitä korkeampi, joten kustannuspaine aiheutuu nimenomaan palvelujen runsaasta käytöstä. Keinoina asumisen purkamiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin seuranta, vähittäinen siirto kevyempiin palveluihin ja kotikuntoutuksen kehittäminen. Asumispalveluilta tulee vaatia kuntouttavaa työotetta ja tavoitteen asumispalveluissakin tulee olla kotiutuminen normaaliin asumiseen. Psykiatriassa avohoidon jalkautuvien mallien kehittäminen Visalan sairaalan vuodeosastohoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen ja osastopaikkojen vähentäminen. 84

AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Kustannukset (sisältäen ESH-aikuispsykiatria) / yli 20-vuotias asukas Riihimäki 2013 Kalajoki 2013 KESKIARVO 2012 Ylä-Savo 2013 Kallio 2013 JYTA 2013 Imatra 2013 Raasepori 2013 Joensuu 2013 Oulunkaari 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Oulainen 2013 Selänne 2013 Kemi 2013 ESH/asukas MT + Päihde/asukas 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Mielenterveyspalveluiden kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ovat vaihtelevat Aikuispsykiatria Selänne 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Kalajoki 2013 Oulainen 2013 Kallio 2013 /asukas 119 81 77 77 112 70 85

Avopalvelut ja palveluasuminen kustannus / +20v. asukas AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Laitospalveluiden kustannus sekä avo- ja palveluasumisen kustannus 270 Kemi 2013 Selänne 2013 Oulainen 2013 Psykiatrian osastohoitoa ja laitoskuntoutusta on alueella keskitasoa, paitsi Selänteellä ja Oulaisissa paljon Kallion ja Kalajoen omien päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat keskimääräistä matalammat 220 Helmi RAS 2013 2013 Raisio 2013 170 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Oulunkaari 2013 JYTA 2013 Ylä-Savo Kallio Imatra 2013 2013 Kalajoki 2013 Joensuu 2013 120 20 70 120 170 Laitospalvelukustannus / +20v. asukas 86

Palveluasumisen kustannus / +20v. asukas AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Palveluasumisen hoitopäivä- ja asukaskohtainen kustannus 180 160 Kemi 2013 Selänne 2013 Asumispalvelun hoitopäivän hinta on keskitasoa tai sitä hieman korkeampi Oulaisten hoitopäivät puuttuvat 140 120 Helmi 2013 RAS 2013 100 80 60 Ylä-Savo 2013 Raisio 2013 Keskimääräinen JYTA 2013 Kalajoki 2013 Oulunkaari 2013 Imatra 2013 Joensuu 2013 Riihimäki 2013 Kallio 2013 Raasepori 2013 40 30 55 80 105 Palveluasumisen kustannus / hoitopäivä 87

AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Palveluasumisen käyttö yli 20v asukasta kohden 2,8 Palveluasuminen hoitopäivät / yli 20v asukas 2,4 2,0 1,6 1,2 0,8 0,4 0,0 RAS:n, Helmin ja Selänteen palveluasumisen määrä on suuri 88

AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Laitospäivien määrä yli 20v. asukasta kohden 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Laitospalvelujen käyttö hoitopäivinä on Selänteessä runsasta ja muissakin kohtalaisen suurta psykiatrian osalta, valtakunnallinen tavoitetaso on 0,22 hp/asukas, kun se alueella on yli 0,3. 89

