Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia? Prevent/Oulu 28.11.2013
Ensin kysymys Mitä tarkoittaa asiakasymmärrys? Entä perheosaaminen? Lapsi- ja nuorisopolitiikassa asiakasymmärrys tarkoittaa ensisijaisesti perheosaamista, joka vahvistuu parhaiten kotikäynneille
Lapsi- ja nuorisopolitiikka tarkoittaa kaikkea toimintaa, jonka tavoitteena on edistää uusien sukupolvien kehittymistä hyviksi ja hyödyllisiksi aikuisiksi -9 kk --- 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset
Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) 2.12.2013 Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA 15.11.2013 4
Lainaus, tiedätkö mistä? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974
Esitykseni teemoja Hyvinvoinnin uhkia 2020-2030 -luvuilla Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Vaihtoehtoisia tulkintoja ja strategioita Menestystarinasta pahoinvointiin Miksi emme onnistuneet paremmin, mikä muuttui? Mitä pitäisi tehdä? Keskittykäämme yhteiseen kasvatusvastuuseen ja julkisen vallan toiminnan uudistamiseen Yhteinen ja uskottava tarina tulevaisuudesta Kansallinen tutkimus- ja kokeiluohjelma 2.12.2013 Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA 15.11.2013 6
Mikä 2020-luvulla uhkaa hyvinvointiamme? 1. Tuhoammeko itse luontomme? Ilmaston muutos 2. Kestääkö talous, oikeudenmukaisuus? Köyhyys 3. Kestääkö aineenvaihduntamme arkea? Metabolinen oireyhtymä 4. Tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Läheisväkivalta, kiusaaminen 5. Jaksavatko aivot informaatiotulvassa? Aivohyvinvointi Vahva vanhemmuus - varhainen vai vahva kasvatus dementia? Ylivieska 31.10.2013 7
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen Matti Rimpelä 8
Häiriö/tauti Lapsiperheiden ja lasten tuen ja palvelujen kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Neuvola Korjaaminen Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Matti Rimpelä 9
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 10
Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta? 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 11
Muutos 1970-80 ---> 2013 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 12
Tavoite 2013 ---> 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 13
Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk 0 6 7 11 15 16 valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki 2.12.2013 14
Esimerkki vaihtoehtoisista tulkinnoista 14-16 vuotiaiden masentuneisuus vuosina 2000-2011 keskivaikea + vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon ja sukupuolen mukaan vaikea masentuneisuus (keskimäärin 3 %) vanhempien koulutustason ja työttömyyden mukaan, pojat (Kouluterveyskysely, Torikka ym 2013) 2.12.2013 Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA 15.11.2013 15
Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Series1 Series2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-2.12.2013 Matti Rimpelä 16
Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 8.-9. luokat 2000-2011 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely 14 High education, employment 12 10 Medium education, employment 8 Low education employment 6 4 2 High education, unemployment Medium education, unemployment 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Low education, unemployment
Miten tulkitsemme? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen 2.12.2013 Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA 15.11.2013 18
Kolme lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ohjaavaa näkökulmaa Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )
Neljä strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena
Kolme strategiapainotusta Kaikkia tukija ja palveluja voidaan kehittää kolmesta näkökulmasta: Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )
Kolme strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena
Pikainen katsaus lähihistoriaan
Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)
ongelmiin Jotakin muuttui 1970-1990 luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka
Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 2.12.2013
