Valtuustotalon kahvio, os. Espoonkatu 5, Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 1 / 97 Kokoustiedot Aika 16.02.2017 torstai klo 17:30-20:20 tauko klo 17.35-17.55 Paikka Valtuustotalon kahvio, os. Espoonkatu 5, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen Nina From Inka Hopsu Taru Saraste Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala, saapui klo 17.35 :n 17 käsittelyn jälkeen Antti Kainulainen Henrik Vuornos, saapui klo 17.45 :n 17 käsittelyn jälkeen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Merja Vuori, saapui klo 17.40 :n 17 käsittelyn jälkeen Muut saapuvilla olleet Timo Ketonen Kaisu Toivonen Virpi Mattila Ulla Valtonen Juha Nurmi Tapio Erma Ilpo Salonen Markku Kälviä Kasper Sukselainen Seija Juntunen Liisa Kivekäs Leena Lemiläinen-Honkanen Juha Hovinen Juha Iivanainen Tuija Seppänen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo 18.20 :n 21 käsittelyn aikana suomenkielisen opetustoimen johtaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö kehittämispäällikkö lukiolinjan päällikkö perusopetuslinjan päällikkö henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja tiedottaja kaupunginhallituksen edustaja koulutussuunnittelija, poistui klo 18.50 :n 24 käsittelyn jälkeen suunnittelupäällikkö, poistui klo 19.45 :n 28 käsittelyn jälkeen hankekehityspäällikkö, poistui klo 19.45 :n 28 käsittelyn jälkeen sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 2 / 97 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 19.2.2017 Antti Kainulainen Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.2.2017 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. Krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 3 / 97 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 17 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 18 1 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä 6 tai alentamista koskevat periaatteet 19 2-5 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 10 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 20 6-9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 16 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 21 10 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 25 käyttösuunnitelman hyväksyminen 22 11 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 28 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen 23 Tuen maksaminen Rinnekoti-Säätiölle opiskeluhuollon 31 psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisessä 24 Vaatimus opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan taiteen 34 perusopetuksen toiminta-avustuspäätöksen purkamisesta 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen 37 järjestäminen 1.8.2017 alkaen 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 41 2017 aikana 27 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen 46 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 28 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 52 Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutoksesta 29 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan 58 (Kv-asia) 30 12 Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat toimikaudella 2017-75 2021 31 Taavinkylän koulun johtokunnan henkilökunnan 83 eroanomus ja täydennysvaali 32 Tapiolan lukion henkilökunnan varaedustajan eropyyntö ja 84 täydennysvaali 33 13 Lukion johtokunnan opiskelijaedustajat vuonna 2017 85 34 Päätökset ja kirjelmät 86 35 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 87 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 36 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 89 varhaiskasvatusjaoston päätökset 37 Valmistelukehoitus koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttaminen koulunkäynninohjaajaksi 91

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 16.02.2017 Sivu 4 / 97 16 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.2.2017 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 16.02.2017 Sivu 5 / 97 17 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Antti Kainulainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 16.02.2017 Sivu 6 / 97 594/2017 02.05.00 18 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai alentamista koskevat periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 Maria Rauman, puh. 09 816 83861 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteen mukaiset varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai alentamista koskevat periaatteet. Lautakunta esittää, että periaatteet tulevat voimaan 7.3.2017 kumoten aiemmat päätökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen tai alentamisen periaatteista. Käsittely Asian esitteli sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälän estyneenä ollessa talous- ja hallinto johtaja Timo Ketonen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen tai alentamisen periaatteet 7.3.2017 alkaen - Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 12.6.1997 12 Selostus Toimivalta Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 25-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää lakiin tai asetuksiin perustuvien taksojen ja maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 16.02.2017 Sivu 7 / 97 johtosäännön 5 :n 10 kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Tausta 1.3.2017 alkaen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa. Tähän asti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt 12.6.1997 12 varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen periaatteet, joiden pohjalta päätökset on tehty. Periaatteita on tarkennettu sisäisellä ohjeistuksella. Pääkaupunkiseudulla on noudatettu pääosin yhteneväisiä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisen ja alentamisen periaatteita. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 4 :n mukaan varhaiskasvatuksesta voidaan määrätä kuukausimaksu. Maksu määräytyy perheen koon ja tulojen perusteella. Lisäksi maksun suuruuteen vaikuttaa lapsen varhaiskasvatuksessa oloaika. Uusista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa 13.2.2017 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum - lautakunnan esitysten pohjalta. Lakisääteinen varhaiskasvatuksen asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 :ssä säädetään varhaiskasvatuksesta määrätyn maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Sen mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa palvelun käyttäjän tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lapsen vanhemman tai huoltajan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen tulee aina tehdä ennen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen toimeentulotuen myöntämistä. Edellä mainittu säännös vastaa sisällöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n 1 momenttia. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 määrää kuitenkin nimenomaisesti alentamaan tai jättämään perimättä maksu aina ennen toimeentulotuesta annetun lain mukaisen toimeentulotuen myöntämistä. Hallituksen esityksen HE

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 16.02.2017 Sivu 8 / 97 205/2016 mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Koska kyseessä on viimesijainen tuki, on ensisijaisesti alennettava tai jätettävä perimättä maksukykyyn vaikuttavia muita maksuja, mm. varhaiskasvatuksen maksuja. Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että säännös ei muuta nykyistä käytäntöä, mutta toimeentulotuen viimesijaisuudesta säätäminen laissa turvaa asiakkaan asemaa. Edellä mainittu velvollisuus varhaiskasvatuksen asiakasmaksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen koskee tilannetta, jossa asiakas on oikeutettu perustoimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät 1.1.2017 Kelan hoidettavaksi. Kela ohjeistaa perustoimeentulotukiasiakasta hakemaan varhaiskasvatusviranomaiselta asiakasmaksun perimättä jättämistä tai alentamista ennen kuin se huomioi varhaiskasvatusmaksun toimeentulotukilaskelmassa. Kelan tekemän toimeentulotukilaskelman pohjalta varhaiskasvatusviranomainen tekee päätöksen varhaiskasvatusmaksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta. Todettakoon lisäksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 :n mukaan varhaiskasvatus on maksutonta lastensuojelulaissa tarkoitettuna lapsen huoltona (avohuollon tukitoimi) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena erityishuoltona silloin kun varhaiskasvatus on mainittu lapsen erityishuolto-ohjelmassa. Kunnan harkintaan perustuva varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättäminen tai alentaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n 2 momentin perusteella asiakasmaksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole vastaavaa säännöstä, mutta hallituksen esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja voidaan edellä mainitun säännöksen perusteella jättää edelleen perimättä tai alentaa huollollisin perustein kunnan harkintaan perustuen. varhaiskasvatuslautakunnalle sekä Svenska rum -lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että Espoossa alennetaan tai jätetään perimättä varhaiskasvatuksen asiakasmaksu myös niissä tilanteissa, joissa perustoimeentulotuen saamisen edellytykset eivät täyty. Harkinnanvaraisessa asiakasmaksun perimättä jättämisen tai alentamisen tarkoituksena on perheen taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja näin mahdollisesti ehkäistä perheen toimeentulotuen tarve. Hyväksyttäväksi esitetään liitteen mukaiset periaatteet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Koska perheiden tilanteet ovat käytännössä hyvin erilaiset, käyttää toimivaltainen viranhaltija näiden periaatteiden puitteissa tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Päätös tehdään aina erillisen maksuvaralaskelman

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 16.02.2017 Sivu 9 / 97 pohjalta. Maksuvaralaskelma pohjautuu pitkälti toimeentulotukilaskelmaan, mutta se mahdollistaa perheen taloudellisen kokonaistilanteen huomioimisen myös silloin kun perhe ei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Päätösten arvioidut vuosittaiset määrät ja kustannukset Vuonna 2016 huojennuspäätöksiä tehtiin 124 kappaletta. Huojennuspäätöksistä 89 oli myönteisiä päätöksiä ja 35 kielteisiä päätöksiä. Noin puolet tehdyistä päätöksistä oli lastensuojelun avohuollon tukitoimia tai toimeentulotuen saajia. Määrän arvioidaan nousevan, koska uudessa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa velvoite maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen on perustoimeentulotukiasiakkaiden osalta nimenomaisesti kirjattu lakiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä on vaikea arvioida ennakolta. Karkea arvio tulomenetyksistä vuositasolla on noin 115 000 euroa. Näistä noin 100 000 euroa koostuu lakisääteisesti maksuttomista lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Näiden osalta arviointia vaikeuttaa se, että kaupungin tiedossa ei välttämättä ole lastensuojeluasiakkaana olevan perheen tuloihin perustuvan asiakasmaksun suuruus. Luvut ovat siis vain suuntaa-antavia. Asia käsitellään saman sisältöisenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 15.2.2017 ja Svenska rum -lautakunnassa 16.2.2017.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 10 / 97 5689/2015 02.02.02 19 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Tuija Lindstedt, puh. 09 816 52230 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 Käsittely Päätös Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa 31.12.2016 3 Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa 31.12.2016 4 Sivistystoimen tuloskortti 5 Suomenkielisen opetuksen tuloskortti Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna 2016 52,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 11 / 97 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna 2016 708,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 12 / 97 Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka 14 699 lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 14 969 lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 13 / 97 Suomenkielinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa oli oppilaita 27 192 ja lukiokoulutuksessa 4 252 opiskelijaa. Oppilasmäärä kasvoi 20.9.2015-20.9.2016 välisenä aikana 750 oppilaalla perusopetuksessa ja 20 opiskelijalla lukiokoulutuksessa. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat kasvattivat oppilasmäärää 220 oppilaalla. Turvapaikanhakijoiden opetuksen ja opiskelijahuollon järjestämiseen saatiin lisärahoitusta 2,9 miljoonaa. Kaikkiaan valmistavassa opetuksessa oli yhteensä 760 oppilasta eri kulttuureista. Kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoita suomenkielisessä opetuksessa on noin 4 500. Talousarviovuonna 2016 opiskeli väistössä muissa kuin omissa opiskelutiloissaan yhteensä noin 3 300 oppilasta ja opiskelijaa. Väistötilanteet toivat monin tavoin lisäkuluja opetustoimeen. Auroran uusi peruskoulu valmistui ja Tapiolan koulu ja lukio pääsivät palaamaan peruskorjattuihin tiloihin. Väistöön joutui puolestaan lähtemään Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut. Väistössä jatkoivat Karhusuon, Niipperin ja Päivänkehrän koulut sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Haukilahden lukio muutti väistöön Otaniemeen Aalto -yliopiston campukselle. Espoon kaupunki ja Aalto -yliopisto valmistelivat yhdessä sivistystoimen kanssa Koulu palveluna SaaS-mallin. Mallin avulla tehostetaan samalla lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyötä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kattava koulutilojen mitoituksen arviointi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma hyväksyttiin ja koulujen omat opetussuunnitelmat valmistuivat ja otettiin käyttöön 1.8.2016. Valtakunnalliset perusteet sekä kuntakohtaiset ja koulukohtaiset suunnitelmat vietiin sähköiselle alustalle koulujen käyttöön. Eri hankkeiden rahoituksen turvin täydennyskoulutettiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen noin 3 000 opettajaa ja henkilöstön jäsentä uuden opetussuunnitelman ja digitaalisen oppimisympäristöjen vaatimuksiin. Lukiot valmistautuivat sähköistä ylioppilaskirjoitusta varten harjoittelemalla tarvittavin laitteistoin varustelluissa tiloissa. Syksyllä kirjoitettiin ensimmäiset aineet sähköisesti. Suomenkielinen opetus pystyi edelleen tarjoamaan kaikille perusopetuksen päättäneille oppilaille toisen asteen tai muuta koulutuspaikkaa. Oppimistuloksissa ei ollut valtakunnallisia kokeita, mutta PISA2015 tulosten mukaan Espoon oppilaat olivat selvästi OECDn ja Suomen tuloksia korkeammalla luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Ero pääkaupunkiseudun keskiarvoon oli vain muutamaa pistettä parempi. Lukion ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien keskiarvo oli jonkin verran valtakunnallista keskiarvoa parempi. Suomenkielinen opetus koordinoi kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti myös ammatilliseen koulutukseen ja yksityisiin oppilaitoksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 14 / 97 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu toi painetta oppilas- ja opiskelijahuollonpalvelujen järjestämiseen. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuettiin lisäämällä kerhotoimintaa. Lukuvuonna 2015-2016 toimi 600 kerhoa. Koulujen kerhoportaalit olivat käytössä. Kerhotarjontaan tehtiin sukupuolivaikutusten arviointi. Sen mukaan kerhoja oli yhteisiä ja tytöille ja pojille tarkoitettuja. Oppilaat pääsivät kaikkiin haluamiinsa kerhoihin. Lisäksi harrastustoimintaa Espoossa tarjoavat monet eri järjestöt. Kouluihin luotiin myös Tunti liikuntaa päivässä -malli. Espoon peruskoulut ja lukiot edistivät yrittäjyyttä mm. Nuori yrittäjyysprojektin ja Yrityskylävierailujen kautta. Lisäksi luotiin yhdessä 6Aika hankkeen kanssa KYKY-toimintamalli, jossa koulut ja oppilaat kehittävät sähköistä oppimismateriaalia yhdessä alan kehittäjien kanssa. Digitaalisissa oppimisympäristöissä siirryttiin pilvipohjaisiin palveluihin ja edistettiin koulujen toimintakulttuuria digitarinan mukaisesti. Loppuvuodesta järjestettiin yhdessä varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen sivistyspalvelujen kanssa 4 alueellista Digidoo - Digiday - messutapahtumaa. Espoossa on useita Vihreä lippu -koulua. Tämän lisäksi laadittiin suomenkielisen opetuksen tasoinen yhteiskuntasitoumuksen malli. Kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta. Vuonna 2016 vieraili 40 espoolaista lukiolaista Shanghain Sister-lukioissa. Kaksi shanghailaista ryhmää vieraili Espoossa. Kanadan Ontarion York Region School Boardin luottamushenkilöitä ja opetustoimen johtoa vieraili Espoossa 10-vuotisen yhteistyön merkeissä ja osallistuen Learning City-tapahtumaan. Espoosta heidän järjestämään Quest -konferensiin osallistui Haukilahden lukion opiskelijoita ja opettaja esittäen työpajassa Koulu palveluna-mallia. Espoo sai maailmanlaajuisen Educating City -verkoston palkinnon Opinmäen campuksen kuntalaisia ja muita yhteistyökumppaneita osallistavasta toimintamallista Argentiinassa. Lisäksi kouluilla oli aktiivista Erasmustoimintaa eurooppalaisten yhteistyömaiden kanssa. Kouluilla ja virastolla vieraili kymmeniä eri ryhmiä ja kansallisuuksia tutustuen Espoon opetustoiminnan järjestämiseen. Tuottavuuden ja henkilötyön tuottavuuden piti tavoitteen mukaan parantua 1 %-yksiköllä. Tähän tavoitteeseen suomenkielinen opetus ei päässyt. Valtion erityisavustuksia ja hankerahaa saatiin kaupungille ennakoitua enemmän. Nämä tulot tuli kohdentaa lisäämällä resurssiopettajia ja avustajia kouluihin, täydennyskoulutuksiin ja kehittämishankkeiden koordinointiin. Oppilashinnat eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvointi säilyi hyvänä. Henkilöstön työaikaa seurattiin ja työtehtäviä pyrittiin jakamaan niin, että työaika riittää tehtävien tekemiseen. Työn hallinta säilyi hyvänä, vaikka Kunta10 tutkimuksen mukaan työmäärä oli selvästi kasvanut suomenkielisessä opetuksessa koko henkilöstön osalla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 16.02.2017 Sivu 15 / 97 Suomenkielinen opetus oli pilottina Espoon johtamisen kehittämisen hankkeessa. Tulosyksikön prosessit kuvattiin uuden organisaation mukaan johtamissopimukseen ja työn organisoinnin ohjeet uudistettiin. Johtoryhmätyöskentelyä kehitettiin. Suomenkielinen opetus ylitti muutetun talousarvion. Toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla, toteuma 114,6 % johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla, toteuma 100,1 %. Talousarviota muutettiin kasvaneiden tulojen osalta. Ennakoiduista riskeistä toteutui edelleen uudet nopeat väistötilanteet ja sisäisten kulujen ylitys ICTn osalta. Turvapaikanhakijoille kohdennettu 2,9 milj. euron lisämääräraha mahdollisti heidän opetuksensa järjestämisen. Ensikertaisen kalustamisen investointien toteuma oli 72,8 %, koska osa hankinnoista toteutui käyttötaloudesta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 16 / 97 5689/2015 02.02.02 20 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Jaana Turunen, puh. 050 395 2154 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa 31.12.2016 7 Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa 31.12.2016 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tuloskortti 9 Sivistystoimen tuloskortti - Pöytäkirjamerkinnät Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 17 / 97 Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna 2016 52,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia. Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna 2016 708,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 18 / 97 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Resurssit ja johtaminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittyivät 0,1 % (noin 35 000 ) ja toimintamenot alittuivat 1 % (noin 2 M ). Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta vähintään 1 %. Vuonna 2015 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli 10 982, 0,7 % pienempi kuin vuonna 2014. Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 059, 2,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 yksikkökustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen keväällä 2017. Tavoitteena oli luopua pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista. Kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi kesällä 2016: Rentukka ja Kilonkukka Leppävaarassa, Tähkäpää, Järvenperä ja Pörriäinen Espoon keskuksessa sekä Tiimalasintie Espoonlahdessa. Henkilöstötyön tuottavuus kasvoi ennakkotiedon mukaan tavoitteen mukaisesti vähintään 1 prosentin. Lopullinen tieto saadaan kevään aikana. Kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttämistä palvelujen järjestämissä edistettiin lisäämällä yksityisen hoidon tuen päiväkotien määrää ja kasvattamalla kunnallisen varhaiskasvatuksen toimipaikkakokoa. Tammikuussa aloitti yksityinen päiväkoti Touhula Tikasmäki ja elokuussa aloittivat toimintansa Villa Kapteeni, VekaraLahti sekä Small Folks Daycare Keilaranta. Kunnallisissa toimipaikoissa joulukuussa 2016 oli 54 lasta/toimipaikka, mikä oli 5 lasta enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Asukkaat ja palvelut Tavoitteena oli luoda mallit Tunti liikuntaa päivässä tavoitteen toteuttamiseksi. Toimintamalli otettiin käyttöön: Kaikkiin yksiköihin hankittiin ulkoliikuttajaliivit ja annettiin vinkkejä ulkoliikunnan järjestämiseksi. Yksiköiden käyttöön laadittiin seurantavälineitä liikunnan määrän mittaamiseksi. Kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjen tehostamiseksi integroitujen ryhmien mitoitus muutettiin elokuusta 2016 alkaen siten, että niissä on 6 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Aiempi mitoitus oli 5 tukea tarvitsevaa ja 7 muuta lasta. Lisäksi kaksi integroitua ryhmää muutettiin 3-6 v kokopäiväryhmäksi. Henkilöstön käyttöön valmistui Kasvun ja oppimisen tuen käsikirja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen uudistaminen uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja säädösten mukaiseksi käynnistyi. Esitykset muutoksista valmistuvat alkuvuodesta 2017.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 19 / 97 Tavoitteena oli kehittää kerhotoimintaa ja lisätä kerhopaikkojen määrää vähintään 100 paikalla. Uusia kerhoja perustettiin kaikille palvelualueille elokuussa 2016. Joulukuussa 2016 kerhoihin on sijoitettu 577 lasta, mikä oli 168 lasta enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Tavoitteena oli laatia kaikille vieraskielisille lapsille kaksikielisyyden suunnitelma. Kaksikielisyyden suunnitelman laadinta vakiintui osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Se sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka tehdään kaikille lapsille. Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksien parantamiseksi opetuksessa ja kasvatuksessa laadittiin maahanmuuttajataustaisten huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kasvatuskumppanuuden malli. Sitä pilotoitiin Tapiolan alueella. Malli otetaan käyttöön kevään 2017 aikana myös muilla palvelualueilla. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisen ja ostopalveluna järjestetyn varhaiskasvatuksen lapsista oli 19,8 % joulukuussa 2016. Tavoitteena oli myös luoda käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat leikkimiseen, liikkumiseen, taiteiluun ja tutkimiseen liittyvää toimintaa. Käytännöt kartoitettiin ja niistä laadittiin kooste yksiköiden käyttöön. Vanhemmat arvioivat toimintaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi vanhempien arvioita pyydettiin marraskuun alussa toteutetulla kyselyllä. Kysely oli osa varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Digitaalisen oppimisen yhtenäisen oppimispolun edistämiseksi osaamisen kehittämisen suunnitelmassa otettiin huomioon esiopetussuunnitelman ja digitarinan mukaiset digitaalisen oppimisen tavoitteet. Digitaalisen oppimisen koulutukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Keto-hankkeen avulla koulutettiin 53 ict-mentoria, jotka tukevat jatkossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikköjä digitaaliseen oppimiseen liittyvissä asioissa. Mentorit valmistuivat joulukuussa 2016. Verkoston toiminnan jatkosuunnitelma on valmis. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä. Lasten käyttöön tarkoitettuja digivälineitä oli vuoden lopussa kaikissa päiväkodeissa ja esiopetusyksiköissä. Päiväkodeista 80 % oli verkotettuja, niihin oli myös hankittu ryhmäkohtainen henkilökunnan laite. Tavoitteen mukainen tulosyksikkötasoinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus laadittiin. Varhaiskasvatusyksiköistä noin 70 % laati oman yhteiskuntasitoumuksen. Varhaiskasvatusyksiköiden esiopetussuunnitelmat laadittiin ja ne otettiin onnistuneesti käyttöön elokuussa 2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 20 / 97 Kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi suomenkielinen varhaiskasvatus sai määrärahan Erasmus+ -ohjelmaan osallistumiseen. Osana hanketta käytiin perehtymässä Kööpenhaminan seudun varhaiskasvatuksen käytäntöihin erityisesti monikulttuurisuuteen ja luontokasvatukseen liittyen. Investointiesityksissä otettiin huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsittiin erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka 14 699 lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 14 969 lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 21 / 97 saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ennakkotieto vuoden 2016 tilinpäätöksestä tilanteessa 31.12.2016 Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka 14 699 lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 14 969 lasta, mikä oli 270 lasta ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen kysyntä oli edellisvuotta suurempaa koko vuoden ajan. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä oli talousarviossa ennakoitua sekä edellistä vuotta pienempi. Varhaiskasvatus järjestettiin keväällä ns. poikkeusjärjestelyin 328 lapselle ja syksyllä 220 lapselle. Poikkeusjärjestelyjä oli muilla palvelualueilla paitsi Matinkylä-Olarissa ja läntisessä Leppävaarassa. Leppävaaran alueelle valmistui elokuussa 2016 uudet tilat Auroran päiväkodille. Entinen Auroran päiväkotirakennus peruskorjataan Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueilla lakkautettiin yhteensä kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta kesällä 2016. Varhaiskasvatusta järjestettiin väistötiloissa Espoonlahdessa, Espoon keskuksessa ja Tapiolassa päiväkotien kiireellisten korjaustöiden tai pitkäaikaisemman tarpeen vuoksi. Etenkin Espoonlahdessa vesivahingoista johtuvat väistöt hankaloittivat syksyllä varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien lasten sijoittamista. Lintumetsän päiväkodissa oli joulun alla ilkivallasta johtuva tulipalo, jonka vuoksi päiväkodin toiminta siirrettiin yksityiseltä palveluntuottajalta vuokrattuihin väistötiloihin vuoden vaihteessa. Varhaiskasvatuslakia muutettiin 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskivat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 22 / 97 kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoossa ei kasvateta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Hoitajamitoitus säilytettiin ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajattiin 24 lapseen. Varhaiskasvatuslain varhaiskasvatusoikeuteen liittyvästä muutoksesta päätettiin vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammihelmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Valtuusto päätti 15.2.2016 19, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkinaasemasta. Talous Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 87 232 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, urapalveluihin ja kesätyöpaikkojen lisäykseen. Sivistystoimen johtajan päätöksellä siirrettiin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 93 064 euroa ICT-asiantuntijapalveluiden laskutusmuutokseen, sekä vähennettiin 213 749 euroa Palveluliikelaitoksen tuoton poisto. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö valmisteli keväällä 2014 Sivistystoimen talouden tasapainotuslinjausten pohjalta talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteitä jatkettiin vuonna 2016. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet ovat: - Asiakasmaksujen indeksikorotukset 1.8.2016 - Henkilöstön vuosilomia keskitetään koulujen loma-aikoihin ja vuokratyövoiman (Seure) käyttöä vähennetään. - Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia muutoksissa lisätään. - Varhaiskasvatuspaikkojen käytön tehokkuutta lisätään kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa - Hankintoja priorisoidaan ja keskitetään. - Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa kehitetään. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää kehitetään ja siten vähennetään kunnallisten varhaiskasvatustilojen rakentamistarvetta - Kehitetään starttirahaa entistä joustavammaksi - Toteutetaan palveluverkkoselvitys ja luovutaan pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista, jos se on vain mahdollista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 23 / 97 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön muutettu talousarvio oli 207,5 milj. euroa. Tulosyksikön tilinpäätösmenot olivat n. 205,5 milj. euroa (99,0 %). Muutettu talousarvio alittui n. 2 milj. eurolla. Määrärahat alittuivat henkilöstömenojen ja avustusten osalta. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutus näkyi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilinpäätöksessä 2016. Kustannusten nousua kyettiin hillitsemään lasten määrän kasvusta huolimatta mm. tehostamalla varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä. Kerhotoiminnan paikkojen ja käytön kasvu oli ennakoitua suurempaa. Kerhotoiminnan lisäys syksyllä 2016 oli noin 170 uutta paikkaa, lisäystavoitteen ollessa 100 uutta paikkaa. Kerhotoiminnassa henkilöstökustannukset ovat kokopäiväistä varhaiskasvatusta merkittävästi pienemmät. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion noin 5 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannuksiin käytettiin n. 5,3 milj. euroa. Henkilöstö- ja työvoimanvuokrauskustannukset alittuivat 2,8 milj. eurolla. Lomapalkkajaksotuksen ja eläkemenoperusteisten maksujen tasaus vähensi suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstömenoja 0,7 milj. eurolla. Ulkoiset palvelujen ostot ylittyivät 1,9 milj. eurolla, johtuen työvoimanvuokrauskustannuksista. Avustukset alittivat muutetun talousarvion n. 0,4 milj. eurolla, yksityisen hoidon tuen osalta. Uudet yksityiset varhaiskasvatuspaikat eivät täyttyneet toivotulla tavalla. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen markkinointiin kiinnitettiin huomiota ja 1.3.2017 lukien maksettavan yksityisen hoidon tuen tulosidonnaisen hoitolisän kuntalisän toivotaan kannustavan perheitä valitsemaan lapselleen yksityisen varhaiskasvatuspaikan. Muut kulut ylittyivät muutetun talousarvion n. 0,2 milj. eurolla. Ylitys koostui ennakoitua suuremmasta asiakasmaksusaatavien poistosta. Sisäiset palvelujen ostot ylittivät muutetun talousarvion n. 1,1 milj. eurolla. Ylitys koostui Ruokapalvelu Oy:n kustannuksista 0,6 milj. euroa, ICTverkkojen sähkö- ja rakentamiskustannuksista ja työasemalisäyksistä 0,3 milj. euroa, sekä kaupungin palvelumaksut ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Sisäiset aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät muutetun talousarvion n. 0,1 milj. eurolla. Ylitys koostui ICT-välineiden hankinnoista sekä logistiikkapalveluiden palvelumaksusta. ICT-kustannusten ylitykseen vaikutti uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämä digivarustaminen. Ylitykset katettiin tulosyksikön menoista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvion tulot, 24,1 milj. euroa, toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti (toteuma 100,1 %).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 16.02.2017 Sivu 24 / 97 Investointimenojen muutettu talousarvio 0,6 milj. euroa alittui noin 0,3 milj. eurolla. Alitus johtui Nuumäen päiväkodin ja Järvenperän asukaspuiston valmistumisajankohdan siirtymisestä vuodelle 2017 sekä kirjaamistavasta. Osa ensikertaisen kalustamisen kustannuksista kirjataan käyttötalouden menoksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 16.02.2017 Sivu 25 / 97 1669/2016 02.02.00 21 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Lindstedt, puh. 09 816 52230 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2017. Tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: toivoo, että kaikki koulut olisivat mukana liikkuva koulu -hankkeessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2017. Tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi opetus- ja toivoo, että kaikki koulut olisivat mukana liikkuva koulu -hankkeessa. Liite Selostus 10 Suomenkielisen opetuksen käyttösuunnitelma 2017 Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 7.12.2016. Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 16.02.2017 Sivu 26 / 97 Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 16.02.2017 Sivu 27 / 97 avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkistamiseen. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä pöytäkirjamerkinnät. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 16.02.2017 Sivu 28 / 97 1669/2016 02.02.00 22 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Jaana Turunen, puh. 050 395 2154 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila hyväksyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2017 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Päätös Esittelijän tekemä muutos liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelma 2017 Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 7.12.2016. Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 16.02.2017 Sivu 29 / 97 Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkistamiseen. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 16.02.2017 Sivu 30 / 97 Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä pöytäkirjamerkinnät. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 16.02.2017 Sivu 31 / 97 3093/2016 12.01.01 23 Tuen maksaminen Rinnekoti-Säätiölle opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisessä Valmistelijat / lisätiedot: Merja-Riitta von Schantz, puh. 050 380 6523 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen päättää maksaa Rinnekoti-Säätiölle oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 :n mukaisena tukena 660 euroa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä lukuvuonna 2016-2017. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Toimivalta Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 15 kohdan mukaan lautakunta päättää avustuksen myöntämisestä. Päätösehdotuksen mukainen tuki rinnastuu avustukseen. Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (opiskeluhuoltolaki) 9 :n 2 momentin mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 16.02.2017 Sivu 32 / 97 Edellä oleva tukea koskeva osuus tuli voimaan opiskeluhuoltolain muutoksella 1.1.2015 ja se lisättiin lakiehdotukseen sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 16/2014) perusteella. Sivistysvaliokunnan mukaan yksityisellä koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen päätösvalta palvelujen järjestämisestä, mutta omalla kustannuksellaan. Valiokunnan mukaan sijaintikunnan tuessa ei ole kysymys hankintasopimukseen perustuvasta maksusta, vaan kahden lakiin perustuvassa tasavertaisessa toiminnan järjestämisvastuussa olevan toimijan yhteistyön eräästä vaihtoehtoisesta toteuttamismuodosta. Valiokunta korosti, että kyse ei ole ainoastaan opiskelijoiden yksilökohtaisista opiskeluhuollon palveluista vaan myös laissa säännellystä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Perustelut tuelle Rinnekoti-Säätiöllä on valtioneuvoston lupa järjestää opetusta vaikeimmin kehitysvammaisille lapsille sekä tilapäisesti myös muille kehitysvammaisille lapsille. Rinnekodin koulussa on opiskellut lisäksi muutama Espoon koulun oppilas erikseen tehdyn ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö luopuu opetuksen järjestämisestä 31.7.2017, jonka jälkeen opetuksen järjestämisvastuu siirtyy Espoon kaupungille. Rinnekoti-Säätiö on järjestänyt opiskeluhuoltolain mukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut kokonaan omana toimintanaan ja siten myös omalla kustannuksellaan. Säätiö on syksyllä 2016 esittänyt, että kaupunki tukisi sitä ko. palvelujen järjestämisessä. Opiskeluhuoltolakia ja sen muutosta koskevissa hallituksen esityksissä (HE 67/2013 ja 184/2014) on todettu, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutena katetaan noin puolet psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä aiheutuneista palkkakustannuksista. Lisäksi on viitattu sosiaali- ja terveysministeriön käyttämään arvioon, jonka mukaan kuraattoreita tulisi olla yksi 800 oppilasta kohden ja psykologeja yksi 1000 oppilasta kohden. Päätösehdotuksen mukaisen tuen määrän laskentaperusteena on edellä mainituissa hallituksen esityksissä mainittu laskennallinen kunnan peruspalvelujen valtionosuus psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä sekä oppilaskohtainen mitoitus, joiden pohjalta kohtuulliseksi tuen määräksi on katsottu sekä psykologi- että kuraattoripalvelujen osalta erikseen 30 euroa/oppilas/lukuvuosi. Tukea on perusteltua maksaa vain kotikunnaltaan espoolaisten oppilaiden osalta, koska Espoo saa valtionosuutta vain espoolaisista oppilaista ja koska kunnalla ei yksityisen opetuksen järjestäjän järjestäessä palvelut ole mahdollisuutta laskuttaa muiden oppilaiden kotikuntia. Rinnekodin koulussa on 11 oppilasta, jonka kotikunta on Espoo. Näin ollen tukea maksetaan seuraavasti: 11 oppilasta x 60 euroa = 660 euroa. Edellytykset tuen maksamiselle Tuki maksetaan yhdessä erässä lautakunnan päätöksen saatua lainvoiman.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 16.02.2017 Sivu 33 / 97 Mikäli Rinnekoti-Säätiö luopuu psykologi-/kuraattoripalvelujen järjestämisestä ennen lukuvuoden 2016-2017 päättymistä, sen tulee kaupungin niin vaatiessa palauttaa liikaa maksettu osuus tuesta takaisin kaupungille. Rinnekoti-Säätiö vastaa siitä, että psykologi- ja kuraattoripalvelut toteutetaan lain mukaisesti. Rinnekoti-Säätiön tulee pyydettäessä antaa kaupungille palvelujen järjestämiseen ja tuen maksamiseen liittyvät tiedot. Tiedoksi - Rinnekoti-Säätiö, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 16.02.2017 Sivu 34 / 97 5042/2016 02.05.01 24 Vaatimus opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan taiteen perusopetuksen toimintaavustuspäätöksen purkamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen, puh. 046 877 3032 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen jättää Tanssikeskus Footlightin 16.1.2017 saapuneen vaatimuksen lautakunnan päätöksen 20.12.2016 211 purkamisesta tutkimatta, koska sitä ei ole tehty kuntalain mukaisessa määräajassa ja koska Footlight ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen. antaa Footlightille selostusosan mukaisen vastauksen taiteen perusopetuksen avustusten haku- ja myöntämiskäytännöistä Espoossa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - varhaiskasvatuslautakunnan avustuspäätös 20.12.2016 211 - Footlightin vaatimus 16.1.2017 - Taiteen perusopetuksen avustusperiaatteet 1.1.2015 lukien Tanssikeskus Footlight (jäljempänä Footlight) on 16.1.2017 lähettänyt sähköpostitse vaatimuksen, jossa pyydetään opetus- ja a purkamaan lautakunnan 20.12.2016 211 tekemä päätös taiteen perusopetuksen oppilaitosten toiminta-avustuksista vuodelle 2017. Vaatimuksen perusteluna todetaan muun muassa, että asiassa tulisi tehdä uudet päätökset siten, että niissä otetaan huomioon toiminnan tasavertaisuus sekä se, ettei yhdelle toimijalle voida antaa tukea määräävän aseman varmistamiseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 16.02.2017 Sivu 35 / 97 Vaatimuksen tutkiminen varhaiskasvatuslautakunnan taiteen perusopetuksen toimintaavustuspäätöksestä on voinut tehdä oikaisuvaatimuksen kuntalain 89 :n nojalla. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan jäsen. Footlight ei ole hakenut ko. avustusta, joten se ei ole asianosainen. Kuntalain 3 :n mukaan kunnan jäsen on yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa. Footlightin kotipaikka on Helsinki eli se ei ole espoolainen. Oikaisuvaatimus on tullut tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on ollut kuntalain mukaisesti nähtävänä perjantaina 30.12.2016, joten oikaisuvaatimus on tullut tehdä viimeistään perjantaina 13.1.2017. Footlightin vaatimus on saapunut 16.1.2017 eli myöhässä. Edellä olevien perustein Footlightin vaatimusta ei voida kuntalain mukaisena oikaisuvaatimuksena tutkia. Koska avustuspäätöksestä ei ole tullut muita oikaisuvaatimuksia, se on lainvoimainen. Taiteen perusopetuksen toiminta-avustusten haku- ja myöntämiskäytännöt Espoossa Vaikka Footlightin vaatimusta ei oikaisuvaatimuksena voida tutkia, on perusteltua, että Footlightille annetaan vastaus taiteen perusopetuksen toiminta-avustusten haku- ja myöntämiskäytännöistä. Taiteen perusopetuksen toiminta-avustuksia haetaan kerran vuodessa avustusten hakulomakkeella. Avustushakemukset liitteineen toimitetaan Espoon kaupungin kirjaamoon paperisina tai sähköisesti huhtikuun loppuun mennessä. Haku päättyy kuukauden viimeisenä päivänä kello 15.45, tai mikäli haun viimeinen päivä on lauantai tai sunnuntai, viikonloppua seuraavana arkipäivänä. Toiminta-avustuksen saaminen edellyttää, että avustushakemus vaadittuine liitteineen on jätetty määräaikaan mennessä mainittuun paikkaan ja että hakemus on asianmukaisesti täytetty. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Tanssikeskus Footlight ei ole hakenut taiteen perusopetuksen toimintaavustusta sinä aikana, kun opetus- ja on näistä avustuksista päättänyt (vuodet 2014-2016). Seuraavan hakuajan on suunniteltu alkavan helmi-maaliskuun vaihteessa ja se päättyy 2.5.2017. Espoon kaupungin opetus- ja myöntää kahdenlaisia toiminta-avustuksia taiteen perusopetukseen: 1) säännöllisiä toiminta-avustuksia lakisääteisen valtionosuuden piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille sekä 2) toiminta-avustuksia muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 16.02.2017 Sivu 36 / 97 Avustukset myönnetään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 22.10.2014 189 hyväksyminen avustusperiaatteet mukaisesti. Ko. periaatteet tulivat voimaan 1.1.2015 alkaen. Avustusperiaatteiden mukaan avustusten jaossa pyritään turvaamaan yhteisöjen valtionosuudet pitämällä niiden saajien osalta lautakunnan avustuksen taso vakaana vuosittaisen talousarvion puitteissa. Vuodelle 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustusta viidelle sellaiselle taiteen perusopetuksen oppilaitokselle, joita opetus- ja myös avustaa. Lisäksi opetus- ja myönsi avustusta kahdelle muulle taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta järjestävälle oppilaitokselle. Kaikista vuonna 2017 Espoon kaupungin toiminta-avustusta saavista oppilaitoksista kaksi tarjoaa opetusta tanssitaiteessa. Avustusperiaatteiden mukaan avustuksia myönnetään pääsääntöisesti espoolaisille toimijoille ja Espoossa tapahtuvaan toimintaan. Taideopetusta antava oppilaitos tulee osaksi taiteen perusopetuksen järjestelmää, kun kunnan toimivaltainen elin hyväksyy sen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelman hyväksyminen ei sisällä kunnan velvoitetta oppilaitoksen toiminnan taloudelliseen avustamiseen, vaan siitä päätetään aina erikseen vuosittaisen talousarvion puitteissa. Taiteen perusopetuksen piirissä oleva oppilaitos saa opetussuunnitelman hyväksymisen myötä muuta taloudellista etua vapaaseen taidekasvatuskenttään verrattuna, kuten arvonlisävelvollisuudesta vapautuminen (ainoastaan taiteen perusopetuksen säännöllinen toiminta) sekä mahdollisuus käyttää Espoon kaupungin koulujen luokkatiloja ilman käyttökorvausta ja koulujen liikuntasaleja matalakustanteisesti. Espoon koulutilojen käyttövuorojen hakeminen on ohjeistettu kaupungin internet-sivuilla. Säännöllistä käyttövuoroa lukuvuodelle 2017-2018 tulee hakea 1.-31.3.2017 välisenä aikana. Tiedoksi - Footlight, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 16.02.2017 Sivu 37 / 97 543/2017 12.01.01 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jaakko Turpeinen, puh. 046 877 3903 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Lukiolinjan päällikkö Tapio Erma 1. päättää, että Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutus järjestetään 1.8.2017 alkaen Otaniemessä (Maarintie 6) sijaitsevissa väliaikaisissa tiloissa enintään 31.7.2020 asti ja koulutuksessa hyödynnetään Koulu palveluna -mallin mukaisesti Aalto-yliopiston tiloja 2. pyytää tilapalveluja vuokraamaan koulutuksen järjestämiseen tarvittavat tilat suomenkielisen opetuksen käyttöön. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijakunnan lausunto - Pohjois-Tapiolan lukion johtoryhmän, johtokunnan ja opettajakunnan lausunto Selostus Lainsäädäntö ja sovellettavat ohjeet Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n 3 kohdan mukaan opetus- ja päättää lukiokoulutusta koskevista asioista. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 12 :n 1 kohdan mukaan johtokuntien tehtävänä on tukea lukion kasvatus- ja opetustyön kehittämistä. Lukiolain 27 :n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 16.02.2017 Sivu 38 / 97 kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Hallintolain 34 :n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Muille kuin asianosaisille tulee varata mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Pykälän 2 momentin mukaan asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Valmistelu Espoon kaupungissa on otettu käyttöön Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyönä kehittämä Koulu palveluna -toimintamalli. Toimintamalli tukee uudenlaisia oppimisen tapoja, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja avaa koulun ovet yhdessä tekemiselle ja verkostoitumiselle. Malli on kustannustehokas, sillä opetuksessa on mahdollista hyödyntää käytössä olevia tiloja ja ympäristöä joustavasti. Kokeilun ensimmäisenä käyttöön ottaneesta Haukilahden lukiosta syyskauden 2016 aikana saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kokeilun laajentamista Pohjois-Tapiolan lukioon on ollut tarkoituksenmukaista tarkastella peruskoulujen ja lukioiden tilankäyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä. Henkilöstölle ja opiskelijakunnan edustajille on järjestetty keskustelutilaisuus mahdollisesta Pohjois-Tapiolan lukion muutosta 8.11.2017. Pohjois-Tapiolan lukion johtoryhmä, johtokunta, opettajakunta ja opiskelijakunta ovat antaneet lausuntonsa jäljempänä olevasta ehdotuksesta. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Opiskelijoilla tai heidän huoltajillaan ei ole hallintolain 34 :n 1 momentin tarkoittamaa asianosaisuutta koulutuksen järjestämistä koskevassa asiassa siten, että heitä tulisi erikseen kuulla ennen asiassa tehtävää päätöstä. Opiskelijoita ja heidän huoltajiaan on tiedotettu valmistelussa olevasta asiasta hallintolain 41 :n edellyttämällä tavalla riittävästi ja sopivalla tavalla sekä kerrottu vaikuttamismahdollisuuksista. Tiedottaminen on tapahtunut koulussa ja huoltajille lähetetyllä Wilmaviestillä. Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestämistä koskevaa ehdotusta on käsitelty osana lukiokoulutuksen palveluverkkoa lukiokoulutuksen johtoryhmässä lukioiden rehtoreiden kanssa 24.11.2016, 8.12.2016 ja 13.1.2017.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 16.02.2017 Sivu 39 / 97 Ehdotus Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestämisestä 1.8.2017 alkaen Lukiokoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden määrä kasvaa lähivuosina, jonka seurauksena joidenkin lukioiden aloituspaikkojen määrää on tarpeen kasvattaa. Vuosiksi 2017-2026 valmisteltavasta tilankäyttösuunnitelmasta ilmenee, että Pohjois-Tapiolan lukion tilat eivät nykyisellään mahdollista aloituspaikkojen kasvattamista eikä näin ollen vastaa palvelutarpeeseen. Päätösehdotuksen mukaisesti Pohjois-Tapiolan lukion ehdotetaan siirtyvän Otaniemessä Maarintie 6:ssa sijaitseviin väliaikaisiin tiloihin 1.8.2017 alkaen. Lukio toimisi väliaikaisissa tiloissa ainakin kaksi vuotta, mutta enintään 31.7.2020 asti. Tilannetta tarkastellaan uudelleen ennen tätä. Otaniemeen siirtyminen mahdollistaisi - opiskelijoiden koulutuksen toteuttamisen Koulu palveluna - toimintamallin mukaisesti - lukio-korkeakouluyhteistyön kehittämisen - Pohjois-Tapiolan lukion nykyisessä käytössä olevan kiinteistön hyödyntämisen suomenkielisessä perusopetuksessa elokuusta 2017 alkaen. Otaniemi on sijainniltaan tarkoituksenmukainen. Julkisen liikenteen yhteydet ovat eri puolilta Espoota hyvät ja paranevat entisestään valmistuvan metron myötä. Kiinteistön etäisyys Aalto yliopiston metroasemasta on noin 500 metriä. Ehdotettava muutos ei vaikuttaisi opiskelijoiden koulutuksen järjestäjään tai henkilöstön hallinnolliseen työpisteeseen. Kustannusvaikutukset Suomenkielisen opetuksen maksama vuokra on 21,74 euroa/neliö/kuukausi, sisältäen kiinteistössä tehtävien muutostöiden kuoletus vuokra-aikana. Tilakustannukset ovat tästä laskettuna vuonna 2017 noin 300 000 euroa ja vuonna 2018 noin 730 000 euroa. Osa Pohjois-Tapiolan kiinteistön kalusteista on käytettävissä myös Maarintiellä. Kalustamisessa noudatetaan Koulu palveluna -toimintamallin mukaista kierrätysperiaatetta. Kiinteistöön joudutaan hankkimaan joitain uusia kalusteita. Kalusteiden hankinnan kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttaa kiinteistön tietotekninen varustaminen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 16.02.2017 Sivu 40 / 97 Lausunnot Pohjois-Tapiolan lukion johtoryhmä, johtokunta, opettajakunta ja lukion opiskelijakunta ovat antaneet lausuntonsa Pohjois-Tapiolan lukion siirtymisestä 1.8.2017 alkaen Otaniemeen. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Pohjois-Tapiolan lukion siirtymistä 1.8.2017 alkaen Otaniemeen kannatetaan. Aalto-yliopiston ja Tapiolan alueen lukioiden ja toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on entuudestaan tuttua ja uuden sijainnin katsotaan vahvistavan jo kehitettyjä toimintamalleja luoden lisää edellytyksiä uusille ideoille. Pohjois-Tapiolan lukion siirtymistä Kiloon Kutojantien kiinteistöön elokuusta 2017 alkaen kannatettiin yksimielisesti valmistelun alkuvaiheessa, kun vaihtoehtona ei ollut vielä siirtyminen Otaniemeen. Lausunnoista ilmenee kuitenkin, että siirtyminen Otaniemeen on lukiokoulutuksen kehittämisen näkökulmasta hyvä ja vaihtoehdoista toivotuin ratkaisu. Muuta huomioitavaa varhaiskasvatuslautakunnan 21.10.2015 162 päätöksen mukaisesti Haukilahden lukio toimii Otaniemessä, kunnes Haukilahden lukiolle tarkoitetut pysyvät koulutilat valmistuvat. Vuosien 2017-2020 aikana valmistellaan päätös lukiokoulutuksen pysyvästä järjestämisestä Aalto-yliopiston kampuksella siten, että Haukilahden lukio ja Pohjois-Tapiolan lukio yhdistyvät yhdeksi lukioyksiköksi. Mahdollinen yhdistäminen tuodaan lautakunnalle päätettäväksi erikseen. Tiedoksi - Pohjois-Tapiolan lukio - Haukilahden lukio - Tilapalvelut-liikelaitos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 41 / 97 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877 2026 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen 1. Päättää, että Aarnivalkean koulun yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaiden opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Järvenperän koulun yhteydessä sijaitsevissa siirtokelpoisissa koulutiloissa. 2. Päättää, että Aarnivalkean koulun erityisluokkien 4-5 C ja 4-6 C opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Westendinpuiston koululla. 3. Päättää, että Aarnivalkean koulun erityisluokan 3-6 C opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Auroran koululla. 4. Päättää, että Aarnivalkean koulun perusopetuksen oppilaiden iltapäivätoiminta järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 pääosin Tapiolan nuorisotiloissa (Tapiontori 3 A). 5. Päättää, että yleisopetuksen oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Järvenperän koululle. Ne oppilaat, joiden koulumatka Järvenperään on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. 6. Päättää, että erityisluokan oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Auroran ja Westendinpuiston kouluille. Ne oppilaat, joiden koulumatka kyseisille koululle on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. Käsittely Vuornos puheenjohtajan, Niemisen ja Kalliolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi opetus- ja toteaa, että yhtenä jatkosuunnittelun vaihtoehtona on esitetty Aarnivalkean siirtyminen väistöön Pohjois-Tapiolaan. edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitoksen Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion kiinteistöön liittyvissä selvityksissä selvitetään perusteellisesti koulun sisäilmatilanne, myös koulurakennuksen rakenteet huomioiden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 42 / 97 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuornoksen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1. Päättää, että Aarnivalkean koulun yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaiden opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Järvenperän koulun yhteydessä sijaitsevissa siirtokelpoisissa koulutiloissa. 2. Päättää, että Aarnivalkean koulun erityisluokkien 4-5 C ja 4-6 C opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Westendinpuiston koululla. 3. Päättää, että Aarnivalkean koulun erityisluokan 3-6 C opetus järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 Auroran koululla. 4. Päättää, että Aarnivalkean koulun perusopetuksen oppilaiden iltapäivätoiminta järjestetään ajalla 24.2.2017-31.7.2017 pääosin Tapiolan nuorisotiloissa (Tapiontori 3 A). 5. Päättää, että yleisopetuksen oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Järvenperän koululle. Ne oppilaat, joiden koulumatka Järvenperään on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. 6. Päättää, että erityisluokan oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Auroran ja Westendinpuiston kouluille. Ne oppilaat, joiden koulumatka kyseisille koululle on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. Lisäksi opetus- ja toteaa, että yhtenä jatkosuunnittelun vaihtoehtona on esitetty Aarnivalkean siirtyminen väistöön Pohjois-Tapiolaan. edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitoksen Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion kiinteistöön liittyvissä selvityksissä selvitetään perusteellisesti koulun sisäilmatilanne, myös koulurakennuksen rakenteet huomioiden. Oheismateriaali - Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen ajalla 28.11.2016-23.2.2017 (Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen 25.11.2016 14) - Väistötilaperiaatteet (Espoon kaupungin tila- ja asuntojaosto 24.10.2014) - Aarnivalkean koulun johtokunnan lausunto - Aarnivalkean koulun henkilöstön lausunto - Aarnivalkean koulun oppilaskunnan lausunto - Aarnivalkean koulun oppilaiden huoltajien kuuleminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 43 / 97 Selostus Lainsäädäntö ja sovellettavat ohjeet Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Espoon kaupungin tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt 24.10.2014 päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet. Kaupungin johtosääntöjen, toimintaohjeiden sekä väistötilaperiaatteiden mukaisesti tiloista vastaa Tilapalvelut -liikelaitos. Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköiden viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan (ns. delegointipäätös) 1 :n 2 kohdan mukaan opetustoimen johtaja päättää peruskoulun/lukion opetuksen järjestämispaikasta rakennuksen korjauksen ajaksi hätäväistötapauksissa, jos päätös tulee tehdä ennen seuraavaa lautakunnan kokousta. Tausta Tilapalvelut -liikelaitoksen toimitilapäällikkö on päättänyt 24.11.2016 1 Aarnivalkean koulun tilojen sulkemisesta 28.11.2016 alkaen. Päätös on perustunut Espoon seudun ympäristöterveyden 14.11.2016 antamaan lausuntoon. Sulkupäätös on voimassa 23.2.2017 asti. Opetustoimen johtaja on päättänyt 25.11.2016 14 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestämisestä ajalla 28.11.2016-23.2.2017. Päätöksen mukaisesti yleisopetuksen luokat toimivat Järvenperän koulun yhteydessä sijaitseviin siirtokelpoisiin koulutiloihin. Erityisluokkien opetus järjestetään Westendinpuiston ja Auroran kouluilla. Tilapalvelut -liikelaitokselta saadun tiedon mukaan Aarnivalkean koulurakennukseen tehtävät korjaukset eivät valmistu 23.2.2017 mennessä. Koulurakennuksessa havaitut puutteet/epäkohdat eripuolilla rakennusta saattavat aiheuttaa terveyshaittoja käytettäessä tiloja keskeneräisten korjausten aikana. Vallitsevan tilanteen pitkittyessä terveydensuojeluviranomainen on suositellut, ettei tiloja käytetä opetustiloina. Siirtokoulutilojen toimitusaika on 12 kuukautta sulkupäätöksestä. Aarnivalkean koulun opetuksen järjestämistä koskevan ehdotuksen valmistelu Aarnivalkean koulun oppilaille on pyritty löytämään Tapiolan palvelualueelta sivistystoimen käytössä olevia opetuksen järjestämiseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Tapiolan palvelualueelta ei ole selvityksistä huolimatta löytynyt

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 44 / 97 soveltuvaa tilaa, jossa kaikkien Aarnivalkean koulun oppilaiden opetus voitaisiin järjestää. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on pyytänyt Aarnivalkean koulun johtokuntaa, henkilöstöä ja oppilaskuntaa antamaan lausuntonsa Aarnivalkean koulun oppilaiden opetuksen järjestämiseksi ajalla 24.2.2017-31.7.2017 ja 1.8.2017-31.12.2017. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Aarnivalkean koulun oppilaiden huoltajille on järjestetty kuulemistilaisuus 2.2.2017. Jäljempänä oleva ehdotus koskee Aarnivalkean koulun oppilaiden opetuksen järjestämistä ajalla 24.2.2017-31.7.2017. Opetuksen järjestämistä ajalla 1.8.2017-31.12.2017 koskeva ehdotus tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle erikseen päätettäväksi, kun Tilapalvelut -liikelaitoksen Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion kiinteistöön liittyvät selvitykset ovat valmistuneet keväällä 2017. Ehdotus Aarnivalkean koulun opetuksen järjestämiseksi ajalla 24.2.2016-31.7.2017 Aarnivalkean koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen ehdotetaan järjestettäväksi ajalla 24.2.2017-31.7.2017 seuraavasti: 1. Yleisopetus Aarnivalkean koulun yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetus järjestetään Järvenperän koulun yhteydessä sijaitsevissa siirtokelpoisissa koulutiloissa. Oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Järvenperän koululle. Ne oppilaat, joiden koulumatka Järvenperään on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. 2. Erityisluokkien opetus Aarnivalkean koulun erityisluokkien 4-5 C ja 4-6 C opetus järjestetään Westendinpuiston koululla. Erityisluokan 3-6 C opetus järjestetään Auroran koululla. Oppilaille järjestetään tilauskuljetus Aarnivalkean koululta Auroran ja Westendinpuiston kouluille. Ne oppilaat, joiden koulumatka kyseisille koululle on yli 3 km, saavat halutessaan matkakortin koulumatkoja varten mikäli eivät osallistu tilauskuljetukseen. 3. Perusopetuksen iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminta järjestetään päätösehdotuksen mukaisesti pääosin Tapiolan nuorisotiloissa osoitteessa Tapiontori 3 A.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 45 / 97 Johtokunnan, henkilöstön ja oppilaskunnan lausunnot Aarnivalkean koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta ovat antaneet lausuntonsa Aarnivalkean koulun oppilaiden opetuksen järjestämistä koskevasta ehdotuksesta. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Lausunnoista nousee esiin muun muassa seuraavia huomioita ja toiveita: - Opetustilojen tulee sijaita ensisijaisesti Tapiolan alueella ja lähellä oppilaiden asuinpaikkoja. - Oppilailla tulee olla rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö. - Opetustilojen tulee olla kooltaan ja lukumäärältään riittävät sekä tutkitusti terveydelle turvalliset. - Opetusryhmät tulee sijoittaa samaan toimipisteeseen. Oppilaiden sijoittuminen eri kouluihin luo haasteita muun muassa oppimisen tuen, jakoryhmien, tukiopetuksen ja kerhotoiminnan järjestämisessä. - Päätös opetuksen järjestämisestä 1.8.2017 alkaen tulee tehdä vasta, kun opetustiloiksi voidaan osoittaa tutkitusti terveydelle turvallinen kiinteistö. Tiedoksi - Aarnivalkean koulu/rehtori Stina Pulkkinen - Westendinpuiston koulu/rehtori Marja Perkkiö - Järvenperän koulu/rehtori Sisko Savolainen - Auroran koulu/rehtori Ulrika Huima