Visalan sairaalan käyttö VISALAN SAIRAALAN KÄYTTÖ AIKUISPSYKIATRIAN OSALTA Hoitopäivät Hj PLK käynnit VOS PKL YHT RAS 2 538 34 % 337 /hp 27 5 855 348 34 % 1 602 856 950 Kallio 6 466 88 % 292 /hp 196 463 1 891 041 88 % 114 992 2 006 033 Oulainen 1 613 79 % 278 /hp 64 27 448 625 56 % 750 449 375 Selänne 6 361 92 % 237 /hp 178 469 1 510 622 78 % 23 628 1 534 250 Helmi 2 099 69 % 294 /hp 82 50 617 454 59 % 918 618 372 Kalajoki 3 295 88 % 227 /hp 71 23 748 092 80 % 1 224 749 316 Yhteensä 22 372 271 /hp 6 071 182 Yllä olevan taulukon luvut ovat suuntaa antavia, koska erillistä Viasalan sairaalan kustannusten ja käytön avaamista ei tehty. Nykyinen alueen psykiatrisen laitoshoidon käyttö Visalassa on 61 paikkaa ja 35 paikkaa muualla PPSHP:ssä. Kun otetaan huomioon, että psykiatrisen laitoshoidon käyttö on n 30 % valtakunnallisen tavoitteen yläpuolella paikkatarve alueella olisi noin 60 paikkaa (tavoite siis 0,22 hp/yli 20 v asukas). Visalan sairaalassa on nyt 94 potilaspaikkaa; suljetulla psykiatrisella osastolla 22 paikkaa, pitkäaikaiskuntoutusosastolla 20 paikkaa, psykogeriatrisella osastolla 22 paikkaa, akuutilla vastaanotto-osastolla 20 paikkaa ja akuutilla avo-osastolla 10 paikkaa. Kuntoutuskodissa on yhteensä 6 hoitopaikkaa. STM suositus on, että psykiatriset vuodeosastot tulisi sijoittaa somaattisen sairaanhoidon yhteyteen 90

SUUN TERVEYDENHUOLTO 91

Suun terveydenhuolto yhteenveto Löydökset Jokilaakson alueen suun terveydenhuollon palvelut ovat keskitasoa kalliimmat. RAS:ia lukuun ottamatta aikuisväestön keskuudessa kunnallista suun terveydenhuoltoa käytetäänkin paljon. Vain Selänteen alueella myös alle 18-vuotiaita asiakkaita on paljon Alueilla palvelu on tuotettu pääsääntöisesti omana tuotantona. Vain Oulaisissa suun terveydenhuollon tuottaa Attendo Oy. Helmi on suun terveydenhuollon osalta kallein, ja sielläkin peittävyydet osaltaan selittävät kustannusta Toimenpiteet Pohdittava, onko nykyinen malli, jossa palvelut kohdistuvat enemmän aikuisväestöön toimintamallina myös tulevaisuuden tuotantoalueella 92

SUUN TERVEYDENHUOLTO Julkinen hammashoito: asukaskohtaiset kustannukset Hammashuolto Ylä-Savo 2013 Joensuu 2013 Imatra 2013 Suun terveydenhuollon kustannukset ovat Kalajokea lukuun ottamatta alueella kalliit Kemi 2013 Raasepori 2013 Oulunkaari 2013 Riihimäki 2013 KESKIARVO 2012 Kalajoki 2013 Raisio 2013 RAS 2013 Selänne 2013 Oulainen 2013 JYTA 2013 Kallio 2013 Helmi 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 93

SUUN TERVEYDENHUOLTO Peittävyys yli 18v. Peittävyys alle 18v. Joensuu 2013 Peittävyys yli 18v Oulainen 2013 Peittävyys alle 18 v Ylä-Savo 2013 Joensuu 2013 Kemi 2013 Riihimäki 2013 Imatra 2013 Imatra 2013 Raisio 2013 Raisio 2013 JYTA 2013 RAS 2013 RAS 2013 Raasepori 2013 Raasepori 2013 Kalajoki 2013 Riihimäki 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 Oulainen 2013 Ylä-Savo 2013 Helmi 2013 Kemi 2013 Kalajoki 2013 Selänne 2013 Kallio 2013 Oulunkaari 2013 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 94

SUUN TERVEYDENHUOLTO Kunnallinen ja yksityinen suun terveydenhuolto yhteensä 250 200 150 100 50 1,6 86 112 1,5 1,6 53 40 137 143 Kunnallisen kustannus / asukas Yksityisen kustannus / asukas Käynnit yhteensä / asukas 1,7 83 65 90 1,5 103 1,4 1,4 1,3 34 130 33 28 120 123 1,4 12 138 1,2 1,4 1,1 54 51 57 85 83 77 1,4 38 96 1,2 18 111 1,1 44 77 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Raisio 2013 JYTA 2013 Helmi 2013 Raasepori 2013 Riihimäki 2013 Oulainen 2013 RAS 2013 Selänne 2013 Kallio 2013 Kemi 2013 Imatra 2013 Joensuu 2013 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 Ylä-Savo 2013 0,0 Kustannukset ovat keskittyneet julkiseen palveluntuotantoon. Yksityistä palveluntarjontaa on koko alueella vähän Kun lasketaan mukaan sekä yksityinen ja kunnallinen suunterveydenhuolto, käyntejä asukasta kohden on Helmen alueella paljon ja muissa keskitasoa 95