Yle 13.11.2013 lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöistä maksettujen Kela -tukien määrä on noussut rajusti reilussa kymmenessä vuodessa. 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 27
Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan 2013. Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista. 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 28
Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 2.12.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 29 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Mitä lasten/nuorten palvelujärjestelmä maksaa? Emme tiedä Ainoa kokonaisarvio tehty Oulussa kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys 2005 2012 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 30
Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v. 2012 2005 2012 Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 31
Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset 2005-2012 12 000 10 000 Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias 8 000 6 000 4 000 2 000 0 8 600 -> 11 000 Kasvua /alle 18 vuotias + 2 400 +28 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uusi Oulu 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 32
Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos 2005-2012 vuoden 2012 euroina Muutos 2005-2012 /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki + 1 584 + 21% Häiriösuuntautuneet/erikoistuneet palvelut + 805 + 72% 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 33
Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa Kasvua 2005-2012 (vuoden 2012 rahassa) 2-3 miljardia uutta euroa Vain suuntaa-antavia arvioita, kun tarkempaa tietoa ei ole 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 34
Miksi emme ole onnistuneet paremmin? 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 35
Mikä muuttui 1970-1990 luvuilla? Tavalliset selitykset: Katosiko vanhemmuus? Ei, mutta on tullut vaativammaksi Lapsen vaara harhapoluille kasvanut, kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa Entä 1990-luvun alun lama? Yliarvioitu, vain vauhditti jo alkanutta muutosta Heikkenikö toimeentulo? Kyllä, lapsiköyhyys lisääntynyt Vanhempien tuki ja palvelut? Kyllä, lapsia otetaan huostaan, kun vanhempien mielenterveys/päihdepalvelut eivät toimi
Mikä todella muuttui? 1. Yhteiskunta ja haasteet muuttuivat 2. Kasvatus ja kotikasvatuksen tuki muuttuivat vanhemmuuden kritiikiksi 3. Lasten oikeudet ja perheen yksityisyys haastoivat ammattiauttamisen 4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 5. Investoinnista kulutusmenoksi 6. Palvelut monimutkaistuivat
1. Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Poikkeuksellisen nopea muutos maaseudulta kaupunkiin maalais/työläiskulttuurista tietokulttuuriin käräjäkiviltä globaaliin maailmaan Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lastenlapsilleni ne ovat sirkuseläimiä! Arki on tullut lapsiperheille ja lapsille vaikeammaksi 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 38
Lapsiperheet ja lapset elävät yhä useammin kaaoksessa Ympäröivä yhteiskunta vaativampi Normaalisuuden rajat kaventuneet Erilaiset/hitaasti kypsyvät vaarassa Perheen/kasvatuksen kulttuuriviivästymä Sukupolvien etäisyys kasvanut Lapset vanhempana; usein 1-2, ei sarjatuotantoa Se mikä toimi 1970-80 luvuilla, ei riitä enää: Kasvatus ei hukassa vaan tullut vaikeammaksi Uudessa yhteiskunnassa toimiva perheen arjen malli ei ole vielä vakiintunut 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 39
2. Kasvatuksen tuki muuttui vanhemmuuden kritiikiksi Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja 1970- ja 1980 luvuilla Mannerheimliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 YK:n lapsen oikeuksien vuoden komitea 1979 Perhekasvatuksen järjestämistä pohtinut työryhmä, STM 1981:7 Perhekasvatuksen kehittäminen päiväkotien ja kasvatusneuvoloiden yhteistyönä (Sosiaalihallitus 8/1984) Perhekasvatus mukaan perusopetukseen
Perhekasvatuksella on ymmärretty (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. Perhekasvatus oli 1980-luvulla ammattihenkilöstön ydinosaamista ja toimintaa