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 46 / 97 652/2017 00.01.02.02 27 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Anu Vesiluoma, puh. 050 563 1542 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen päättää hyväksyä seuraavat lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä koskevat periaatteet suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 1.8.2017 alkaen: Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan integroidussa tai pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtä suunnataan siten, että lapsilla on pääsääntöisesti mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään. Osa varhaiskasvatuksen erityisopettajista työskentelee ns. laajaalaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä, useammassa toimipaikassa. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin sijoittuu yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja jokaiselle palvelualueelle ja palveluyksikköön. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtäväsisältöjen muutos toteutetaan muuttamalla tehostetun tuen ryhmiä tavallisiksi lapsiryhmiksi sekä keskittämällä nykyisten konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtäviä koordinoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille, jolloin varhaiskasvatuksen erityisopettajia vapautuu laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Muutosten jälkeen integroituja ryhmiä on lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Ne sijoitetaan palvelualueilla päiväkoteihin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Integroitujen ryhmien lisäksi järjestetään lasten tuen tarpeen mukaisesti määräaikaisia pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä, joissa ryhmäkoko on tavanomaista ryhmää pienempi. Muutos toteutetaan vaiheittain 1.8.2017 alkaen vuoden 2019 elokuuhun mennessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 47 / 97 Käsittely Thure-Toivanen Kujalan kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta toivoo lausuntoa/kommenttia erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Thure-Toivasen palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta toivoo lausuntoa/kommenttia erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. - Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. Vaikutusten arviointi. Taustaa Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavaan lainsäädäntöön on tullut viime vuosina merkittäviä muutoksia: esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin 1.8.2014 ja uudet esiopetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Esiopetusta koskeva Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/ 2013) tuli voimaan 1.8.2014. Laki erottaa aiemmasta poiketen oppilashuollon ja kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen ja edellyttää näin ollen resurssien kohdentamista uudella tavalla. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Siinä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon tulee kirjata tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia ja tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan riittävän aikaista ja oikein kohdennettua tukea.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 48 / 97 Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulivat voimaan 18.10.2016 ja kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaan inklusiivista varhaiskasvatusta kuten esiopetuksen opetussuunnitelmassakin. Tavoitteena on, että lapsen tuki toteutetaan hänen omassa oppimisympäristössään, ellei tuen järjestäminen muulla tavoin ole lapsen kannalta välttämätöntä. Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa jatkumoa lapsen oppimisen polulla. Perusopetuksessa käytäntöjä on jo muutettu inklusiivisen opetuksen suuntaan ja nämä muutokset tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen käytäntöjä suunniteltaessa. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on muuttunut. Varhaiskasvatusikäinen väestö on moninaistunut, kun joka viides espoolaislapsi on vieraskielinen ja vieraskielisten osuus kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatuspalveluilta edellytetään enenevässä määrin joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti erilaisiin muutoksiin sekä palvelujen vaikuttavaa ja tehokasta tuottamista kasvavalle ja moninaistuvalle varhaiskasvatusikäiselle väestölle. On myös saatu uutta lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvää tutkimustietoa. Erityislastentarhanopettajan tehtävänimikkeen rinnalla on alettu yleisesti käyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikettä ja se on käytössä myös tutkintonimikkeenä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja nimike on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön myös Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajina työskentelevät ovat jatkossakin erityislastentarhanopettajan vakansseilla. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten tavoitteet Tavoitteena on ottaa käyttöön sisällöllisesti, rakenteellisesti ja taloudellisesti tuloksellisempia toimintatapoja ja periaatteita siten, että espoolaiset lapset saavat varhaiskasvatuksessa vaikuttavuudeltaan parempaa tukea inklusiivisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen erityisopettajien tuki kohdentuu entistä tuloksellisemmin ja laajemmin kaikkien lasten tuen tarpeisiin. Inkluusion toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajien sijoittumisen ja tehtävien uudelleentarkastelua sekä kohdentamista enenevässä määrin lasten kanssa tehtävään työhön. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on oikeus saada tarvitsemansa tuki omassa oppimisympäristössä ja osallistua omien edellytystensä mukaan kaikkiin toimintoihin. Tavoitteena on, että erityispedagoginen tuki kohdentuu nykyistä useammalle lapselle ja koko henkilöstön erityispedagoginen osaaminen vahvistuu. Tehostetun tuen ryhmien palveluverkko uudistetaan vastaamaan inkluusion edistämisen periaatteita. Tavoitteena on uudistaa kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet siten, että niitä aletaan toteuttaa 1.8.2017 lähtien.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 49 / 97 Uudet lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työtä suunnataan siten, että useimmilla lapsilla on mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään ilman, että lapsen täytyy tuen tarpeen vuoksi siirtyä ryhmästä tai toimipaikasta toiseen tuen tarpeen vuoksi. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan integroidussa tai pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä. Integroitu ryhmä on tavanomaista lapsiryhmää pienempi ja sinne on sijoitettu useampia tukea tarvitsevia lapsia sekä tavanomaisesti kehittyviä lapsia. Ryhmässä toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan lisäksi. Pedagogisesti vahvistettu ryhmä on tavanomaista lapsiryhmää pienempi ja pedagogisesti koulutetun henkilökunnan osuus on suurempi kuin tavanomaisessa ryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviä kohdennetaan uudella tavalla. Osa heistä jatkaa integroidussa ryhmässä, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa ryhmän tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksesta. Lisäksi hän toimii erityispedagogisena asiantuntijana päiväkodin johtajan apuna sekä ohjaa ja konsultoi oman päiväkodin henkilöstöä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Uutena tehtäväsisältönä osalle varhaiskasvatuksen erityisopettajista tulee ns. laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät, joissa painottuu inklusiivinen varhaiskasvatus useamman toimipaikan tavallisissa lapsiryhmissä. Hän suunnittelee lasten erityispedagogisen tuen ja toteuttaa sitä osaltaan yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Hän myös toimii erityispedagogisena asiantuntijana vastuualueensa päiväkodin johtajien tukena sekä ohjaa ja konsultoi henkilöstöä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee myös yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten siirtymävaiheen suunnittelussa. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin palvelualueelle ja palveluyksikköön sijoittuu kuhunkin yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on palvelualueen aluepäällikön ja asiantuntijan työpari sekä tuki lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Hän koordinoi alueen erityispedagogisia ratkaisuja yhteistyössä aluepäällikön ja asiantuntijan kanssa ja valmistelee esityksiä tukitoimien kohdentamisesta yhteistyössä yksikköesimiesten kanssa aluepäällikön päätettäväksi. Hän myös toimii alueensa moniammatillisissa verkostoissa, joissa kehitetään esimerkiksi eri toimijoiden välisiä lasten tukemiseen liittyviä prosesseja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 50 / 97 Hän koordinoi alueellisesta oppilashuoltotyötä ja tekee yhteistyö suomenkielisen opetuksen kanssa lasten tukemiseen liittyvissä asioissa ja siirtymävaiheiden suunnittelussa. Koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii yksityisen hoidon tuen yksiköissä esiopetuksessa olevien lasten tukemiseen liittyvistä asioista ja oppilashuoltotyöstä sekä antaa puhelinkonsultaatiota muiden lasten osalta. Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutoksella toteutetaan inkluusion periaatteita. Osa nykyisistä tehostetun tuen ryhmistä muutetaan tavanomaisiksi lapsiryhmiksi. Ryhmien muutostilanteessa huolehditaan lasten tuen jatkumosta ja varhaiskasvatuksen jatkumisesta tukea tarvitsevien lasten nykyisissä sijoituspaikoissa. Nykyisiä konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtäviä keskitetään palvelualue- ja palveluyksikkökohtaisille koordinoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille. Näillä menettelyillä noin 30 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa vapautuu laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Integroitujen ryhmien muutos toteutetaan vaiheittain 1.8.2017 alkaen vuoden 2019 elokuuhun mennessä. Ne sijoitetaan palvelualueilla päiväkoteihin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Integroituja ryhmiä on muutosten jälkeen lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Nykyisillä lapsimäärillä integroituihin ryhmiin sijoittuisi noin 230 lasta ja laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea saisi noin 690 lasta. Osa laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea saavista on lisäksi pedagogisesti vahvistetuissa ryhmissä tai saa avustamispalvelua. Integroitujen ryhmien lisäksi perustetaan määräaikaisia pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä. Ne sijoitetaan päiväkoteihin, joissa on useampia tehostettua tukea tarvitsevia lapsia, jotka tarvitsevat vahvistettua pedagogista tukea ja pienempää lapsiryhmää. Muutosten vaikutuksia Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen muutokset vähentävät suomenkielisen varhaiskasvatuksen kustannuksia. Kustannussäästöjä syntyy vuositasolla vähintään 300 000 euroa tehostetun tuen ryhmien muuttamisesta tavanomaisiksi tai pedagogisesti tuetuiksi lapsiryhmiksi. Esimerkiksi integroidussa ryhmässä lasten tukemisen kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna tavanomaiseen lapsiryhmään, jossa lapsia tukee laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Muutoksen myötä varhaiskasvatuksen eritysopettajan tuki kohdentuu nykyistä useammalle lapselle ja siitä hyötyvät kaikki varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Tehostetun tuen ryhmien vähentäminen mahdollistaa varhaiskasvatuspaikkojen määrän lisäämisen noin 65 paikalla, kun suurimpaan osaan nykyisten tehostetun tuen ryhmien tiloista voidaan sijoittaa 13 lapsen sijasta tavanomaisen kolmen kasvattajan mitoituksen mukaisesti noin 21 lasta. Uusien paikkojen käyttöön oton henkilöstökustannukset ovat noin 300 000 euroa. Jos samassa yhteydessä saadaan vähennettyä poikkeusjärjestelyin sijoitettujen lasten

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 16.02.2017 Sivu 51 / 97 määrää, käyttöönoton kustannukset alenevat. Kokonaisarvio on, että muutos on kustannusneutraali tai tuottaa jonkin verran säästöä. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisestä on tehty vaikutusten arviointi muutoksia valmistelleessa työryhmässä. Vaikutusten arviointi on esityslistan oheismateriaalina. Erityislastentarhanopettajille on järjestetty 8.2.2017 yhteistoimintalain ja Espoon yhteistoimintasopimuksen mukainen työpaikkakokous suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen muutosten vaikutuksesta erityislastentarhanopettajien työhön.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 52 / 97 471/2017 10.03.02 28 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Eija Riikonen, puh. 09 81623004 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila toteaa lausuntonaan Tilapalvelutliikelaitoksen esittämästä Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutoksesta seuraavaa: Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutosta ei voida hyväksyä, elleivät seuraavat ehdot täyty. Sivistystoimelle annetaan lisätietoa siitä, millä tavoin hankesuunnitelman muutos vaikuttaa alkuperäisiin tilasuunnittelutavoitteisiin ja tilaratkaisuihin sekä hankintamenettelystä ja toteutusaikataulusta. Palvelutoimintaan, työ- ja asiakasprosesseihin sekä henkilöstömitoituksiin ja työn tuottavuuteen vaikuttavista tilaratkaisuista ja jo hyväksyttyyn tarveselvitykseen ja hankesuunnitelmaan esitettävistä muutoksista sovitaan sivistystoimen kanssa. Espoon päiväkotien suunnitteluohjetta noudatetaan. Espoon valtuuston hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteet ja linjaukset (TATU2) sisältyvät suunnitteluohjeessa kuvattuihin toiminnallisiin ja pedagogisiin tavoitteisiin. Esitetyn mukaisella KVR-urakkamallilla toteutettavan hankkeen tarjouspyyntöaineiston tulee sisältää sivistystoimen hyväksymä tilaohjelma. Tilapalvelut-liikelaitos esittää hankesuunnitelmassa oman säästötavoitteensa lämpimien tilojen pienentämiseksi 10-15%:lla. Sivistystoimesta on toimitettu Tilapalvelut-liikelaitokseen esitys tilaratkaisun tehokkuuden lisäämiseksi. Muista kuin ko. lasten tilojen pienennyksistä tilaohjelmaan tulee sopia sivistystoimen kanssa. Hankesuunnitelman mukaan lopullinen suunnitteluratkaisu voi vaikuttaa jonkin verran toteutettaviin laajuuksiin. Jos hyväksytyn tilaohjelman mitoituksiin tulee muutoksia, niistä sovitaan sivistystoimen kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 53 / 97 Tilapalvelut-liikelaitos vastaa siitä, että esitetyn mukaisella KVRurakkamallilla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti toimivat päiväkotitilat kalusteineen, varusteineen ja laitteineen. Tilapalvelut-liikelaitos tarkistaa vaatimustilakortit tarjouspyyntöaineistoa varten, koska esitetyn mukaisella KVR-urakkamallilla toteutettavassa hankkeessa käyttäjien kommentteja ei voida viedä suunnitelmiin eikä suunnittelua ohjata ilman lisäkustannuksia. Monitoimisali toteutetaan alkuperäisen tilaohjelman mukaisena 120m² tai vaihtoehtoisesti kahdeksi tilaksi jaettuna, millä osaltaan voidaan helpottaa kokonaisratkaisun toteutusta ja parantaa tilojen käytettävyyttä. Monitoimisali voidaan jakaa esimerkiksi isompaan osaan 80m² ja pienempään 40m², joka voi toimia ns. nassikkapainitilana ja jonka tulee sijaita vuorohoitotilojen yhteydessä. Päiväkodin väestösuojapaikat voi toteuttaa esitettyyn kadun vastakkaisella puolella sijaitsevaan Suviniityn pysäköintilaitoksen yhteissuojaan. Lasten tiloja, kuten monitoimisalia ei saa sijoittaa kyseisiin väestösuojatiloihin. Monitoimisalin tulee olla helposti saavutettavissa, jolloin se voi tukea lasten arkiliikuntaa pedagogisen toimintatavoitteen mukaisesti. Salia käytetään jatkuvasti, osa lapsista käyttää salia myös lepoaikoina. Jos sali sijaitsisi eri rakennuksessa, lasten ylimääräiseen kahdenkertaiseen pukemiseen ja riisumiseen tarvittaisiin lisää henkilöstöresursseja, mikä ei ole mahdollista. Varsinkaan iltaisin ja viikonloppuisin ei voida irrottaa henkilökuntaa rakennuksen ulkopuoliseen toimintaan. Päiväkodissa järjestetään pelkästään jo noin 250 varhaiskasvatussuunnitelmaa koskevaa vanhempaintapaamista vuodessa. Jos alkuperäisen tilaohjelman mukaisia päiväkodin ja neuvolan yhteisiä kokous-, perhe- ja konsultaatiotilaa 31m² ja henkilökunnan työhuonetta 21m² ei toteuteta, tarvitaan päiväkotiin asiakastapaamisia varten korvaaviksi tiloiksi kaksi erillistä huonetta à 10m². Kotialueparien kahdessa ryhmähuone 2:ssa tarvitaan suunnitteluohjeen mukaisesti oviyhteys toisiinsa ja kummastakin käyntiovi käytävälle. Päiväkodissa toimitaan pienryhmissä, kotialueparien kummassakin ryhmähuone 2:ssa on yhtä aikaa eri lapsiryhmien lapsia. Lapsiryhmien toiminta ei saa keskeytyä läpikulkemisen takia. Pienryhmätilojen (ryhmähuone 3) toteuttamisesta hankesuunnitelmassa esitettyinä leikkisoppina, jotka ovat yhdeltä sivulta auki aulaan, sovitaan käyttäjien kanssa. Päiväkodin tilat tultaneen toteuttamaan kahteen kerrokseen. Lapsiryhmät kulkevat eri kerroksissa sijaitseviin päiväkodin yhteisiin tiloihin. Hissin lisäksi tarvitaan suorat ja lepotasanteelliset portaat lasten käyttöön turvallisina ja sopivina. Sisäänkäynnin porras voi olla ulko- tai sisäporras. Ulkoporras toteutetaan vedeltä ja lumelta suojaisaksi ja sisäportaan toteutuksessa otetaan huomioon lasten mukana ulkoa portaisiin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 54 / 97 kulkeutuva vesi. Tarvittaessa sisäänkäyntien yhteyteen toteutetaan lasten kokoamispaikka. Jos leikkipiha toteutetaan alkuperäisestä tilaohjelmasta poiketen, siitä sovitaan sivistystoimen kanssa. Tilapalvelut-liikelaitos sopii sivistystoimen kanssa menettelystä, jolla urakoitsijan suunnitelmien kommentointi saadaan tehtyä tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii siitä, että käyttäjien kommentit tulevat otetuiksi huomioon ja toteutetaan hankkeessa. Tilapalvelut-liikelaitos huolehtii siitä, että sivistystoimen työsuojelun, Espoon seudun ympäristöterveyden ja ruokapalvelujen kommentit tulevat otetuiksi huomioon ja toteutetaan hankkeessa. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä työ- ja toimintaympäristöstä. Osallistavalla suunnittelulla käyttäjiä ohjataan aktiivisesti osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, millä keinoin rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua Espoossa. Tilapalvelut liikelaitos osoittaa jatkosuunnittelussa ja valmistelussa, miten valtuuston hyväksymä KulttuuriEspoo 2030 -strategia otetaan huomioon hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen ja alueen asukkaiden kanssa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Suviniityn päiväkoti ja neuvola_hankesuunnitelman muutos_ Tilapalvelut-liikelaitos - Suviniityn päiväkoti ja neuvola_tilapalvelut-liikelaitos_tilaohjelma Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa esityksestä Suviniityn päiväkodin ja neuvolan 30.1.2017 päivätyn hankesuunnitelman muutokseksi. on antanut lausunnon Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelmasta 10.12.2013. Sivistystoimi on antanut lausunnon päiväkodin osalta luonnosvaiheen suunnitelmista 25.3.2015 ja kommentit urakkalaskentapiirustuksiin vuodenvaihteessa 2015-2016. Tämän jälkeen tarjousten käsittelyvaiheessa Tilapalvelut-liikelaitos on keskeyttänyt hankinnan. Hanke esitetään toteutettavaksi varhaiskasvatuksen Espoon keskuksen palvelualueelle, Suviniittyyn, kortteli 40192 YL-tontti (Suviniitynkatu 3).