SUUN TERVEYDENHUOLTO Henkilöstökulujen ja ostopalvelukustannusten %-jakautuminen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Henkilöstökulut Ostopalvelut Toiminta ostopalvelupainotteista Toiminta painottuu oman henkilöstön käyttöön 96

PERHEPALVELUT 97

Perhepalveluiden yhteenveto Löydökset: Jokilaakson alue on lastensuojelun osalta omanlaisensa ja kaikki alueet ovat melko samantyyppisiä profiileiltaan: kodin ulkopuolelle sijoitettuja on vähän. Ainoastaan Selänteen alueella sijoitusten kustannukset ovat korkeat, vaikka sielläkin sijoitettujen määrä on melko pieni. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen kustannuksia pienentää myös se, että keskimääräiset hoitopäivähinnat laitoksissa ovat muuta Suomea edullisemmat. Selänteellä kustannuksia nostaa pieni perhehoidon osuus ja muita Jokilaakson alueet korkeammat laitoshoidon hoitopäivähinnat (muu Jokilaakso ka n. 175 /hpv, Selänne 200 /hpv) Myös lasten ja nuorten psykiatria on koko Jokilaakson alueella vähäistä, mutta osastohoitoon painottunutta Perhehoidon osuus hoitopäivistä on Kalajokea lukuun ottamatta melko matalalla tasolla. Tämä voi kertoa myös siitä, että sijoituksia tehdään vasta myöhemmällä iällä. Perheneuvolaan panostetaan melko vähän. Toimenpiteet: Vaikka sijoituksia on vähän, ne painottuvat ammatillisiin perhekoteihin ja laitoksiin. Perhehoidon osuuden kasvattaminen ensisijaisena sijoitusmuotona tulisi olla tavoitteena 98

PERHEPALVELUT Perhepalveluiden kustannukset (ml. ESH-lasten- ja nuortenpsykiatria) / 0-17-vuotias asukas Perhepalveluiden kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ovat pääsääntöisesti pienet (pl. Selänne) Kalajoki 2013 JYTA 2013 Oulunkaari 2013 Kallio 2013 Oulainen 2013 RAS 2013 Helmi 2013 Selänne 2013 KESKIARVO 2012 Ylä-Savo 2013 Kemi 2013 Raasepori 2013 Raisio 2013 Riihimäki 2013 Joensuu 2013 Imatra 2013 Ehkäisevä lastensuojelutyö Sosiaalityö Avohuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut Jälkihuolto Perheneuvola Lastenvalvoja Lasten- ja nuortenpsykiatria 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 99

PERHEPALVELUT Kodin ulkopuolelle sijoitetut 31.12.2013 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja on alueella vaihtelevasti 1,8 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen %-osuus 0-17 -vuotiaista 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % 1,7 % 1,4 % 1,0 % 1,0 % 0,7 % 0,3 % 100

Perhehoitopäivien osuus kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivistä PERHEPALVELUT Perhehoidon osuus ja hoitopäivän keskihinta 67% Kalajoki 2013 Oulunkaari 2013 Kemi 2013 Perhehoidon osuus on ainoastaan Kalajoella merkittävä Laitospalveluiden merkittävä käyttö kodin ulkopuolelle sijoitettujen kohdalla nostaa hoitopäiväkustannuksia. Imatra 2013 Ylä-Savo 2013 47% Raisio 2013 Helmi 2013 RAS 2013 Kallio Joensuu 2013 Riihimäki 2013 2013 Selänne 2013 JYTA 2013 Oulainen 2013 Raasepori 2013 27% 20 70 120 170 220 Kodin ulkopuolelle sijoitetut asiakkaat hoitopäivän keskihinta 101