Perhekasvatus katosi yhteiskunnan asialistalta 1990-> Viimeinen raportti: Perhekasvatusseminaari. Perheen vuoden julkaisuja 8/1995/STM. Perhekasvatus poistettiin perusopetuksesta 1994 kaventui seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseksi jäi sosiaali- ja terveydenhuollossa terapian varjoon
3. Perheen yksityisyys haastoi ammattiauttamisen 1980-luvun alusta alkaen uudeksi ja keskeiseksi periaatteeksi tuli lapsen etu Lasten oikeuksien sopimus Siirryttiin perhepalveluista lapsi- ja nuorisopalveluihin Ammattihenkilöstö etääntyi perheen arjesta Vetäydyttiin vastaanotoille Ongelmat lisääntyneet, koska vanhemmuus on hukassa, kasvatusvastuu siirretty koululle Korostettiin vanhempien vastuuta Koti kasvattaa, koulu opettaa, sote hoitaa
4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 1970-luku (esim. MLL:n lapsipoliittinen ohjelma 1974) kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, neuvolatyö, kasvatus- ja perheneuvonta, oppilashuolto koulutuksessa, 1980-luku opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990-> ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön varhainen puuttuminen ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustelua 2000-> tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus
5. Investoinnista kulutusmenoksi 1980-luvulle saakka lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut kansantalouden kirjanpidossa investointeja tulevaisuuteen 1990-luvulla alettiin tulkita kulutusmenoiksi tuotto-odotukset muuttuivat säästämiseksi kokonaistaloudellinen harkinta katosi kehysbudjetointi asetti hallintokuntien sisällä häiriöpalvelut ja tukemisen vastakkain häiriöpalvelujen luonnonvoimainen kasvu
6. Palvelut monimutkaistuivat Rakennettiin pala palalta Lait, toiminta ja tietojärjestelmät jakautuvat ministeriöihin, hallintokuntiin, ammattikuntiin Lapsiperheet, lapset ja nuoret hajotetaan lukuisiin osiin Esimerkkinä Tampere
Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 2.12.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 47 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 48
Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus
Hallitseva toiminta-ajatus = Paradigma /Thomas S. Kuhn (1970) jaetaan yhteiset lähtökohdat ja pyritään ratkaisemaan ongelmia näistä lähtökohdista käsin. vakiintuu kun se alkaa osoittautua muita tehokkaammaksi ongelmien ratkaisijaksi. Sektorit ja ammattikunnat hyvinvointipalveluja rakennettaessa 1900-luvulla siirrytään normaalitoiminnan vaiheeseen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 50
Paradigmanvaihdos http://fi.wikipedia.org/wiki/paradigmanvaihdos Yhteiskunnan/osaamisen/tiedon/tehtävien muuttuminen haastaa paradigman vanhassa paradigmassa on taustalla suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita erilaisten organisaatioiden olemassaolo voi olla kiinni jostain paradigmasta, paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole aina helppo ja nopea tapahtuma. =SoTe -kriisi 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 51
Postparadigmaattinen vaihe syntyy liian paljon säännöttömyyksiä ja poikkeavuuksia vanhan paradigman kanssa. vanha paradigma murenee seuraa vaihe, jolloin on oltava oikeastaan ilman paradigmaa, kunnes uusi syntyy...saadaan ideoita ja uusia teorioita, mutta puuttuu yhteinen käsitys kokonaisuudesta kehittymättömät markkinat globaalisten voimien vaikutus voimistuu Kuntapalvelut 2010-luvulla!?!? 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 52
Vaarallinen joukkoharha Tulevaisuuden haasteet voitetaan kun uudistetaan hallinnon ylärakenteita tuetaan hajautettuja hankkeita verkostoidutaan, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, ylitetään hallintorajat, kehitetään perhekeskuksia, keskitytään asennemuutokseen, jne
Missä menemme tänään? Paljon tärkeää keskustelua ja tutkimus- ja kehitystyötä jo usean vuosikymmenen aikana, mutta edelleen pyrimme vastaamaan uusiin haasteisiin pääosin valtarakenteita muuttamatta uuden yhteiskunnan ja uusien haasteiden paine kasvaa palapeli alkaa jäsentyä vaikka suri osa paloista edelleen sekavassa kasassa
Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys haasteista ja niihin vastaamisesta Lähtökohdaksi mahdollisimman uusi tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti 2020-2030 lukujen haasteisiin?