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 55 / 97 Espoon vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen valmistumisen ajoitus on vuodelle 2019. Suviniityn päiväkoti on mitoitettu seitsemälle lapsiryhmälle ja rakenteellinen varhaiskasvatuspaikkojen määrä on 147. Kaksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan vuorohoidon ja neljä tavallisen kokopäivähoidon toimintaan. Yksi näistä kokopäivähoidon kotialueista tulee tarvittaessa vuorohoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista on lapsiperheiden palveluja täydentävä avoin päiväkoti. Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksessä hankesuunnitelman muutosten sanotaan koskevan ajoitusta, laajuutta ja kustannuksia. Hankkeen perustelut Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Suviniityn päiväkodin valmistuttua voidaan aikanaan luopua joistakin epätarkoituksenmukaisista, pienistä varhaiskasvatusyksiköistä. Pula varhaiskasvatuspaikoista on väestönkasvusta johtuen yhä suurempi Espoon keskuksen alueella. Vieraskielisen väestön osuus alueella on noin 35 %, kun se koko Espoossa on noin 18 %. Uudisrakennus on välttämätön, koska nykyisissä varhaiskasvatuksen tiloissa ei ole mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen ja hyvään suunnitteluun. Suuressa yksikössä voidaan ottaa paremmin huomioon vieraskielisten lasten erityistarpeet esimerkiksi ryhmien muodostamisessa. Alueittaisen lasten kokoaikaisen varhaiskasvatustarpeen lisäksi vuorohoidon tarve ja kysyntä on kasvanut Espoossa ja kasvaa elinkeinoelämän muutoksen, mm. liike-elämän tarpeiden, kauppojen iltaaukioloaikojen lisääntymisen, teollisuuden ja teknisen sektorin ilta- ja vuorotyön ja hoivasektorin laajenemisen sekä säännöllistä kotimaassa ja ulkomailla matkustamista edellyttävän työn ja tehtävien kasvun myötä. Espoon keskuksessa ei ole tällä hetkellä ympärivuorokautista varhaiskasvatusta riittävästi eivätkä käytettävät tilat ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset. Vuorohoidon tilaratkaisujen tulee tukea turvallisuutta ja kodinomaisuutta. Lapset voivat olla pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti päiväkodissa ja lapsille järjestetään erilaista tekemistä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sijaintinsa vuoksi Suviniityn päiväkoti sopii hyvin palvelemaan Espoon keskuksen eri alueilla ja muilla lähialueilla asuvia perheitä, jotka tarvitsevat vuorohoitoa. Suviniittyyn toteutettava päiväkoti on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja sijaitsee keskeisellä paikalla. Hanke sisältää korvaavat tilat Suviniityn avoimelle päiväkodille, joka on yksi Espoon aktiivisimmin käytettyjä ja palvelee alueen lapsiperheitä ja pieniä koululaisia. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut on tarkoitettu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 56 / 97 täydentäväksi palveluksi kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille sekä tuomaan vaihtelua ja kavereita perheen ja lapsen arkeen. Hankkeessa toteutetaan monipuoliset palvelut lapsiperheille. Päiväkodin ja neuvolan yhteistoiminta saman katon alla tuottaa työn ja palvelujen kehittämiselle uudenlaisia mahdollisuuksia ja säästöä toimitilakustannuksiin. Eri ammattiryhmien muodostaman, vuorovaikutteisen työyhteisön toiminnassa yhdistyy varhaiskasvatuksen, neuvolatoiminnan ja lapsiperheiden perhetyön sekä muiden perheiden kanssa toimivien osaaminen. Suviniityn päiväkoti, avoin päiväkoti, neuvola ovat tärkeä osa Espoon keskuksen alueen lapsiperheiden tarvitseman palveluverkon kehittämistä. Suviniityn päiväkodin ja neuvolan välillä on tehty pitkäjänteistä ja tiivistä yhteisen perhekeskustoiminnan suunnittelu- ja kehittämistyötä. Hankkeen suunnittelu edellyttää, että Suviniityn päiväkodin tilaohjelma hyväksytetään sivistystoimessa ja Espoon päiväkotien suunnitteluohjetta noudatetaan. Tilaohjelma muodostaa toiminnan tavoitteiden kannalta toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla liittyviä tilaryhmiä. Tilojen mitoitukset on määritelty suhteessa toisiinsa ja tilaohjelman muuttaminen vaatii kokonaistarkastelua. Poikkeaminen tilaohjelmasta vaikeuttaa toiminnan järjestämistä. Espoon päiväkotien voimassa oleva suunnitteluohje on laadittu yhteistyössä. Tilakeskus-liikelaitoksen johdolla työryhmään osallistuivat talonsuunnittelun edustajat sekä sivistystoimesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja tilat ja alueet -yksikön edustajat. Tavoitteena on ollut kehittää aikaisempaa kustannustehokkaampia ja toimivampia tilaratkaisuja, mikä on edellyttänyt varhaiskasvatuksen toimintamallien mukauttamista niihin. Sivistystoimi haluaa osallistua yhteistyössä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa hankkeen suunnitteluun ja olla kehittämässä Espoon palveluverkkoa. Hankkeen aikataulussa tulee ottaa huomioon, että päiväkoti tulee saada käyttöön aina viimeistään toimintakauden alussa valmiiksi kalustettuna, mikä edesauttaa varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämistä ja varhaiskasvatuspaikkojen alueellisia uudelleenjärjestelyjä. Päiväkotitilojen käyttöönotosta kesken toimintakauden voi aiheutua lisäkustannuksia tuottavia väliaikaisia tilajärjestelyjä ja haittaa asiakkaille. Viime aikoina on jatkuvasti jouduttu siirtämään varhaiskasvatuspaikkoja pikaisesti ja etäällä sijaitseviin väistötiloihin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 16.02.2017 Sivu 57 / 97 Hankkeen mitoitus ja kustannukset Alkuperäinen tavoitehinta 9,061 M (ALV 0, KL 5, 12/2013) ja laajuustavoitteet päiväkoti 1 362 hym² neuvola 592 hym² yhteiset tilat 132 hym² yhteensä 2 086 hym² ja n. 3 050 brm². Hankesuunnitelman muutoksen tavoitehinta on 8,25 M (3 000 /brm², ilman alv, ei laskettu) ja uudet laajuustavoitteet päiväkoti n. 1 189 hym² neuvola n. 553 hym² yhteiset tilat n. 92 hym² yhteensä n. 1 835 hym² ja n. 2 750 brm². Tilapalvelut-liikelaitos ei esitä hankesuunnitelman muutoksen oheismateriaalina päiväkotien vertailukustannuksia opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi sopivat keskenään vuokrakustannusten kohdentamisesta kummallekin toimijalle ennen kuin tilat otetaan käyttöön; määritetään päiväkodin ja neuvolan yhteisten tilojen vuokra-alat. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Riikka Nikulainen, Sosiaali- ja terveystoimen esikunta - Tiina Elo - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 58 / 97 5315/2016 12.04.00 29 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh. 043 824 9586 Anna Kilpeläinen, puh. 050 518 4809 Leena Lemiläinen-Honkanen, puh. 046 877 3032 Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen antaa omalta osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon valtuusaloitteeseen lasten ja nuorten harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 14.12.2016 Jaana Jalonen ja 41 muuta valtuutettua ovat jättäneet 14.12.2016 valtuustoaloitteen, jossa esitetään harrastustakuuta lasten ja nuorten syrjäytymistä vastaan. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Harrastustakuun toteutuminen edellyttää Espoossa vahvan ja laadukkaan seura- ja yhdistystoiminnan varmistamista. Tämä edellyttää riittävien resurssien ohjaamista monipuolisten ja -käyttöisten harrastetilojen rakentamiseen. Lisäksi se edellyttää kaupungin ja seurojen sekä järjestöjen keskinäistä, syvenevää yhteistyötä ja pitävää lupausta vuokraavustusten vakaasta maksamisesta. Lapset ja nuoret voivat harrastaa monin tavoin. Harrastaminen voi olla omatoimista tai kaverien kanssa tapahtuvaa liikkumista, pelailua, leikkimistä, piirtämistä, lukemista. Harrastuksena voi olla jopa lemmikkieläin. Vastauksessamme harrastamisesta keskitymme pääasiassa organisoituun, lähinnä urheiluseuroissa, järjestöissä ja muissa harrastustoimintaa tarjoavissa palveluissa tapahtuvaan toimintaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 59 / 97 Kaupungin tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Harrastustakuu ei voi toteutua, jos lapset ja nuoret jäävät seuratoiminnasta tai muusta harrastamisesta pois esimerkiksi taloudellisten syiden, riittämättömistä tiloista johtuvan toiminnan karsimisen taikka liiallisen kilpailullisuuden vuoksi pois. Jos tiloja ei ole harrastustoimintaan riittävästi, seurat karsivat joukkueita ja nuoria. Ensimmäisenä kärsivät yleensä ne nuoret, jotka eivät vastaa seuroissa niiden omia kilpailullisia odotuksia, jotka eivät suhtaudu harjoitteluun riittävällä vakavuudella. Kyseessä ovat siis pääosin nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta lähinnä myönteisiä elämyksiä, yhdessäoloa ja kaveruutta. Harrastuksen jäädessä nuori joutuu usein eroon myös lähimmistä kavereistaan ja kadottaa harrastamisen ilon. Näille pudokkaille pitäisikin voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai vaihtoehtoisessa harrastuksessa tai lajissa. Liikunta- ja nuorisopalvelut rakentaa harrastustakuuta periaatteella jokaiselle jotakin, ei kaikille kaikkea. Muutaman vuoden sisällä on seura- ja järjestöyhteistyön kautta luotu katkeamaton maksuttoman liikunnan tarjotin 2-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä se on olemassa jo 2-15 - vuotiaille ja se on houkutellut mukaan jo noin 3000 lasta ja nuorta sekä yhteensä 40 000 käyntiä. Liikunta- ja nuorisopalvelut on aloittanut yhdessä seurojen kanssa U6 (Uusiks) -toiminnan, joka kohdistetaan ensisijaisesti 12-15-vuotiaille Drop out -pudokkaille. U6 antaa nuorille uuden mahdollisuuden jatkaa entisessä lajissaan tai se tarjoaa mahdollisuuden löytää itselleen uuden lajin tai kokonaan uuden harrastuksen. Alustalle on tervetullutta kaikki espoolainen harrastaminen liikunnasta kulttuuriin. Taustaa Tutkimusten mukaan harrastaminen luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään, kuulua yhteisöön, saada onnistumisen kokemuksia, hyvää mieltä, ja niiden myötä se myös luo tukevamman perustan tasapainoisemmalle tulevaisuudelle. Harrastamisen merkitys lapsen ja nuoren kiinnittymiselle omaan vertaisryhmään ja yhteiskuntaan on kiistaton. Harrastaminen tuottaa parhaimmillaan mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, antaa aikuisten aikaa lasten ja nuorten arkeen, sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Harrastaminen on arvo sinänsä, sille ei välttämättä löydy vertailtavaa vaikuttavuusmittaria. Tilaaja-tuottaja -mallin synnyttämisen jälkeen julkinen keskustelu kääntyi myös Suomessa harrastamisen hintoihin. Kun palvelusta tuli tuote, sille syntyi hinta ja pahimmassa tilanteessa julkisten palveluiden tuottajat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 60 / 97 arvioivat joidenkin harrastusten tuottamisen kaupungille liian kalliiksi. Samalla poisheittämisen ja tasa-arvon näkökulma saivat isomman sijan julkisessa keskustelussa. Keskustelu Drop out -ilmiöstä vahvistui, kun eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvoi. Palvelujen tuotteistamisessa piileekin riski. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. Harrastuksessa kustannukset voivat nousta suuriksi eivätkä kaikki vanhemmat pysty tarjoamaan lapsilleen toivottua harrastamista. Joissain perheissä lasten harrastamisen tärkeyttä ei myöskään tunnisteta. Sen koetaan olevan elitististä tai jo lähtökohtaisesti lasta kuormittavaa, harrastuksesta tai harrastamisen määrästä riippumatta. Syntyy eriarvoisuutta. Nuorten harrastusaktiivisuuteen vaikuttaa kaverit. Kaveripiirin kannustava asenne edistää harrastamista ja porukalla tekeminen on mukavampaa. Myös harrastuksen valinta voi tapahtua kaverien vaikutuksesta. Samasta syystä harrastustoiminnassa, erityisesti joukkuelaeissa syntyneet tiiviit kaverisuhteet muodostuvat ongelmaksi siinä vaiheessa, kun nuori jää ryhmästä. Kiinteäksi muodostuneet kaverisuhteet voivat loppua kuin seinään. Voi syntyä syrjäytymisen vaara. Ympäristön vaikutus harrastusaktiivisuuteen on kiistaton. Asuinpaikka vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin. Pienempien lasten osalta harrastustoiminnan olisi hyvä sijaita lähellä kotia tai koulua. Nuorten osalta harrastamiseen vaikuttaa oman alueen harrastustarjonnan lisäksi julkiset liikenneratkaisut. Harrastustoimintaa tarjotaan mm. liikunnan, kulttuurin, koulun, taiteen perusopetuksen ja nuorisotyön toimesta. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi keskeisinä toimijoina ovat seurat, järjestöt, yhdistykset ja erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Koulun iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tehtävänä on mm. lasten vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa, jossa 15 lapsen ryhmää ohjaa Espoossa yksi aikuinen. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Espoossa perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu keskimääräistä useampi ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilas. Alla olevat (Taulukko 1) tiedot ovat 20.9.2016 tilanteesta, jonka mukaan perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu espoolaisista ensimmäisen vuosiluokan oppilaista 2296 (74 % ikäluokasta) ja toisen vuosiluokan oppilaista 1263 (40 % ikäluokasta). Kuluvana lukuvuonna vuosiluokkien 3-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 61 / 97 9 erityisen tuen oppilaista iltapäivätoimintaan osallistuu 46 oppilasta, joka on noin 3 % kaikista erityisen tuen ko. vuosiluokkien oppilaista. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään Espoossa lukuvuoden koulupäivinä arkisin klo 12 ja klo 17 välisenä aikana. Iltapäivätoiminnasta peritään Kaupunginhallituksen päättämä asiakasmaksu. Lukuvuonna 2016 2017 asiakasmaksu on osa-aikaisesta toiminnasta 80 /kk ja kokoaikaisesta toiminnasta 140 /kk. Asiakasmaksusta on mahdollisuus hakea huojennusta tai vapautusta. Taulukko 1: Iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat Espoossa lukuvuonna 2016 2017 Espoo 20.9.2016 Koko Suomi IPluokkaaste toiminnassa ikäluokka %ikäluokasta %ikäluokasta 1 2300 3112 74 % 33 530 54,50 % 2 1268 3178 40 % 16 378 26,80 % 3 28 4 11 1603 3 % 2023 6,10 % 5 5 6 2 Yht. 3614 yht. 51 931 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jota koulut voivat kasvatus- ja opetustyönsä tukemiseksi järjestää. Kerhoihin osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua. Tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Koulun kerhotoiminta estää syrjäytymistä, lisää oppilaiden välistä tasaarvoa harrastusmahdollisuuksien suhteen ja auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita vuosiluokka- ja ikärahojen yli. Koulun kerhotoiminta tarjoaa oppilaille onnistumisen kokemuksia, yhdessä tekemisen elämyksiä sekä turvallisen ympäristön uusiin asioihin tutustumista ja kokeilemista varten. Suurin osa Espoon peruskoulujen järjestämästä koulun kerhotoiminnasta kustannetaan valtion erityisavustuksen turvin. Avustusta ovat hakeneet ja sitä saavat lukuvuonna 2016-17 kaikki peruskoulut kolmea alakoulua, kahta yläkoulua ja kahta erityiskoulua lukuun ottamatta. Koulut voivat kuitenkin järjestää koulun kerhotoimintaa myös omin varoin tai esimerkiksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 62 / 97 vanhempainyhdistyksen tuella. Kunkin koulun kotisivuilla, Kerho- ja harrastustoiminta -välilehdellä on kuvattu, mitä maksutonta koulun kerhotoimintaa, muuta kerhotoimintaa ja Lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa koululla järjestetään. Valtion erityisavustusta on jaettu koulun kerhotoiminnan kehittämiseen kahden viime vuoden aikana vähemmän kuin aikaisemmin, eivätkä Espoon koulut ole voineet järjestää käytössä olevilla resursseilla kaikkea toivomaansa ja suunnittelemaansa koulun kerhotoimintaa. Koulun kerhotoiminnan määrä on kuitenkin kasvanut. Koulun kerhotoiminnasta on tullut yhä tärkeämpi tekijä koulun toimintakulttuurin kehittymisessä ja kehittämisessä entistä yhteisöllisempään suuntaan. Nykyään oppilaat pääsevät itse paitsi toivomaan ja ehdottamaan kerhoja kiinnostuksensa mukaan, myös vetämään niitä muille (opettajan ohjauksessa ja valvonnassa). Monessa koulussa koulun kerhotoiminta koetaan myös tärkeänä osana ennaltaehkäisevää tai jopa korjaavaa oppilashuoltotyötä. Keväällä 2016 Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli noin 390 koulun kerhotoiminnan kerhoa, joista noin viidennes oli suunnattu yläkouluikäisille. Lähes kolmannes (30%) koulun kerhotoiminnasta pidettiin koulupäivän aikana, esimerkiksi pitkillä välitunneilla. 66% kerhoista pidettiin koulupäivän jälkeen ja 4% sijoittui aamuun ennen koulunpäivän alkamista. Koulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan noin 35% peruskoulujen oppilaista osallistui koulun kerhotoimintaan. Taidekasvatus Taidekasvatuksen osalta harrastusmuoto voi olla tavoitteellista, ammatillisia valmiuksiakin edistävää taiteen perusopetusta tai vapaampaa, muuta taideharrastamista edistävää toimintaa (esimerkiksi kerhoja, kursseja, leirejä). Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa on näitä molempia. Säännöllinen taiteen perusopetus on osa suomalaista yleissivistävää koulutusjärjestelmää, jota säätelevät lait, asetukset ja Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet. Taiteen perusopetusta antaa Espoossa 16 itsenäistä oppilaitosta, joissa opiskellaan musiikkia, tanssia, kuvataidetta, käsityötä, sirkusta, teatteria ja arkkitehtuuria. Opiskelijoina oli syksyllä 2016 oppilaitosten oman ilmoituksen mukaan yhteensä yli 10 000 lasta ja nuorta. Säädöksillä (laki ja asetus taiteen perusopetuksessa) määritellään ja säädellään taiteen perusopetusta. Harrastamisen kynnystä pyritään pitämään matalana sillä, että lailla on säädetty perittävät oppilasmaksut kohtuullisiksi ja toiminta voittoa tuottamattomaksi (Laki 21.8.1998/633 3. 12 ). Oppilaitokset kantavat yhteiskuntavastuuta siten, että ne kaikki tarjoavat vapaaoppilaspaikkoja tai erilaisia maksuhuojennuksia ja -sopeutuksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa opiskelu mahdollisimman monelle. Muusta taiteen perusopetuksen taidekasvatustoiminnasta osa on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 63 / 97 oppilaalle maksutonta (esimerkiksi osa toiminnasta koulutiloissa) tai matalakustanteista (esimerkiksi taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamisen kärkihanke), ja osassa peritään oppilasmaksuja. Eräät oppilaitokset järjestävät toimintaa erityisesti maanmuuttajanuorille, alaikäisinä turvapaikkaa hakeville yms. oppilasryhmille. Musiikin laajan oppimäärän oppilaitoksissa on myös yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa nk. Floora-toimintaa, jossa sosiaalitoimen asiakkaina oleville lapsille ja nuorille mahdollistetaan soitonopiskelu. Espoon kaupunki on pyrkinyt edistämään taiteen perusopetusta ensisijaisesti kaupungin ja oppilaitosten sekä oppilaitoksen keskinäistä yhteistyötä mahdollistamalla. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa on pyritty lisäämään mm. rehtoreiden osallistumisella aluekokoukseen. Yhteistyön edistämiseksi on pyritty luomaan säännöllisiä rakenteita ja ottamalla käyttöön uusia tiedotuskanavia (esimerkiksi vuosittainen wilmatiedote). Saavutettavuus ja tavoitettavuus, harrastamisen mahdollistaminen, ovat jo useana vuonna olleet yhteistyössä tavoiteltuja toiminnan kehittämisen painopisteitä. Vuonna 2017 kehittämiskohteeksi on kaupungin puolelta määritelty alueellisesti tasa-arvoinen taiteen perusopetus. Espoon opetus- ja tai Svenska rum -lautakunta hyväksyy taiteen perusopetuksen oppilaitoksen opetussuunnitelman, minkä perusteella se pääsee osaksi taiteen perusopetusjärjestelmää. Tällä hetkellä merkittävää painetta järjestelmässä mukana olevien oppilaitosten määrän kasvattamiseksi ei ole, sillä oppilaitosten ilmoitusten mukaan niille mahdollinen oppilasmäärä riittäisi hyvin kattamaan kaikki toimintaan hakevat. Ongelma harrastuksen aloittamisessa syntyy, mikäli oppilaitoksen tarjoamat vaihtoehtoiset harrastusryhmät eivät kiinnosta hakijaa tai häntä ei ohjata tai hän ei halua siirtyä toiseen oppilaitokseen. Tähän ongelmakohtaan on pyritty vaikuttamaan oppilaitosten välistä yhteistyötä mahdollistamalla sekä esimerkiksi tarjoamalla aktiivisesti koulujen luokkatiloja taiteen perusopetuksen käyttöön. myöntää myös avustuksia taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Niiden tarkoituksena on turvata säännöllisen taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuvuutta sekä osaltaan mahdollistaa oppilasmaksujen kohtuullisuus. Lisäksi lautakunnan päätöksellä kaikki koulutiloissa tapahtuva säännöllinen taiteen perusopetustoiminta on tietyin ehdoin maksutonta ja niiden liikuntasalien käyttö matalakustanteista. Kulttuurin tulosyksikkö Espoon kulttuuripalveluja ohjaa Espoo tarinan strategiset painopisteet, lisäksi tällä valtuustokaudella on hyväksytty kulttuurin tulevaisuuden linjauksia suuntaava KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma. Kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamista ohjaavat lainsäädännön lisäksi muut yhteiskunnalliset arvot. Espoossa iso osa kulttuuripalveluista tuotetaan yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Julkisen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 64 / 97 toimijan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja luoda edellytyksiä kulttuuritoiminnalle. Espoossa kulttuuripalveluilla halutaan edistää tasaarvoa sekä vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta, osallistumista ja hyvinvointia. Palveluiden saavutettavuutta pyritään edistämään myös viestimällä asukkaille aktiivisesti tarjolla olevista palveluista eri kanavissa. Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1.1.2017. Lain tavoitteena on edistää mm. väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä edistää aktiivista kansalaisuutta. Tätä varten kirjaston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Espoolaisissa kirjastoissa järjestetään vapaa-ajan toimintaa etenkin kirjastoissa paljon aikaansa viettäville lapsille ja nuorille. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon lasten ja nuorten omat toiveet. Säännöllistä maksutonta harrastustoimintaa kirjaston tiloissa on ollut esimerkiksi perinteiseen kirjallisuuteen liittyvät teemat, kuten sanataide, lorukerho, luova kirjoittaminen, satutunnit kuin myös aivan uusina asioina koodauspajoja ja legorobotti -kerhoja ja erilaisia pop up -kerhoja, esim. Capoiera- ja Futiskerhoja. Yhteensä näissä harrastekerhoissa on käynyt 2780 lasta ja nuorta. Espoon kaupunginmuseon toimipisteissä on vapaa sisäänpääsy alle 18- vuotiaille. Samoin kaikki opetuspalvelut, myös varsinaisten kouluryhmien ulkopuolinen toiminta, kuten museokerhotoiminta, ovat maksuttomia palveluja. Kipinä omaan harrastukseen voi löytyä esityksestä tai tapahtumasta, johon osallistuu. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen yksiköistä Näyttelykeskus WeeGeelle alle 18-vuotiailla on maksuton sisäänpääsy. Näyttelykeskuksessa järjestetään vuosittain toistuvia tapahtumia, jotka tarjoavat työpajoja, esityksiä ja konsertteja maksutta esim. Lasten museofestivaalit. Myös alueelliset kulttuuritalot järjestävät maksutonta toimintaa ja tapahtumia, esim. Kesäkiertueen asukaspuistoihin, Kutitusfestivaali, ilmaiselokuvia, koulukinoviikot. Unohtamatta Espoo päivän lasten tapahtumia ja työpajoja. Tapahtumatyön kumppanuuksien kautta on tarjottu espoolaisille vähävaraisille lapsille ja lapsiperheille tuhansia maksuttomia lippuja. Liput jaetaan eri järjestöjen ja kaupungin yksiköiden kautta. Espoossa on kulttuuriharrastusten osalta olemassa jo hyviä toimintatapoja, joilla tavoitetaan tuhansia lapsia ja nuoria, mutta kaupungin tulee kehittää vielä erilaisia tapoja, joilla voidaan ohjata jokainen lapsi tai nuori harrastuksen pariin. Tarvitaan lisää yhteiskäyttöisiä tiloja kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen sekä riittävästi taloudellisia resursseja, joilla voidaan turvata pitkäaikainen harrastaminen vanhempien varallisuudesta huolimatta. Aivan kuten valtuustoaloitteessa lisäksi todetaan, kaupungin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 65 / 97 on tärkeää kehittää myös malleja, joiden avulla lapset pystyisivät jatkamaan harrastustaan omassa tasoryhmässään. Kulttuuriharrastusten osalta harrastustakuu ei toteudu tällä hetkellä riittävän hyvin. Lakisääteisen taideopetuksen rinnalle tarvitaan vapaamuotoisempia polkuja harrastaa taiteen eri lajeja. Vakiintuneen toiminnan lisäksi tarvitaan monimuotoisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, jotka eivät vaadi pitkäkestoista sitoutumista tasolta toiseen etenevään taideharrastamiseen. Nuorisotyö Nuorisotyö tarjoaa lapsille ja nuorille harrastustoimintaa, jonka pääasiallisena tavoitteena ei ole kilpaileminen vaan yhdessä kivan tekeminen. Harrastaminen on vahvasti subventoitua, jolloin osallistumismaksut säilyvät kohtuullisena. Järjestöihin, yhdistyksiin sekä uskonnollisten yhteisöjen harrastustoimintoihin lapsi voi usein liittyä jo pienenä. Näissä harrastuksissa ei myöskään ole pääsääntöisesti yläikärajaa sille, milloin toimintaan voi tulla mukaan. Partioon, 4Htoimintaan tai esimerkiksi roolipeliyhdistykseen voi liittyä vaikka yläasteiässä. Osa toiminnasta on toki luonteensa vuoksi sellaista, johon on olemassa alaikäraja. Esimerkiksi vapaapalokuntatoimintaan on turvallisuusnäkökulmasta hyvä olla olemassa ikäraja. Lapsen ja nuoren rooli voi vaihdella ikätason ja kiinnostuksen mukaan harrastuksissa: Pienestä kerholaisesta voi kasvaa vertais- tai apuohjaaja, varsinainen ohjaaja tai vaikka hallituksen jäsen. Yhdistys- ja seuratoiminta perustuu vapaaehtoisten arvokkaaseen työpanokseen Kaupungin nuorisopalveluiden suunnan tarkastuksessa ensisijaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin 12-17 -vuotiaat nuoret. Nuoremmille ja yli 18- vuotiaille harrastustoimintaa tarjotaan positiivisen diskriminaation periaatteella: perusteena voivat olla sosioekonomiset perusteet tai asuinalueen vähäinen harrastustoiminta. Liikunta Liikunnan osalta harrastaminen muuttuu usein nopeasti tavoitteelliseksi ja kilpailulliseksi. Elämänkaaren alkupäässä positiiviset kokemukset, hauskuus ja nautinto synnyttävät kestävän alustan pitkään ja syvään liikuntasuhteeseen. Liian vakavalla, tavoiteorientoituneella ja psyykkisesti kuormittavalla harrastamisella voidaan liikuntainto tappaa jo lapsena. Kaikkia kilpailullisuus ei kiehdo. Tutkimuksen mukaan nuorten lopettamisen merkittävin syy onkin se, että hauskuus harrastuksesta häviää. Siirtyminen kilpailullisuuteen ja sen myötä kykyjen seulontaan tapahtuu varsin aikaisin. Lahjakkuuksia seulotaan aivan nuorimpia harrastajia lukuun ottamatta jo lähes joka ikäluokassa. Yksi suuri karsinta tapahtuu noin 14 -vuotiaina, kun muodostetaan C-juniorijoukkueita SM-tason

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 66 / 97 kilpailuihin. Tällöin harrastajien valinta on sattumanvaraista, sillä nuoret ovat kehitykseltään kovin eri vaiheissa. Nuoret menettävät tarpeettomasti hyvän harrastuksen ja yhteiskunnalle syntyy huoli löytää nuorille uutta mielekästä tekemistä. Seuraurheilu on monen nuoren mielestä liian tavoitteellista ja edellyttää henkistä ja fyysistä kapasiteettia, kurinalaisuutta ja halua kehittää itseään. Motivaatiotaso kuitenkin vaihtelee. Nykynuoret elävät vaihtoehtojen maailmassa ja urheilu tai liikunta on niistä vain yksi. Ohjattu harjoittelu kasvavine vaatimuksineen voi olla liikaa. Nuorille pitäisikin tarjota enemmän joustavuutta ja vaihtoehtoja esimerkiksi vapaaehtoisten harjoitusten muodossa. Seuratoiminnan tulisi olla aikaisempaa enemmän elämyksellistä, hauskaa yhdessäoloa, kilvoittelua kilpailun rinnalla. Mielenkiintoa herättävät syyt, miksi nuorten harrastaminen yllättäen lakkaa? Miten nuoren harrastamista voitaisiin tukea, jotta into harrastukseen säilyisi? Vaikuttavatko lopettamispäätökseen nuoren vanhemmat, asuinpaikka, kaverit, valmentajat, murrosiän vaikutukset tai motivaation hiipuminen? Onko lopettamisen syynä liika kilpailullisuus ja tulosten korostaminen tai kilpailujen puuttuminen, jolloin ei enää harjoittelukaan innosta? Onko harjoituksia liikaa tai liian vähän? Suomessa 3-18 -vuotiaista noin 40 % on mukana seuratoiminnassa. Osallistuminen on huipussaan 11-14 -vuotiaina, jolloin seuratoiminnan piirissä on jopa 60 % nuorista. Siksi urheiluseuratoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävin yksittäinen vapaa-ajan harrastus nuorten elämässä. Samasta syystä on iso merkitys sillä, mitä ja miten nuorille harrastamista tarjotaan. Monella lapsella ja nuorella urheiluharrastus jää, kun joukkueeseen ei mahdu, harjoittelu on liian rankkaa eikä muita lajeja voi harrastaa. Urheiluharrastuksen jäädessä nuori joutuu eroon kavereistaan ja kadottaa usein liikunnan ilon. Ilmiö tunnetaan nimellä Drop Out. Kun nuori ei enää sovi joukkueeseen tai seuralla ei ole tarjota enää toimintaa, kyseessä on pikemminkin Throw out -ilmiö. Molempiin ilmaisuihin liittyy negatiivinen lataus, joista ensimmäinen kohdistuu henkilöön ja toinen järjestelmään. Molemmissa tilanteissa nuori on kärsijänä. Vaikka Drop Out on seuraliikunnan ja -urheilun isoimpia ongelmia, monet urheiluseurat ilmoittavat, ettei DO -tilanteisiin varauduta. Seuroissa ollaan tietoisia siitä, että valmentajan olisi hyvä ilmoittaa pudottamisesta lapselle vanhemman läsnä ollessa. Useimmiten viesti menee kuitenkin vain lapsen vanhemmalle tai viesti on luonteeltaan ilmoittava. Pudokkaille pitäisi voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai vaihtoehtoisessa lajissa. Nuori ei lopeta harrastamista, tärkeät ihmis- ja sosiaalisuhteet voisivat ainakin osin jatkua ja uusia syntyä. Nuorten liikuntaharrastuksen jättäminen on hälyttävää myös yhteiskunnan kannalta, sillä huonokuntoisia ja ylipainoisia nuoria on liikaa. Tätä tukevat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 67 / 97 mm. armeijaikäisten heikkenevät kuntotestitulokset. Vanhempien huolena on puolestaan se, että nuori jättää pitkäaikaisen harrastuksensa ja menettää kantavat kaveruussuhteensa. Kilpaurheilu on tärkeä osa seuratoimintaa. Kun tiloja harrastamiselle ei ole riittävästi, eivätkä seurat saa haluamiansa harjoittelutunteja nuorilleen, seuroissa tapahtuu joukkueiden ja nuorten karsimista. Tässä tilanteessa ne, jotka eivät sopeudu kilpailullisiin odotuksiin, joutuvat ensimmäisenä kärsimään. Siksi tilanpuutteesta kärsivätkin ensisijaisesti pääosin ne nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta myönteisiä elämyksiä ja kivaa tekemistä. Yhteiskunnan rooli Kaupunki voi vaikuttaa moneen harrastamiseen liittyvään asiaan, ei kuitenkaan kaikkeen. Liikuntalaki lähtee siitä, että kaupunki luo liikkumisharrastamisen edellytykset rakentamalla riittävä määrä houkuttelevia lähiliikuntapaikkoja ja muita harrastustiloja erilaisten elämysten keräämiseksi ja liikunnallisen elämäntavan luomiseksi. Kaupunki voi myös varmistaa lasten ja nuorten tasa-arvoisemman kohtelun mm. riittävällä urheilupaikkojen rakentamisella. Pelikenttiä ja - saleja tulisikin olla kaupungin omistamina eri lajeihin sen verran, etteivät seurat joudu karsimaan harrastajiaan tai joukkueitaan. Silloinhan ensisijaiset kärsijät ovat niitä, jotka harrastavat enemmän ilokseen kuin kilpailullisin perustein tai tavoittein. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnalle tulee olla myös sopivia tiloja käytettävissä palvelun järjestämiseksi. Kaikkeen ei välttämättä tarvitse rakentaa omia tiloja. Riittää, että esimerkiksi koulujen tiloja suunnitellaan jo rakentamis- ja kalustamisvaiheessa myös vapaa-ajantoiminnan mahdollistaviksi. Sisustus ja kalustaminen esim. erilaisine peleineen ja viihtyisine kalusteineen lisäävät koulussa viihtymistä arjessa. Kaupunki voi myös tasata syntyneitä tasa-arvo-ongelmia avustus- ja tukijärjestelmin. Seuroilla on jo käytössään omia stipendijärjestelmiä tukemaan kaikkein vähävaraisimpien perheiden tilannetta ja yhdistystoiminnassa on maksuvapautusjärjestelmiä. Rakenteellisiin ongelmiin tällaiset rahastot tai ratkaisut eivät riitä. Niillä voidaan korjata yksittäisiä tilanteita. Myös sosiaalipuolen tarjoama tuki on riittämätön. Harrastuksia tuetaan rajallisesti eikä harrastusten erilaisia tilanteita voida ottaa jakoperusteissa huomioon. Hyvää tarkoittava tuki on tästä syystä epätasa-arvoinen, se kohtelee eri lajien harrastajia eri tavoin. Kaupunki voi myös avustuksia myöntäessään painottaa yhteiskunnallisesti merkittäviä ja itselle merkittäviä, tarinoitamme tukevia asioita. Tällaisia ovat mm. harrastajien ja harrastusryhmien tai joukkueiden määrä, ohjaajien ja valmentajien laatu, toiminnan laatu sekä lajin harrastamisen hinta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 68 / 97 Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että seura- ja yhdistystoiminta on mahdollisimman hyvää ja aktiivista. Harrastustakuun toteutumisen näkökulmasta tärkein asia onkin vahvan seura- ja yhdistystoiminnan varmistaminen. Kaupungin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Hyvä ja aktiivinen seura- ja yhdistystoiminta ja kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö keventää palvelutarvetta mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi kaupungin nuorisopalvelut voi hyödyntää resurssinsa nimenomaan nuorten parissa tehtävään työhön sekä vapaa-ajassa että nuorten tukemisessa kiinnittymään yhteiskuntaan. Yhteiskunnalle on erinomaista, että mahdollisimman monella on harrastus, sen myötä kavereita ja parempi mahdollisuus saavuttaa hyvä fyysinen ja henkinen vointi. Hyvä elämäntapa ja kaveruussuhteet kasvattavat nuorten sosiaalista pääomaa, joka voi kestää läpi elämän ja josta on yksilölle korvaamatonta hyötyä. Lisäksi liikunnasta voi tulla elämäntapa, millä on suuri eri sairauksilta ennaltaehkäisevä merkitys. Se puolestaan näkyy sosiaali- ja terveysmenojen hillitsijänä. Espoon rooli Espoolaisseuroja on kaikkiaan noin 200 ja niissä on noin 42.000 jäsentä. Avustuksia saa vuosittain noin 100 seuraa. Koska varsinkin nuoremmissa ikäluokissa monella on useampi harrastus, arvioimme, että seuratoiminnassa on mukana lähes 30.000 lasta ja nuorta. Kaikkiaan urheiluseuratoiminnassa lienee mukana noin 50 % kaikista 5-20 -vuotiaista espoolaisista. Espoossa toimivia nuorisoyhdistyksiä on n. 75. Pieni osa yhdistyksistä toimii koko pääkaupunkiseudulla, mutta luvussa on huomioitu yhdistykset, jotka järjestävät toimintaa Espoossa ja hakevat kaupungilta avustusta toiminnan järjestämiseen. Näissä yhdistyksissä harrastaa kaikkiaan n. 10 200 alle 29-vuotiasta. Espoo ei ole rakentanut omia liikuntahalleja kaupungin kasvun tahtiin. Liikuntasaleja on rakennettu koulujen yhteyteen liikunta- ja monitoimisaleina. Moniin urheilulajeihin ne ovat usein mitoiltaan riittämättömiä ja pienellä lisäresurssien osoituksella niistä saataisiin erinomaisia, monitoimihalleja. Espoo on ollut kumppani seurojen kanssa myös tiloja rakennettaessa. Liikuntaseurat ovat toteuttaneet omia hallejaan ja salejaan harrastajien käyttöön. Kaupunki on osallistunut näihin investointeja takaamalla, ostosopimuksin tai seuroja tukemalla vuokra-avustuksin. Ainoa Espoossa oleva huippu-urheiluun soveltuva nykyaikainen kilpa-areena (Metro Areena) on myös yksityinen. Espoon ainoa kansalliseen huippu-urheiluun soveltuva monitoimiareena Tapiolassa on jo 45 vuoden takaa. Seurojen ja yksityisten vastuulla on vuodesta 1995 lukien toistaiseksi rakennettu seitsemän jäähallia, viisi jalkapalloareenaa, liikuntahalli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 69 / 97 Tapiolaan, jossa on kolme kenttää sekä lukuisia tekonurmikenttiä. Lisäksi seurat ovat kasvavasti vuokranneet tiloja omaan harrastuskäyttöön yksityisiltä markkinoilta. Espoolla on myös runsaasti ostosopimuksia yksityistiloista. Kehitys on johtanut siihen, että seurat maksavat vuokraa kaupungin tiloista vuosittain noin 1.2 miljoonaa euroa ja yksityisistä tiloista noin 5.5 miljoonaa euroa. Kaupungin osallistumisaste on ollut +/- 30 %, joka on toteutettu maksamalla seuroille vuokra-avustusta. Kaupunki on siirtänyt investointitarvettaan suoraan harrastajien maksettavaksi. Kehitys on uhka harrastustakuun toteutumiselle. Espoolaisperheillä ei ole mahdollisuuksia maksaa suurinta osaa liikuntatiloistaan itse ja moni perhe on pakotettu jättämään kallistuvat harrastukset. Se ei ole hyvää eikä edes halvinta nuoriso- tai liikuntapolitiikkaa. Siksi olisi hyvä luoda uusi liikunta- ja nuorisopoliittinen suunta, sillä edessämme on kasvavia ongelmia. Suunnittelupöydillä on lisäksi useita uusia yksityishankkeita. Jääurheilun Tuki ry on rakentamassa Matinkylään nelirataista jäähallia, Leppävaaraan on suunnitteilla palloilu- ja yleisurheiluhalli ja lisäksi suunnittelupöydillä on jalkapallohalli, voimistelutilat jne. Kehitys uhkaa lasten ja nuorten tasaarvoista mahdollisuutta liikkua ja harrastaa. Harrastustakuun toteutumisen näkökulmasta Espoon tulisi rakentaa halleja itse tai sen tulisi vuokrata valmiit tilat omaan käyttöön. Näin taattaisiin mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle harrastus myös tulevaisuudessa. Jos omia tiloja ei ole, vuokra-avustusta on kasvatettava vuosittain tuntuvasti. Harrastamisen näkökulmasta Espooseen olisi mielekästä rakentaa monitoimiareena (vrt Liikuntamylly / Hki) molempien ratojen varteen, jossa erilaisten harrastustoimintojen järjestäjät voisivat samanaikaisesti tarjota lapsille ja nuorille monenlaisia harrastuksia. Se mahdollistaisi erilaisiin harrastuksiin tutustumisen ja siirtymisen harrastuksesta toiseen, mikäli oma harrastus ei syystä tai toisesta tunnu enää mielekkäältä. Se myös mahdollistaisi monipuolisten liikuntatapahtumien järjestämisen matalan kynnyksen periaattein. Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan rooli Liikunta- ja nuorisopalvelut (LiiNu) on rakentanut valtuustokauden kestäneen toimintansa Espoo tarinan, Sivistystoimen tarinan, Liikuntapalveluiden ja nuorisopalveluiden tarinan pohjalle. Niissä on noussut vahvasti esiin harrastus- ja yhteisötakuu, elämyksille, kivan tekemisen ja kokemisen pohjalle perustuva toiminta liikunnallisin keinoin. Myös jokaisen lapsen tason edellyttämän harjoittelun, kilpailullisuuden ja harrastusten ja koulunkäynnin yhteensovittaminen on LiiNulle tärkeätä. LiiNu on rakentanut, kunnostanut ja kehittänyt määrätietoisesti lähiliikuntamahdollisuuksia. Parhaiten se näkyy urheilupuistojemme kehittymisenä kutsuviksi, arjen liikkumista kannustaviksi. Olemme