Avohuolto( ehkäisevä + sosiaalityö + avohuolto) / 0-17 v. PERHEPALVELUT Lasten- ja nuortenpsykiatria sekä lastensuojelun avohuolto 360 Imatra 2013 Raisio 2013 Panostus lasten- ja nuortenpsykiatriaan on kaikilla alueilla pientä. Raasepori 2013 260 JYTA 2013 Helmi 2013 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 Riihimäki 2013 Joensuu 2013 Oulainen Selänne 2013 Kallio 2013 2013 Ylä-Savo 2013 Kemi 2013 160 80 180 280 Lasten ja nuorten psykiatria / 0-17 v. asukas 102

Lasten- ja nuortenpsykiatria avo / 0-17 v. PERHEPALVELUT Lasten ja nuorten psykiatria: avohoito ja laitoshoito 210 180 Raasepori 2013 Lasten ja nuorten psykiatria painottuu osastohoitoon 150 Raisio 2013 Kemi 2013 120 Joensuu 2013 90 Riihimäki 2013 60 30 Oulunkaari 2013 Kalajoki 2013 Kallio 2013 Imatra 2013 JYTA 2013 Oulainen RAS 2013 2013 Selänne 2013 Helmi 2013 0 Ylä-Savo 2013 10 60 110 160 Lasten- ja nuortenpsykiatria laitos / 0-17 v. 103

AIKUISSOSIAALITYÖ 104

Aikuissosiaalityön yhteenveto Löydökset: Aikuissosiaalityön kustannukset ovat Jokilaakson alueella matalat, mikä ei niinkään aiheudu vähäisestä toimeentulotuen saajien määrästä vaan ennemminkin siitä, että toimeentulotukea myönnetään asiakasta kohden vähän (etenkin RAS ja Oulainen). Ts. asiakkaiden toimeentulotuen saannin jaksot ovat lyhyitä. Kalajoella toimeentulotuen saajien vähyys kuitenkin vaikuttaa kustannuksiin Kalliossa toimeentulotuen määrä on suurin Alueella työmarkkinatuen kuntaosuus on kuitenkin suhteessa suuri, koko alueella n. 3 milj. ja osuus kasvussa aikarajan tippuessa 300 päivään. Toimenpiteet: Toimeentulotuen suhteen ei toimenpide-ehdotuksia. Nykykäytännöt vaikuttavat toimivilta Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun varalta työllistämistoimenpiteiden tehostaminen ja aktivointiasteiden nostaminen edelleen on tarpeen, vaikka aktivointiasteet alueella ovatkin keskimäärin hyvällä tasolla ja maan keskiarvoa korkeammat 105

AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityön kustannukset / asukas Aikuissosiaalityön kustannukset ovat matalat Kalajoki 2013 JYTA 2013 Oulainen 2013 Helmi 2013 RAS 2013 Selänne 2013 Kallio 2013 Ylä-Savo 2013 Oulunkaari 2013 Imatra 2013 KESKIARVO 2012 Riihimäki 2013 Raasepori 2013 Joensuu 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Sosiaalityö Toimeentulotuki (pl. työmarkkinatuen kuntaosuus) Työmarkkinatuen kuntaosuus Sosiaalinen luototus Työllistämistoiminta Sosiaalinen asuminen 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 106

Sosiaalityö / asiakasperhe AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalityön resursointi asiakasperhettä kohden ja maksettu korvaus perhettä kohden 1 270 Oulunkaari 2013 Toimeentulotuen perhekohtaiset kustannukset ovat etenkin Oulaisissa ja RAS:n alueella pienet 970 670 Raasepori 2013 Raisio 2013 Kemi 2013 Tässä kuvassa mukana työmarkkinatuen kuntaosuus. 370 RAS 2013 Selänne 2013 Imatra 2013 Kallio 2013 Kalajoki 2013 Riihimäki 2013 Oulainen 2013 JYTA 2013 Helmi 2013 Ylä-Savo 2013 Joensuu 2013 70 1 200 1 900 2 600 3 300 / toimeentulotukiperhe 107