Haasteemme ovat yhteisiä arvitsemme yhteistä ymmärrystä Hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllistymisen haasteet ovat yhteisiä, ei erikseen koulutuksen, työllistymisen, soten haasteita Ympäröivät yhteiskunta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi Kasvatuksen ja aikuisuuden vaatimukset kasvavat Hitaasti kypsyvien, vammaisten ja/tai sairaiden lasten ja nuorten kehityksen tuleminen Lasten/nuorten psykososiaalinen erilaisuus kasautuu perheittäin ja alueittain syrjäytyvät perheet/suvut syrjäytyvät asuinalueet
Keskittykäämme julkisen vallan vastuulla oleviin toimintoihin Julkisen vallan vastuulla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikka laajasti tulkittuna on suurin investointimme Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen voimme välittömästi vaikuttaa valtionhallinnossa ja kunnissa
Heinosäätö ei riitä, tarvitaan systeemistä muutosta Esimerkkinä kasvatus ja sen tukeminen
Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. Yhteinen kasvatustehtävä/kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 59
Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu! Käytämme tänä vuonna yli 7 miljardia euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vain 300-400 milj. euroa neuvoloihin ja oppilashuoltoon/kouluterveydenhuolto Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu perhekasvatuksesta kasvatuskumppanuudesta kotikasvatuksen tukemisesta Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 60
Mistä kasvatus rakentuu 1.? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 61
Mistä kasvatus rakentuu 2.? (Välittäminen) Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen 2.12.2013 Matti Rimpelä, KELPO-päätösseminaari 62
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkkinä käytöshäiriöt Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 63
Kasvatuskumppanuus perustuu yhteiseen ymmärrykseen lasten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunnehallinta internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 64
Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Hyvä käytös ei ole välttämättä sosiaalista osaamista Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 65
Lapsen käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 66
Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 67
Esimerkki: Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 68
vanhempien lapsensa kanssa arjessa pitkäjänteisesti käyttämät keinot vähentävät selvästi lasten käytösongelmia. Eniten hyötyä on myönteisten ratkaisumallien varhaisesta tarjoamisesta, ei syyllisten hakemisesta. 2.12.2013
positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin meitä aikuisiakin suoriutumaan ikäviksi koetuista asioista paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka. 2.12.2013
huomion kiinnittäminen lapseen, ihan tavallisten asioiden tekeminen yhdessä, positiivisen palautteen antaminen normaaleistakin asioista ja lievän, ei-vaarallisen negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen. 2.12.2013
Arjen tilanteiden, kuten nukkumaanmeno-rutiinien suunnittelu ja suunnitelmien kertominen lapselle ennakkoon auttavat häntä sopeutumaan tulevaan paremmin. 2.12.2013
Lasta voi myös palkita, kun hänelle aiemmin hankala tilanne sujuu hyvin. 2.12.2013 Yhdessä voidaan esimerkiksi liimata tarra paperiin tai pudottaa helmi purkkiin aina kun ruokailu sujuu hyvin. Vaikkapa viiden tarran tai helmen keräämisen jälkeen tehdään yhdessä jotakin mukavaa, mitä lapsi erityisesti on toivonut.
Emme tarvitse uutta, vaan paluun vanhaan, jatkaminen siitä, mihin jäimme 1980-luvulla MLL 1974:. pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa..neuvolatoiminnan, päivähoidon vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle, tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska 31.10.2013 74
Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Voisivatko uudistetut varhaiskasvatus ja koulutus olla leimaamattomia monipalvelukeskuksia?
Miten uudistaisin kuntapalveluja vastaamaan 2020-2030 lukujen haasteisiin tukemaan kustannusvaikuttavasti perheitä, kasvatusta, lapsia ja nuoria Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Seuraavassa oma ehdotukseni
Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?
Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle
Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut 16-20 v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 79
Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 80
Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAC) 2. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. Nuorisotyö (noin 10-12 ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen 81 erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAC 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere
Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 82
Lopuksi 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 83
Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 -tavoiteohjelma uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Kansallisesti ohjattuja tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvia palvelu- ja kuntakokeiluja ja niiden investointitukea Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 84
Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 Kataisen hallitus valmistelee laajassa yhteistyössä kansallisen Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle keväällä 2015 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 2014 valmistelee oman LP 2030 tavoiteohjelman 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 85
Kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluohjelma 2014-2017 Osana Suomen itsenäisyys 100 vuotta juhlan valmistelua Käynnistetään ensi vuoden valtion TA:n määrärahoilla 2014 noin 5 milj. 2015 noin 10 milj. 2016 noin 10 milj. 2017 noin 10 milj. Kuusi osaohjelmaa 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 86
Kansallinen T&K-ohjelma 2014-2017: 6 osiota Aika 2014 2015 2016 2017 2. Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka2030 - Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat Lapsiperheet ja lapset 3. Kuntakokeilut: Kunnan uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 4. Kehittävä arviointitutkimus 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 87
Olen esittänyt oman tarinani lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus- ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata 2020-2030 lukujen koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin. 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 88
Esitykseni viesti ei ollut uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) 2.12.2013 SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 89