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 70 / 97 lisänneet ulkosalibandy- ja koripallokenttiä, rakentaneet nuorille Pump - pyöräilyradan, tuoneet sorakentille lisääntyvästi tekonurmialustoja ja neljässä paikassa on jo tekojää. Kaikki ovat lisänneet omaehtoista liikuntaa ja kehitystä jatketaan. Tekonurmille varataan lisää vapaaharjoitteluaikoja. LiiNu aloitti neljä vuotta sitten lapsille suunnattujen maksuttomien liikuntaja urheilukerhojen perustamisen ja kehittämisen yhteistyössä seurakentän ja Wau -järjestön kanssa. Ideana oli tarjota liikuntaharrastus toisaalta niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole urheiluseuratoiminnassa mukana ja toisaalta niille, joille kilpaileminen ei ole liikunnassa tärkein asia. Maksuton liikuntavaihtoehto on tärkeä myös perheiden eri sosioekonomisista lähtökohdista johtuen. Wau-, Muuvi- ja Jumppi -kerhoja on nyt kaikkiaan jo 110 ja ne tavoittavat arviolta 3000 lasta ja nuorta. Määrä on huomattavana, koska mahdollisuuteen on tarttunut n. 20 % koko tavoitettavasta potentiaalista. Nykyisten määrärahojen puitteissa toimintaa ei voi enää kasvattaa. Toimintaan on annettu talousarviomäärärahaa 100.000 euroa ja LiiNussa siihen käytetään jo 160.000 euroa vuodessa. Mielenkiintoisimmat kerhot on pyritty löytämään yhdessä nuorten kanssa. Erikoiset lajit kuten miekkailu, uimahyppy, air -jooga, tanssi ja monilajikerhot, miekkailu, rullalautailu, trampoliinivoimistelu, budolajit ja cross -training ovat osoittautuneet nuoria kiinnostaviksi. Mukana ovat myös perinteiset palloilulajit. Pelkästään Easy Hockey keräsi 37 tapahtumalla 832 käyntiä. LiiNun omat resurssit eivät riitä uusien ryhmien tai lajien muodostamiseen. Liikuntapalvelut on matlana kynnyksen harrasteryhmien osalta täysin seura- ja järjestökentän yhteistyön varassa. Olemme tässä yhteistyössä maan eliittiä ja tällä hetkellä teemme kumppanuutta jo 58 eri seuran tai järjestön kanssa. Monikulttuurisia toimijoita on mukana myös useampia. Myös nuorisotyön puolella järjestöyhteistyötä kehitetään entistä enemmän kumppanuustoiminnan suuntaan. Tunnistettu haaste on nuorisoyhdistysten hyvin rajalliset resurssit toiminnan järjestämiseen, vaikka toimintaa kaupungin taholta tuettaisiinkin. Uusia toimintamalleja tulee kehittää ja kaupungin tulee ottaa aktiivinen rooli nuorisoyhdistysten tukemisessa kumppanuuteen. Matalan kynnyksen liikuntakerhoissa käyneet, pojat ja tytöt, ovat keränneet yhteensä 40 000 käyntikertaa. Ryhmiä on 110, osa maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille suunnattuja, mutta joihin kaikkien on ollut mahdollisuus liittyä. Kattava lajitarjonta ja toiminnan laatu ovat nyt tärkeitä asioita. Nuorisotiloilla matalan kynnyksen toimintaan osallistuu säännöllisesti vuosittain n. 2500 jäsenkortin hankkinutta nuorta. Käyntikertoja nuorisopalveluissa on kaikkiaan n. 137 500. Käyntikertojen määrät ovat kasvaneet vuosittain. Matalan kynnyksen toiminnot 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 71 / 97 2-6 -vuotiaat Töpinät 10 paikkaa / kk 6-9 -vuotiaat Wau 77 kerhoa / vko 9-12 -vuotiaat Muuvi 12 kerhoa / vko 12-15 -vuotiaat Jumppi 8 ryhmää/vko U6 -toiminta Drop Out -nuorille ja muille Harrastushaku.fi Malli takaa parin vuoden sisällä liikunnan osalta kaikille 2-18 -vuotiaille mahdollisuuden harrastaa jotakin. Suurin osa toiminnasta on täysin maksutonta. U6 toiminta on lähtökohtaisesti edullista. Malli on Suomessa ainutlaatuinen. Kaikille on taattava mahdollisuus omatasoiseen harrastamiseen. Opetuslautakunta päätti tammikuussa tehdä Leppävaaran yläasteesta Urhea -koulun. Liikuntapalveluiden näkökulmasta urheilemisen, tai yleensä harrastamisen ja koulunkäynnin yhteensovittaminen on tavattoman tärkeää ja osa harrastustakuuta. Kaikille on taattava mahdollisuus omatasoiseen harrastamiseen. Haukilahden ja Leppävaaran Lukioissa on yli sata lahjakasta nuorta huippu-urheilijan alkua, jotka tähtäävät myös opiskelujensa osalta korkealle. LiiNu on esittänyt, että yläasteella voitaisiin synnyttää lukujärjestyksiin yhteisesti sovitut ajankohdat, jolloin lapset ja nuoret voisivat keskittyä yhtä aikaa harrastuksiinsa. Nämä elämäntapa -spotit on jo käytössä Vantaalla ja osin Helsingissä. Urhea -toiminta onkin osa harrastamisen takuuta, jossa vakavasti sekä harrastamiseen että koulunkäynnin suhtautuvat nuoret voivat toteuttaa unelmiaan ns. kaksois- eli harrastus- ja koulunkäyntipolulla. Asian tukeminen on monessa mielessä myös kaupungille merkittävää ja eettisesti sekä sosiaalisesti kaikkein kestävin tapa tukea espoolaista huippu-urheilijaa. Nuorisotyön ja liikunnan yhdistyminen Nuorisopalveluiden suunnan tarkistuksen yhteydessä perinteisen nuorisotilatoiminnan rinnalle kehitettiin liikkuvan nuorisotyön toiminta, jossa tavoitteena on viedä palveluja myös alueille, joissa muuten ei ole tarjolla harrastustoimintaa. Vuoden 2017 aikana käynnistyy mm. liikkuva nuorisotilatoiminta, Nuori Espoo -Paku. Osin paku toimii osa-aikaisena nuorisotilana alueilla, joissa ei ole harrastustoimintaa, osin pakun voimin toteutetaan pop up-tyyppistä palvelua. Nuorisotyötä on viety myös kouluille, joissa harrastustoiminnan tarve on ilmeinen eikä lähialueella ole esimerkiksi nuorisotilaa. Tämän tyyppistä toimintaa kasvatetaan resurssien mukaan. Nuorisopalvelua on viety myös vastaanottokeskuksiin tarpeen mukaan, mutta pääsääntöisesti yhteistyö vastaanottokeskuksissa asuvien nuorten kanssa tapahtuu nuorisotiloilla. Esimerkiksi Leppävaaran nuorisotila ja Sellon kirjaston Pointti ovat maahanmuuttajanuorten suosimia harrastuspaikkoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 72 / 97 Nuoret (16+) putoavat usein myös nuorisotilojen palveluista. Vuonna 2017 yksi keskeisistä tavoitteista on tavoittaa entistä paremmin kyseiseen kohderyhmään kuuluvia nuoria. Tapiolassa käynnistyy 16+ nuorisokahvilatoiminta ja kumppanuudessa mm. Espoon Ohjaamon kanssa käynnistetään monimuotoista Olkkari-toimintaa. Nuorisotiloista sateenkaareva nuorisotila Kirjava sekä Sellon kirjaston Pointti tavoittavat hyvin kyseisen ikäryhmän nuoria. Myös kädentaitojen keskus Gräsassa on tarjolla harrastuksia yli 16-vuotiaille. LiiNun aloitteesta alkoi Espoossa myös Icehearts -toiminta, kun valtuusto hyväksyi tarvittavan määrärahan. Tällä hetkellä Espoon alueella toimii jo kuusi poikaryhmää ja ensi syksynä aloittaa ensimmäinen Icehearts - tyttöryhmä. Toiminnasta on vastannut asiaa varten perustettu Espoon Icehearts ry, joka saa toimintaansa varten varat Liikunta- ja nuorisopalveluiden talousarviosta. Pohjimmiltaan toiminta on sosiaalityötä. Icehearts perustuu tiiviiseen, joka arki tapahtuvaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen perheiden, varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaali- ja terveystoimen sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kesken. Toiminta on pitkäkestoista, poikkihallinnollista ja ennaltaehkäisevää kasvatustyötä tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa. Sama aikuinen (kasvattaja) toimii 12v. ryhmän kanssa tukien heitä sekä koulupolulla että vapaaaikana. Tyttöryhmän toiminnallinen painotus on kädentaitojen ja esim. teatteriilmaisun lisäksi sosiaalisia että vuorovaikutustaitoja lisäävissä askareissa, mutta myös terveellistä elämäntapaa opitaan liikunnan avulla. Helmikuussa LiiNu aloittaa kahdessa koulussa pilottihankkeena Slap Shot -kokeilu. Hankkeen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnan avulla edistetään eri kulttuurisista ja sosioekonomisista taustoista tulevien lasten kykyä toimia vuorovaikutustilanteissa ja vertaisryhmän jäsenenä. Kevään 2017 kokeilussa ovat Tiistilän koulun 1.-6. valmistavien luokkien oppilaat ja Kirstin koulun 5.-6. luokkien oppilaat. Yhteensä kaksi ryhmää jossa n. 20 lasta/ryhmä sisältäen sekä tyttöjä että poikia. Jokainen ryhmä kokoontuu liikunnan merkeissä koulun tiloissa kevään aikana seitsemän kertaa, 1 krt/vko. Paikalla on aina ohjaajan lisäksi koulun opettaja ja ohjelmasta riippuen myös nuorisonohjaaja ja jääkiekkoseuran ohjaaja. Tapaamisten aikana lapsille tulee myös tutuksi liikunta- ja nuorisopalveluiden tarjonta. Viimeinen kerta huipentuu jäähallissa pidettävään jääliikuntatuokioon, jossa lapsilla on täydet jääkiekkovarusteet päällä. Syksyn koulut ja luokkatasot päätetään kevään kokemusten jälkeen. Lasten ja nuorten liikuntaelämyksiä olemme tarjonneet myös lomien aikana Hop On Hop Off -toiminnalla. Esimerkiksi viime hiihtolomalla kaikkiaan 1600 lasta ja nuorta oli mukana yhden viikon aikana. Juuri päättyneellä joululomalla Hop On, Hop Off -toiminta keräsi yhteensä yli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 73 / 97 1000 käyntiä. Toiminta on tarkoitettu loma-ajan toiminnaksi, mutta sen myötä positiivisia liikuntakokemuksia saaneet uskaltavat paremmin myös mukaan seuratoimintaan tai muuhun maksuttomaan liikuntatarjontaamme. Tänä vuonna Liikunta- ja nuorisopalvelut aloittaa yhdessä seurakentän kanssa U6 (Uusiks) -toiminnan, mikä nimensä mukaisesti halutaan kohdistaa ensisijaisesti 12-15 -vuotiaille Drop Out pudokkaille. Tätä varten luodaan harrastushaku.fi -portaaliin oma U6 -palvelutarjotin, josta kukin voi käydä hakemassa itselleen soveltuvaa ja sopivaa toimintaa. Tarkoitus on, että eri lajit ovat harrastajille mahdollisimman edullisia. Tämä varmistetaan siten, että kaupunki tarjoaa toimintaan tilat ja osallistuu tavalla tai toisella ohjauksesta syntyviin kuluihin. Myös avustuksia suunnataan erikseen sovittavalla tavalla seuroille, jotka ottavat kantaakseen Espoolle tärkeät toiminnalliset (=harrastustakuu) periaatteet. U6 on aivan uusi tapa toteuttaa matalankynnyksen liikuntaa ja siinä otetaan erityisesti huomioon Drop Out -nuoret. Uusiks antaa nuorille siis uuden mahdollisuuden jatkaa entisessä lajissaan tai auttaa löytämään itselleen aivan uuden harrastuksen. Liikunta- ja nuorisopalvelut on jo lähestynyt Kulttuuripalveluita ja kutsuu sen mukaan sähköiseen palvelujärjestelmään tarjoamaan harrastuksia mahdollisimman laajalla kirjolla. Vuonna 2017 LiiNu toteuttaa yhdessä seurojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kaksi Espoo liikkuu päivää. Tapahtumissa lapset ja nuoret pääsevät testaamaan eri lajeja ja toimintoja. Harrastusmaistiaisten tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieleisensä harrastuksen. Seurat ovat läsnä antamassa tietoja seuratoimintaan liittymisestä. Lisäksi olemme mukana School Action Dayssa, joka keräsi viime syyskuussa Leppävaaraan 7000 lasta ja nuorta. Tapahtuma oli osa eurooppalaista liikuntaviikkoa. Liikunta- ja nuorisopalvelut on kahtena kesänä järjestänyt kumppanuudella kaksi leiriviikkoa, yö- ja päiväleirejä, 6-14 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Leiri on pyrkinyt tavoittamaan liikunnasta kiinnostuneita, mutta joilta ei ole edellytetty minkäänlaista lajisidonnaisuutta tai -osaamista. Teema on ollut liikuntaan tutustumisessa ja lajeja on ollut mukana 6-10, minkä lisäksi on tarjottu hauskaa tekemistä temppuradoin, polkuautoin, pomppulinnoin jne. Nuorisopalveluissa pääpainopiste on loma-ajantoimintojen osalta nimenomaan kesätoiminnassa, jolloin perheillä on haasteita lasten pitkien loma-aikojen suhteen. Kesällä 2016 järjestettiin kaikkiaan 34 päiväleiriä tai kurssia ja 15 yöleiriä. Kaikkiaan leiri- tai kurssitoimintaan osallistui 711 lasta ja nuorta. Kesällä 2016 pilotoitiin Nuori Espoo Kesäpaku -toiminta, jossa tavoitettiin kaikkiaan 1700 nuorta. Kesäpaku liikkui ympäri Espoota nuorten suosimissa pakoissa tarjoten mm. pelivälineitä sekä muuta kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Vuonna 2017 järjestetään kumppanuudella Stadiumin kanssa kolme päiväleiriä 6-12-vuotiaille. Ohjelma rakentuu aiempien vuosien tapaan,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 16.02.2017 Sivu 74 / 97 mutta leiriläiset eivät valitse ns. omaa lajiaan vaan pääsevät testaamaan kaikkia mukana olevia lajeja. Lisäksi nuorisopalvelut tarjoaa edellisten vuosien tapaan runsaasti kesätoimintaa lapsille ja nuorille. Pääpainopiste on päiväleiri- ja Kesäpakutoiminnassa. Yöleirien määrää vähennetään pienentyneestä palvelutarpeesta johtuen. Järjestöt, yhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt tarjoavat lisäksi runsaasti sekä päivä- että yöleiritoimintaa. Näiden toimijoiden rooli palvelutarjonnassa on merkittävä. Monikulttuurisen liikuntapolku-hankkeen avulla on tuettu maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten, sekä nuorten aikuisten ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Uusien kohtaamispaikkojen ja liikuntalajien sekä suosittujen ryhmien lisätarjonnalla on löydetty taas uusia liikkujia. Vuonna 2016 tavoitteena oli tavoittaa ja aktivoida erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan. Lisäksi on pyritty aktivoimaan maahanmuuttajataustaisia aikuisia ja ikäihmisiä perheenjäsenten avulla mukaan toimintaan. Toiminnan periaatteena on ollut matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen jossa osallistumismaksut, monimutkaiset ilmoittautumiskäytännöt ja muut mahdolliset kynnykset osallistumiseen on minimoitu. Liikuntaa ei myöskään ole markkinoitu pelkkinä monikulttuurisina liikuntaryhminä, vaan kaikille suunnattuina, jolloin on tuettu kohtaamisia valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tämä on tärkeää maahanmuuttajien kotouttamisessa liikunnan avulla. Monikulttuurisen Liikuntapolku-hankkeen toiminta on ollut monipuolista. Tähän on sisältynyt erilaisia liikuntaryhmiä yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa, olemme järjestäneet polkupyöräilyn alkeisopetusta nuorille ja aikuisille ja hankerahalla on myös ostettu burkini-uima-asuja, joita on vuokrattavissa Espoon kaikissa uima-halleissa. Valitettavasti emme ole voineet toteuttaa toimintaa suunnitelmien mukaisesti, koska naisten ja tyttöjen uintia emme ole voineet järjestää Tapiolan uimahallin remontin takia. Tästä syystä on jatkoaikaa hankkeelle anottu ja se on myönnetty 30.5.2017 asti. Kaikki edellä mainittu toiminta tähtää siihen, että jokaiselle espoolaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi jokin harrastusmahdollisuus. Samalla kaikki edellä lueteltu toiminta edistää osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä. Harrastustakuu toteutuu Espoossa hyvin. Suurin riski sen osalta on se, ettei seuratoimintaa pystytä ylläpitämään nykytasolla. Jos esimerkiksi tilojen puute karsisi 5 % nykyisistä kävijämääristä, se loisi harrastamiseen 200 000 käynnin aukon. Harrastustakuun kautta tavoitamme vuonna 2017 yhteensä 50 000 käyntiä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 75 / 97 694/2017 00.00.01.00 30 Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat toimikaudella 2017-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. 050 395 2160 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. päättää, että suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa on 1.6.2017 alkaen käynnistyvällä toimikaudella liitteen mukaiset johtokunnat 2. määrittelee johtokuntien kokoonpanot seuraavasti: Johtokunnassa on 3-5 huoltajien ehdottamaa jäsentä ja 2 koulun henkilökunnan ehdottamaa jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Peruskoulun johtokunnassa (7.-9. luokkien koulu) on kaksi peruskoulun oppilaskunnan lukuvuodeksi valitsemaa, 15 vuotta täyttänyttä oppilasedustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lukion johtokunnassa on kalenteri vuodeksi valittu kaksi lukion opiskelijaa. Nämä opiskelijat ovat joko lukion opiskelijakunnan valitsemia alle 18- vuotiaita opiskelijoita, joille johtokunta antaa läsnäolo- ja puheoikeuden tai he ovat lukion opiskelijakunnan ehdottamia ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan valitsemia 18 vuotta täyttäneitä täysvaltaisia jäseniä, riippuen siitä minkälaisen ehdotuksen lukion opiskelijakunta on tehnyt. Peruskoulun ja lukion yhteisessä johtokunnassa on yksi peruskoulun oppilaskunnan valitsema oppilasedustaja sekä yksi lukion opiskelijakunnan valitsema alle 18-vuotias opiskelijaedustaja tai lukion opiskelijakunnan ehdottama 18-vuotias täysivaltainen opiskelijajäsen. Jokaisella oppilasedustajalla, opiskelijaedustajalla tai opiskelijajäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3. hyväksyy seuraavat periaatteet noudatettavaksi johtokunnan jäsenten ehdokasasettelussa: Huoltajien kokouksen tulee tehdä ehdotus siitä, onko johtokunnassa 3, 4 tai 5 huoltajien ehdottamaa jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 76 / 97 Huoltajien kokous tekee ehdotuksen johtokunnan huoltajajänistä ja näiden varajäsenistä. Huoltajien kokous kirjaa pöytäkirjaan mahdolliset muut halukkaat sijajärjestyksessä. Huoltajien ehdottamilla jäsenillä tulee olla lapsi / lapsia oppilaana koulussa lukuvuoden 2017-2018 alussa. Tällöin henkilön kotikunta voi olla muu kuin Espoo. Huoltajajäseneksi ei kuitenkaan voida ehdottaa henkilöä, joka työskentelee kyseisessä koulussa. Mikäli huoltajaehdokkaita ei ole riittävästi, voidaan johtokuntaan ehdottaa henkilöä, jolla ei ole lasta ko. koulussa. Tällöin henkilön kotikunnan tulee olla Espoo. Huoltajien kokouksen tulee tehdä ehdotus johtokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta huoltajien kokouksen ehdokasasetteluun sisältyvien ehdokkaiden keskuudesta. Henkilökunnan ehdottaman henkilön kotikunta voi olla muu kuin Espoo. Huoltajien kokouksen ehdokasasetteluun sekä koulun henkilökunnan ehdokasasetteluun tulee sisältyä sekä miehiä että naisia, jotta opetus- ja voi johtokunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitessaan noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännöksiä kunnallisista toimielimistä. 4. valitsee seuraavat kolme henkilöä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan edustajiksi johtokuntien jäsenten valitsemista valmistelevaan ryhmään: Käsittely Esittelijän liitteeseen ja selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. varhaiskasvatuslautakunnan edustajiksi johtokuntien jäsenten valitsemista valmistelevaan ryhmään ehdotettiin valittavaksi Tiina Thure- Toivanen, Antti Kainulainen ja Harri Waltari. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus työryhmän jäsenten valitsemisesta hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1. päätti, että suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa on 1.6.2017 alkaen käynnistyvällä toimikaudella liitteen mukaiset johtokunnat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 77 / 97 2. määritteli johtokuntien kokoonpanot seuraavasti: Johtokunnassa on 3-5 huoltajien ehdottamaa jäsentä ja 2 koulun henkilökunnan ehdottamaa jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Peruskoulun johtokunnassa (7.-9. luokkien koulu) on kaksi peruskoulun oppilaskunnan lukuvuodeksi valitsemaa, 15 vuotta täyttänyttä oppilasedustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lukion johtokunnassa on kalenteri vuodeksi valittu kaksi lukion opiskelijaa. Nämä opiskelijat ovat joko lukion opiskelijakunnan valitsemia alle 18- vuotiaita opiskelijoita, joille johtokunta antaa läsnäolo- ja puheoikeuden tai he ovat lukion opiskelijakunnan ehdottamia ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan valitsemia 18 vuotta täyttäneitä täysvaltaisia jäseniä, riippuen siitä minkälaisen ehdotuksen lukion opiskelijakunta on tehnyt. Peruskoulun ja lukion yhteisessä johtokunnassa on yksi peruskoulun oppilaskunnan valitsema oppilasedustaja sekä yksi lukion opiskelijakunnan valitsema alle 18-vuotias opiskelijaedustaja tai lukion opiskelijakunnan ehdottama 18-vuotias täysivaltainen opiskelijajäsen. Jokaisella oppilasedustajalla, opiskelijaedustajalla tai opiskelijajäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3. hyväksyi seuraavat periaatteet noudatettavaksi johtokunnan jäsenten ehdokasasettelussa: Huoltajien kokouksen tulee tehdä ehdotus siitä, onko johtokunnassa 3, 4 tai 5 huoltajien ehdottamaa jäsentä. Huoltajien kokous tekee ehdotuksen johtokunnan huoltajajänistä ja näiden varajäsenistä. Huoltajien kokous kirjaa pöytäkirjaan mahdolliset muut halukkaat sijajärjestyksessä. Huoltajien ehdottamilla jäsenillä tulee olla lapsi / lapsia oppilaana koulussa lukuvuoden 2017-2018 alussa. Tällöin henkilön kotikunta voi olla muu kuin Espoo. Huoltajajäseneksi ei kuitenkaan voida ehdottaa henkilöä, joka työskentelee kyseisessä koulussa. Mikäli huoltajaehdokkaita ei ole riittävästi, voidaan johtokuntaan ehdottaa henkilöä, jolla ei ole lasta ko. koulussa. Tällöin henkilön kotikunnan tulee olla Espoo. Huoltajien kokouksen tulee tehdä ehdotus johtokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta huoltajien kokouksen ehdokasasetteluun sisältyvien ehdokkaiden keskuudesta. Henkilökunnan ehdottaman henkilön kotikunta voi olla muu kuin Espoo. Huoltajien kokouksen ehdokasasetteluun sekä koulun henkilökunnan ehdokasasetteluun tulee sisältyä sekä miehiä että naisia, jotta opetus- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 78 / 97 voi johtokunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitessaan noudattaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännöksiä kunnallisista toimielimistä. 4. valitsi seuraavat kolme henkilöä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan edustajiksi johtokuntien jäsenten valitsemista valmistelevaan ryhmään: Tiina Thure-Toivanen Antti Kainulainen Harri Waltari. Liite Selostus 12 Johtokunnat valtuustokaudella 2017-2021 Espoon kaupungin peruskouluissa ja lukioissa toimivat johtokunnat. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä on kuntatason määräykset peruskoulujen ja lukioiden johtokunnista. Kulumassa oleva valtuustokausi päättyy 31.5.2017. Uusien johtokuntien ehdokasasettelua ja nimeämistä varten tulee hyväksyä periaatteet sekä antaa kouluille ohjeet ehdokasasettelun käynnistämiseksi. Kuntalaissa on yleiset säännökset mm. kunnan hallinnon järjestämisestä, kunnan toimielimistä ja niiden kokoonpanosta sekä vaalikelpoisuudesta kunnan toimielimiin. Kuntalain mukaan johtokunnat ovat kunnan toimielimiä. Johtokuntien kohdalla voidaan kuitenkin osin poiketa kuntalain yleisistä toimielimiä ja luottamushenkilöitä koskevista säännöksistä. Kuntalain mukaan valtuusto voi päättää, että johtokuntien jäsenet tai osa jäsenistä valitaan valtuuston määrittämien perusteiden mukaisesti kunnan asukkaiden, kunnan henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä. Kuntalain mukaan johtokuntaan voidaan valita sellainen henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä on peruskoulujen ja lukioiden johtokunnista seuraavat määräykset: 1 --- Peruskouluilla ja lukioilla on johtokunnat. Kahdella tai useammalla koululla voi olla yhteinen johtokunta. 2 --- Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnassa on vähintään viisi (5) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. sekä Svenska rum -lautakunta valitsevat toimikaudekseen peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien jäsenet ja varajäsenet sekä nimeävät jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien jäsenet valitaan siten, että he edustavat opetus- ja sekä Svenska rum - lautakunnan tarkemmin määrittelemässä suhteessa palvelujen käyttäjiä, oppilaiden huoltajia sekä oppilaitoksen henkilökuntaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 79 / 97 3 --- Peruskoulun ja lukion johtokunta voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden 15 vuotta täyttäneelle oppilaskunnan nimeämälle edustajalle. Oppilas- ja opiskelijaedustajilla ei ole läsnäolo-oikeutta silloin kun kokouksessa käsitellään oppilaiden tai opiskelijoiden kurinpitoa koskevaa asiaa tai salassa pidettävää asiaa. Suomenkielisen opetustoimen johtajalla ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yksikkönsä oppilaitoksen johtokunnan kokouksessa. 4 --- Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnan kokouksissa asiat esittelee rehtori. Useamman peruskoulun tai lukion yhteisessä johtokunnassa kukin rehtori esittelee omaa kouluaan tai lukiotaan koskevat asiat ja tarvittaessa yhteinen johtokunta määrää esittelijän. Jäsenten valitseminen johtokuntiin Jäsenten valitseminen suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden johtokuntiin on Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tehtävä. Lisäksi opetus- ja päättää johtokuntien lukumäärät, jäsenten lukumäärät sekä hyväksyy johtokunnan jäsenten valinnan valmistelussa noudatettavat periaatteet. Johtokuntien lukumäärä Johtokuntia on tällä hetkellä 82. Näistä 75 on yksittäisen peruskoulun tai lukion johtokuntia ja 7 on kahden peruskoulun yhteisiä tai peruskoulun ja lukion yhteisiä johtokuntia. Liitteessä johtokuntien lukumäärä on 79, joista yksittäisen peruskoulun tai lukion johtokuntia on 73 ja 6 on kahden peruskoulun yhteisiä tai peruskoulun ja lukion yhteisiä johtokuntia. käsittelee maaliskuussa 2017 kokouksessaan Päivänkehrän koulun ja Komeetan koulun, Tähtiniityn koulun ja Kuitinmäen koulun sekä Olarin koulun ja lukion opetusjärjestelyjä. Päätös ko. koulujen sekä Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion johtokunnista tehdään myös vasta maaliskuun lautakunnassa. Johtokuntien toimikauden 2017-2021 aikana valmistuvien uusien koulujen osalta päätetään koulukohtaisesti, tuleeko koululle oma johtokunta vai toisen koulun kanssa yhteinen. Jäsenten ehdottaminen johtokuntiin Vaikka kulumassa oleva kunnallisvaalikausi päättyy 31.5.2017, nykyiset johtokunnan jäsenet jatkavat toimintaansa siihen asti, kunnes uudet jäsenet on valittu. Johtokuntien jäsenten valinta tapahtuu opetus- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 80 / 97 varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa sen jälkeen, kun valtuusto on valinnut uudet opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet. Johtokuntia on paljon, joten ehdokasasettelu on aikaa vievä prosessi. Tästä syystä kouluilla tulee maalis-huhtikuun 2017 aikana järjestää huoltajien kokoukset ja henkilökunnan kokoukset, joissa ehdokasasettelu suoritetaan. Huoltajien kokoukset Huoltajien kokouksessa koulun oppilaiden huoltajat ehdottavat henkilöitä koulun johtokuntaan ensisijaisesti omasta keskuudestaan. Mikäli huoltajien keskuudesta ei saada riittävästi ehdokkaita, voi huoltajien kokous ehdottaa myös henkilöitä, joilla ei ole lasta ko. koulussa. Tällöin henkilön kotikunta tulee olla Espoo. Keinumäen koulu, Merisaappaan koulu ja Rinnekodin koulu (1.8.2017) ovat erityskouluja, joissa on haasteellista saada mukaan oppilaiden huoltajia johtokuntaan. Näissä kouluissa voidaan aiempien vuosien tapaan käyttää huoltajajäseniä korvaamaan sairaalan/lastensuojeluyksikön tai muita yhteistyökumppaneita edustavia viran- tai toimenhaltijoita tai luottamushenkilöitä. Heidän kotikuntansa voi olla muu kuin Espoo. Henkilökunnan kokoukset Koulun henkilökunta pitää oman ehdokasasettelukokouksensa jäsenten ehdottamiseksi. Oppilaskunnan kokoukset Peruskoulun oppilasedustajat valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden 2017-2018 osalta ohje oppilasedustajien valitsemiseksi lähetetään kouluille elokuussa 2017. Lukioiden opiskelijaedustajat ja opiskelijajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokuntien jäsenmäärät, kokoonpano ja vaalikelpoisuus johtokuntiin Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetus- ja määrittelee tarkemmin johtokuntien jäsenmäärät. Alakoulujen johtokunnissa on 3-5 huoltajajäsentä ja 2 koulun henkilökunnan edustajaa. Yläkoulujen ja yhtenäisten peruskoulujen johtokunnissa on 3-5 huoltajajäsentä, 2 koulun henkilökunnan edustajaa ja 2 oppilasedustajaa. Lukioiden johtokunnissa on 3-5 huoltajajäsentä, 2 henkilökunnan edustajaa sekä 2 opiskelijaedustajaa tai opiskelijajäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 81 / 97 Peruskoulun ja lukion yhteisessä johtokunnassa on 3-5 huoltajajäsentä, 2 henkilökunnan edustajaa, yksi peruskoulun oppilasedustaja ja yksi lukion opiskelijaedustaja tai opiskelijajäsen. Johtokuntiin valitaan yhtä monta varajäsentä kuin on johtokunnan jäseniä. Huoltajien ehdottamat jäsenet Kuluvalla toimikaudella eri johtokunnissa on ollut eri määrä huoltajien ehdottamia jäseniä. Huoltajajäseniä on ollut 3, 4 tai 5. Huoltajajäsenten lukumäärä on perustunut huoltajien kokouksen ehdotukseen. Käytäntö on ollut toimiva. Päätösehdotuksessa ei esitetä muutoksia huoltajien ehdottamien jäsenten määriin. Henkilökunnan ehdottamat jäsenet Johtokunnissa on ollut 2 henkilökunnan edustajaa. Henkilökunnan edustajat ovat Espoon kaupungin, sen liikelaitosten tai 100 %:n omistuksessa olevan yhteisön palveluksessa olevia henkilöitä, joko opettajia tai muita koululla työskenteleviä henkilöitä. Ostopalveluhenkilökunta on rajattu ulkopuolelle. Myöskään koulun henkilökunnan ehdottamien jäsenten määriin ei esitetä muutosta. Kouluilla työskentelee kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä, joilla on lapsi oppilaana kyseisessä koulussa. Nämä henkilöt eivät ole vakiintuneen käytännön mukaan voineet olla kyseisen koulun johtokunnassa huoltajien ehdottamina huoltajajäseninä. Jos lapsi on oppilaana toisessa koulussa, voi henkilö olla sen koulun johtokunnassa huoltajien ehdottamana huoltajajäsenenä. Valmisteluryhmän nimeäminen Aiempien vuosien tapaan on tarpeen nimetä valmisteluryhmä valmistelemaan johtokuntien jäsenten valintaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätettäväksi. Lautakunnan tulee valita edustajansa. Heidän lisäkseen valmisteluryhmään kuuluvat opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sihteeri ja suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä oppilasasioiden asiantuntija. Ohjeiden antaminen kouluille ehdokasasettelun suorittamiseksi Sivistystoimen esikunnan hallinto- ja suunnitteluyksikkö yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa on laatinut tarkemmat ohjeet peruskouluille ja lukioille ehdokasasettelukokouksista. Luonnokset ohjeiksi ovat nähtävänä kokouksen aikana kokousasiakirjoissa. Johtokuntien tehtävät ja toiminta Johtokuntien tehtävät ja ratkaisuvalta on määritelty tällä hetkellä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 13 ja 14 :issä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 16.02.2017 Sivu 82 / 97 Espoossa on kaupunkitasoisesti valmistelussa uusi hallintosääntö, johon tulee jatkossa sisältymään myös koulujen/lukioiden johtokuntien tehtävät ja ratkaisuvalta. Uuden hallintosäännön voimaan tullessa kumoutuu nykyinen sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö. Sivistystoimen esikunnan hallinto- ja suunnitteluyksikkö laatii yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa tarkemmat johtokuntien kokousmenettelyä koskevat ohjeet. Lisäksi uusille johtokunnille tullaan järjestämään koulutusta aiempien vuosien tapaan. Tiedoksi - Peruskoulut ja lukiot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 16.02.2017 Sivu 83 / 97 86/2017 00.00.01.00 31 Taavinkylän koulun johtokunnan henkilökunnan eroanomus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. 050 395 2160 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen valitsee Taavinkylän koulun johtokunnan henkilökunnan edustajaksi Soili Monosen tilalle Annika Pellonpään. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taavinkylän koulun johtokunnan henkilökunnan edustaja Soili Mononen on anonut eroa johtokunnan jäsenyydestä. Taavinkylän koulun henkilökunta on kokouksessaan 14.12.2016 esittänyt, että johtokunnan henkilökunnan edustajaksi Soili Monosen tilalle valitaan Annika Pellonpää. Tasa-arvolain säännösten mukaan johtokunnan henkilökunnan edustajaksi voidaan valita joko nainen tai mies. Tiedoksi - Valittu henkilö - Taavinkylän koulun johtokunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 16.02.2017 Sivu 84 / 97 86/2017 00.00.01.00 32 Tapiolan lukion henkilökunnan varaedustajan eropyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. 050 395 2160 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Lukiolinjan päällikkö Tapio Erma valitsee Tapiolan lukion johtokunnan henkilökunnan varaedustajaksi Oskari Kajanderin tilalle Pekka Niemen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tapiolan lukion johtokunnan henkilökunnan varaedustaja Oskari Kajander on hakenut eroa johtokunnan jäsenyydestä. Tapiolan lukion henkilökunta on kokouksessaan 27.9.2016 esittänyt, että johtokunnan henkilökunnan varaedustajaksi valitaan Pekka Niemi. Tasa-arvolain säännösten mukaan johtokunnan henkilökunnan varaedustajaksi tulee valita mies. Tiedoksi - Valittu henkilö - Tapiolan lukion johtokunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 16.02.2017 Sivu 85 / 97 3724/2016 00.00.01.00 33 Lukion johtokunnan opiskelijaedustajat vuonna 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. 050 395 2160 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Lukiolinjan päällikkö Tapio Erma merkitsee tiedoksi lukion johtokunnan opiskelijaedustajat vuonna 2017 liitteen mukaisesti. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 13 Lukion opiskelijaedustajat vuonna 2017 on kokouksessaan 20.12.2016 223 merkinnyt tiedoksi lukioiden johtokuntien opiskelijaedustajat vuodelle 2017. Tuolloin päätöksestä puuttui Espoon yhteislyseon koulun ja lukion opiskelijaedustajat, jotka tuodaan nyt lautakunnalle tiedoksi. Johtokunta antaa opiskelijaedustajille läsnäolo- ja puheoikeuden johtokunnan kokouksiin kalenterivuodeksi kerrallaan. Tiedoksi - Espoon yhteislyseon koulun ja lukion johtokunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 16.02.2017 Sivu 86 / 97 317/2017 00.01.03 34 Päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. 09 816 83685 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Huoltajien vetoomus 09.11.2016 - Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vastaus 20.11.2016 - Kansalaisadressi 07.12.2016 - Espoon Autismi- ja Aspergerliitto ryn kannanotto 05.12.2016 Lakelan oppimiskeskuksen erityisryhmän (Pelimannit) toiminnan säilyttämisen puolesta on tehty vetoomus ja kansalaisadressi. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on vastannut vetoomukseen 20.11.2016. Edellä mainitut asiakirjat ovat oheismateriaalina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 16.02.2017 Sivu 87 / 97 35 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen opetustoimen johtajan päätöspöytäkirjat Hankinta-asiat 1 / 1.2.2017 Niipperin koulun irtokalusteiden hankinta Hankinta-asiat 2 / 1.2.2017 Karhusuon koulun irtokalusteiden hankinta Henkilöstöasiat 1 / 30.1.2017 (Salassa pidettävä) Talousasiat 1 / 7.2.2017 Rahoituksen hakeminen ME-säätiöltä Me-koulupilotin käynnistämiseksi Espoon Saunalahden koululla Yleiset asiat 4 / 31.1.2017 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön palvelualueiden päälliköiden, perusopetuksen aluepäälliköiden ja opetuspäällikön ja suunnittelu- ja hallintopalveluiden vastuualuepäälliköiden, psykologipalvelujen päällikön ja hallinnon erityisasiantuntijan sijaiset Yleiset asiat 5 / 1.2.2017 Perusopetuksen aluepäällikön (Espoonlahti) viransijaisen määrääminen perusopetuksen aluepäälliköiden (Keski- ja Pohjois-Espoo ja Leppävaara) sijaiseksi ajalla 1.2.-31.10.2017 Yleiset asiat 6 / 14.2.2017 (Salassa pidettävä) Yleiset asiat 7 / 14.2.2017 Korvausvaatimus oppitunnilla rikkoutuneista silmälaseista Yleiset asiat 8 / 14.2.2017 Valtionavustuksen hakeminen kielitietoisen ja interkulttuurisen toimintakulttuurin kehittämiseen kouluissa ja päiväkodeissa, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2017 Tukipalvelujen vastuualuepäällikön päätöspöytäkirjat Yleiset asiat 3 / 1.2.2017 Avustukset koululaisten iltapäivätoimintaan starttiraha 2016-2017 Kilonpuiston koulun rehtorin päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / 14.2.2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 16.02.2017 Sivu 88 / 97 Päätoimisen peruskoulun tuntiopettajan tehtävän (resurssiopettaja, sijoituskoulu Kilonpuiston koulu) määräaikainen täyttäminen suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä, työavain 3-5-2017 Meritorin koulun rehtorin päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / 24.1.2017 Luokanopettajan viran (vakanssinumero 800663, sijoituskoulu Meritorin koulu) täyttämättä jättäminen suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä, työavain 3-1307-16 Lukiolinjan päällikön päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / 16.2.2017 Lukion opinto-ohjauksen lehtorin viran (vakanssinumero 805214, sijoituskoulu Kaitaan ja Olarin lukiot) vakinainen täyttäminen suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä, työavain 3-36-17 Peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Aarnivalkean koulun johtokunta 18.1.2017 Auroran koulun johtokunta 31.1.2017 Espoonlahden koulun johtokunta 1/2017, 19.1.2017 Espoonlahden lukion johtokunta 6.2.2017 Karhusuon koulun johtokunta 31.1.2017 Kilon koulun johtokunta 1.2.2017 Koulumestarin koulun johtokunta 31.1.2017 Leppävaaran lukion johtokunta 30.1.2017 Lintumetsän koulun johtokunta 31.1.2017 Lintuvaaran koulun johtokunta 1.2.2017 Lähderannan koulun johtokunta 1/2017, 7.2.2017 Mainingin koulun johtokunta 1/2017, 1.2.2017 Matinlahden koulun johtokunta 1/2017, 14.2.2017 Meritorin koulun johtokunta 3/2016, 13.12.2016 Nöykkiönlaakson koulun johtokunta 7.2.2017 Pakankylän koulun johtokunta 31.1.2017 Rastaalan koulun johtokunta 1.2.2017 Ruusutorpan koulun johtokunta 30.1.2017 Tuomarilan koulun johtokunta 31.1.2017 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 16.02.2017 Sivu 89 / 97 36 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan päätöspöytäkirjat Talousasiat 8 / 8.2.2017 Lisämäärärahan myöntäminen Päiväkoti Hiirulainen Oy, Päiväkoti Hiirulainen Talousasiat 9 / 8.2.2017 Lisämäärärahan myöntäminen Päiväkoti Humisevan kannatusyhdistys ry:lle Talousasiat 10 / 8.2.2017 Lisämäärärahan myöntämättä jättäminen Nummenharjun päiväkoti Oy / Pilke päiväkodit Oy:lle Talousasiat 11 / 15.2.2017 Lisämäärärahan myöntämättä jättäminen Päiväkoti Humisevan kannatusyhdistys ry:lle Talousasiat 12 / 15.2.2017 Lisämäärärahan myöntäminen Päiväkoti Humisevan kannatusyhdistys ry:lle Talousasiat 13 / 16.2.2017 Lisämäärärahan myöntäminen Tapiolan Lastentalo ry:lle vuodelle 2017 Yleiset asiat 3 / 1.2.2017 Erasmus+ -avustuksen haku monikielisyyskasvatuksen kehittämiseen Yleiset asiat 4 / 14.2.2017 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimipisteiden sulkemiset ajalla 20.- 26.2.2017 Espoonlahden varhaiskasvatuksen aluepäällikön päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / 1.2.2017 Päiväkodin johtajan viran (vakanssinumero 318730) määräaikainen täyttäminen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä, työavain 3-17-17

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 16.02.2017 Sivu 90 / 97 Tapiolan palvelualueen varhaiskasvatuksen aluepäällikön päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / 1.2.2017 Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran (vakanssinumero 300208) määräaikainen täyttäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, työavain 3-8-17 varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston pöytäkirja 1.2.2017 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 16.02.2017 Sivu 91 / 97 842/2017 01.01.00.00 37 Valmistelukehoitus koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttaminen koulunkäynninohjaajaksi Käsittely Puheenjohtaja teki seuraavan valmistelukehoituksen: Koulunkäyntiavustajan nimike ei enää vastaa eikä kuvaa sitä työtä, jota kouluissa tutkinnon suorittaneet henkilöt tekevät. Käytännössä työ painottuu kasvun ja oppimisen tukemiseen sekä ohjaamiseen. Nykyinen tutkinnon nimi on Koulunkäynnin ja aamu ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, käytössä oleva koulunkäynninavustaja nimike ei kuvaa myöskään tutkintoa. Tutkinnon nimi ja perusteet muuttuvat 1.1.2019; Kasvatus ja ohjausalan ammattitutkinto, osaamisala koulunkäynnin ja aamu ja iltapäivätoiminnan osaamisala. Tutkintonimike on koulunkäynnin ohjaaja, joka Opetushallitus päättää tarvittaessa. Olisi hienoa, jos Espoo voisi tässä näyttää edellä kävijyyttä ja osoittaa arvostusta ottamalla käyttöön koulunkäynninohjaaja nimikkeen. edellyttää pikaisia toimia, että koulunkäyntiavustajan nimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi. Samalla osoitetaan arvostusta joka arkipäivä tärkeää työtä tekeville ihmisille. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus ottaa käsiteltäväksi. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti päättäneen ottaa asian käsiteltäväkseen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös edellyttää pikaisia toimia, että koulunkäyntiavustajan nimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi. Samalla osoitetaan arvostusta joka arkipäivä tärkeää työtä tekeville ihmisille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 92 / 97 Muutoksenhakukielto ( 16-20, 27-29, 33-37) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 93 / 97 Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91, opetusjärjestelyt) ( 25-26) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta. Opetusryhmien sijoittaminen koulun peruskorjauksen ajaksi ei sisällä sellaista päätöstä, josta voi tehdä kuntalaissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen. Kysymys on koulun peruskorjauksen johdosta tehtävistä opetuksen käytännön järjestelyistä, ja siten tosiasiallisesta hallintotoiminnasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 94 / 97 Oikaisuvaatimusohje ( 21-23, 30-32) OIKAISUVAATIMUSOHJE Edellä mainittuihin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 95 / 97 Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe 8.00-15.45 Postiosoite: PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0)9-816 22495 Vaihde: +358-(0)9-81621

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 96 / 97 Kunnallisvalitus ( 24) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 97 / 97 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa valitusviranomaiselta.