AIKUISSOSIAALITYÖ Toimeentulotukea saaneiden määrä Toimeentulotukea saaneiden määrä on vaihteleva 90 80 79 75 Toimeentulotukea saaneet / 1000 asukasta 70 60 50 66 60 51 46 44 43 42 42 41 40 39 40 34 30 25 20 10 0 108

AIKUISSOSIAALITYÖ Työmarkkinatuki, kuntaosuus 1 200 000 1 000 000 1 103 862 906 874 995 654 800 000 600 000 575 617 446 966 400 000 200 000 0 144 673 52 315 214 574 105 324 100 139 163 714 147 504 89 688 335 975 291 271 255 445 267 201 139 514 112 786 46 060 35 826 14 901 Aktivointiasteet (%) 500 päivää tai yli työmarkkinatuen piirissä olleet Raahe Siikajoki Pyhäjoki Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Haapa-järvi Pyhäjärvi Kärsämäki Reisjärvi Oulainen Kalajoki Merijärvi Haapavesi Siikalatva Pyhäntä 2014 ka 41,3 35,8 43,8 29,1 43,1 50 14,3 61,9 42,7 42,9 53,1 23,3 51,6 53,3 31,9 52,2 62,5 2013 ka 41 34 43,5 29,6 46,1 44,4 22,6 60 53,8 35,3 52 29,4 47,9 43,8 43,5 54,5 50 Lähde: Kela 109

AIKUISSOSIAALITYÖ Työmarkkinatuen määrä / työmarkkinatuen saaja (kunnan osuus) Tämä indikaattori kuvastaa että, mitä enemmän pyritään järjestämään aktivointijaksoja, sitä matalampi on kunnan maksuosuus asiakasta kohden. 3 000 Työmarkkinatuki / tuen saaja (kunnan osuus) 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 110

VAMMAISPALVELUT 111

VAMMAISPALVELUT Löydökset Vammaispalveluiden asiakasmäärät ja sitä kautta kustannukset ovat hyvin vaihtelevat alueella Vammaispalveluissa pääpaino on kehitysvammahuollon kustannuksissa johtuen kehitysvammaisten suuresta määrästä alueella. Vain Helmen osalta vaikeavammaisten palveluiden kustannukset ovat merkittävät. Kalajoki ja RAS ovat vammaispalveluissa edullisimmat alueet, johtuen sekä vammaisten että kehitysvammaisten asiakkaiden pienestä määrästä muihin alueisiin nähden. Kalajoella myös kehitysvammahuolto on avohoitopainotteista. Kallio pääsee asiakasmäärään nähden edullisiin kustannuksiin, johtuen kehitysvammapalveluiden avohoitopainotteisuudesta Oulaisissa ja Helmessä kehitysvammaisten laitoshoidon määrä nostaa kustannuksia Helmen vaikeavammaisten kustannuksia nostaa henkilökohtaisten avustajien sekä kuljetuspalveluiden kalleus asiakasta kohden laskettuna Selänteen kehitysvammaisten kustannukset ovat asiakkaiden suureen määräänkin nähden hieman korkeat. Yhtenä selittävänä tekijänä on palveluasumisen kallis hoitopäivähinta, joten asiakkaat ovat painottuneet raskaampiin asumisen muotoihin Toimenpiteet Kehitysvammaisten laitospalveluita on alueella purettu. V. 2013 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli koko alueella vain 18 kpl. Vain Helmen ja Oulaisten osalta laitoshoidon osuus kehitysvammapalvelujen kustannuksista on yli 20%, kun se muilla on alle 10%. Laitospalveluiden osalta alueella ei siis ole enää suurta tarvetta purkuun. Kustannuksia nostava tekijä on alueen asumispalvelujen korkeat hoitopäivähinnat Myös vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskäytännöissä ilmenee eroja alueittain, jotka mahdollisen yhtenäisen tuotantoalueen näkökulmasta tulisi selvittää ja yhdenmukaistaa 112

VAMMAISPALVELUT Asukaskohtaiset kustannukset Vammaispalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat painottuneet kehitysvammahuoltoon ja vaihtelevat Jokilaakson sisällä huomattavasti Raisio 2013 Kalajoki 2013 RAS 2013 Kallio 2013 Kemi 2013 Joensuu 2013 Imatra 2013 KESKIARVO 2012 Oulainen 2013 Ylä-Savo 2013 Riihimäki 2013 JYTA 2013 Oulunkaari 2013 Raasepori 2013 Helmi 2013 Selänne 2013 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset Työtoiminta Sosiaalityö ja palv. ohjaus Kehitysvammaiset avohoito Kehitysvammaiset palveluas. Kehitysvammaiset laitoshoito 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 113

Vammaisten %-osuus väestöstä VAMMAISPALVELUT Vammaispalveluiden kustannukset / asukas ja vammaisten osuus väestöstä (laskettuna vaikeavammaisista asiakkaista) 3,0 % Kemi 2013 Ylä-Savo 2013 JYTA 2013 Selänne 2013 Imatra 2013 Vammaisten asiakkaiden määrä vaihtelee alueiden välillä Helmessä kustannukset ovat asiakasmäärään nähden selvästi kalliit 2,0 % Oulainen 2013 Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Joensuu 2013 Raasepori 2013 1,0 % Raisio 2013 Kallio 2013 RAS 2013 Kalajoki 2013 Riihimäki 2013 0,0 % 30 80 130 /asukas kaikki vammaispalvelut (ei kehitysvammapalvelut) 114

VAMMAISPALVELUT Vammaispalveluiden erittely Kallio Selänne Helmi RAS Oulainen Kalajoki Väestö 31.12.2013 33 628 18 998 14 654 34 469 7 772 13795 Kuljetuspalvelut Kulut 442 335 581 283 456 722 235 565 148 947 67 520 Asiakkaat 285 416 201 213 107 121 Kulut/Asiakkaat 1 552 1 397 2 272 1 106 1 392 558 Henkilökohtainen avustaminen Kulut 554 546 375 274 677 558 1 031 676 190 496 157 803 Asiakkaat 73 76 42 58 24 20 Kulut/Asiakkaat 7 597 4 938 16 132 17 788 7 937 7 890 Asunnon muutostyöt Kulut 52 262 36 590 47 931 15 979 30 574 7 214 Asiakkaat 24 43 66 31 31 17 Kulut/Asiakkaat 2 178 851 726 515 986 424 115

Kehitysvammaisten %-osuus väestöstä VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon kustannukset / asukas ja kehitysvammaisten osuus väestöstä 1,5 % Oulunkaari 2013 Helmi 2013 Kallio 2013 Oulainen 2013 JYTA 2013 Kemi 2013 RAS 2013 Selänne 2013 Kehitysvammaisten määrään nähden kustannukset ovat kohtuulliset, paitsi Selänteellä hieman kalliit 1,0 % Ylä-Savo 2013 Raisio 2013 Kalajoki Joensuu 2013 2013 Raasepori 2013 0,5 % Imatra 2013 Riihimäki 2013 0,0 % 80 130 180 230 280 330 Kehitysvammahuollon kustannukset / asukas 116

Avo- ja palveluasuminen yhteensä /asukas VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon kustannusten jakautuminen / asukas 320 295 Selänne 2013 Oulaisten ja Selänteen osalta laitospalvelukustannukset ovat kallit 270 245 Oulunkaari 2013 220 195 RAS 2013 Kallio 2013 Riihimäki 2013 170 Kalajoki 2013 145 Raasepori 2013 JYTA 2013 Helmi 2013 Ylä-Savo 2013 Oulainen 2013 Kemi 2013 Imatra 2013 Joensuu 2013 120 95 Raisio 2013 70 0 20 40 60 Laitospalvelu / asukas 117

VAMMAISPALVELUT Kehitysvammaisten asumisen ja laitoshoidon kustannukset Hoitopäiväkustannukset ovat palveluasumisessa RAS:n, Kalajoen, Oulaisten ja Selänteen osalta kalliit 700 Palveluasumisen kustannukset / hoitopäivä Laitoshoidon kustannukset / hoitopäivä 600 500 400 300 200 100 139 124 85 130 98 116 115 105 114 125 90 124 85 104 72 0 118

VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon kustannusten %-jakautuminen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Avohoito Palveluasuminen Laitoshoito Laitoshoitopainotteisuus kasvaa Avohoidon ja palveluasumisen osuus kasvaa 119

KUNTOUTUS 120

Kuntoutuksen yhteenveto Löydökset Kuntoutuksen osalta tarkasteltiin vain kokonaispanostusta, joka alueella on melko vaihteleva. RAS:n panostukset ovat korkeimmat, Kalajoella pienimmät. 121

KUNTOUTUS Kuntoutustoiminnan kustannukset yhteensä (ilman valtion määrärahaa) / asukas 80 / asukas 70 60 50 40 30 20 10 0 122

TYÖTERVEYSHUOLTO 123

Työterveyshuollon järjestämistapa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Oulaisten kaupunki Kalajoki - Merijärvi Raahen yhteistoiminta-alue hyvinvointikuntayhty mä Työterveyshuollon tuotantotapa Kallion omaa toimintaa. Toimii nettoperiaatteella. Selänteen omaa toimintaa Nettoperiaate. Ostopalvelu Henkilöstön työterveyshuolto ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy Medicukselta Ostopalvelu, Suomen Terveystalo Oy Ostopalvelu, Suomen Terveystalo Oy Suomen Terveystalo Oy vastaa Raahen seudun hyvinvointikuntayht ymän työterveyshuollon järjestämisestä 1 Sopimuksen voimassaolo Tilakustannusten osuus kuluista % Sopimus voimassa toistaiseksi 7,9 4,9 Ei kunnan tiloissa Onko kunnan osoittamissa tiloissa??? 31.5.2017 saakka + 2 optiovuotta; on kunnan osoittamissa tiloissa Onko kunnan osoittamissa tiloissa? Onko kunnan osoittamissa tiloissa? Oman toiminnan nettotulos v 2013 43 000-73000 Kalliolla ja Selänteellä on työterveyshuoltoa omana toimintana, Selänteen työterveyshuolto oli tappiollinen v 2013. Kalliolla tilakustannukset ovat korkeat muihin kuluihin suhteutettuna. Kaikilla muilla alueen sote- palvelujen tuottajilla työterveyshuolto on ulkoistettu. 124

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstörakenne ja mitoitus 125

Henkilöstö vastaanottopalveluissa käytössä olleet vakanssit 1,40 Omat lääkärit/1000 asukasta Hoitajat/1000 asukasta 1,20 1,00 0,91 0,86 0,93 0,95 1,16 0,84 1,00 1,13 1,03 0,90 0,80 0,60 0,40 0,26 0,61 0,64 0,48 0,41 0,42 0,43 0,43 0,43 0,46 0,50 0,50 0,53 0,54 0,58 0,59 0,62 0,64 0,20 0,00 Kallio Selänne Helmi RAS Oulainen Kalajoki Omat lääkärit 8,9 10 6,1 14,9 5 6 Ostopalvelulääkärit 2013 2,5 Päivystyksessä, lkm ei tiedossa 1,8 Ei tiedossa Ei tiedossa 4 (osan vuotta) 126

Henkilöstö vastaanottopalveluissa käytössä olleet vakanssit 3 000,00 Asiakkaat / lääkäri Asiakkaat / hoitaja 2 500,00 2 000,00 2 177 1 866 2 425 1 500,00 1 000,00 500,00 975 1 020 1 065 1 093 1 137 1 151 1 184 1 184 729 688 512 571 805 664 715 538 1 313 313 1 416 1 472 1 504 1 044 757 730 704 0,00 127

Henkilöstö suun terveydenhuollossa 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,25 0,18 0,28 0,06 0,32 0,21 Hammaslääkärit/1000 asukasta 0,38 0,39 0,39 0,35 0,21 0,19 0,14 Suuhygienistit/1000 asukasta 0,49 0,44 0,46 0,42 0,24 0,11 0,12 0,51 0,07 0,54 0,55 0,15 0,18 0,00 128

Henkilöstö suun terveydenhuollossa suhteutettuna koko asiakasmäärään 7 000,00 6 000,00 Asiakkaat / hammaslääkäri 6 139 Asiakkaat / suuhygienisti 5 000,00 4 000,00 3 469 3 791 3 000,00 2 000,00 1 000,00 1 835 2 117 816 877 988 1 059 1 068 1 327 1 991 0,00 129